OLESKELULUPA SUOMEEN TIETOSIVU MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET

Transkriptio

1 TIETOSIVU OLESKELULUPA SUOMEEN MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET Suomeen tulevat ulkomaalaiset tarvitsevat yleensä oleskeluluvan pitkäaikaista oleskelua varten Suomessa. Tässä tietosivussa selostetaan yleisluonteisesti oleskelulupaan liittyviä asioita. Koska kyseessä on yleisinformaatio, se ei päde kaikkiin yksilöllisiin tilanteisiin. Huom. Tämän tietosivun tiedot eivät koske EU -maiden eivätkä Islannin, Norjan, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisia. OLESKELULUPA JA VIISUMI Oleskelulupa ja viisumi ovat kumpikin maahantuloa ja maassa oleskelua varten myönnettäviä lupia. Viisumi myönnetään lyhyttä, enintään kolme kuukautta kestävää, tilapäistä vierailua varten. Esimerkiksi turisti-, liike- tai kongressimatkalle Suomeen saapuva ulkomaalainen tarvitsee viisumin, jos hän on viisumivelvollisen maan kansalainen. Viisumin myöntää Suomen edustusto ulkomailla. Viisumista ja viisumivelvollisuudesta saa tietoa Suomen edustustoista ja ulkoasiainministeriön verkkosivuilta osoitteesta formin.finland.fi. Oleskelulupa tarvitaan silloin, kun ulkomaalaisen oleskelu Suomessa kestää yli kolme kuukautta. Oleskelulupaa on haettava myös alle kolmen kuukauden matkaa varten, jos oleskelun aikana on tarkoitus tehdä ansiotyötä ja tätä työtä varten vaaditaan työntekijän oleskelulupa. Hakijalla on oltava voimassaoleva passi tai muu matkustusasiakirja, jotta oleskelulupa tai viisumi voidaan myöntää. maassaolon aikana muuttunut esimerkiksi avioitumisen johdosta. Pysyvän oleskeluluvan (luvassa on tunnuksena P-kirjain) ulkomaalainen voi saada, kun hän on oleskellut Suomessa neljä vuotta jatkuvalla oleskeluluvalla (A-lupa). Määräaikaisten lupien tulee seurata toisiaan saumattomasti eikä niiden välillä saa olla katkoja. Suomessa oleskelun ei kuitenkaan tarvitse olla keskeytyksetöntä. Esimerkiksi tavanomaisille loma- ja muille matkoille voi vapaasti lähteä. Hakijan tulee oleskella Suomessa vähintään puolet siitä ajasta, jonka oleskelulupa on ollut voimassa ja hänellä on oltava pysyvää lupaa hakiessaan voimassaoleva oleskelulupa. Jatkuvan luvan perusteen ei tarvitse olla sama neljän vuoden ajan. Esimerkiksi työntekijän oleskeluluvan peruste voi muuttua avioitumisen johdosta perhesiteen perusteella olevaksi luvaksi. Jos luvan luonne on välillä muuttunut jatkuvasta tilapäiseksi (A:sta B:hen), ei pysyvää oleskelulupaa voida myöntää. OLESKELULUVAN SAAMISEN EDELLYTYKSET Työntekijät ja elinkeinonharjoittajat Ulkomaalainen tarvitsee yleensä työntekijän oleskeluluvan, jos hän aikoo tehdä ansiotyötä Suomessa. Itsenäistä elinkeinoa tai ammattia Suomessa harjoittavan on puolestaan haettava elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Työntekijän oleskelulupa vaaditaan myös lyhyitä ja tilapäisiä työsuhteita varten. Tietyissä tapauksissa työntekijän oleskelulupaa ei tarvita, jos työ kestää alle kolme kuukautta. OLESKELULUPA MERKITÄÄN OLESKELULUPAKORTTIIN Määräaikainen oleskelulupa myönnetään oleskelun luonteen mukaan joko tilapäisenä (luvassa on tunnuksena B-kirjain) tai jatkuvana (luvassa on tunnuksena A-kirjain). Ensimmäinen lupa on aina määräaikainen. Se voidaan myöntää vuodeksi tai vuotta lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi, jos oleskelun kesto esimerkiksi työnteon tai opiskelun johdosta on lyhyempi tai pidempi. Jatkuvaan oleskelulupaan (A-lupa) voi saada jatkoa enintään neljä vuotta kerrallaan ja tilapäiseen oleskelulupaan (B-lupa) yleensä vuoden kerrallaan. Tilapäisen oleskeluluvan saanut voi hakea lupaa jatkuvan oleskelun perusteella, jos oleskelun peruste on 12/2013 Suomi Oleskelulupa Suomeen Muut kuin EU/ETA-kansalaiset OLESKELULUPATYYPIT Määräaikainen Jatkuva (A) jatkoa enintään 4 v. kerrallaan 4 v. jatkuvan (A) oleskelun jälkeen Pysyvä (P) Tilapäinen (B) jatkoa yleensä 1 v. kerrallaan 1/3 MAAHANMUUTTOVIRASTO MIGRATIONSVERKET FINNISH IMMIGRATION SERVICE

