Makrotalousteoriassa tarkastellaan taloudellisen kasvun ja suhdannevaihtelujen ongelmia:
|
|
- Sanna Pakarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 7 MAKROTALOUSTEORIA Makrotalousteoriassa tarkastellaan taloudellisen kasvun ja suhdannevaihtelujen ongelmia: 1. Mistä tekijöistä määräytyy pitkän ajan taloudellinen kasvu eli kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten määrän jatkuva lisääntyminen? 1
2 Makrotalousteoriassa tarkastellaan jatkoa 2. Miten syntyvät suhdannevaihtelut = kokonaistuotannon ja työttömyyden vaihtelut pitkän ajan trendin ympärillä? 3. Mitkä ovat inflaation/deflaation syyt ja seuraukset? 4. Miten julkisen sektorin alijäämän ongelma liittyy talouden kasvu- ja suhdannekehitykseen? 2
3 Makrotalousteoriassa tarkastellaan jatkoa 5. Miten ulkomaankaupan tasapainon ongelma liittyy talouden kasvu- ja suhdannekehitykseen? 6. Mikä vaikutus erilaisilla valuuttakurssijärjestelmillä on tähän? 7. Mitkä ovat talouspolitiikan harjoittamisen edellytykset tai mahdollisuudet? 3
4 7.1 TALOUSKASVUN MITTAAMINEN Mitataan yleensä bruttokansantuotteen (BKT) vuotuisen kasvun avulla. Bruttokansatuote kuvaa tavaroiden ja palvelusten kokonaistuotantoa maan rajojen sisällä tietyn ajanjakson aikana (vuosittain, vuosineljänneksittäin, ). BKT on arvonlisäykseen keskittyvä käsite: siinä lasketaan yhteen kaikki lisäarvoa tuottava taloudellinen toiminta eli ainoastaan tuotetut loppuhyödykkeet. Renkaita ei lasketa erikseen auton päälle, sillä renkaiden arvo on jo mukana auton kokonaisarvossa. BKT on markkinalähtöinen käsite: tavaroita ja palveluksia on vaihdettava markkinoilla, jotta ne lasketaan mukaan. 4
5 BKT 3 tapaa laskea/käsitteellistää Kokonaistuotanto Summataan arvoa tuottavat loppuhyödykkeet. Kokonaismyynti vähennettynä tuotannossa käytettyjen välihyödykkeiden arvolla. Kokonaistulot Lisätään yhteen kaikki kansantaloudessa ansaitut tulot tyypeittäin (pääomatulot, työvoimatulot, voitot, jne). Huom. maan rajojen sisällä syntyvät tulot Bruttokansantulo (BKTL) kuvaa maahan liittyvien toimijoiden saamia tuloja. Esim. yrityksen toiminta Suomessa on osa Suomen BKT:ta, mutta siitä syntyneet voitot ruotsalaiselle osakkeenomistajalle ovat osa Ruotsin bruttokansantuloa. BKTL = BKT + saadut tulot ulkomailta - maksetut tulot ulkomaille 5
6 BKT 3 tapaa laskea/käsitteellistää jatk. Kokonaismenot Lisätään yhteen tavaroiden ja palvelusten kokonaiskulutus kansantaloudessa. BKT = Y = C + I + G + X - M C = yksityinen kulutus (esim. ruokapöytä) I = yksityinen investointi (tehdas) G = julkinen kulutus/investointi (moottoritie) X = vientihyödykkeet (risteilijäalus) M = tuontihyödykkeet (ranskalainen juusto) Huom. yhden meno on toisen tulo ja tulot on käytettävä johonkin! 6
7 Nimellinen vs. reaalinen BKT Nimellinen BKT on laskennallisesti yksinkertainen ja yksiselitteinen, koska sen yksikkönä toimii aito, olemassa oleva rahayksikkö (esim. ). Ainakin suhteellisessa mielessä: eri tavoin saatujen valtavien tilastomäärien yhteen laskeminen ei aina ole helppoa. Reaalinen BKT on kuitenkin se, mikä kertoo taloudellisesta hyvinvoinnista ja todellisesta tuotannosta. Ja sen tarkka selvittäminen on hankalaa, jopa mahdotonta. Ongelma johtuu siitä, että sekä tuotantokori että eri tuotteiden väliset suhteelliset hinnat muuttuvat ajan yli. 7
