(Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "(Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8)"

Transkriptio

1 13 Mikrosta makroon (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8) 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mittaaminen 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä 4. Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä 5. Suhdanne- ja kasvuanalyysiä 6. Elinkustannusten mittaamisesta Nämä asiat ovat pääosin Taloustieteen oppikirjasta tuttuja. Ne kerrataan siksi lyhyesti vain muutamaan asiaan keskittyen: kiertokulkukaavio, bkt, huoltotase ja sen erät, reaalinen bkt, inflaatio. Jakso 5 on uutta asiaa. 1

2 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mittaaminen Mikrotaloustiede tutkii sitä, miten yksittäiset kotitaloudet ja yritykset tekevät päätöksiään ja sitä miten ne toimivat markkinoilla Makrotaloustiede tutkii kansantaloutta kokonaisuutena Miksi elintaso on korkea joissakin maissa ja matala toisissa? Mistä elintason kasvu johtuu? Miksi hintojen nousuvauhti vaihtelee? Mikä aiheuttaa inflaation? Miksi työllisyys vaihtelee yli ajan? Mistä työttömyys johtuu? Otettaessa kantaa siihen, miten kansantalous menestyy, on luonnollista katsoa kansalaisten tulotasoa Koko kansantalouden tasolla tulot = menot, koska jokaisella liiketoimella on ostaja ja myyjä ostajan menot ovat tuloa jollekin Bruttokansantuote (BKT) (gross domestic product, GDP) mittaa kansantalouden tuloja ja menoja tämä käy myös ilmi kansantalouden kiertokulkukaaviosta (kuvio 1) 2

3 Kuvio 1. Kansantalouden kiertokulkukaavio (the circular- flow diagram) Tulot tuo&eiden myynnistä (bkt) Hyödykemarkkinat - tuo&eiden hinnat Myydyt tuo&eet Ostetut tuo&eet Menot tuo&eisiin (bkt:n käy&ö eli kokonaiskysyntä) Yritykset - tuotantoteknologia - tuotantopanosten kysyntä - tuo&eiden tarjonta Kulu8ajat - tarpeet ja hyvinvoin7 - tuotantopanosten tarjonta - tuo&eiden kysyntä Työ ja pääoma Työ ja pääoma Tuotannontekijämarkkinat - panosten hinnat Tuotantokustannukset Tuotannontekijätulot (bru&okansantulo) 3

4 Yksittäisen tuotteen markkinoilla vaihdetun määrän arvo voidaan laskea periaatteessa kolmella tapaa: laskemalla tuotannon arvo = hinta tuotettu määrä laskemalla yhteen tuotannosta syntyvät tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot laskemalla kuluttajien tuotteeseen käyttämät menot Koko kansantalouden tuotannon arvo lasketaan periaatteessa samalla tavalla kokonaistuotannon arvo = kokonaistulot = tulojen käyttö bruttokansantuote BKT mittaa kokonaistuotannon arvoa bruttokansantulo BKTL kuvaa tuotannosta syntyviä kokonaistuloja bruttokansantuotteen käyttö esittää kokonaiskysyntää eli sitä mihin tulot käytetään (suljetussa taloudessa = kulutus + investoinnit) 4

5 Edellä esitetystä seuraa, että kokonaistuotannon arvo voidaan laskea kolmelle tapaa arvonlisäysmenetelmällä laskemalla kaikkien yritysten tuotannon arvot yhteen ja vähentämällä käytettyjen välituotteiden arvo, jotta kaksinkertainen laskenta vältettäisiin tulomenetelmällä laskemalla kansantaloudessa syntyneet tuotannontekijätulot yhteen loppukäyttömenetelmällä laskemalla mihin tarkoitukseen lopputuotteita käytetään eli kysytään (esim. investoinnit ja kulutus) Ks. tarkemmin Taloustieteen oppikirja, luku 8 5

