(Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "(Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8)"

Transkriptio

1 13 Mikrosta makroon (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8) 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mittaaminen 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä 4. Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä 5. Suhdanne- ja kasvuanalyysiä 6. Elinkustannusten mittaamisesta Nämä asiat ovat pääosin Taloustieteen oppikirjasta tuttuja. Ne kerrataan siksi lyhyesti vain muutamaan asiaan keskittyen: kiertokulkukaavio, bkt, huoltotase ja sen erät, reaalinen bkt, inflaatio. Jakso 5 on uutta asiaa. 1

2 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mittaaminen Mikrotaloustiede tutkii sitä, miten yksittäiset kotitaloudet ja yritykset tekevät päätöksiään ja sitä miten ne toimivat markkinoilla Makrotaloustiede tutkii kansantaloutta kokonaisuutena Miksi elintaso on korkea joissakin maissa ja matala toisissa? Mistä elintason kasvu johtuu? Miksi hintojen nousuvauhti vaihtelee? Mikä aiheuttaa inflaation? Miksi työllisyys vaihtelee yli ajan? Mistä työttömyys johtuu? Otettaessa kantaa siihen, miten kansantalous menestyy, on luonnollista katsoa kansalaisten tulotasoa Koko kansantalouden tasolla tulot = menot, koska jokaisella liiketoimella on ostaja ja myyjä ostajan menot ovat tuloa jollekin Bruttokansantuote (BKT) (gross domestic product, GDP) mittaa kansantalouden tuloja ja menoja tämä käy myös ilmi kansantalouden kiertokulkukaaviosta (kuvio 1) 2

3 Kuvio 1. Kansantalouden kiertokulkukaavio (the circular- flow diagram) Tulot tuo&eiden myynnistä (bkt) Hyödykemarkkinat - tuo&eiden hinnat Myydyt tuo&eet Ostetut tuo&eet Menot tuo&eisiin (bkt:n käy&ö eli kokonaiskysyntä) Yritykset - tuotantoteknologia - tuotantopanosten kysyntä - tuo&eiden tarjonta Kulu8ajat - tarpeet ja hyvinvoin7 - tuotantopanosten tarjonta - tuo&eiden kysyntä Työ ja pääoma Työ ja pääoma Tuotannontekijämarkkinat - panosten hinnat Tuotantokustannukset Tuotannontekijätulot (bru&okansantulo) 3

4 Yksittäisen tuotteen markkinoilla vaihdetun määrän arvo voidaan laskea periaatteessa kolmella tapaa: laskemalla tuotannon arvo = hinta tuotettu määrä laskemalla yhteen tuotannosta syntyvät tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot laskemalla kuluttajien tuotteeseen käyttämät menot Koko kansantalouden tuotannon arvo lasketaan periaatteessa samalla tavalla kokonaistuotannon arvo = kokonaistulot = tulojen käyttö bruttokansantuote BKT mittaa kokonaistuotannon arvoa bruttokansantulo BKTL kuvaa tuotannosta syntyviä kokonaistuloja bruttokansantuotteen käyttö esittää kokonaiskysyntää eli sitä mihin tulot käytetään (suljetussa taloudessa = kulutus + investoinnit) 4

5 Edellä esitetystä seuraa, että kokonaistuotannon arvo voidaan laskea kolmelle tapaa arvonlisäysmenetelmällä laskemalla kaikkien yritysten tuotannon arvot yhteen ja vähentämällä käytettyjen välituotteiden arvo, jotta kaksinkertainen laskenta vältettäisiin tulomenetelmällä laskemalla kansantaloudessa syntyneet tuotannontekijätulot yhteen loppukäyttömenetelmällä laskemalla mihin tarkoitukseen lopputuotteita käytetään eli kysytään (esim. investoinnit ja kulutus) Ks. tarkemmin Taloustieteen oppikirja, luku 8 5