8 Nimellinen vs. reaalinen BKT nimellinen BKT on myytyjen lopputuotteiden arvo vallitsevan vuoden t hinnoin (current prices) eli käyvin hinnoin. reaalinen BKT ilmoittaa lopputuotteiden myynnin määrän tiettynä perusvuotena 0 vallinneiden hintojen mukaan eli kiintein hinnoin. 8
9 Nimellinen vs. reaalinen BKT jatkoa nimellinen BKT t = i Pit Q it reaalinen BKT t = i Pi0Q it 9
10 Hintaindeksit Hintaindeksejä käytetään mittaamaan inflaatiota, jatkuvaa yleisen hintatason nousua. BKT:n deflaattori kuluttajahintaindeksi (KHI) EU:n harmonisoitu kuluttajahintaindeksi (HCPI) tukkuhintaindeksi rakennuskustannusindeksi 10
11 Hintaindekseihin liittyvät ongelmat Kulutuskorin valinta ja sen päivittäminen Uudet tuotteet vääristävät indeksejä ylöspäin (vertaa esim. LP- ja CD-levyt; PC ja kirjoituskone) Laadun parannukset (usein suurentavat indeksiä vaikka eivät ole inflaatiota) Substituutiovääristymät (hinnan korotusten seurauksena kuluttajat etsivät halvempia substituutteja (halpahallit, halpalentoyhtiöt) ja siis vaikutus ei niin suuri kuluttajahintaan kuin hintaindeksi antaisi ymmärtää) Miksi vääristynyt hintaindeksi voi olla ongelmallinen? Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka usein perustuu inflaatiolukuihin! 11
12 Tuotannon kehitys Suomessa 12 Lähde: liitetiedostot/pdf/kokn2.pdf
13 BKTn kasvu v eräissä maissa. % Lähde: 13 NY.GDP.MKTP.KD.ZG?end=2015
14 BKT per capita ilmaistuna ostovoimalla (dollareissa) 14 Lähde: NY.GDP.PCAP.PP.CD?end=2015
15 Taloudellinen kasvu Kasvuteoria selittää talouden kasvua ja sen nopeutta tuotantomahdollisuuksien kasvun avulla. Kokonaistuotannon määrä vastaa tuotantomahdollisuuksia, kun kaikki tuotannontekijät ovat täydessä käytössä: Potentiaalinen tuotanto (Potential GDP) Suhdanneteoria tarkastelee lyhytaikaisia poikkeamia potentiaalisesta tuotannosta: Aktuaalinen tuotanto (Real GDP) 15
16 Tuotannon kehitys v Sadassa vuodessa Suomen elintaso kasvoi 12-kertaiseksi ja tuottavuus 14-kertaiseksi.* *Tosin viime aikoina talouskasvu heikentynyt. 16 Lähde: ETLA, Kansantalous 2028
17 Tuotannon kehitys Suomessa v Hi-techin vienti pudonnut 30%:sta 7%:iin. (Mutta palvelujen vienti nyt 30% kun ennen 10%.) 17 Lähde: file_attachments/vuosikirja_2015.pdf
18 BKT (PPP) /capita, kehitys tulotason mukaan maailmassa High Income Low Income Middle Income World The per capita income level of the rich countries (GDP/capita over $) has risen by 62 % between 2000 and Global average +96 % Intermediate income level countries (GDP/capita between $), have experienced a growth of 176% Countries with low incomes (GDP/capita less than 1025 $) show an average progress of 94 % Lähde: source=2&country=&series=ny.gdp.pcap.pp.cd&period
19 BKT (PPP) /capita, kehitys alueittain maailmassa North America Europe & Central Asia Latin America & Caribbean South Asia EU Middle East & North Africa East Asia & Pacific Sub-Saharan Africa Between 2000 and 2015 the annual GDP/capita has risen by 53 % in North America and by 67 % in the European Union. These two entities stay the richest regions of the world. But the gap towards other regions is no longer growing Sub-Saharan Africa stays the poorest region in the world, but its GDP per capita has increased by 94 % between 2000 and Lähde:
20 Neljä Aasian maata ovat kokeneet valtavan kasvun sitten 1960-luvun ja Kiina on kuromassa umpeen eroa, mutta vielä kaukana perässä. (Nimellinen BKT) United States Singapore Hong Kong South Korea China Lähde: source=2&country=&series=ny.gdp.pcap.pp.cd&period
21 7.2 TALOUDELLISEN KASVUN LÄHTEET Taloudellinen kasvu siirtää tuotantomahdollisuuksien käyrää (PPF) ylös ja oikealle (ks. luku 1.). q 2 PPF Työvoima, pääoma, luonnonvarat ja yrittäjyys tuottavat reaalisen BKT:n. Ja niiden tuottavuus määrittelee saavutetun reaalisen BKT:n tason, joka sama kuin potentiaalinen BKT kun vallitsee täystyöllisyys. q 1 Mutta potentiaalinen BKT kasvaa työvoiman tarjonnan ja sen tuottavuuden kasvun siivittäminä. 21
22 Taloudellista kasvua voidaan saada aikaiseksi jos, 1) yhteiskunnan resurssit kasvavat ü työvoiman tarjonnan kasvu ü kiinteän pääoman kasvu ü henkisen pääoman kasvu ü luonnonvarojen löytyminen 22
23 Taloudellista kasvua voidaan saada aikaiseksi jos, 2) yhteiskunta oppii käyttämään olemassa olevia resursseja tehokkaammin kokonaistuottavuuden kasvu: ü tekninen kehitys ü muun tiedon lisääntyminen (esim. parantunut johtamis- ja organisointikyky) ü suurtuotannon edut 23
24 Taloudellista kasvua voidaan saada aikaiseksi 3) Myös eräät muut tekijät voivat vaikuttaa positiivisesti taloudelliseen kasvuun: suhtautuminen yrittäjyyteen yhteiskuntarauha poliittinen järjestelmä uskonto (luterilainen työetiikka!?) kulttuuri jne. 24
25 Talous ikiliikkujana?
26 BKT = hyvinvoinnin mittari? Yleisesti ottaen maan kokonaistuotannon arvoa per capita (BKT per capita) on totuttu pitämään usein maan elintason tai hyvinvoinnin mittarina. Itse asiassa taloudellinen kasvu on aina kuulunut hallitusten talouspoliittisiin tavoitteisiin. Luonnollisesti korkea BKT mahdollistaa monia sellaisia yhteiskunnallisia toimintoja, joita olemme tottuneet pitämään korkean elintason merkkeinä. On kuitenkin muistettava, ettei BKT ole suora elintason tai hyvinvoinnin mittari. Ranska haluaa ilon ja onnen mittareita bkt:n ohelle. 26
27 BKT:ta laskettaessa ei huomioida: ü markkinoiden ulkopuolinen työ: esim. kotona suoritettava työ kuten lastenhoito ü rikollisuus ü vapaa-aika ü poliittinen epävarmuus ü saastuneisuus ü luonnon kuluminen ü tulonjako ü harmaa talous ü tuotteiden laatu (kaikki tuotteet yhtä arvokkaita BKT:ssa olivatpa ne sitten aseita tai kouluja...) ü poliittinen vapaus 27
28 7.3 KOKONAISKYSYNTÄ JA -TARJONTA Kansantalouden kokonaiskysynnän (Aggregate Demand, AD) komponentit: a) yksityisen sektorin kulutus, C b) yksityisen sektorin investoinnit, I c) julkisen sektorin menot, G d) tavaroiden ja palvelusten nettovienti, X-M BKT = Y = C + I + G + (X-M) Kokonaiskysyntäkäyrä osoittaa reaalisen kokonaistuotannon tason, joka kysytään kullakin hintatasolla. 28
29 Kokonaiskysyntään vaikuttavat odotukset, inflaatio, finanssi- ja rahapolitiikka sekä maailman talous Laskee, jos Tulevat käytettävissä olevat tulot, inflaatio tai voitot laskevat. Finanssipolitiikka laskee julkisen sektorin kulutusta, nostaa veroja tai pienentää tulonsiirtoja. Rahapolitiikka nostaa korkoja ja supistaa rahan määrää. Maan valuutta suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin vahvistuu tai ulkomaalaisten tulot laskevat. Nousee, jos Tulevat käytettävissä olevat tulot, inflaatio tai voitot kasvavat. Finanssipolitiikka kasvattaa. julkisen sektorin menoja, laskee veroja tai kasvattaa tulonsiirtoja. Rahapolitiikka laskee korkoja ja lisää rahan määrää. Maan valuutta suhteessa muihin valuuttoihin heikkenee tai ulkomaalaisten tulot kasvavat. 29
