Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

Transkriptio

1 Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

2 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot luhtitalot omakoti- ja paritalot muu keskusta % 18 % 34 % 1 % Hakkari % 30 % 66 % 1 % Kulju % 16 % 82 % 0 % Sääksjärvi % 14 % 40 % 2 % Annisto 41 0 % 0 % 98 % 2 % muu taajama % 13 % 84 % 1 % kylät (haja-asutusalueet) % 0 % 53 % 47 % yhteensä % 16 % 15 % 7 % Sääksjärvi Kulju Hakkari keskusta Annisto Lempäälän nauhataajama tarkastelu aluetehokkuus as/ha 1 Uusi-Eurooppa 50-luvun pientaloalue 0, Sääksjärvi 70- ja 80-luvun kolmikerroksinen kerrostaloalue 0, Sääksjärvi Eri rakennustyyppejä ja -aikoja sektoreittain 0, Paunu 70- ja 80-luvun pientaloalue 0, Höytämöjärvi Harvaan rakennettu pientaloalue, eri rak.aikoja 0, Ruotasjärvi Harvaan rakennettu pientaloalue, eri rak.aikoja 0,04 5 7Kiviaho 80- ja 90-luvun pientaloalue 0, Moisio 2010-luvun rivitaloalue 0, Halkola Sekoittunut alue, eri rakennustyyppejä ja -aikoja 0, Knuutilantie 2000-luvun pientaloalue (2 rak. 90-l.) 0, Piipontie 2000 ja 2010-luvun kerrostaloalue (3 rak. 90-l.) 0, * Nykyisen asutuksen taulukossa on laskettu asukkaiden määrä 1,5 km mahdollisista tulevista lähijunan seisakkeista sekä 1 km etäisyydellä Tampereen rajasta Anniston osalta. Taulukossa on kuvattu asukkaiden osuus talotyypeittäin Lempäälän eri alueilla. Huomioitavaa on, että luokka muu sisältää myös vapaa-ajan asunnoiksi aineistossa luokitellut rakennukset, mikä selittää haja-asutusalueen (kylät) asukkaiden jakauman. Oheisessa kartassa on esitetty näillä alueilla nykyisissä osayleiskaavoissa asutukselle kaavoitetut alueet. Kauempana näissä taajamissa sekä muualla taajamassa asuvat ovat kohdassa muu taajama. Osalle väestöstä ei ole koordinaatteja (mm. poste restante-osoitteet). Nämä on sijoitettu muu taajama sarakkeeseen. Kylien väkilukuun on laskettu taajaman ulkopuolisilla pientilastoalueilla asuvat eli hajaasutusalueella asuvat. Yllä olevassa taulukossa on kuvattu olemassa olevien alueiden aluetehokkuuksia, joita laskettiin Lempäälän nauhataajama -selvityksessä (2016). 2

3 Mihin haluamme tähdätä? SYKE:n ja Bemine-projektin tutkijat: Jalankulkukaupungissa autottoman elämäntavan mahdollistaminen tulisi ottaa suunnittelun lähtökohdaksi. Joukkoliikennekaupungissa tulisi pyrkiä mahdollistamaan autoton elämäntapa mutta realistinen tavoite on pyrkiä yhden auton yhdyskuntarakenteeseen, jossa perheet pärjäisivät halutessaan yhdellä autolla. Autokaupungin alueilla tulisi eri keinoin tavoitella ratkaisuja, jotka mahdollistavat sen, ettei jokaisella täysikäisellä tarvitse olla omaa autoa. 3

