Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola. Verkostotyön koordinaattori Olli Laiho. Tarkastuslautakunta

Transkriptio

1 Varhainen avin yhteistyöstrategiista työkäytännöiksi Perhe- ja ssiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herla Verksttyön krdinaattri Olli Laih Tarkastuslautakunta

2 Nurmijärven Varputiminnan taustaa Käytännön työstä syntyneet tarpeet Vimakas lapsiväestön kasvu kunnassa Hallitushjelmat Ssiaali- ja terveysministeriön strategiat Ssiaalialan kehittämishankkeet Nurmijärven kuntastrategiat Tulsalueiden mat strategiat

3 Nurmijärven kuntastrategiihin perustuvat jhtamiskhteet Palveluiden järjestäminen ngelmia ennaltaehkäisevästi Yhteisöllisyyttä tukevien timintamahdllisuuksien käyttööntt Palveluiden tuttamisen kustannustehkkuus Palvelualuerajat ylittävän yhteistyön kehittäminen Henkilöstön saaminen ja työhön situtuminen

4 Varhainen puuttuminen Nurmijärven ssiaali-,terveys- ja sivistyspalvelualueilla v Ylisektrinen hjausryhmä Olemassa levan mniammatillisen timinnan kehittäminen Kulutusrakenteen luminen, kulutusten järjestäminen Varpu-mallin luminen peruspalveluihin - Varhainen puuttuminen-timintamalli Nurmijärven peruspalveluissa Mallin juurruttaminen työkäytännöiksi Arviinti- ja seurantamallin luminen

5 Ajankhtaista ja haasteita Rakenteet timinnan kiinnittyminen rakenteisiin ja sen jälkeen sitä kannattavat tekijät krdinaattritiminta n vakiinnutettu 2008 alkaen pikkihallinnllisen hjausryhmän timinta n vakiinnutettu 2008 alkaen jatkuvan arviinnin ja seurantamallin käyttööntt jhtamisen kehittyminen sektrijhtamisesta asiakaslähtöisten timintaprsessien jhtamiseen kuntalaisten arkea tukeviin hyviin käytäntöihin

6 Valtakunnallinen varhaisen puuttumisen hanke Valtakunnallinen varhaisen puuttumisen hanke, mukana mm.kuntia, Stakes, ministeriöitä, valtakunnallisia järjestöjä, Kirkkhallitus jatkuu edelleen mnenlaisena yhteistimintana Varpuverkst timinta Hallitushjelmissa alkaen 2003

7 Valtakunnalliset tavitteet Levittää varhaisen puuttumisen ja tukemisen hyviä käytäntöjä Kehittää lasten ja nurten kanssa timivien tahjen yhteistimintaa Edistää vastuuntn ja välittämisen kulttuuria Edistää lasten, nurten ja lapsiperheiden hyvinvintia ja ehkäistä syrjäytymistä Valtakunnallisella, alueellisella ja paikallistaslla Klme näkökulmaa: inhimillinen, ikeudellinen ja taludellinen

8 Varhainen puuttuminen tähtää timintaan sillin, kun mahdllisuuksia n runsaasti tukemiseen ennen kuin tukemisen mahdllisuudet kapenevat Osallisuuden, avimuuden ja varhaisen yhteistyön lisäämiseen ja aitn tteuttamiseen

9 Olennaista varhaisessa puuttumisessa n selkeä, avimesti svittu, yhteinen timintatapa, jnka seuraamuksia arviidaan ja jta palautteen phjalta krjaillaan man timinnan muuntelu eli yritys löytää sellaisia timinnan tapja, jtka tukevat sapulten matimista hallintaa, sekä avin yhteistyö hulten hujentamiseksi eli hulten arvstava ilmaiseminen ja pyyntö yhteistyöhön niiden hujentamiseksi läheisten ja työntekijöiden vimavarjen yhdistäminen.