2 Jos henkilölle on myönnetty jatkuva lupa (A-lupa) jollakin muulla kuin työnteon tai elinkeinon harjoittamisen perusteella tai pysyvä oleskelulupa (P-lupa), hän voi työskennellä vapaasti eikä hän tarvitse työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa. Työntekijän oleskelulupaa voi hakea vain työntekijä itse. Opiskelijat Ulkomaalainen opiskelija tarvitsee oleskeluluvan Suomeen, jos opiskelu kestää yli kolme kuukautta. Oleskelulupa myönnetään lähinnä tutkintoon johtavaa opiskelua varten korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Vaihto-opiskelijoille myönnetään oleskelulupa, jos he osallistuvat hyväksyttyyn vaihto-ohjelmaan. Opiskelijan tulee osoittaa, että hänen taloudellinen toimeentulonsa on turvattu oleskelun ajan. Jatkolupaa haettaessa häneltä edellytetään lisäksi tietty määrä opintosuorituksia. Opiskelija voi tehdä rajoitetusti työtä opiskelua varten myönnetyllä oleskeluluvalla. Perheenjäsenet Suomessa asuvan Suomen tai jonkin muun maan kansalaisen perheenjäsen voi saada oleskeluluvan Suomeen perhesiteen perusteella. Perheenjäsen on avio- tai avopuoliso tai rekisteröity parisuhdekumppani sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja on Suomessa asuva henkilö. Jos Suomessa asuva henkilö on itse alle 18-vuotias, hänen huoltajansa katsotaan perheenjäseneksi. Suomessa asuvalla henkilöllä ja hänen perheenjäsenillään tulee olla turvattu toimeentulo, joka ei saa perustua sosiaalietuuksiin. Suomen kansalaisen perheenjäseneltä tätä ei kuitenkaan vaadita. Paluumuuttajat ja entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevat henkilöt Ulkomaalaiset, joilla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen yhteys Suomeen, voivat saada sillä perusteella oleskeluluvan Suomeen. Luvan saamiseksi ei tarvita muita syitä kuten esimerkiksi työntekoa tai opiskelua. Oleskeluluvan saantiin vaikuttaa suomalaisten sukujuurien vahvuus ja läheisyys. Jos sukujuuret ovat useampien sukupolvien takana, oleskelulupaa ei voi tällä perusteella saada. Suomalaisien sukujuurien tai Suomeen läheisen yhteyden perusteella oleskeluluvan saavia ovat: entiset Suomen kansalaiset, henkilöt, joilla on suomalainen syntyperä, eli joko isä tai äiti tai yksi isovanhemmista on syntyperäinen Suomen kansalainen, sekä tietyt entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevat henkilöt. MITEN OLESKELULUPAA HAETAAN Ensimmäistä oleskelulupaa on yleensä haettava ennen Suomeen tuloa hakijan kotimaassa olevasta Suomen edustustosta. Jos hakija asuu pysyvästi muualla, hän hakee luvan sen maan edustustosta, jossa hän laillisesti oleskelee. Hakemukseen tulee liittää erilaisia selvityksiä riippuen siitä, mikä on hakijan Suomessa oleskelun tarkoitus. Hakemuslomakkeen saa edustustosta tai sen voi tulostaa Maahanmuuttoviraston internetsivuilta osoitteesta Hakemuslomakkeen E-osassa luetellaan tarvittavat liitteet. Vain hakija itse voi jättää oleskelulupahakemuksen. Entiset Suomen kansalaiset ja muun suomalaisen syntyperän omaavat voivat hakea oleskelulupaa vapaavalintaisesti ulkomailla Suomen edustustosta tai Suomessa asuinkunnan poliisilta. Lupaa hakiessaan heidän täytyy luotettavasti selvittää syntyperänsä. Sen sijaan toimeentuloselvitystä heiltä ei vaadita. Niin sanottujen inkerinsuomalaisten paluumuuttajien oleskeluluvan hakemisesta löytyy tietoa osoitteesta Jos luvanhakija