6 Esimerkki (Taloustieteen oppikirja) Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on ainoa lopputuote, jonka valmistuksessa jauhoja käytetään välituotteena. Vehnä on puolestaan jauhojen tuotannon välituote. Näiden kolmen toimialan menot ja tulot euroina ovat seuraavat: Vehnä Jauhot Leipä Menot Tulot Menot Tulot Menot Tulot Kokonaistuotos Välituotekäyttö Palkat Korot ja osingot a) Loppukäyttömenetelmän mukaan leipä on ainoa lopputuote, joten BKT on leivän tuotannon arvo eli 100 euroa. b) Arvonlisäys lasketaan toimialoittain vähentämällä kokonaistuotoksesta välituotekäyttö ja summaamalla yhteen: 20 + (50-20) + (100-50) = 100 euroa. c) Tulomenetelmässä lasketaan tuotannontekijätulot yhteen: (16+4) + (20+10) + (30+20) = 100 euroa 6

7 Kansantalouden kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan tase eli huoltotase Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Kotimainen tuotanto eli bruttokansantuote, Y + = + + Tuonti, M Kulutus, C Investoinnit, I Vienti, X Taloudellinen hyvinvointi syntyy kulutuksesta Bruttokansantuote tuotetaan maassa sijaitsevissa yrityksissä ja yhteisöissä hyödyntämällä teknologiaa ja käyttämällä työtä ja pääomaa Vienti on keino maksaa tuonti 7

8 Kansantalouden tilinpidon järjestelmä Bruttoarvonlisäys perushintaan = Toimialojen bruttoarvonlisäysten summa tuoteverot - tuotetukipalkkiot + = Bruttokansantuote markkinahintaan = Kulutus + investoinnit + vienti - tuonti Tuotanto- ja tulonmuodostustilit Bruttokansantuote ja tulo; huoltotase kan vtp/?tablelist=true 8

9 2. Bruttokansantuote Bruttokansantuote on kotimaassa toimivien tuotantoyksiköiden tiettynä aikana (tavallisesti vuoden kuluessa) tuottamien lopputuotteiden (tavaroiden ja palvelusten) markkina-arvo Suomen BKT:ssa on mukana kaikkien Suomessa toimivien tuotantoyksiköiden tuotanto, mutta ei siis ulkomailla toimivien suomalaisten yksiköiden tuotanto välituotteiden tuotantoa ei lasketa mukaan jolloin BKT mittaa arvonlisäystä Bruttokansantuotteeseen ei lasketa kotityön arvoa (sille on oma satelliittitilinpito ) eikä ympäristöhaittoja (joita varten kehitetään vihreää tilinpitoa ) mutta virallisen talouden ulkopuolella tapahtuva toiminta (harmaa talous, rikollisuus) lasketaan arvioimalla 9

10 Esimerkki: ruuan valmistus Ainekset 400 g kypsää lihaa, kinkkua tai makkaraa 6 kypsää perunaa 2 isoa sipulia 2 rkl voita suolaa mustapippuria myllystä 1 kananmuna jokaiselle ruokailijalle Lisäkkeeksi: maustekurkkua etikkapunajuuria Resepti Kuutioi liha ja perunat. Silppua sipulit. Kuumenna voi isossa pannussa ja hauduta sipulisilppu kauniin läpikuultavaksi. Lisää kuutioitu liha tai makkara ja peruna. Kuumenna kunnolla, mutta älä polta. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista jokaisen annoksen päälle vielä kananmuna. Tarjoa pyttipannun kanssa maustekurkkua ja etikkapunajuuria Pyttipannuateria BKTkontribuutio= pyttipannuaterian hinta aineksien arvo 10

11 Loppukäyttömenetelmän kautta tarkastellen bruttokansantuotteen Y komponentit ovat kulutus C kotitalouksien ostamat tavarat ja palvelut (asunnot pois luettuna) investoinnit (eli kiinteän pääoman bruttomuodostus) I koneet, laitteet ja rakennukset (ml. asunnot), joita käytetään muiden hyödykkeiden valmistukseen julkinen kulutus G valtion ja kuntien ostamat tavarat ja palvelut nettovienti NX eli vienti tuonti, X - M Y = C+ I + G + NX tai Y = C + I + G + X - M Ulkomaisten tuotteiden kulutus lisää kulutusta, mutta vähentää nettovientiä, joten bkt ei muutu. 11