10 E nna lta eh kä isevä n työn /va rh a isen p uu ttu m isen tim in n an ra ken n e V aiku ttavu u d en a rviin ti - välittö m ät p alautteet(lnp, verk stp ala verit, hupu kulutuks et,k äsik ynk kä ) - tilaajah aa stattelut - asiak ash aastattelut - h yk ä - palautte et - puh eeksitn k ysely -peru ska rtitta va k ysely -yhteistyö S take sin k anss a K u nn an strategiat Y lisekt rinen jht Seu ran ta K rd in aati E n n altaeh käis evän työn ylisek t rin en h jau s ryh m ä -phjan a ku nn an visit ja strategiset linjauks et -vaikuttavuud en ja tulksellisuud en seu ra am in en. - rap rti tim inn asta timialjen jhdlle V erksttyön k rd in aattri -krdini kulutu ksia -krdini verkstp ala vereja -krdini läh eisn eu vn pit timintaa -kk a a palautteet -ra prti ylis ekt rista jhta T arj nta K ysyn tä T yö m en etelm ät - en nak intidial git - hulipuh eeksi k ulutus - läh eisn eu v npit - käsik ynkk ä, - laps et pu heeksi lkikirja - perh ekulu K eh ittä m in en ja ku lu tta m in en - V arpu -m alli - huli pu heeksi - kulutu kset - yleis kulutuks et. - h yvien k äytäntöje n kesku stelut(h yk ä)

11 Työntekijän/aikuisen kkeman, lasta/nurta kskevan hulen vyöhykkeistö (1) Ei lainkaan hulta. (2) Pieni huli tai ihmettely käynyt mielessä; luttamus miin mahdllisuuksiin vahva. (3) Huli tai ihmettely käynyt tistuvasti mielessä; luttamus miin mahdllisuuks iin hyvä. Ajatuksia lisävimavarjen tarpeesta. (4) Huli kasvaa; luttamus miin mahdllisuuks iin heikkenee. Mielessä tivmus lisävimavarista ja kntrllin lisäämisestä. (5) Huli tuntuva; mat vimavarat ehtymässä. Selvästi kettu lisävimavarjen ja kntrllin lisäämisen tarve. (6) Hulta paljn ja jatkuvasti: lapsi/nuri vaarassa. Omat keint lppumassa. Ei hulta Pieni huli Harmaa vyöhyke Suuri huli (7) Huli erittäin suuri: lapsi/ nuri välittömässä vaarassa. Omat keint lpussa. Muuts lapsen tilanteeseen saatava heti.

12 MINULLA EI OLE HUOLTA PERUSPALVELUT JA PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN Seuraan ja kehitän lasten kasvulja yhdessä työtvereiden ja perheiden kanssa. Varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa/kulussa Mittarina n työntekijän ma huli lapsesta/perheestä, ja tavitteena n hulen väheneminen tai häviäminen. MINULLA ON HUOLI HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN Otan hulen puheeksi lapsen/perheen kanssa tietja saaden ja tukea tarjten sekä hjaten perhettä käyttämään tarvittavia palveluja. Tarvittaessa knsultin työtvereita/tiimiä ja sen jälkeen yhteistyö-kumppaneita: pettajat lukanvalvja rehtri erityispettaja kuraattri terveydenhitaja lääkäri tk-psyklgi ssiaalityöntekijä Vien asian ppilashultryhmään keskusteltuani ensin vanhempien kanssa. HUOLENI KASVAA harmaa vyöhyke YHTEISTYÖTAHOJEN HAKEMINEN - lääkäri - nurispsykiatria - kasvatus- ja perheneuvla - ssiaalityöntekijä - ammatinvalinta Kutsun klle verkstpalaverin, kun ppilashultryhmä n arviinut sen tarpeelliseksi. Hulen jatkuessa alkaa tarvittaessa yhteistyö lastensujelun kanssa.. OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI viimeistään YHTEYDENOTTO LASTENSUOJELUUN Tiedtettuani yhteydentsta ensin perheelle tan/esimieheni ttaa/ ppilashultryhmä ttaa yhteyttä lastensujeluun. Ssiaalityöntekijä arvii lastensujelutarpeen. Olen mukana jatktyöskentelyssä. huleni pistuu/vähenee

13 Ajattelutavan avainkhtia varhainen avin yhteistyö subjektiivinen huli mien hulien ja timintamahdllisuuksien ääneen phtiminen yhdessä lapsen/nuren/perheen kanssa kntaktitiet arjen khtaamisissa syntynyt kknaisvaltainen ymmärrys lapsen/nuren hyvinvinnista(nähty.kuultu,kettu) jaettu asiantuntijuus lapsen/nuren hyvinvinnin edistämiseksi n arvkasta saada käyttöön tarvittavien tahjen ymmärrys tilanteen arviimiseksi ja yhteisen suunnitelman tekemiseksi dialgisuus keskinäisen ymmärryksen kehittely arvstavassa vurpuhelussa