6 Esimerkki (Taloustieteen oppikirja) Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on ainoa lopputuote, jonka valmistuksessa jauhoja käytetään välituotteena. Vehnä on puolestaan jauhojen tuotannon välituote. Näiden kolmen toimialan menot ja tulot euroina ovat seuraavat: Vehnä Jauhot Leipä Menot Tulot Menot Tulot Menot Tulot Kokonaistuotos Välituotekäyttö Palkat Korot ja osingot a) Loppukäyttömenetelmän mukaan leipä on ainoa lopputuote, joten BKT on leivän tuotannon arvo eli 100 euroa. b) Arvonlisäys lasketaan toimialoittain vähentämällä kokonaistuotoksesta välituotekäyttö ja summaamalla yhteen: 20 + (50-20) + (100-50) = 100 euroa. c) Tulomenetelmässä lasketaan tuotannontekijätulot yhteen: (16+4) + (20+10) + (30+20) = 100 euroa 6

7 Kansantalouden kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan tase eli huoltotase Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Kotimainen tuotanto eli bruttokansantuote, Y + = + + Tuonti, M Kulutus, C Investoinnit, I Vienti, X Taloudellinen hyvinvointi syntyy kulutuksesta Bruttokansantuote tuotetaan maassa sijaitsevissa yrityksissä ja yhteisöissä hyödyntämällä teknologiaa ja käyttämällä työtä ja pääomaa Vienti on keino maksaa tuonti 7

8 Kansantalouden tilinpidon järjestelmä Bruttoarvonlisäys perushintaan = Toimialojen bruttoarvonlisäysten summa tuoteverot - tuotetukipalkkiot + = Bruttokansantuote markkinahintaan = Kulutus + investoinnit + vienti - tuonti Tuotanto- ja tulonmuodostustilit Bruttokansantuote ja tulo; huoltotase kan vtp/?tablelist=true 8

9 2. Bruttokansantuote Bruttokansantuote on kotimaassa toimivien tuotantoyksiköiden tiettynä aikana (tavallisesti vuoden kuluessa) tuottamien lopputuotteiden (tavaroiden ja palvelusten) markkina-arvo Suomen BKT:ssa on mukana kaikkien Suomessa toimivien tuotantoyksiköiden tuotanto, mutta ei siis ulkomailla toimivien suomalaisten yksiköiden tuotanto välituotteiden tuotantoa ei lasketa mukaan jolloin BKT mittaa arvonlisäystä Bruttokansantuotteeseen ei lasketa kotityön arvoa (sille on oma satelliittitilinpito ) eikä ympäristöhaittoja (joita varten kehitetään vihreää tilinpitoa ) mutta virallisen talouden ulkopuolella tapahtuva toiminta (harmaa talous, rikollisuus) lasketaan arvioimalla 9

10 Esimerkki: ruuan valmistus Ainekset 400 g kypsää lihaa, kinkkua tai makkaraa 6 kypsää perunaa 2 isoa sipulia 2 rkl voita suolaa mustapippuria myllystä 1 kananmuna jokaiselle ruokailijalle Lisäkkeeksi: maustekurkkua etikkapunajuuria Resepti Kuutioi liha ja perunat. Silppua sipulit. Kuumenna voi isossa pannussa ja hauduta sipulisilppu kauniin läpikuultavaksi. Lisää kuutioitu liha tai makkara ja peruna. Kuumenna kunnolla, mutta älä polta. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista jokaisen annoksen päälle vielä kananmuna. Tarjoa pyttipannun kanssa maustekurkkua ja etikkapunajuuria Pyttipannuateria BKTkontribuutio= pyttipannuaterian hinta aineksien arvo 10

11 Loppukäyttömenetelmän kautta tarkastellen bruttokansantuotteen Y komponentit ovat kulutus C kotitalouksien ostamat tavarat ja palvelut (asunnot pois luettuna) investoinnit (eli kiinteän pääoman bruttomuodostus) I koneet, laitteet ja rakennukset (ml. asunnot), joita käytetään muiden hyödykkeiden valmistukseen julkinen kulutus G valtion ja kuntien ostamat tavarat ja palvelut nettovienti NX eli vienti tuonti, X - M Y = C+ I + G + NX tai Y = C + I + G + X - M Ulkomaisten tuotteiden kulutus lisää kulutusta, mutta vähentää nettovientiä, joten bkt ei muutu. 11