30 Kansantalouden kokonaistarjonta (AS): Tavaroiden ja palvelusten kokonaistarjonta (Aggregate Supply, AS): ü bruttokansantuote (kotimainen tuotanto) + ü tavaroiden ja palvelusten tuonti Kokonaistarjontakäyrä osoittaa reaalisen tuotannon tason, joka tarjotaan kullakin hintatasolla. 30
31 Kokonaiskysynnän ja -tarjonnan tasapaino P = yleinen hintataso Y = kokonaistuotanto P LAS SAS P* Potentiaalinen BKT AD Y* Y 31
32 Kotitalouksien tulot, kulutus ja säästäminen Kulutus on käytettävissä olevien tulojen (Y d ) ja varallisuuden (W) funktio C = f (Y d, W). Käytettävissä olevat tulot: Y d = tulot - verot + saadut tulonsiirrot Y d = disposable income 32
33 Kulutusalttius Yksityisen kulutuksen ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen suhdetta nimitetään (keskimääräiseksi) kulutusalttiudeksi (APC, average propensity to consume): APC = C/Y d rajakulutusalttius (marginal propensity to consume): MPC = dc/dy d rajasäästämisalttius (marginal propensity to save): MPS = ds/dy d MPC + MPS =1 33
34 Kokonaiskysynnän tasapaino E = C + I + G + X - M = Y (menot = tulot) E 45 (Y = E) Jos yrityksillä varastoja saavat myydyksi enemmän. Yritykset eivät saa myydyksi kaikkea tuotantoaan.. E* Aluksi oletetaan investoinnit I autonomisiksi. C:n kulmakerroin = MPC AD = C + I + G + X - M 34 E = planned expenditure eli kuinka paljon kokonaismenoja aiotaan synnyttää. Y
35 Kokonaiskysynnän muutos ja kerrannaisvaikutukset Kokonaistuotannon tasapaino muuttuu, kun esimerkiksi investoinnit muuttuvat: oletetaan autonominen lisäys ΔI yksityisissä investoinneissa. 35
36 Autonomisten investointien lisäys E ΔY > ΔI!. E* 0 ΔY E* 1 ΔI 45 (Y = E) AD = C + I AD = C + I 1. Aluksi kokonaiskysynnän tasapaino on pisteessä E* 0 : kysyntäkäyrä on nouseva, sillä kulutus riippuu positiivisesti tulotasosta. 2. Jos autonomiset investoinnit lisääntyvät, siirrytään tasapainopisteeseen E* 1. Nyt kuitenkin tulot nousevat enemmän kuin investoinnit. Syntyy kerrannaisvaikutus. Kokonaiskysynnän muutos on suurempi kuin investointien muutos!!! Y 36
37 Kerroinvaikutus (Multiplier effect) Kokonaiskysynnän jonkin komponentin (C, I, G, X- M) muutos saa aikaiseksi kokonaiskysynnässä muutoksen, joka on suurempi kuin alkuperäinen muutos. Tätä ilmiötä kutsutaan kerroinvaikutukseksi. Se huomioi välittömän kysynnän lisääntymisen tai supistumisen aiheuttamat suorat sekä epäsuorat vaikutukset kokonaiskysyntään. 37
38 E Yleinen ns. 45-asteen kerrannaisvaikutusmalli (Keynesian Cross). 45 (Y = E) 1. Lisätään esim. julkista kysyntää. E* 1 AD = C + I + G + X - M ΔG E* 0 ΔY AD = C + I + G + X - M 2. Talous kasvaa enemmän kuin G:n kasvu. Y 38
39 39
40 Suljetun talouden kerroin Multiplier = m = 1-MPC 1 Ulkomaankaupan samoin kuin verotuksen lisääminen malliin ei muuta itse periaatetta, mutta kerroinvaikutus jää pienemmäksi. Se on kuitenkin aina suurempi kuin 1. 40