12 Taulukko 1. Suomen BKT vuonna 2014 (huoltotase) Yhteensä Asukasta Osuus Bruttokansantuote mrd. kohti, % 1 Kulutusmenot 164,5 80,0 Yksityiset kulutusmenot 113,6 55,4 Julkiset kulutusmenot 50,9 24,8 2 Kiinteän pääoman bruttomuodostus 41,6 20,3 Yksityinen 33,2 16,2 Julkinen 8,4 4,1 3 Varastojen muutokset 1,4 0,7 4 Tavaroiden ja palvelujen nettovienti -1,6-0,8 Tavaroiden ja palvelujen vienti 77,8 37,9 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 79,4 38,7 5 Tilastollinen ero -0,7-0,3 Bruttokansantuote markkinahintaan (= ) 205, ,0 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 12

13 Kokonaiskysynnän erien BKT-osuudet , % Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityiset investoinnit Julkiset investoinnit Ne;ovien< Nettoviennin kääntyminen negatiiviseksi ja yksityisten investointien vähäisyys ovat huolenaiheita 13

14 Bruttokansantuotteen hintakäsitteet Perushinta = hinta, joka maksetaan tuotteesta tuottajalle (ei sisällä tuoteveroja, mutta sisältää tuotetukipalkkiot) käytetään silloin kun halutaan kuvata asioita tarjonnan (esim. yritysten ja toimialojen kannalta) laskettaessa vaikkapa toimialojen BKT-osuuksia, kuten seuraavassa taulukossa ja kuviossa Ostajanhinta (markkinahinta) = hinta, jonka ostaja tuotteesta maksaa käytetään kuvattaessa asioita BKT:n käytön kannalta esimerkiksi laskettaessa kulutuksen ja investointien BKTosuuksia Perushinta + tuoteverot - tuotetukipalkkiot + kaupan ja kuljetuksen lisät = ostajanhinta 14

15 Toimiala, vuosi 2014 Arvonlisäys, mrd. Osuus, % A Maa-, metsä- ja kalatalous 5,0 2,8 B Kaivostoiminta ja louhinta 0,6 0,3 C Tehdasteollisuus 29,6 16,7 D Energiahuolto 4,0 2,2 E Vesi- ja jätehuolto 1,7 1,0 F Rakentaminen 11,0 6,2 G Kauppa 17,0 9,6 H Kuljetus ja varastointi 8,9 5,0 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,8 1,6 J Informaatio ja viestintä 9,8 5,5 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 3,0 L Kiinteistöalan toiminta 21,9 12,3 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 8,9 5,0 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5,8 3,3 O Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,2 6,3 P Koulutus 10,2 5,8 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 17,6 10,0 R Taiteet, viihde ja virkistys 2,3 1,3 S Muu palvelutoiminta 3,0 1,7 T Kotitalouspalvelut 0,2 0,1 Toimialat yht. eli kansantalouden bruttoarvonlisäys perushintaan 176,7 100,0 Tuoteverot 29,3 Tuotetukipalkkiot 0,8 Bruttokansantuote markkinahintaan 205,2 Keskiväkiluku, henkeä Bruttokansantuote markkinahintaan asukasta kohden, euroa

16 Kuvio 2. Kansantalouden tuotantorakenne Osuus brudoarvonlisäyksestä, % Yksityiset palvelut Julkisyhteisöjen palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostus kuin tehdasteollisuus Alkutuotanto Tehdasteollisuuden bktosuus on supistunut rajusti viime vuosina, yksityisten palvelujen kasvanut 16