hakee ensimmäistä oleskelulupaa poikkeuksellisesti vasta Suomessa, hakemus jätetään asuinkunnan poliisille, jolta saa tarvittavan hakemuslomakkeen. Uuden määräaikaisen (jatkoluvan) sekä pysyvän oleskeluluvan myöntää yleensä asuinkunnan poliisi Suomessa. Hakemus jätetään poliisille. Oleskelulupahakemuksen käsittelystä peritään maksu. Maksu on suoritettava etukäteen eikä sitä palauteta, vaikka hakemus hylättäisiin. Oleskelulupaa koskevasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Päätöksen mukana ovat ohjeet siitä, kuinka valitus tehdään. KUINKA KAUAN LUPA ON VOIMASSA Ennen vuotta 2012 myönnetyt oleskeluvat on merkitty matkustusasiakirjaan kiinnitettävällä oleskelulupatarralla. Vuoden 2012 jälkeen oleskelupa todistetaan erillisellä oleskelulupakortilla. Ensimmäinen oleskelulupa on aina määräaikainen ja se myönnetään yleensä vuodeksi. Jos Suomeen tulon tarkoituksena on esimerkiksi tilapäinen määräaikainen työ tai opinnot, lupa voidaan myöntää myös vuotta lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Työtekijän oleskelulupa on tilapäinen (B-lupa) tai jatkuva (A-lupa) työn luonteesta riippuen. Jatkuva lupa myönnetään yleensä ensimmäisellä kerralla vuodeksi. Tilapäinen lupa myönnetään työsuhteen kestoa vastaavaksi MAAHANMUUTTOVIRASTO MIGRATIONSVERKET 2/3 FINNISH IMMIGRATION SERVICE

3 ajaksi. Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa myönnetään yleensä vuodeksi. Opiskelijan oleskelulupa on luonteeltaan tilapäinen. Jos opinnot kestävät yli vuoden, oleskelulupa myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan. Se voidaan myös myöntää kerralla pitemmäksi ajaksi, jos opintojen kesto on tiedossa. Opintojen päätyttyä opiskelija voi jäädä Suomeen, jos hänelle voidaan myöntää uusi oleskelulupa muilla perusteilla. Perhesiteen perusteella myönnetty oleskelulupa on voimassa enintään saman ajan kuin perheenkokoajalle myönnetty lupa. Lupa voi olla määräaikainen tai pysyvä. Pysyvä oleskelulupa on voimassa toistaiseksi. Passin vanhentuessa pysyvää oleskelulupaa ei tarvitse hakea uudelleen, mutta luvanhaltijan pitää hakea oleskelulupakorttia poliisin toimipisteestä. Oleskelukortti on osoitus oleskeluoikeudesta. Kun hakijalle on myönnetty oleskelulupa, hän voi asua, oleskella ja liikkua Suomessa. Luvan ollessa voimassa hän saa vapaasti valita asuinpaikkansa ja voi myös matkustaa Suomesta pois ja palata takaisin. LUVAN PERUUTTAMINEN Oleskelulupa peruutetaan, jos luvan saaja on muuttanut pysyvästi pois Suomesta tai hän on oleskellut pysyvästi kaksi vuotta Suomen ulkopuolella. Jos poissaololle on hyväksyttävä syy, se voidaan hakemuksesta jättää peruuttamatta. Oleskelulupa voidaan peruuttaa myös, jos hakija on tietoisesti antanut vääriä tietoja tai salannut jonkin olennaisen seikan. Määräaikaisen luvan peruuttamista voidaan harkita, jos luvan perustetta ei enää ole. Oleskelulupa voidaan peruuttaa myös silloin, kun jokin toinen Schengen-valtio on päättänyt karkottaa ulkomaalaisen ja määrätä hänet koko Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon. LISÄTIETOJA Lisätietoja oleskeluluvista saa Suomessa Maahanmuuttovirastolta tai paikallispoliisilta ja ulkomailla Suomen edustustoilta, jotka opastavat myös viisumiasioissa. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimistoista saa neuvoja työntekijän oleskeluluvasta. Käytännön ohjeistusta sekä yhteystietoja on seuraavilla internetsivuilla: (Poliisi) formin.finland.fi/edustustot (Ulkoasiainministeriö) (Työ- ja elinkeinotoimisto) Maahanmuuttovirasto Postiosoite: PL 18, Helsinki Asiakaspalvelu: Lautatarhankatu 10, Helsinki puh Internet: MAAHANMUUTTOVIRASTO MIGRATIONSVERKET 3/3 FINNISH IMMIGRATION SERVICE