41 LIITE 1. Suljetun talouden kertoimen johtaminen Kulutusfunktio on C = a + by, missä b on rajakulutusalttius. Tasapainossa Y = C + I. Ratkaistaan nämä kaksi yhtälöä Y:lle I:n suhteen: sijoittamalla ensimmäinen yhtälö jälkimmäiseen, saadaan Tästä saadaan: ( a I ) 1 Y = + 1 b Y = a + by + Nyt jos I:tä kasvatetaan (a:n pysyessä vakiona) jollakin määrällä ΔI, niin Y:n muutokseksi saadaan ΔY 1 = ΔI 1 b Koska b = MPC, niin suljetun talouden kerroin voidaan kirjoittaa muotoon: 1 m = 1 MPC I 41
42 Tasapainotetun budjetin vaikutus Oletetaan valtion lisäävän menojaan ja nostavan veroja samanaikaisesti määrällä ΔG = ΔT eli menojen lisäys rahoitetaan samansuuruisella verojen kiristyksellä. Mitä tapahtuu kokonaiskysynnälle? Ensisilmäyksellä vastaus näyttäisi olevan "ei mitään". 42
43 Tasapainotetun budjetin vaikutus jatkoa Mutta todellisuudessa, vaikka verojen kiristyminen vähentää osaltaan yksityistä kysyntää (C), kysyntä ei kuitenkaan vähenny koko verojen kiristymisen määrällä, sillä osa verojen kiristymisestä rahoitetaan säästämisen vähentymisellä ja toisaalta myös tuontitavaroiden kysyntä pienenee (ei siis vain kotimaisten). Taloudessa tapahtuu siis todellisuudessa kokonaiskysynnän nettolisäys. 43
44 Minkä suuruinen on tasapainotetun budjetin kerroin? verokerroin = -MPC/(1 - MPC) ja julkisen sektorin menokerroin = 1/(1 - MPC), niiden yhteisvaikutus on tasapainotetun budjetin kerroin = MPC 1 MPC MPC = 1 On siis mahdollista säilyttää budjettitasapaino ja samanaikaisesti kiihdyttää taloudellista kasvua! Tosin samansuuruisen taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan paljon suuremmat menojen ja verojen lisäykset kuin vain menoja lisäämällä olisi tarpeen tehdä. 44
7 MAKROTALOUSTEORIA 1
7 MAKROTALOUSTEORIA 1 Makrotalousteoriassa tarkastellaan 1. Mistä tekijöistä määräytyy pitkän ajan taloudellinen kasvu eli kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten määrän jatkuva lisääntyminen?
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotLuento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
Lisätiedot21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)
21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotHyvän vastauksen piirteet
Hyvän vastauksen piirteet Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 kl. 9.00-13.00 1. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. (a) Suhteellinen etu (comparative advantage)
LisätiedotKerroinvaikutukset ja finanssipolitiikka. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Kerroinvaikutukset ja finanssipolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Eilen: BKT:n komponentit 1975 2017 25 20 investoinnit, vienti ja tuonti vaihtelevat voimakkaasti yksityinen kulutus on huomattavasti
LisätiedotKansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.
Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA
ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA OSA I: MATEMAATTISTEN MERKINTÖJEN JA KIRJAINSYMBOLIEN KÄYTTÖÄ (ja tutustumista tilinpitoon ja keynesiläiseen malliin) Harjoitellaan seuraavassa kirjainsymbolien käyttöä ja yhtälöiden
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
Lisätiedota) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.
Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
Lisätiedot3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.
. Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotLuentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli
Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Johdanto Kysyntä ja IS-käyrä Lyhyen aikavälin
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
LisätiedotMAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014
MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän
Lisätiedot31 Korko määräytyy maailmalla
31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus
LisätiedotLuentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS
Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS-AD-malli Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto IS-TR-IFM: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, kiinteät
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1
LisätiedotKokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017
Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja
LisätiedotKappale 1: Makrotaloustiede. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 1: Makrotaloustiede KT34 Makroteoria I Juha Tervala Makrotaloustiede Talouden kokonaissuureiden, kuten kansantuotteen, työllisyyden, inflaation ja työttömyysasteen tutkiminen. Taloussanomien taloussanakirja
LisätiedotTaloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus
1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
Lisätiedottalletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
LisätiedotY55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010
Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 22.3.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotMikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne
Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
Lisätiedot9 SUHDANNEVAIHTELUT. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset. (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu)
9 SUHDANNEVAIHTELUT Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan muutokset saavat aikaan vaihteluja kokonaistaloudellisissa muuttujissa: BKT, työllisyys, inflaatio ja vaihtotase 1 (ali- tai ylijäämä) muutoksia
LisätiedotKansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotVaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotHakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma
Teknisiä merkintöjä: TALOUS Sivu: 1 (11) Nimi: Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 klo 9.00-13.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla. Kirjoita
Lisätiedot21 Suhdannevaihtelut (Taloustieteen oppikirja, luku 12)
21 Suhdannevaihtelut (Taloustieteen oppikirja, luku 12) 1. Tähän mennessä opittua 2. Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu 3. Suhdannevaihtelujen määritelmä ja mittaaminen 4. Suhdannevaihtelujen selittäminen
LisätiedotLuentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa
Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan edellistä luentorunkoa tarkemmin finanssi- ja rahapolitiikkaa
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7
LisätiedotMakrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen
Makrotalousteoria 1 Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria Markku Siikanen 2 Luento Aiheena on keynesiläiseen makroteoriaan syventyminen Uusien termien sisäistäminen Makrotason hyödykkeiden kysyntä Keynesiläinen
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotErkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS. Kansantaloudellinen Yhdistys
Erkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS Kansantaloudellinen Yhdistys 13.4.2005 Pankkivaltuusto/30.3.2005 4 USA kaksoisvajeet Vaihtotase Prosenttia bruttokansantuotteesta Budjetti 2 0-2 -4-6 1980 1985 1990
LisätiedotLuentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikav
Luentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikavälillä Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Mitä on raha? Rahan määrä ja hintataso pitkällä aikavälillä.
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko
LisätiedotSata vuotta taloutta mitä seuraavaksi?
Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi? Riihimäen Hyvinkään kauppakamari Syyskokous 5.12.2017 Jussi Mustonen 2 Suomi maailman väestökartalla - näkyy juuri ja juuri Väestön jakautuminen nyt Väestön jakautuminen
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotMiten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.
Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotMitä on kansantalouden tilinpito?
Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä
LisätiedotTU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä
TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi
Lisätiedot(Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8)
13 Mikrosta makroon (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8) 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mittaaminen 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen arvo
LisätiedotLuentorunko 4: Intertemporaaliset valinnat
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan tarkemmin säästämiseen ja investoimiseen liittyviä intertemporaalisia valintoja ja rajoitteita. Reaalikorko. Yksityisen
LisätiedotTalouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotOsa 21 Raha- ja finanssipolitiikka
Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia Mankiw & Taylor, Ch 35; Taloustieteen oppikirja, luku 13 1. Politiikan
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan
LisätiedotMetsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR
1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa
LisätiedotBLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat
BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotTeknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
LisätiedotTalouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA
3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä
LisätiedotKansantalous, opettajan aineisto
Kansantalous, opettajan aineisto Timo Lindholm, Juhani Kettunen ISBN 978-951-37-5498-3 Linja I MIKROTALOUSTIEDE 1 Kansantalouden peruskäsitteet 2 Rajakäsitteet 3 Kysyntä ja tarjonta 4 Joustot 5 Kilpailumuodot
LisätiedotKappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline
Lisätiedot19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)
19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
LisätiedotRaakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista
Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,
Lisätiedot19 Avotalouden makroteoriaa
19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotInstructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016
tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat
LisätiedotMihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.
LisätiedotJuha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013
Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
Lisätiedot