14 Khti hyvää yhteistyötä Tarja tukea ja vaali yhteistyötä Pyri kunniittavaan vurpuheluun Lu tiva, tue vimavarja Hae tarvittaessa yhteistimintaa muiden työntekijöiden tai aikuisten kanssa Puutu rakentavasti ja vastuullisesti: varmista, että lapsi/nuri saa tarvitsemansa avun. Työntekijän tukena hulen puheeksittkulutus ja kysymyssarja, jka tukee valmistautumista keskusteluun vanhempien kanssa

15 Klme teesiä ngelmakeskeisestä - vimavarakeskeiseen sektrikeskeisestä verkstkeskeiseen asiantuntijakeskeisestä dialgiseen palveluun

16 Varpu-mallin tunnettavuus/käytettävyys(kysely 2006) Varpu-malli 100 % 80 % 60 % erittäin hunsti/-vähän hunsti/vähän khtalaisesti hyvin/paljn erittäin hyvin/paljn 40 % 20 % 0 % Tunnen Stakesin hulen vyöhykkeet? Tunnen varpu-mallin? Kuinka paljn Varpumalli hjaa timintaasi? Malli edistää yhteistyötä? Timitaank työssäsi Varpu-mallin mukaan riittävästi?

17 Varpu-mallin hyödyllisyys(kysely 2006) Varhaisen puuttumisen mallista n hyötyä? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % erittäin vähän vähän khtalaisesti paljn erittäin paljn 30 % 20 % 10 % 0 % perheelle malle työlleni työyhteisöni työlle mniammatilliselle yhteistyölle

18 Huli puheeksi rhkeutta varhaiseen dialgiin Yhteistyöpyyntö Hulen puheeksi ttaminen tarkittaa vaikean asian ilmaisemista lapsen vanhemmille tai hultajille. Työntekijä tarttuu maan huleensa lapsesta/perheestä ja ttaa sen puheeksi perheen kanssa sen sijaan, että puhuisi lapsen/perheen ngelmista. Tavitteena n, että työntekijä ja vanhemmat yhdistävät vimavaransa lapsen tukemisessa. Js pyrkimyksenä n ajatusten ja suunnitelmien kehittely yhdessä, se ei nnistu, js ketetaan määrittää tisille miten heidän tulisi ajatella ja timia

19 Kulutuksen hyöty(puheeksitn kysely kevät 2008 vastanneet 407) 26,50 %(108) 2 %(8) 5,70 %(23) 24,10 %(98) 41,80 %(170) ei hyötyä vähän khtalainen paljn erittäin paljn

20 Hulen puheeksittamisen työtavan käyttö/sveltaminen(puheeksitn kysely kevät 2008 vastanneet 404) 11,90 %(48) 11,10 %(45) 7,90 %(32) 18,10 %(73) 51 %(206) vakiintunut työtapa len käyttänyt satunnaisesti en kertaakaan len käyttänyt usein len kkeillut kerran

21 16. Onk hulen puheeksittaminen hyvä varhaista puuttumista edistävä työkäytäntö(vastanneet 397) 2,50 %(10) 97,50 %(387) kyllä ei

22 Ennakintidialgit Stakesissa yhteistyössä kuntien kanssa kehitelty menetelmä varhaiseen puuttumiseen(tm Erik Arnkil & Esa Erikssn) Tasavertainen vurpuhelu Puhuminen ja kuuntelu ertetaan tisistaan kaikilla mahdllisuus tulla kuulluksi tulevaisuuteen suuntautunut vimavarakeskeinen uudet näkökulmat ulkpuliset palaverin vetäjät-verkstknsultit

23 Ennakintidialgit ennakintidialgit asiakastyössä Tulevaisuuden muistelu verkstpalaveri(asiakastilanteet) Ennakintimetdi työntekijöiden kesken ennakintidialgit suunnittelutyössä Alueneuvnpit Teemaneuvnpit Tulevaisuuden muistelu-suunnittelupalaveri

24 Ennakintidialgit v Välitön palaute ,7 asiakaspalverit(27kpl) 8,35 8 suunnittelupalaveri(39kpl) alue-ja teemaneuvnpidt(37kpl) Välitön palaute ,7 8,35 8 Pidetyt palaverit N=103 Vastaajat N=1302

25 Ennakintidialgit v Asiakaspalaverit v ,1 8,4 7,6 7,5 Aikuiset(56) Lapset/Nuret(23) Läheiset(26) Työntekijät(113) Asiakaspalaverit v ,6 7,5 8,1 8,4 Pidetyt palaverit N=27 Vastaajat N=318

26 Timinnan vakiinnuttaminen, seuranta ja arviinti tunnetuksi tek vastuutettu ja jatkuvaa Kulutus pysyvä sa henkilöstökulutusta Jhtaminen jhtaminen vakiintuneissa ylisektrisissa rakenteissa Krdinaati Työskentely ja generinti tteutus viety timenkuviin ja generintia tuetaan Seuranta ja arviinti sa kunnallista päätöksenteka Palaute palautetta säännöllisesti sallisuudesta

27 TOIMINTAPERIAATTEET ja tapa timia 1. Yhteiset palvelut turvataan Kaikille tarkitetut palvelut ehkäisevät ngelmia. Palveluiden timivuutta n vaalittava. Varhaisen puuttumisen krstaminen ei saa astua palveluista hulehtimisen sijaan. Timivat yhteiset palvelut vat varhaisen puuttumisen kivijalka. 2. Oma vastuu tetaan Jkaisella n inhimillinen vastuu sekä itsestään että lähimmäisistään. Heräävään huleen n puututtava varhain, maa vastuuta ei tule sysätä tisille. Vastuu varhaiseen puuttumiseen n sillä, jnka huli herää. 3. Hulet tetaan puheeksi Jkaisella n velvllisuus ttaa hulensa puheeksi kunniittavasti - siellä, missä ne ilmenevät ja sillin kun ne ilmenevät. Kunniittava puheeksittaminen tähtää yhteistyöhön. Syyttely ei edistä yhteistyötä. 4. Rhkaistaan läheisverkstjen mahdllisuuksia Arjen tärkeimmät tukijat vat läheiset: perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät. Ammatillinen apu parhaimmillaan täydentää niitä. Varhainen puuttuminen tähtää läheisverkstjen ja ammattilaisten hyvään yhteistyöhön. 5. Tuetaan sallisuutta Yhteistyö edellyttää vurpuhelua. On tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. On vältettävä asiantuntijakeskeisyyttä, jka sivuuttaa valtaa vailla levien äänet. Yhdessä laadittu suunnitelma kantaa.

28 6. Timitaan avimesti ja yhdessä Palvelun käyttäjän tai perheen asiita käsitellään heidän luvallaan ja läsnä llessaan. Khtaamisten tulee lla kunniittavia ja edistää vurpuhelua. Ammatillista neuva kysyttäessä ei käytetä asiansaisten nimitä tai muita tunnistetietja. 7. Yhdistetään tuki ja hjaus Varhainen puuttuminen tähtää asiansaisten itsenäisyyden ja elämänhallinan kasvuun. On vältettävä sellaista rajittamista, jka perustuu vain ulkiseen pakkn. On myös vältettävä sellaista tukea, jka tekee riippuvaiseksi tuen antajasta. 8. Vaalitaan yhteistiminnan jatkumista On tärkeää vaalia mahdllisuuksia jatkaa vurpuhelua ja yhteistimintaa hulenaiheiden selvittämiseksi ja hulten hälventämiseksi. Ketään ei tule jättää yksin, väliinputamista tulee välttää, ma vastuu yhteistyön jatkumisesta tulee kantaa. 9. Ketään ei leimata Varhainen puuttuminen ei ikeuta ihmisten lukittelua timenpiteiden khteiksi. Varhaisen puuttumisen nimissä ei saa laatia rekistereitä, jtka lukkaavat tietsujaa ja avimuuden eettisiä periaatteita. Varhaisen puuttumisen tulee tapahtua avimessa yhteistyössä, jka tukee sallisuutta. 10. Rakenteellisiinkin tekijöihin puututaan varhain Syrjäytymisvaaraa, jka aiheutuu rakenteellisista tekijöistä, taludellisista syistä tai ulslyövistä timintakulttuureista, ei tule yksilöllistää henkilöiden tai perheiden minaisuuksiksi. On puututtava varhain sellaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin, jtka asettavat yksilöt alttiiksi ngelmien kasautumiselle.