12 Taulukko 1. Suomen BKT vuonna 2014 (huoltotase) Yhteensä Asukasta Osuus Bruttokansantuote mrd. kohti, % 1 Kulutusmenot 164,5 80,0 Yksityiset kulutusmenot 113,6 55,4 Julkiset kulutusmenot 50,9 24,8 2 Kiinteän pääoman bruttomuodostus 41,6 20,3 Yksityinen 33,2 16,2 Julkinen 8,4 4,1 3 Varastojen muutokset 1,4 0,7 4 Tavaroiden ja palvelujen nettovienti -1,6-0,8 Tavaroiden ja palvelujen vienti 77,8 37,9 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 79,4 38,7 5 Tilastollinen ero -0,7-0,3 Bruttokansantuote markkinahintaan (= ) 205, ,0 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 12

13 Kokonaiskysynnän erien BKT-osuudet , % Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityiset investoinnit Julkiset investoinnit Ne;ovien< Nettoviennin kääntyminen negatiiviseksi ja yksityisten investointien vähäisyys ovat huolenaiheita 13

14 Bruttokansantuotteen hintakäsitteet Perushinta = hinta, joka maksetaan tuotteesta tuottajalle (ei sisällä tuoteveroja, mutta sisältää tuotetukipalkkiot) käytetään silloin kun halutaan kuvata asioita tarjonnan (esim. yritysten ja toimialojen kannalta) laskettaessa vaikkapa toimialojen BKT-osuuksia, kuten seuraavassa taulukossa ja kuviossa Ostajanhinta (markkinahinta) = hinta, jonka ostaja tuotteesta maksaa käytetään kuvattaessa asioita BKT:n käytön kannalta esimerkiksi laskettaessa kulutuksen ja investointien BKTosuuksia Perushinta + tuoteverot - tuotetukipalkkiot + kaupan ja kuljetuksen lisät = ostajanhinta 14

15 Toimiala, vuosi 2014 Arvonlisäys, mrd. Osuus, % A Maa-, metsä- ja kalatalous 5,0 2,8 B Kaivostoiminta ja louhinta 0,6 0,3 C Tehdasteollisuus 29,6 16,7 D Energiahuolto 4,0 2,2 E Vesi- ja jätehuolto 1,7 1,0 F Rakentaminen 11,0 6,2 G Kauppa 17,0 9,6 H Kuljetus ja varastointi 8,9 5,0 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,8 1,6 J Informaatio ja viestintä 9,8 5,5 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 3,0 L Kiinteistöalan toiminta 21,9 12,3 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 8,9 5,0 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5,8 3,3 O Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,2 6,3 P Koulutus 10,2 5,8 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 17,6 10,0 R Taiteet, viihde ja virkistys 2,3 1,3 S Muu palvelutoiminta 3,0 1,7 T Kotitalouspalvelut 0,2 0,1 Toimialat yht. eli kansantalouden bruttoarvonlisäys perushintaan 176,7 100,0 Tuoteverot 29,3 Tuotetukipalkkiot 0,8 Bruttokansantuote markkinahintaan 205,2 Keskiväkiluku, henkeä Bruttokansantuote markkinahintaan asukasta kohden, euroa

16 Kuvio 2. Kansantalouden tuotantorakenne Osuus brudoarvonlisäyksestä, % Yksityiset palvelut Julkisyhteisöjen palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostus kuin tehdasteollisuus Alkutuotanto Tehdasteollisuuden bktosuus on supistunut rajusti viime vuosina, yksityisten palvelujen kasvanut 16