17 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä Nimellinen BKT (nominal GDP) (kuten taulukossa 1) mittaa lopputuotteiden arvoa käyvin hinnoin vuoden 2013 BKT vuoden 2013 hinnoin arvo = hinta määrä Kansantalouden kasvun mittaamiseksi on erotettava hinnan muutos määrän muutoksesta Reaalinen eli kiinteähintainen BKT (real GDP) mittaa lopputuotteiden arvoa tietyn perusvuoden hinnoin hinnat eivät nyt muutu, joten BKT:n kasvu kuvaa lopputuotteiden määrän kasvua esimerkiksi vuoden 2013 BKT esitettynä vuoden 2010 hinnoin Kun käytettävissä on BKT-deflaattori eli hintaindeksi (esim =100), joka kuvaa lopputuotteiden hintojen kehitystä, voidaan nimellinen BKT muuttaa reaaliseksi eli kiinteähintaiseksi : Kiinteähintainen BKT 20xx = (Nimellinen BKT 20xx /BKT-deflaattori 2010 ) 100

18 Suomen BKT (mrd. euroa) Nimellinen eli käypiin hintoihin ilmaistu BKT Reaalinen eli viitevuoden 2010 hintoihin ilmaistu BKT Vuosi 2014: nimellinen BKT = 205,2 mrd BKT-deflaattori = 110,1 => reaalinen BKT eli BKT vuoden 2010 hintaisena = (205,2/110,1) x 100 = 186,3 mrd Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 18

19 Kuvio 3. Kaksi tapaa kuvata BKT:n kasvua BKT:n volyymi-indeksi, 2010 = 100 BKT:n volyymin muutos, % vuodessa

20 4. Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä Tilinpitojärjestelmä on kansantaloustieteen suurimpia saavutuksia Siinä kirjataan kansantaloudessa toimivien yksiköiden suorittamat taloustoimet Perustuu YK:n hyväksymiin suosituksiin John Maynard Keynes asetti oppilaansa James Meaden (Nobel-palkinto 1977) ja Richard Stonen (Nobel-palkinto 1984) tekemään ensimmäiset suositukset Tilipitojärjestelmän avulla voidaan laatia esimerkiksi huoltotase: Y + M = C + I + G + X Suomen huoltotase: ks Taulukko 1 edellä Richard Stone,

21 5. Suhdanne- ja kasvuanalyysiä Edellä opittiin, että miten BKT:n määrää mitataan Talouskasvua ja suhdannevaihteluita mitataan BKT:n määrän eli volyymin muutoksilla Samalla tavoin voidaan mitata kokonaiskysynnän erien (C, G, I, X-M) määrät ja muutokset sekä toimialojen arvonlisäysten määrät ja muutokset Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan taseesta eli huoltotaseesta voidaan laskea kokonnaiskysynnän eri komponenttien vaikutukset kokonaiskysynnän volyymin kasvuun Tällä on käyttöä myöhemmin, kun otamme kantaa suhdannekehitykseen ja politiikkaan Toimialoittaisista arvonlisäyksistä saadaan puolestaan laskettua eri toimialojen kontribuutiot bruttokansantuotteen volyymin kasvuun Tästä puolestaan on hyötyä, kun mietimme tuotantorakenteen muutoksen vaikutusta 21

22 Huoltotase vuonna 2014 (taulukosta 1) Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä Käyvin hinnoin, mrd. euroa Osuus bkt:sta % Määrän muutos, % Bruttokansantuote, P Y Y 205,2-0,4 Tuonti, P M M 79,4 38,7 0,0 Vienti, P X X 77,8 37,9-0,7 Yksityinen kulutus, P C C 113,6 55,4 0,5 Julkinen kulutus, P G G 50,9 24,8 0,2 Yksityiset investoinnit, P I I 34,6 16,9-3,8 Julkiset investoinnit, P I I 8,4 4,1-0,9 Tilastollinen ero -0,7-0,3 P Y Y + P M M = P C C + P G G + P I I + P X X => P Y Y = P C C + P G G + P I I + P X X - P M M P Y = BKT:n hinta, Y = sen määrä jne