4 Kehityskuva 1: Lähellä Tavoitteena rakennesuunnitelman keskimääräinen väestönlisäys (yhteensä asukasta). Tukeutuu eniten rakennesuunnitelman mukaisiin ennusteisiin. nykyisin* tavoite lisäys kasvuprosentti e-luku (alue) keskusta ,7 Hakkari ,3 Kulju ,5 Sääksjärvi ,7 Annisto ,3 muu taajama ,1 kylät ,1 yhteensä ,2 * Nykytilanteessa asukkaat laskettu 1,5 km mahdollisista tulevista lähijunan seisakkeista. Kauempana näissä taajamissa asuvat ovat kohdassa muu taajama. Asumisen ajoitus: keskusta: Sääksjärvi: Kulju: Annisto: Hakkari: 2040-> Lähijunan tavoite keskusta: 2018 Sääksjärvi: 2025 Kulju: 2035 Hakkari: 2040 Vaihtoehto tukee Lempäälän roolia osana Tampereen kaupunkiseutua. Alkuvaiheessa palveleva joukkoliikenne toteutettavissa linjaautoliikenteenä, mutta vaihtoehto mahdollistaa myös lähijunaliikenteen kysynnän. Asutus keskittyy (tulevien) seisakkeiden lähelle, jossa rakentaminen on suunnitelmallista. Muuta nauhataajamaa kehitetään melko maltillisesti asemanseutujen lähialueilla. Annistossa valmiiksi asemakaavoitettua reserviä noin 460 asukkaalle. Rakennesuunnitelman pohjalta Vuoreksen/Anniston osalta melko kehityskuvassa keskimääräinen tavoite (2000 asukasta). Annisto tukeutuu pitkälti Tampereen puoleisiin Vuoreksen palveluihin. Hakkarin asemanseudun kehittäminen vuoden 2040 jälkeen. Tarvittava pinta-ala asumiselle 165 ha (karkea arvio), kun asemaseuduilla intensiivistä rakentamista, kerrostaloja ja kaupunkipientaloja. Edellyttää ammattitaitoista ja tavoitteellista suunnittelua sekä toteuttamista aina kaavoituksesta rakentamiseen ja arkiympäristön toteuttamiseen, jotta asuinympäristöjen laatu pysyy hyvänä. Asutus ohjataan haja-asutusalueilla lähelle kyläkeskuksia. Maltillinen kylien asukasmäärän lisäys. Palvelukysyntä (julkinen, ml. koulut ja päiväkodit, sekä kaupallinen) nousee erityisesti keskustassa ja Sääksjärvellä. Kehittäminen tukeutuu nykyiseen infrastruktuuriin. 4

5 Kehityskuva 2: Lähemmäksi Tavoitteena hieman enemmän kuin rakennesuunnitelman enimmäisväestönlisäys (yhteensä asukasta). Lähijunaliikennettä suosiva rakentaminen keskusten yhteyteen. nykyisin* tavoite lisäys kasvuprosentti e-luku (alue) keskusta ,7 Hakkari ,5 Kulju ,5 Sääksjärvi ,7 Annisto ,3 muu taajama ,1 kylät ,1 yhteensä ,5 * Nykytilanteessa asukkaat laskettu 1,5 km mahdollisista tulevista lähijunan seisakkeista. Kauempana näissä taajamissa asuvat ovat kohdassa muu taajama. Asumisen ajoitus: keskusta: Sääksjärvi: Kulju: Annisto: Hakkari: Lähijunan tavoite keskusta: 2018 Sääksjärvi: 2025 Kulju: 2030 Hakkari: 2035 Vaihtoehto tukee Lempäälän roolia osana kaupunkiseutua. Lempäälän asema jopa vahvistuu nykyistä voimakkaammin. Lempäälällä on kykyä ja mahdollisuuksia tavoitella hieman isompaa kasvua kuin rakennesuunnitelmassa. Alkuvaiheessa palveleva joukkoliikenne toteutettavissa linjaautoliikenteenä, mutta jotta joukkoliikenne on erittäin houkutteleva arkipäivän vaihtoehto, edellyttää se nykyistä laajempaa lähijunaliikennettä. Asutus keskittyy (tulevien) seisakkeiden lähelle, jossa rakentaminen on suunnitelmallista. Muun nauhataajaman kehittäminen vähäistä asemanseutujen ulkopuolella. Annistossa valmiiksi asemakaavoitettua reserviä noin 460 asukkaalle. Anniston väestötavoite toista kehityskuvavaihtoehtoa suurempi. Annisto tukeutuu pitkälti Tampereen puoleisiin Vuoreksen palveluihin. Hakkarin asemanseudun kehittäminen liikkeelle jo vuoden 2030 jälkeen. Asutus ohjataan haja-asutusalueilla lähelle kyläkeskuksia. Maltillinen kylien asukasmäärän lisäys. Tarvittava pinta-ala asumiselle 180 ha (karkea arvio), kun taajamissa hieman edellistä intensiivisempää rakentamista, kerrostaloja ja kaupunkipientaloja. Edellyttää ammattitaitoista ja tavoitteellista suunnittelua sekä toteuttamista aina kaavoituksesta rakentamiseen ja arkiympäristön toteuttamiseen, jotta asuinympäristöjen laatu pysyy hyvänä. Palvelukysyntä (julkinen, ml. koulut ja päiväkodit, sekä kaupallinen) nousee erityisesti keskustassa ja Sääksjärvellä. Tukeutuu nykyiseen infrastruktuuriin edellyttäen tiivistämistä. Huomioitavaa, että uusien alueiden kaavoittaminen ja rakentaminen tuottaa lähes aina suuremmat hiilidioksidipäästöt kuin täydennysrakentaminen. 5

6