17 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä Nimellinen BKT (nominal GDP) (kuten taulukossa 1) mittaa lopputuotteiden arvoa käyvin hinnoin vuoden 2013 BKT vuoden 2013 hinnoin arvo = hinta määrä Kansantalouden kasvun mittaamiseksi on erotettava hinnan muutos määrän muutoksesta Reaalinen eli kiinteähintainen BKT (real GDP) mittaa lopputuotteiden arvoa tietyn perusvuoden hinnoin hinnat eivät nyt muutu, joten BKT:n kasvu kuvaa lopputuotteiden määrän kasvua esimerkiksi vuoden 2013 BKT esitettynä vuoden 2010 hinnoin Kun käytettävissä on BKT-deflaattori eli hintaindeksi (esim =100), joka kuvaa lopputuotteiden hintojen kehitystä, voidaan nimellinen BKT muuttaa reaaliseksi eli kiinteähintaiseksi : Kiinteähintainen BKT 20xx = (Nimellinen BKT 20xx /BKT-deflaattori 2010 ) 100

18 Suomen BKT (mrd. euroa) Nimellinen eli käypiin hintoihin ilmaistu BKT Reaalinen eli viitevuoden 2010 hintoihin ilmaistu BKT Vuosi 2014: nimellinen BKT = 205,2 mrd BKT-deflaattori = 110,1 => reaalinen BKT eli BKT vuoden 2010 hintaisena = (205,2/110,1) x 100 = 186,3 mrd Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 18

19 Kuvio 3. Kaksi tapaa kuvata BKT:n kasvua BKT:n volyymi-indeksi, 2010 = 100 BKT:n volyymin muutos, % vuodessa

20 4. Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä Tilinpitojärjestelmä on kansantaloustieteen suurimpia saavutuksia Siinä kirjataan kansantaloudessa toimivien yksiköiden suorittamat taloustoimet Perustuu YK:n hyväksymiin suosituksiin John Maynard Keynes asetti oppilaansa James Meaden (Nobel-palkinto 1977) ja Richard Stonen (Nobel-palkinto 1984) tekemään ensimmäiset suositukset Tilipitojärjestelmän avulla voidaan laatia esimerkiksi huoltotase: Y + M = C + I + G + X Suomen huoltotase: ks Taulukko 1 edellä Richard Stone,

21 5. Suhdanne- ja kasvuanalyysiä Edellä opittiin, että miten BKT:n määrää mitataan Talouskasvua ja suhdannevaihteluita mitataan BKT:n määrän eli volyymin muutoksilla Samalla tavoin voidaan mitata kokonaiskysynnän erien (C, G, I, X-M) määrät ja muutokset sekä toimialojen arvonlisäysten määrät ja muutokset Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan taseesta eli huoltotaseesta voidaan laskea kokonnaiskysynnän eri komponenttien vaikutukset kokonaiskysynnän volyymin kasvuun Tällä on käyttöä myöhemmin, kun otamme kantaa suhdannekehitykseen ja politiikkaan Toimialoittaisista arvonlisäyksistä saadaan puolestaan laskettua eri toimialojen kontribuutiot bruttokansantuotteen volyymin kasvuun Tästä puolestaan on hyötyä, kun mietimme tuotantorakenteen muutoksen vaikutusta 21

22 Huoltotase vuonna 2014 (taulukosta 1) Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Käyvin hinnoin, mrd. euroa Osuus bkt:sta % Määrän muutos, % Bruttokansantuote, P Y Y 205,2-0,4 Tuonti, P M M 79,4 38,7 0,0 Vienti, P X X 77,8 37,9-0,7 Yksityinen kulutus, P C C 113,6 55,4 0,5 Julkinen kulutus, P G G 50,9 24,8 0,2 Yksityiset investoinnit, P I I 34,6 16,9-3,8 Julkiset investoinnit, P I I 8,4 4,1-0,9 Tilastollinen ero -0,7-0,3 P Y Y + P M M = P C C + P G G + P I I + P X X => P Y Y = P C C + P G G + P I I + P X X - P M M P Y = BKT:n hinta, Y = sen määrä jne

23 Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot BKT:n kasvuun Edellisen taulukon viimeinen sarake näyttää miten BKT:n ja sen osatekijöiden määrät ovat kasvaneet viime vuonna Periaatteessa kunkin osatekijän kontribuutio BKT:n kasvuun voidaan laskea kertomalla osatekijän volyymin kasvu osatekijän osuudella BKT:sta Y = C + G + I + X M => ΔY = ΔC + ΔG + ΔI + ΔX ΔM => ΔY/Y = ΔC/Y + ΔG/Y + ΔI/Y + ΔX/Y ΔM/Y => ΔY/Y = (C/Y)ΔC/C + (G/Y)ΔG/G + (I/Y)ΔI/I +(X/Y)ΔX/X (M/Y)ΔM/M = s C ΔC/C + s G ΔG/G + s I ΔI/I +s X ΔX/X s M ΔM/M Käytännössä lasketaan siten, että kunkin kysyntäerän volyymin kasvu kerrotaan sen erän edellisen vuoden nimellisellä bkt-osuudella s 23

24 Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot bruttokansantuotteen muutokseen, prosenttiyksikköä Ne/ovien4 Julkiset investoinnit Yksityiset investoinnit (ml. varastojen muutos) Julkiset kulutusmenot Yksityiset kulutusmenot Bru/okansantuote markkinahintaan

25 Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot BKT:n kumulatiiviseen kasvuun Bkt:n kumulatiivinen kasvu ja kokonaiskysynnän erien kontribuutiot, % Bru0okansantuote markkinahintaan Yksityiset kulutusmenot Julkiset kulutusmenot Yksityiset investoinnit (ml. varastojen muutos) Julkiset investoinnit Ne0ovienE 25

26 Mitä opimme? Yksityisen kulutuksen kontribuutio on ollut positiivinen kaikkina muina vuosina paitsi 2009 ja 2013 Julkisen kulutuksen ja julkisten investointien vaikutus on ollut verrattain vähäinen Eikö elvytyksellä siten ole vaikutusta? Ei suoraan, mutta mahdollisesti kerroinvaikutuksen kautta Nettoviennin (vienti tuonti) kontribuutio on vaihdellut vuodesta toiseen Eikö vienti olekaan tärkeä suhdannekehityksen selittäjä? Kyllä, mutta investointien kautta Yksityisten investointien vaikutus on ollut suuri Teollisuuden investoinnit ovat riippuvaisia viennistä Kumulatiivinen laskenta paljastaa bkt:n kasvun tulleen kulutuksen kasvusta, nettoviennin kontribuutio on ollut negatiivinen ja investointien likimain nolla tarkastelujaksolla eroja kuitenkin jakson sisällä erityisesti nettoviennissä ja investoinneissa 26

27 Toimialojen kontribuutiot kansantalouden kokonaistuotannon eli bruttoarvonlisäyksen kasvuun Bruttokansantuote markkinahintaan = bruttoarvonlisäys perushintaan + tuoteverot tuotetukipalkkiot Kansantalouden bruttoarvonlisäys Y muodostuu toimialojen bruttoarvonlisäyksien Y i summana Y = Y 1 + Y 2 + +Y N Bruttoarvonlisäyksen kasvu ΔY = ΔY 1 + ΔY ΔY N => ΔY/Y = ΔY 1 /Y + ΔY 2 /Y+ + ΔY N /Y => ΔY/ Y= (Y 1 /Y)ΔY 1 /Y 1 + (Y 2 /Y)ΔY 2 /Y (Y N /Y)ΔY N /Y N = s 1 ΔY 1 /Y 1 + s 2 ΔY 2 /Y s N ΔY N /Y N Toimialan kontribuutio kasvuun = toimialan osuus s i = Y i /Y arvonlisäyksestä kertaa toimialan arvonlisäyksen määrän kasvu ΔY i /Y i laskennassa painoina käytetään edellisvuoden nimellisiä osuuksia 27

28 Toimiala, vuosi 2014 Arvonlisäys, mrd. Osuus, % Määrän muutos, % A Maa-, metsä- ja kalatalous 5,0 2,8-0,2 B Kaivostoiminta ja louhinta 0,6 0,3-10,4 C Tehdasteollisuus 29,6 16,7-0,8 D Energiahuolto 4,0 2,2 4,4 E Vesi- ja jätehuolto 1,7 1,0 0,9 F Rakentaminen 11,0 6,2-3,7 G Kauppa 17,0 9,6-0,4 H Kuljetus ja varastointi 8,9 5,0-2,3 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,8 1,6-2,9 J Informaatio ja viestintä 9,8 5,5 5,1 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 3,0 11,9 L Kiinteistöalan toiminta 21,9 12,3 0,6 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 8,9 5,0-1,4 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5,8 3,3-2,1 O Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,2 6,3-1,2 P Koulutus 10,2 5,8-0,8 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 17,6 10,0-2,2 R Taiteet, viihde ja virkistys 2,3 1,3-2,1 S Muu palvelutoiminta 3,0 1,7-1,0 T Kotitalouspalvelut 0,2 0,1 5,7 Toimialat yht. eli kansantalouden bruttoarvonlisäys perushintaan 176,7 100,0-0,4 Tuoteverot 29,3 Tuotetukipalkkiot 0,8 Bruttokansantuote markkinahintaan 205,2-0,4 Keskiväkiluku, henkeä Bruttokansantuote markkinahintaan asukasta kohden, euroa

29 Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin vuosikasvuun Kontribuutiot kokonaistuotannon (bruttoarvonlisäys) kasvuun, prosenttiyksikköä Julkisyhteisöjen palvelut Yksityiset palvelut Muu jalostustoiminta Tehdasteollisuus Alkutuotanto BruFoarvonlisäys perushintaan

30 Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiiviseen kasvuun Bruttoarvonlisäyksen kumulatiivinen kasvu (%) ja sektorien kontribuutiot (prosenttiyksikköä) Bru0oarvonlisäys perushintaan Yksityiset palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostustoiminta Alkutuotanto Julkisyhteisöjen palvelut 30

31 Tulkintaa Edellä esitettyjen kuvioiden informaatiosisältö on sama. Ne ovat vaihtoehtoisia tapoja kuvata toimialojen/sektorien merkitystä Kumulatiivinen kasvu on muodostettu vuotuisista kasvuvauhdeista lähtemällä vuodesta 2000 = 0 ja lisäämällä siihen vuoden 2001 kasvu, saatuun summaan vuoden 2002 kasvu jne Vuoteen 2007 saakka kasvu syntyi tehdasteollisuudessa ja yksityisissä palveluissa (toimialat G-N) Vuonna 2008 alkoi tehdasteollisuuden kasvukontribuution romahdus eikä käännettä parempaan ole vielä tapahtunut Yksityiset palvelut pitivät kasvua yllä Julkisten palvelujen kasvukontribuutio on ollut negatiivinen kaiken aikaa vuoden 2008 jälkeen Seuraava kuvio näyttää, että 1990-luvun lamassa tilanne oli erilainen Tehdasteollisuuden kontribuutio kääntyi nopeaan kasvuun, mutta palvelujen kontribuutio elpyi hitaasti: lama näkyi kotimaisilla markkinoilla 31

32 Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiiviseen kasvuun % Kansantalouden kokonaistuotanto Yksityisten palvelujen kontribuu=o Tehdasteollisuuden kontribuu=o Julkisten palvelujen kontribuu=o Muun tuotannon kontribuu=o

33 Tehdasteollisuuden merkitys vähenee meillä ja muualla: Suomessa muutos on ollut raju Tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, % Saksa Suomi Ruotsi EU-15 Yhdysvallat Tanska Iso-Britannia Lähde: Eurostat 33

34 6. Elinkustannusten mittaamisesta Kansantalouden inflaatiovauhti on sen hintatason muutosvauhti tiettynä periodina, tavallisesti vuoden kuluessa Hintatasoa voidaan mitata monella tavoin BKT-deflaattori kuluttajahintaindeksi tuottajahintaindeksi Kuluttajahintaindeksi kuvaa kulutusrakenteeltaan keskimääräisen perheen elinkustannuksia Muodostetaan laskemalla samansisältöisen kulutuskorin hinta eri vuosina (esim. 1 maito ja 2 leipää) 34

35 Suomen kuluttajahintaindeksi Kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palvelusten hintakehitystä pitäen kulutuskoria ja sen painotusta samana koko indeksin laskenta-ajan. Laskettu meillä vuodesta 1921 lähtien Kuluttajahintaindeksi 2010 = 100 (eli indeksi, jonka perusvuosi on 2010) sisältää 497 tavaraa ja palvelua ja noin hintatietoa. Tietoja kerätään noin liikkeestä. Lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla 35

36 Kuluttajahintaindeksien 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 painorakennevertailu, prosenttia (Tilastokeskus) 36

37 Kuvio 4. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos Suomessa, , prosenttia Inflaatio on muuttunut deflaatioksi. Euroopan keskuspankin inflaatiotavoite on 2 % (tai vähän sen alle) Vuoden 2015 inflaatiovauhti oli -0,2 % Suomessa Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi 37

38 Inflaatiovauhti EU-maissa ja euroalueella Inflaatiovauhtia mitataan tavallisimmin kuluttajahintaindeksin muutoksella (vuodessa tai kuukaudessa) Yhdenmukaistetuilla eli harmonisoiduilla indekseillä tarkoitetaan kuluttajahintaindeksejä, jotka on laskettu samalla tavoin eri maissa (harmonised indices of consumer prices, HICPs, suomeksi YKHI) sen kattavuus ja hyödykevalikoima on kuitenkin erilainen kuin kotimaisen kuluttajahintaindeksin. Siksi yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kehittyy hieman eri tavalla kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Niiden avulla voidaan verrata inflaatiota eri maissa 38

39 Lähde: 39

40 BKT-deflaattori ja kuluttajahintaindeksi Inflaatiota mitataan joskus myös BKT-deflaattorin muutoksella (esimerkiksi vuodessa) BKT-deflaattori mittaa kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen hintatasoa, kuluttajahintaindeksi mittaa vain kuluttajien ostamien hintatasoa Vienti- ja tuontihintojen muutokset synnyttävät eroja BKTdeflaattorin ja kuluttajahintaindeksin välille. Yleensä ne kehittyvät samalla tavoin 40

41 Inflaation mittaamisen tarve ja ongelmia Hintatason ja inflaation mittaaminen on tärkeää siksi, että voitaisiin verrata rahamääräisiä mittareita eri periodeina, esimerkiksi palkkoja ja korkoja eri vuosina reaalipalkka = nimellinen palkka/hintataso reaalikorko = nimellinen korkokanta miinus inflaatiovauhti Ongelmia aiheuttavat uudet tuotteet indeksit eivät ota huomioon, että kuluttajat voivat saavuttaa saman elintason pienemmillä menoilla siirtymällä uusiin tuotteisiin, joita ei ole alkuperäisessä korissa kulutuskoria uudistetaan siksi 5 vuoden välein Vaikeaa on myös tuotteiden laadun muutoksen mittaaminen samalla rahalla parempia tuotteita (matkapuhelimet, digitaaliset kamerat, kannettavat tietokoneet, yms.) 41

14 Mikrosta makroon (Taloustieteen oppikirja, luku 8)

14 Mikrosta makroon (Taloustieteen oppikirja, luku 8) 14 Mikrosta makroon (Taloustieteen oppikirja, luku 8) 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mittaaminen 2. Bruttokansantuote ja bruttoarvonlisäys 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä 4. Kansantalouden

Lisätiedot

Osa 13. Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta

Osa 13. Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta Osa 13. Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24; voit katsoa myös Taloustieteen oppikirjasta lukua 8) 1. Mikrosta makroon 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24)

12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24) 12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24) 1. Mikrosta makroon 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä 4. Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

Suomen taloustilanne. 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys

Suomen taloustilanne. 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys Suomen taloustilanne 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys Matti Pohjola 1. Elintason (bkt/asukas) kasvu 64 000

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 22.3.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kasvu haurasta rakennemuutos pysyvää

Palvelujen suhdannetilanne: Kasvu haurasta rakennemuutos pysyvää Palvelujen suhdannetilanne: Kasvu haurasta rakennemuutos pysyvää, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Talouden päätoimialojen tuotanto supistui, mutta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.

Lisätiedot

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

14 Talouskasvu ja tuottavuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

31 Korko määräytyy maailmalla

31 Korko määräytyy maailmalla 31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus

Lisätiedot