23 Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot BKT:n kasvuun Edellisen taulukon viimeinen sarake näyttää miten BKT:n ja sen osatekijöiden määrät ovat kasvaneet viime vuonna Periaatteessa kunkin osatekijän kontribuutio BKT:n kasvuun voidaan laskea kertomalla osatekijän volyymin kasvu osatekijän osuudella BKT:sta Y = C + G + I + X M => ΔY = ΔC + ΔG + ΔI + ΔX ΔM => ΔY/Y = ΔC/Y + ΔG/Y + ΔI/Y + ΔX/Y ΔM/Y => ΔY/Y = (C/Y)ΔC/C + (G/Y)ΔG/G + (I/Y)ΔI/I +(X/Y)ΔX/X (M/Y)ΔM/M = s C ΔC/C + s G ΔG/G + s I ΔI/I +s X ΔX/X s M ΔM/M Käytännössä lasketaan siten, että kunkin kysyntäerän volyymin kasvu kerrotaan sen erän edellisen vuoden nimellisellä bkt-osuudella s 23

24 Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot bruttokansantuotteen muutokseen, prosenttiyksikköä Ne/ovien4 Julkiset investoinnit Yksityiset investoinnit (ml. varastojen muutos) Julkiset kulutusmenot Yksityiset kulutusmenot Bru/okansantuote markkinahintaan

25 Kokonaiskysynnän erien kontribuutiot BKT:n kumulatiiviseen kasvuun Bkt:n kumulatiivinen kasvu ja kokonaiskysynnän erien kontribuutiot, % Bru0okansantuote markkinahintaan Yksityiset kulutusmenot Julkiset kulutusmenot Yksityiset investoinnit (ml. varastojen muutos) Julkiset investoinnit Ne0ovienE 25

26 Mitä opimme? Yksityisen kulutuksen kontribuutio on ollut positiivinen kaikkina muina vuosina paitsi 2009 ja 2013 Julkisen kulutuksen ja julkisten investointien vaikutus on ollut verrattain vähäinen Eikö elvytyksellä siten ole vaikutusta? Ei suoraan, mutta mahdollisesti kerroinvaikutuksen kautta Nettoviennin (vienti tuonti) kontribuutio on vaihdellut vuodesta toiseen Eikö vienti olekaan tärkeä suhdannekehityksen selittäjä? Kyllä, mutta investointien kautta Yksityisten investointien vaikutus on ollut suuri Teollisuuden investoinnit ovat riippuvaisia viennistä Kumulatiivinen laskenta paljastaa bkt:n kasvun tulleen kulutuksen kasvusta, nettoviennin kontribuutio on ollut negatiivinen ja investointien likimain nolla tarkastelujaksolla eroja kuitenkin jakson sisällä erityisesti nettoviennissä ja investoinneissa 26

27 Toimialojen kontribuutiot kansantalouden kokonaistuotannon eli bruttoarvonlisäyksen kasvuun Bruttokansantuote markkinahintaan = bruttoarvonlisäys perushintaan + tuoteverot tuotetukipalkkiot Kansantalouden bruttoarvonlisäys Y muodostuu toimialojen bruttoarvonlisäyksien Y i summana Y = Y 1 + Y 2 + +Y N Bruttoarvonlisäyksen kasvu ΔY = ΔY 1 + ΔY ΔY N => ΔY/Y = ΔY 1 /Y + ΔY 2 /Y+ + ΔY N /Y => ΔY/ Y= (Y 1 /Y)ΔY 1 /Y 1 + (Y 2 /Y)ΔY 2 /Y (Y N /Y)ΔY N /Y N = s 1 ΔY 1 /Y 1 + s 2 ΔY 2 /Y s N ΔY N /Y N Toimialan kontribuutio kasvuun = toimialan osuus s i = Y i /Y arvonlisäyksestä kertaa toimialan arvonlisäyksen määrän kasvu ΔY i /Y i laskennassa painoina käytetään edellisvuoden nimellisiä osuuksia 27

28 Toimiala, vuosi 2014 Arvonlisäys, mrd. Osuus, % Määrän muutos, % A Maa-, metsä- ja kalatalous 5,0 2,8-0,2 B Kaivostoiminta ja louhinta 0,6 0,3-10,4 C Tehdasteollisuus 29,6 16,7-0,8 D Energiahuolto 4,0 2,2 4,4 E Vesi- ja jätehuolto 1,7 1,0 0,9 F Rakentaminen 11,0 6,2-3,7 G Kauppa 17,0 9,6-0,4 H Kuljetus ja varastointi 8,9 5,0-2,3 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,8 1,6-2,9 J Informaatio ja viestintä 9,8 5,5 5,1 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 3,0 11,9 L Kiinteistöalan toiminta 21,9 12,3 0,6 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 8,9 5,0-1,4 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5,8 3,3-2,1 O Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,2 6,3-1,2 P Koulutus 10,2 5,8-0,8 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 17,6 10,0-2,2 R Taiteet, viihde ja virkistys 2,3 1,3-2,1 S Muu palvelutoiminta 3,0 1,7-1,0 T Kotitalouspalvelut 0,2 0,1 5,7 Toimialat yht. eli kansantalouden bruttoarvonlisäys perushintaan 176,7 100,0-0,4 Tuoteverot 29,3 Tuotetukipalkkiot 0,8 Bruttokansantuote markkinahintaan 205,2-0,4 Keskiväkiluku, henkeä Bruttokansantuote markkinahintaan asukasta kohden, euroa

29 Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin vuosikasvuun Kontribuutiot kokonaistuotannon (bruttoarvonlisäys) kasvuun, prosenttiyksikköä Julkisyhteisöjen palvelut Yksityiset palvelut Muu jalostustoiminta Tehdasteollisuus Alkutuotanto BruFoarvonlisäys perushintaan

30 Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiiviseen kasvuun Bruttoarvonlisäyksen kumulatiivinen kasvu (%) ja sektorien kontribuutiot (prosenttiyksikköä) Bru0oarvonlisäys perushintaan Yksityiset palvelut Tehdasteollisuus Muu jalostustoiminta Alkutuotanto Julkisyhteisöjen palvelut 30

31 Tulkintaa Edellä esitettyjen kuvioiden informaatiosisältö on sama. Ne ovat vaihtoehtoisia tapoja kuvata toimialojen/sektorien merkitystä Kumulatiivinen kasvu on muodostettu vuotuisista kasvuvauhdeista lähtemällä vuodesta 2000 = 0 ja lisäämällä siihen vuoden 2001 kasvu, saatuun summaan vuoden 2002 kasvu jne Vuoteen 2007 saakka kasvu syntyi tehdasteollisuudessa ja yksityisissä palveluissa (toimialat G-N) Vuonna 2008 alkoi tehdasteollisuuden kasvukontribuution romahdus eikä käännettä parempaan ole vielä tapahtunut Yksityiset palvelut pitivät kasvua yllä Julkisten palvelujen kasvukontribuutio on ollut negatiivinen kaiken aikaa vuoden 2008 jälkeen Seuraava kuvio näyttää, että 1990-luvun lamassa tilanne oli erilainen Tehdasteollisuuden kontribuutio kääntyi nopeaan kasvuun, mutta palvelujen kontribuutio elpyi hitaasti: lama näkyi kotimaisilla markkinoilla 31

32 Sektorien kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin kumulatiiviseen kasvuun % Kansantalouden kokonaistuotanto Yksityisten palvelujen kontribuu=o Tehdasteollisuuden kontribuu=o Julkisten palvelujen kontribuu=o Muun tuotannon kontribuu=o

33 Tehdasteollisuuden merkitys vähenee meillä ja muualla: Suomessa muutos on ollut raju Tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, % Saksa Suomi Ruotsi EU-15 Yhdysvallat Tanska Iso-Britannia Lähde: Eurostat 33

34 6. Elinkustannusten mittaamisesta Kansantalouden inflaatiovauhti on sen hintatason muutosvauhti tiettynä periodina, tavallisesti vuoden kuluessa Hintatasoa voidaan mitata monella tavoin BKT-deflaattori kuluttajahintaindeksi tuottajahintaindeksi Kuluttajahintaindeksi kuvaa kulutusrakenteeltaan keskimääräisen perheen elinkustannuksia Muodostetaan laskemalla samansisältöisen kulutuskorin hinta eri vuosina (esim. 1 maito ja 2 leipää) 34

35 Suomen kuluttajahintaindeksi Kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palvelusten hintakehitystä pitäen kulutuskoria ja sen painotusta samana koko indeksin laskenta-ajan. Laskettu meillä vuodesta 1921 lähtien Kuluttajahintaindeksi 2010 = 100 (eli indeksi, jonka perusvuosi on 2010) sisältää 497 tavaraa ja palvelua ja noin hintatietoa. Tietoja kerätään noin liikkeestä. Lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla 35

36 Kuluttajahintaindeksien 2010=100, 2005=100 ja 2000=100 painorakennevertailu, prosenttia (Tilastokeskus) 36

37 Kuvio 4. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos Suomessa, , prosenttia Inflaatio on muuttunut deflaatioksi. Euroopan keskuspankin inflaatiotavoite on 2 % (tai vähän sen alle) Vuoden 2015 inflaatiovauhti oli -0,2 % Suomessa Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi 37

38 Inflaatiovauhti EU-maissa ja euroalueella Inflaatiovauhtia mitataan tavallisimmin kuluttajahintaindeksin muutoksella (vuodessa tai kuukaudessa) Yhdenmukaistetuilla eli harmonisoiduilla indekseillä tarkoitetaan kuluttajahintaindeksejä, jotka on laskettu samalla tavoin eri maissa (harmonised indices of consumer prices, HICPs, suomeksi YKHI) sen kattavuus ja hyödykevalikoima on kuitenkin erilainen kuin kotimaisen kuluttajahintaindeksin. Siksi yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kehittyy hieman eri tavalla kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Niiden avulla voidaan verrata inflaatiota eri maissa 38

39 Lähde: 39

40 BKT-deflaattori ja kuluttajahintaindeksi Inflaatiota mitataan joskus myös BKT-deflaattorin muutoksella (esimerkiksi vuodessa) BKT-deflaattori mittaa kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen hintatasoa, kuluttajahintaindeksi mittaa vain kuluttajien ostamien hintatasoa Vienti- ja tuontihintojen muutokset synnyttävät eroja BKTdeflaattorin ja kuluttajahintaindeksin välille. Yleensä ne kehittyvät samalla tavoin 40

41 Inflaation mittaamisen tarve ja ongelmia Hintatason ja inflaation mittaaminen on tärkeää siksi, että voitaisiin verrata rahamääräisiä mittareita eri periodeina, esimerkiksi palkkoja ja korkoja eri vuosina reaalipalkka = nimellinen palkka/hintataso reaalikorko = nimellinen korkokanta miinus inflaatiovauhti Ongelmia aiheuttavat uudet tuotteet indeksit eivät ota huomioon, että kuluttajat voivat saavuttaa saman elintason pienemmillä menoilla siirtymällä uusiin tuotteisiin, joita ei ole alkuperäisessä korissa kulutuskoria uudistetaan siksi 5 vuoden välein Vaikeaa on myös tuotteiden laadun muutoksen mittaaminen samalla rahalla parempia tuotteita (matkapuhelimet, digitaaliset kamerat, kannettavat tietokoneet, yms.) 41

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

14 Talouskasvu ja tuottavuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

7 MAKROTALOUSTEORIA 1

7 MAKROTALOUSTEORIA 1 7 MAKROTALOUSTEORIA 1 Makrotalousteoriassa tarkastellaan 1. Mistä tekijöistä määräytyy pitkän ajan taloudellinen kasvu eli kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten määrän jatkuva lisääntyminen?

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

31 Korko määräytyy maailmalla

31 Korko määräytyy maailmalla 31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja Kansantalous ja rahoitusmarkkinat 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous Lauri Uotila Neuvonantaja Danske Bank 1 2 Bkt 201,3 +Tuonti 78,8 =Kokonaistarjonta 280,1 Vienti 76,9 Kulutus 161,3

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Kansantalous, opettajan aineisto

Kansantalous, opettajan aineisto Kansantalous, opettajan aineisto Timo Lindholm, Juhani Kettunen ISBN 978-951-37-5498-3 Linja I MIKROTALOUSTIEDE 1 Kansantalouden peruskäsitteet 2 Rajakäsitteet 3 Kysyntä ja tarjonta 4 Joustot 5 Kilpailumuodot

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot