Erilainen koru Kultakönnistä.

Transkriptio

1

2 Erilainen koru Kultakönnistä. P allo ista p o m p u loista k ullasta h op easta sarjan n u o ria k o ru ja suu nnitteli L iisa V itali P o ik k ea K u ltakönn iin - K ultakönni poikkeaa m uista! KULTAKÖ NNI T u r k u K O P -k o lm io, puh Hyvää matkaa halki kauniin kotimaan K A U N I S S U O M I, aivan uudenlainen Suom i-kirja: suurteos jossa heijastuu m atkailun ja kuvallisen ilm aisun aikakausi. Puutteellisesti opastettuna saatatte joutua aivan m uualle kuin on ollu t tarkoitus. M eiltä löydätte tarvitsemanne oppaat : m aantiekartat, m atkaoppaat, m erikortit ym. aloittaessanne m atkanne halki kauniin kotim aan. Tutuille ja tu ntem attom ille seuduille. Tervetuloa hakemaan tarvitsem anne! YLIOPISTOKIRJAKAUPPA OY Y liopistonk. 27 b. puh M aariank. 6. puh Räiskyvää! Pirteää! Klassillista... Kirpeää! Muotia miten vain KULTAA ja HOPEAA MESTARIN KÄSISTÄ - LÄHELTÄ LUONTOA haluatte! K esk ip iste keskustassa Muotia vaikka millä jossa kaikki käyvät. mitalla kaikille naisille! Tulkaa m ukaan vaan, siellä tavataan, BRAHEn KELLARI Kun haluatte herkulliselle aterialle jännittävän ympäristön, tila tka a pöytä viihtyisästä Brahen Kellarista. Aivan Turun keskustassa, Puolalankatu l, puh. 921/ SUURMYYMÄLÄMME KAUPPIASKATU 9 R a Ke K U LTASE PPÄ W Pettersson TURKU EERIKINKATU 6 K ELO -sarjan ra n n e koru, sorm us ja ko rv a k o ru t. O V H 69: 28: 36: M a te ria a lin a pronssi. Som isteena am etisti-, ruusu- ta i savukvartsi. PUUTARHAKATU 10

3 Keidas kesäisen luonnon keskellä Kustavin M ERIM O TELLI RAVINTOLA JA BAARI A-OIKEUDET HERKULLINEN KEITTIÖ KABINETTEJA KODIKKAITA HUONEITA VIIHTYISIÄ HIRSIMAJOJA SAUNA JA UIMAHALLI VENEET JA KALAVEDET Tervetuloa Merimotelliin Puh Matkailusihteeri PERTTI PAASIO: VIIMEINEN UUTUUS KORUTAOTUT JA JALOKIVIN KORISTELLUT KIHLA- JA VIHKIMÄ- SORMUKSET. Niiden säteilevä kauneus, puhtain työ ja parhaiten valitut kivet ovat vaativammankin maun mukaiset. Ilmoituksemme 30 vuoden takaa, kertoo liikkeemme pyrkineen jo silloin myymään tuotteita jotka ovat olleet uutuuksia. Me teemme tänään samoin. (Turun K ultaseppä O y K a ikke a korualalta TAMMEN KORU' KV SATAKUNNANTIE PUHELIN A ntiikkia ja ILVES-KULTA OY PUISTOMÄENKATU 33 taidetta TURKU 81 ostaa ja myy Joel Rinne HUMALISTONKATU 13 PUHELIN valmistaa kulta- ja hopeakoruja KESÄINEN TURISTITURKU ANNOS Auranrantoja, tuokio tuomiokirkossa, käynti kauppatorilla, levähdys linnassa ja aavistus Airistosta, siinä kai suunnilleen kesäisessä Turussa pistäytyvän matkamiehen rautaisannos, jonka monet ovat hyväksi havainneet. Tosiasia on, että monet tulevat nimenomaan Turkuun hakemaan historiaa, jota onkin tarjolla runsaasti. Moni myös varmaan jättää tulematta sen vuoksi, ettei ole tarjolla riittävästi muuta kuin historiaa. Turun matkailusta vastaavien pyrkimyksenä onkin jo pitkään ollut nähtävyyksistön monipuolistaminen. Tällä saralla onkin jo alkanut tapahtua. Uusien matkailunähtävyyksien ilmestyminen ei merkitse tietenkään sitä, että hylkäisimme menneisyydestä kertovat kohteemme, vaan päinvastoin sitä, että niidenkin kävijämäärät tulevat kasvamaan, koska sellaisetkin, jotka eivät vain linnan vuoksi lähtisi lainkaan liikkeelle, poikkeavat linnaan muun ohjelman ohella. KESÄINEN Turku on kaunis kaupunki. Me kotoväki olemme usein vain niin turtunutta, ettemme ohi kiirehtiessämme havaitse esimerkiksi rantakatujemme kauneutta. Kuitenkin maisemat varsinkin Auransillan ja Kirkkosillan välillä kuuluvat kaupunkinäkymien ehdottomaan kärkiluokkaan. Matkailulautakunta on ollut sitä mieltä, että nuo seudut ovat olleet liian arvokkaita käytettäväksi autojen pysäköintialueina ja ehdottanut niiden rauhoittamista vain jalan kulkeville. MITÄ ohjelmaa kesävieraillemme? Tässä useille tuttu pulma. Aloitetaanpa vaikka kiertoajelulla, joita on tarjolla useitakin: on kirkko-linna-kierrosta, on taidepakettia, on jokiajelua ja P ertti Paasio yökierrosta Sitten vaikka pikku päivällinen ulkosalla. Illaksi on tarjolla esimerkiksi kesäteatteria. Tai miten vain halutaan.

4 Toimitusjohtaja HEIKKI LÖYTTYNIEMI: Pietari Brahen patsas, taustalla tä h tito rn ira kennus. KOLMANNET TURUN MESSUT ELOU U SSA Matkailu päällikkö IRMELI TORSSONEN: H e ik k i L ö y tty n ie m i T u r u s s a v a lm is t a u d u t a a n p a r h a illa a n k o lm a n s iin v a lt a k u n n a llis iin su u rm essu ih in o m an m essu org an isaation voim alla. N ykyis e t m e s s u t ju o n ta v a t a lk u n s a v u o d e lta m u tt a T u rk u o n k a u p p a - j a teo llis u u s k a u p u n k i, jo l l a o n m y ö s p ite m m ä t p e r in t e e t m e s s u k a u p u n k in a. V u o s is a to ja s itten, jo k e s k i a ja l la, T u r u s s a jä r je s t e t y t P y h ä n H e n r ik in m e s s u t o liv a t a ik a k a u d e n t ä r k e in k a u p a llin e n t a p a h t u m a m a a s s a m m e. S a n a lla t u r k u o n k in k ie le s s ä m m e m e r k ity s k a u p p a p a i k k a t a i to ri. M essu jen lev ites s ä n y k y is e s s ä m u o d o s s a a n m a a h a m m e tuli a ja n k o h t a i s e k s i p a ik a llis e n m e s s u o r g a n i s a a t io n p e r u s ta m in e n. V u on n a 1959 p e r u s tettiin k in yli 200 y rity ksen ja y h teisön toim e s t a O su u s k u n ta T u ru n M essu t. N yt t ä m ä m e s s u o r g a n is a a tio v a lm ista u tu u jä r j e s t e t t ä v ii n k o lm a n s iin T u ru n M ess u ih in, j o t k a t u le v a t o le m a a n e r ä s m e r k it t ä v im m is tä m e s s u t a p a h t u m is t a m a a s s a m m e V A R S IN A IS -S U O M E N talous- ja liike-eläm ä on o llu t a lu sta a lkaen voim a kkaasti m ukana m essuorganisaatio n to im in n a ssa. Yli 200 jäsenen lisäksi Turun M essu illa on lu ku isia yhteyksiä e linkeinoeläm ään ja sen jo h to h e n k ilö ih in. M essutoim innassa on m ukana mm. ka u p p a ka m a ri, liike m ie syh d istys, tu kku- ja vähittäiska u p p a sekä suuri jo u k k o teollisuusyrityksiä. Erityisen m e rk ittä v ä on T urun kaupungin voim akas panos mes- s u jä rje s te ly is s ä. K a u p u n g in h a llitu s on asettanut kaupungin osallistum ista valmistelemaan erityisen toimikunnan, jo n k a p u h e e n jo h ta ja n a to im ii kaupungin jo h ta ja V ä in ö J. Leino. K a u p u n g in jo h ta ja Leino on myös m u kana m essu o rg a n isa a tio ssa to im ie n laajan messu- neuvosto n puheenjo h ta ja n a. T urun M essujen h a llin to neuvosto n p u h e e n jo h ta ja n a on m aaherra Esko Kulo- vaara ja h a llitu k s e n puheenjo h ta ja n a teollisuusneuvos V. V alavaara. T urun M essut on m yös läheisessä yhte is ty ö s s ä m u id e n m e ssuorganisaatioiden kanssa. K iin teä y h te is ty ö v a llits e e Lahden, Tam pereen ja Turun m uodostam an M e ssurenkaan p iiris s ä Suunnittelu, kokemustenvaihto ja tutkim ustoim inta ovat tärkeimpiä yhteistyöm uotoja. TURUN kaupunki on ku ts u n u t k a ikki ystävyyskaup u n k ia osallistum aan Turun M essuihin omalla osastollaan. jo tk a sijo ite ta a n T u ru n ka u p u n g in tätä tarkoitusta varten rakentam aan y s tä vyysp a viljo n kiin. Tämän lisäksi on ystävyyskaupungeista k u ts u ttu valtuuskunnat y stä vyyskaupunkipäiville m e ssu je n a ikana Turkuun. Y stävyyskaupunkien e d u s ta jilla on m essujen lisäksi täällä ole ske lu n sa a ikana tila is u u s tu tu stu a muutenkin Turkuun. TURUN M ESSUT käsittä ä kaikki kansainvälisesti ja va lta k u n n a llis e s ti m e rkittä vät kaupan ja teollisuuden alat. Aikaisem m illa messuilla ovat tärkeim piä n ä ytte lyse kto re ita o lle e t kotitalouskoneet, ele ktro n iikka, ra d io - ja T V -la itte e t. te o llisuuden ja rakennusteollisuuden k o n e e t ja la itte e t, te k s tiilit, elintarvikkeet ja vapaa-aian v a ru s te e t N äm ä alat ovat voim akkaim m in m ukana m yös tu le v illa m essuilla. Uutena piirte e n ä y le ism e ssuilla o vat lu k u is a t erikoisosastot. A suntovaunut, ja lo m e ta llit ja k o ru t, veneet ja veneilyvarusteet, lom a -a su n n o t tu le vat esittäytym ään omien e rikoisosastojensa p u itte issa. M e s s u illa on lisäksi erikoisuutena Idea ja M u o to 71 näyttely, jossa tullaan esittelem ään k e ksin tö je n ja s u u n n itte lijo id e n viimeaikaisia saavutuksia. O sa sto lle on ku tsu ttu mukaan mm. N euvo sto liitto a va ru u ste kn iika n ja atom ivoim an merkeissä. TURUN MESSUT 1971 ovat m ittavat myös alueellisesti. K upittaan p u isto on e n sim m ä istä kertaa messukäytössä ja se pystyy ta rjo a m a a n m essuille todella a inutlaatuiset p u itte e t. T u ru n M essujen perinteisen puistom aisuuden lisäksi sen e tu ja ovat uusi urheiluh alli, riittä vät p a ik o itu s tila t, e rik o is h a llie n hyvät pystytysmahdollisuudet ja erinom aiset yhteydet pääliikenneväyliltä. M essualueen k o k o n a is p in ta -a la on nieli 26 hehtaaria. U lk o tila a a lu e e lta voidaan saada m essukäyttöön jo p a m *. M essualueen keskeinen rakennuskom p le ksi on uusi u rh e ilu h a lli, joka tarjo a a e rittä in k ä y ttö k e lp o is ta s is ä n ä y tte ly tila a noin m-. Täm än P ohjo ism a issa a in u tla a tu is e n hallin lisäksi tullaan m essualueelle pystyttä m ä ä n e rikoishalle ja, jotka nostavat sisä tila n k a p a s ite e tin lähes m *-i'n- Find the Finnsvieraanvaraisuuso hjelma Turussa M A TKUSTU SM O TIVAATIO ID EN m onipuolistu m in e n, m atkailun lisääntym inen sekä ku lttu u ri- ja sosiaalisten m otivatioiden yhä m e rkittäväm pi m ukaan tu lo m atkailussa ovat herä ttä n e e t m a tkailijo issa ta r peita saada tutu stu a m atkailun kohteena olevan maan ihm isiin, heidän e lin ta p o ih in sa ja to im in to ih in saam alla suora konta kti m aassa a suviin. ON selvää, että itse m atkailija n on usein m elkoisen vaikeata saada y hteyttä a sukkaisiin ja päästä solm im aan uudenla isia tuttavuuksia, koska heidän v ie ra ilu a ikansa usein jä ä riittä m ä ttö m ä ksi pituudeltaan, ja koska maan tavat, tottum ukset ja kieli saattavat su u re sti poiketa niistä, jo ih in hän on tottunut. ERI m aissa on p yritty to te u tta maan e rila is ia vieraanvaraisuusoh- je lm ia helpottam aan m atkailija n yhte ydenotto a p a ik a llis iin asukkaisiin. SUOMI on eräs näistä m aista, jo ka to te u tta a tä m äntyyppistä vieraanvaraisuusohje lm aa nim eltään Find the Finns e likkä "L ö ydä suom a la iset. Jo kuusi kaupunkia on o tta n u t ohjelm an toim intaansa, I r m e li T o r s so n e n n im ittä in H elsinki, Lahti, Jyväskylä, S avonlinna, T am pere ja T urku. TU R U SSA "F in d th e F in n s "-o h - je lm a perustuu m e lkoisen lyhyisiin v ie ra ilu ih in p a ika llisissa is ä n tä p e r heissä. M a tk a ilijo id e n ko n ta k tit is ä n tä p e rh e isiin hoita a T u ru n k a u pungin m a tkailu to im isto. T A R K O ITU K S E N A on anta a vie ra ilijo ille m ahdollisuus tu tu s tu a tä m än lyhyen v ie ra ilu a ja n p u itte issa tu rk u la is iin p e rh e isiin, heidän e lin y m p ä ristö ö n sä ja e lin ta p o ih in sa. T A R JO TTAVAT a te ria t o vat m in i m aaliset: vain k a h v ia /te e tä ja voileipiä, jo tte i isä n tä p e ih e e lle kusta n n u ksista m u o d o stu isi taakkaa. IS Ä N TÄPERHEIS IIN ril& än s i jo itta m a a n v ie ra ita, jo tk a e s im e r kiksi a m m a tillis e s ti ta i h a rra s tu k - s e llis e s ti ovat isä n tä p e rh e e n k a lta i sia. P A R H A ILLA A N hankita a n isä n tä perh e itä. T oivom m e, e ttä m ik ä li o h je lm a T e itä k iin n o sta a, o tta is itte ystävällisesti yhteyttä m atkailutoi-

5 Professori REINO LENTO: T Itäinen Vaasantie K aupungintalo K upittaa Y h te isku n ta su u n n itte lu n edusta ja t o vat jo sku s sanoneet, että he k e rn a a sti kuulevat y le isönkin m ie lip ite itä v ire illä olevista su u n n ite lm ista. N äin o lle n toivon, ette n astu kenenkä ä n varpaille, va ikka n yt käynkin ta rk a s te le m aan erä itä kaupunkim m e kehitykseen liitty v iä aja n kohta isia kysym yksiä. u russa v ire illä o le vista tie suunnitelm ista lienee vanhimpia Itäinen V aasantie. P uhelin lu e tte lo ssa o levan kartan m ukaan täm ä tie e r k a n isi H äm eentiestä R istim äenpuiston k o h d a lla, ku lk is i s itte n suora v iiva ise sti lä nteen K irk k o tie lle, m issä se kääntyisi lounaaseen, y littä i si ta i a litta is i ra u ta tie n, ku lk is i kasa rm ia lu e e n h alki K asarm inkadulle ja sie ltä ra kennetta vaa s ilta a pitkin V e rka te h ta a n ka d u lle. Tien ta rk o i tu ksena on vähentää sitä liike n te e n p a in e tta, jo k a nyt a n kara n a kohdistu u H ä m eenkatuun ja varsinkin T u o m io k irk k o s ilta a n. S am alla se h u o m a tta vasti lyhentää m atkaa H ä m eentieltä linja -autoasemalle. m isto o n. T e istä jo k a in e n on te rv e tu llu t isäntä. N EU V O N TAKIO S K IN T O IM IN T A A K Ä V ITTEKÖ ka u p p a to rilla? S ie llä ku kkie n, ka lo je n, vihannesten, a rp o je n ja ihm isten joukossa n ä itte varm aan k a rtta kädessä m atkaavia. T u liv a t ehkä neuvontakios- kista to rin varre lla. K a u p u n kim m e kio s k is ta on moni apua a n o n u t ja sitä saanut. On tie d u s te ltu s u o m e n k ie le llä, ru o ts in k ie le llä, s a k s a n k ie le llä, e n g la n n in kie lellä, jo p a ra n ska n kie le llä kin. O vatpa m u u ta m a t venäjä n kie lisetkin, jo p a ita lia la in e n k in ja jo u k k o japa- T ien tarpeellisuudesta ei oltane eri m ieltä. Sen sijaan jää ihm ettelem ään, m ikä on saanut su u n n itte lija n vetäm ään tien kasarm ialueen kautta. Itäinen V aasantie tulee olem aan kautta kulkuliikennettä p a l veleva valtatie, jo ka itsessään on jo m elko leveä ja jonka m olem m ille p u o lille on varattava ainakin 30 Reino Lento nilaisia tiensä kio skille löytäneet. On kysytty karttoja, esitteitä, a u kioloaikoja, aikatauluja, elokuvia, tapahtum ia ja m uuta mukavaa. On pakattu file itä, on pyydetty la i naksi viittä m arkkaa, on katseltu toim intaa "m uuten vain, ilm an asiaa. T uoreiden silakoiden syöjä sai pyyhkiä siellä kätensä. L öydettiinpä erään m atkailijan kad onnut aviom ieskin useiden p uhelin soitto je n jälkeen! YLI 1000 tiedustelua te h tiin k io s kiim m e huhtikuussa. T oukokuun luku nousee huom attavasti h u h tikuuta korkeam m alle. Neuvokaa m atkailijoita kioskillem m e, m ikä li heillä näyttää olevan ongelm ia. Y ritäm m e auttaa. m e trin le vyiset suoja kaista t. Se vaatii siis m e lk o is e n osan kasarmialu e e sta ja m e rkitse e mielestäni k a lliin to n ttim a a n sum eilem atonta tu h la u sta. J ä lje lle jä ä vänkin alueen käyttö a rv o vähenee huom attavasti. K a sarm ia lu e ei tä lla is ta kilpa-ajorataa ta rvitse, ei liio in joen toisella ra n n a lla o le va alue, vaan siitä on n iille p e lkästä ä n haittaa. Valtatie ka tk a is is i m onet poikittaissuuntaan k u lkevat tie t ja s u lk is i sen sekä ra u ta tie n v ä lisen a lu e e n eräänlaiseen liik e n n e m o ttiin Jo rautatie m u o d o sta a va ik e a s ti ylitettävän esteen. s illä sie llä liik k u ja a uhkaa aina s a k k o ra n g a is tu s, m utta vielä v a a ra llis e m p a a on m ennä valtatielle, jossa jo k a h e tk i vaanii kuolema. K a iken lis ä k s i kasarm ialue menettä isi s u u rim m a n kaunistuksensa, K a s a rm in k a d u lle jo h ta van koivukujan, sa m o in osa n sanotun kadun v a rre lla o le v a s ta puistostaan. M ielestäni olisi syytä vielä miettiä m u ita k in m a h d o llisu u ksia. Paras ratkaisu lie n e e se, e ttä Itäistä Vaasantie tä ja tk e ta a n K irk k o tie ltä suoraan P is p a la n tie lle ja sie ltä sitten ra u ta tie n o ikeaa v a rtta joelle. Vasta A u ra jo e n to is e lla puole lla se y littä is i tai a litta is i K arjaan radan ja ku lk is i sitte n sen vasenta puolta linja -autoasem alle. Näin koko liikennem otti jäisi kuvasta pois. E h d o tu kse n i va rjo p u o le n a on, että kaksi s ilta a to s in luonteeltaan e rila is ta tu lis i olem aan rinnakkain. Se ei ku ite n ka a n tapahtuisi e nsi kertaa, e ikä varm aan viimeistäkään. V o id a a n m yös ajatella sitäkin m a h d o llis u u tta, että Itäinen Vaasa n tie k y tk e ttä is iin v ire illä olevaan s u u n n ite lm a a n N a a n ta lin Raunistu la n P iik k iö n m o o tto ritie s tä. En kylläkään o le v a k u u ttu n u t viimeksi m a in itu n tie n ta rp e e llisuudesta. Joita k in vuosia s itte n va lm istu i Piikkiö stä R a isio o n ja N aantaliin johtava o h ik u lk u tie, jo n k a tarkoituksena on v ä h e n tä ä T u ru n kautta kulkevaa liik e n n e ttä. Nyt uusi moottoritie v e tä isi ehkä suurim m an osan tu o sta k a u tta k u lk u liik e n te e s tä jälleen ka u p u n g in alu e e lle. Sitä paitsi tu o lla in e n m o o tto ritie katkaisee lu ke m a tto m a t poikittaissuuntaan k u lkevat tie y h te y d e t ja vaikeuttaa siten p a ik a llis liik e n n e ttä arvaamattom assa m äärässä. M u tta jo s mootto ritie s tä tu le e to s i ja jo s sitä varten ra k e n n e ta a n s ilta jonnekin H a n k k ija n va ra sto n tie n o ille, kuten on s u u n n ite ltu, s illo in voitaneen Itä in e n V a a santie jo h ta a joen yli sam aa s ilta a p itk in. Y ksi leveä silta tu le e lu u lla k s e n i halvem m aksi kuin kaksi kapeam p a a. A in a kin maan tarve o lis i s illo in vähäisem pi. T oin e n m ie ltä n i a s karru tta n u t kysym ys k o skee uuden kaupungintalo m m e s ija in tia. Täm än vuosikymm eniä v ire illä o lle e n asian viimeisin vaih e on se, e ttä kaupunginvatu u sto on p ä ä ttä n y t ta lo n rakennetta va ksi n ykyisen kaupungintalon to n tille, jo ta k u ite n k in on lisähankin n o illa la a je n n e tta va. Toivottava sti p ä ä tö ksen to te u tta m in e n kuite n k in s iirty y s ik s i kaukaiseen tu- Honkapirtti ja Hekka-tammet KESÄKUUN 19 päivänä 1971 kokoontu va t T urkuun Ja tko so d a n JR 14 m iehet, keskeisenä paikkana on R uissalon H o n kapirtti. Kun m onille lukijo ista m m e ja varsinkin n uorem m alle polvelle H onka p irtin idea on häm ärää, soveltuu ju u ri nyt esitellä taloa lyhyesti. ESITTELY tapahtuu sitä help o m min, kun sanotun rykm entin eräs ko m p p a n ia n p ä ä lliköistä ja R uissalon lu onnonsuoje lun keskeishenkilö, T urun y lio p isto n kasvitieteen professori Paavo Kallio on ju h la päiväksi va lm ista n u t tyylikkään esitteen. Sen te kstio sa sta selviää, että iuossa joukko -o sasto ssa o li vv pääasiassa T urusta ja y m p ä ristö p itä jistä koostunut m iehistö. Se oli to d e llin e n "k o rp is o tu rirykm e n tti", jo ka a lo itti toim intansa K alastajasaarennon kannaksella ja s iirtyi sitte m m in U htuan eräm aihin S IE LLÄ heräsi ajatus rakentaa huoltokeskus, jo ka s iirre ttä isiin k o tiseudulle ja jo s ta käsin huolehd itta is iin kaatuneitten om aisista ja invaliideista. Kun te kijä m ie h iä oli saatavissa, pääte ttiin rakentaa karjala ism a llin e n talo. V ienan-k arjalan ke lohongistossa tavattiin puita, jo tk a 16-m etrisinäkin o liva t latval- T U R K U -seuran jä rje s tä m ä t re tk e i lyt ovat usein k o h d istu n e e t H onkap irttiin. T u rku-seura kuuluu m yös siihen rin tam aan, jo k a haluaa y llä pitää saaren harvinaisen rika sm u o - to is ta luonto a lin tu in e e n ka ikkin e e n tu rk u la iste n le p p o isana lu o n n o n puistona. Kun on ta rpeen kehittä ä luonnon om a le im a isuutta, o li seura m ukana, kun a lk u to u k o k u is e n a ilta - hetke n ä istu te ttiin "v ira llis e n " lu o n nonsuoje lu a lu e e n keskelle jä äneelevaisuuteen, että riittä vä n moni valtuuston jäsen tulee vakuuttu neeksi valitu n to n tin s o p im a tto m u u desta ta rk o itu kseen. A u ra - ja Lin nankadun kulm aus on jo nyt kaupunkim m e v ilkka im m in liike n n ö ityjä riste yksiä, ja vuosi vu o d e lta tila n ne tulee vaikeutum aan. Jos tähän riste ykseen kaiken lisäksi ra kennetaan k a u p u n g in ta lo, tulee se u ra u k sena olem aan liikennekaaos. J o kaista vanhaa tu rk u la is ta varm aan surettaa m yös se, että uuden talon tie ltä jo u d u ta a n hävittäm ään kaksi kaunista ja m uistoista rika sta kivitaloa, nykyinen k a u p u n g in ta lo ja H o n kapirtti T urun R uissalossa taan vielä 12-tuum aiset. T alo pysty te ttiin V alkojärven rannalle Uhtuan lä n sip u o le lle ta lvella ja s iirre ttiin R uissaloon v Sen paikaksi luovutti T urun kaupunki R uissalon kom eim m an tam m ikon T u n n e ttu je n tapausten vuoksi H onka p irtti sodan jälkeen tu li Turun kaupungin om istukseen. K AUPUNKI on vuokra n n u t taloa m.m. ra vin to la n p ito a varten vä liin yhdistyksille, väliin y k sityisille M.m. Työväen M a tkailu yhdistys piti sitä, kunnes se sai toisen to im isijan saarelta. N elisen vu o tta sitten kolm e tu rk u la is ta ra ittiu s jä rje s tö ä m uodosti e rityisen seuran, R uissalon H o n kapirtti ry:n, jo te n näyttää Kansallisen K irjakaupan talo, jota paitsi apteekkim useon ta lo on p u rettava ja siirre ttä vä m uualle. P arem m in ta rkoitu kseen sopiva 'olisi m ie lestäni esim. Lin n a n ka dun v a rre lla oleva P uisto- ja Sairashuoneenkadun välinen k o rtte li. S iihen voisi rakentaa m onum e n ta a lisen rakennuksen, jo k a näkyisi kauas jo k iv a rs ille aina A u ra silla lle saakka. V ieressä on täydennyksenä valm iina kaupungin ra ke n n u svira s to je n tilo ja. S anottu katu kohoaa Linnanka d u lta E e rikin ka d u lle m e n täessä, m ikä viita n n e e siihen, että siltä, että täm ä m u isto rika s ta lo on nyttem m in saanut p itkäaikaisen vu o kra la ise n ja h uoltajan. * Kakolanm äen k a llio u lo ttu u tänne saakka. A lue s o p in e e s iis ra k e n nu s ta rk o itu k s iin pare m m in kuin nykyisen k a u p u n g in ta lo n to n tti, jo ka arvattavasti on m e lko p e h m e äpohjainen. S a ira shuoneenkadun alle voita n e e n lo u h ia tila t väestösuojaa ja k a u p u n g in a rk is to ja varten. L iike n te e n ka n n a lta to n tti on e d u llin e n, s illä y le isistä liik e n n e v ä lin e is tä sekä y k kös-, k a k kos- että kolm oslinjan vaunut kulkevat sen sivuitse. H e n k ilö a u to ille on jo n k in verra n tila a ra n n a lla to n tin e d u sta lla, m utta lisää saadaan, jo s p a rh a illa a n p u re tta vie n B arke-

6 seen p e lto lä iskä ä n p u olisensataa tam m ea. IS T U TU K S E T T u rku-seura n o salta s u o rittiv a t p u h e e n jo h ta ja a rk k i te h ti O lli Kestilä, vara p u h e e n jo h ta ja prof. R eino Leimu ja to i m in n a n jo h ta ja, fil.m a ist. Taina Herrala, m ikä seuran a ik a k irjo i hin näin k irja tta k o o n. M uita istutta ja ry h m iä o li saapunut V arsinais- S uom en lu o n n o n s u o je lu y h d is ty k sestä, T u ru n e lä in - ja ka s v itie te e llis estä se u ra sta ja T urun V a rsin a iss u o m a la isesta osakunnasta, jo ta - p a its i p a rtio la is e t ja T urun k la s s illisen lyseon p o ja t o liv a t lähettä n e e t to u h u u n m ukaan om at nuore kka a t jo u kkueensa. T ILA IS U U S o li ja tk o a viim e vu o n na a lo ite tu lle H ekka-o p e ra a tio lle, jo llo in is tu te ttiin ta m m i jokaiseen V a rsin a is-s u o m e n kuntaan. Turun tam m i sai s illo in sija n sa B rahenp uistossa. A sia on ta rk o itu s saada p e rin te e llis e k s i tapahtum aksi. T ä m ä n kerta isessa R uissalon tam m ien is tu tu stila isu u d e ssa o s a sto p ä ä llik k ö, m e tsä n h o ita ja Ilm a ri S i- p i I ä se lo sti k o k o o n tu n e e lle väelle kaupungin s u u n n ite lm ia R uissalon o sa lta. "Y le is jo h ta ja n a " to im i prof. Paavo K allio, joka puheenvuorossaan selvitte li Ruissalon luonnon erikoisuuksia ja k iitti tehdystä työstä. Täm än puheenvuoron loppusanat olivat seuraavat: Viim e elokuussa Ruissalossa kävi p arikin kansainvälistä kuuluisuutta, tsekkiläinen Pilat ja saksalainen B resinski, kum pikin s ie n itie te ilijö i- tä. He olivat katsom assa sitä p a ikkaa Euroopassa, jossa K eskieuroopan luonnonpiirte e t selvim pinä ovat keskittyneet P ohjolaan: m issään ei raja keskieurooppalaisen lehtim e t sän ja Pohjolan havum etsän välillä ole niin selvä kuin Turussa. Tämä p iirre on m aisem assa yhtä selvä kuin se on kasviston kokoonpanossa. Täm än vuoksi on ym m ärrettävää, että maan korkeakoulukaupunkien keskuudessa T urulla on tässäkin m yös vastattavaa. Täm än vuoksi on ym m ärrettävä m yös Y liopiston voim akas pyrkim ys täm än alueen säilyttäm iseen edes p ik k u riik k is e llä osalla palvelem aan luonnontutkimuksen ta rkoitu speriä : edes sillä 0.8 % osuudella, m itä alkuperäinen luonnonsuojelu alue C horaeuksen lähteen luona on m erkinnyt ja palvelem aan pääasiassa vain tätä. Oscar N ikula Turun kaupungin historia haisim m ista a jo ista vuoteen Työ on kirja p a in o ssa ko rre h tu u rilu - kuvaiheessa. Vt. pro fe ssori C. J. G ardberg k irjo itta a aikakauden ja on täm ä osa m yös kirja p a in o ssa. A ik a k a u tta koskevan his to ria n k irjo itta ja n va lin ta on ra t kaisuvaiheessa. P rofessori T oivo T. Rinteen, huolena on historian kirjoittam inen aikakaudelta Työ valm istunee ensi vuoden aikana. A ikakautta koskevan h isto ria n k irjo itta a m aisteri Raimo Ranta ja valm istuu työ pain o kunto o n täm än vuoden aikana. P rofessori O scar N ikulan k irjo ittam a h isto ria a ja lta oli valm is viim e toukokuussa. Se ju l ka istiin kahtena eri niteenä ja k ä sittää 815 sivua. A ika kautta koskeva osuus on kesän kuluessa painovalm is. P rofessori Eino J u tikkala n k irjo itta m a h isto ria vuosilta on ilm estynyt jo vuonna 1957 myös kahtena niteenä, yht. 987 sivua. U usinta a ikaa 1960-luvulle saakka koskevan historian k irjo itta m in e n on annettu fil.kand. S inikka Uusitalo n ja V e ikko Laakson tehtäväksi. E nsiksi m ainitun tehtäviin kuuluu h a llin n o n, p o liittis e n eläm än, sos ia a lip o liittis e n toim in n a n ja k u lttu u rie lä m ä n käsittelem inen ja jä l kim m äisen a su n to p o litiikka a, kaup ungin rakentam ista, to n ttip o litiik kaa, väestökehitystä ja e lin k e in o e lä m ää koskevan osan k irjo itta m in e n. TIEDOTUSSEMINAARI TEHOKKAAN, osallistu van ku n n a llis h a llin n o n eräänä to te u tu m ism uotona pidetään tie d o n saantia, kiinnostuksen lisäämistä ja m ielipiteen ilm austen help o tta via to i m enpiteitä. T ä llö in tiedotta m in e n kunnan asioista nousee tä rkeälle s ija lle. Suom en K a u p u n k iliitto on antanut k u n n ille suosituksen tie d o tustoim innan tehostam iseksi. Turussa on ku n n a llista tie d o tta m ista kohenneltu palkkaam a lla erityistä tie d o tu shenkilö stö ä. K uitenkin suuri jo u kko m uitakin v ira n h a ltijo ita on hyvin tärkeässä asem assa tie d o t tajina. T iedotta m ise n te h o sta m i seksi kaupungin h a llitu s jä rje s ti eri tyisen tie d o tu ssem in a a rin kaupungin va ltu u sto n istuntosalissa. T ilaisuuteen o sa llistu i e ri h a llin to - haarojen p ä ällikköasem assa olevia, la utakuntien sih te e re itä sekä m uita tiedotta m isesta vastaavia kaupungin palveluksessa olevia h e nkilöitä. KOKO iltapäivän kestänyt tie d o - tussem inaari a lkoi k a u p u n g in jo h taja V äinö J. Leinon avauksella. P ä ä luennoitsijana o li o sa sto p ä ä llikkö A n tti Viinikka K a u p u n k iliitosta. A p u la iskaupungin sih te e ri Faavo M ä k i n e n k ä sitte li ju lk i suuslainsäädäntö ä koskevia kysym yksiä, tie d o tu ssih te e ri T a rja Flemming puolestaan tie d o tta m isen käytäntöä. T o im itta ja n p u heenvuoron käytti to im itta ja K aija Vuorinen. O S A S T O P Ä Ä LLIK K Ö V iin ik a n esityksessä k ä s ite ltiin mm. tie d o tuksen p e ria a tte ita ja ta vo itte ita. Koska kuntien osuus on n. 60 % ju lk is e s ta ta lo u d e sta, k u n n a llis h a l lin to a koskevat u u tise t o vat tä r keitä. K u n ta la is illa on jo k u n n a llisen d e m o kra tia n kannalta oikeus saada tie to ja kunnastaan, h e itä koske vista p ä ä tö ksistä ja s u u n n i te lm ista. Y htenä p e ria a tte e n a on p ä ä töksenteon h e lp o tta m in e n ja te kn o kra tia n h e lp o tta m in e n, eli a s ia n tu n tija k ie le n m u o kkaam inen m a a llik o ille ym m ä rre ttä vä ksi kie leksi. T ie d o tta m isen p e ria a tte is iin voidaan lisätä m yös p yrkim ys ku n talaisten osallistum ishalun lisäämiseen, tasa -a rvo n to te u tu m iseen sekä kunnan h a llin n o n ta vo itte id e n saavuttam isen help o tta m in e n. TU TKIM U S TEN m ukaan om aa kuntaa koskevat u u tiset ovat yleensä asukkaid e n kiin n o stu ksen kohteena. Sam oin p ä ivä le h d istö n osuus u utisten v ä littä jä n ä on ra t kaisevasti tä rkein. N äin o lle n ku n n a llise t tie d o tta ja t ovat p a ljo n välittä jä n asem assa. TIE D O TU SVÄLIN EID EN m ie lip i teen m ukaan hyvin tie d o tta v a kunta on elinvoim a in e n, k o rk e a lla k e h i tysta solla oleva, väestö ltä ä n su u ri ja palvelu ilta a n m o n ip u o lin e n. T e hokas tie d o tu s to im in ta on kunnan ke h ittyn e isyyttä osoitta va te kijä. T ä llä R u is s a lo n v e h m a u d e n s y d ä m e s s ä s ija its e v a lla H E K K A -n iity llä, jo h o n e ri jä rje s tö t 4. p n ä to u k o k u u ta 1971 is tu ttiva t viis ik y m m e n tä ta m m e a, on lu o n n o n k a ik k i e d e lly ty k s e t k a u n e im m a k s i lu o n n o n k o h te e k s i, m itä S u o m i k a ik e s s a rik k a u d e s s a a n vo i ta rjo ta. T ä m ä e d e lly ttä ä k u ite n k in, että ih m iset y m m ä rtä v ä t s u o ja ta sitä k u n n e s ta m m e t o v a t tä y s i-ik ä is iä e li no in 500 v u o tta ". V u o ro s s a p ro f. Oscar Nikula Turun kaupungin historiatoim i kuntaan k u u lu vat n ykyisin kaupung in jo h ta ja V ä in ö J. Leino puheenjo h ta ja n a sekä a p u la iska u p u n g in jo h ta ja Johannes K o ik k a la in e n, toim itta ja E ino L e h tin e n, ka n sle ri Pentti R envall ja p ro fe s s o rit O scar Nikula, T o ivo T. R inne ja P äiviö Tom m ila, s ih te e rin ä k a u p u n g in sih te e ri Tauno M a ija la M äärätyt a ik a k a u d e t o vatkin jo tu lle e t k irjo ite tu ik s i ja osa on valm istu m isva ih e e ssa T u ru n historian kirjoittam isen kehityksen tähänastiset vaih e e t ovat seura a vat: P ro fe sso ri E lla K iviko ske n tehtävänä on h is to ria n k irjo itta m in e n var- K a u p.s ih te e ri T a u n o M a ija la (v a s.), k a u p.jo h ta ja V ä in ö J. L e in o, m a a h e rra E s ko K u lo v a a ra ja a p u l.- k a u p.jo h ta ja J o h a n n e s K o ik k a la in e n tu tu s tu v a t ju u ri ilm e s ty n e e s e e n T u ru n k a u p u n g in h is to ria a n v u o s ilta H isto ria n en s im m ä is et o sa t lu o vu tettiin m a a h e rra lle rin te h d a s ra k e n n u s te n p a ik a lle jä r je s te tä ä n p u is to - ja paikoitu salu e. Täm ä ei to s in o lis i aivan uuden k a u p u n g in ta lo n luona, m utta sen v e rra n a u to ilija t varm aan v o isivat te rv e y d e k s e e n kävellä. o p u k s i on a ih e tta k ä s ite llä vielä L e rä stä K u p itta a n alueen e p ä ko h taa. T u lin s iitä ka rm e a lla tavalla tie to is e k s i jo ita k in vuosia sitten, kun K u p itta a lla v ie ra ili sirkus, jo l la o li m yös e lä in ta rh a ja s iin ä mm. ka m e e le ita. E räänä ilta n a lähdin käym ään s irk u s k e n tä llä ja ka u h istu in s ie llä v a llits e v a a löyhkää. En o llu t tiennytkään, että kam eeleista lähtee sella in e n haju. J a tkoin välittö m ä sti m atkaani K upittaan asem aa kohden. M e rk illis tä kyllä haju ei hävinnyt, vaan päinvastoin v o i m istui. Lopuksi huom asin, että syynä siihen eivät o lle e tkaan kam eelit, vaan Lounais-S uom en osuusteurastam o. M yöhem m in olen to d e n nut teurastam on hajun kulkeutuvan tuulesta riip p u e n m illo in m ih in kin suuntaan P itkie n kin m atkojen päähän, esim. U udenm a a n tie lle saakka. A ikoin a a n te h tiin erehdys, kun täm äntapainen la ito s s ijo ite ttiin ruutukaava-alueelle. Nyt, kun sen ym pärille kohoaa yhä uusia sairaalo ita, k lin ik o ita, asuinra kennuksia ja u rh e ilu la ito k s ia, se on p a ikkaansa täysin sopim aton. Nykyään puh utaan p a ljo n ilm a n saastum isesta ja saasteen to rju m is e s ta. Tässä o lis i e rin o m a in e n tila is u u s tehdäkin jo ta in asian a u h a m is e k s i. T oivo tta vasti k a u p u n g in e d u s ta ja t a lo itta vat te u ra sta m o n jo h d o n kanssa n e u vo tte lu t la ito k s e n siirtä m iseksi jo n n e k in k a u p u n g in u lkola id a lle, paikkaan, jo s s a a s u tu s ta on mahdollisimm an vähän.

7 Turun aurifabereita 600 vuolta Petruksesta Ahoon H ie n o ta e s e p p ie n te o k s ia on T u ru n h is to ria llis e n m u se o n k o k o e lm is sa ru n s a a s ti. K u v a m m e e s ittä ä nü rn b e rg ilä is e n k u lta s e p ä n lu v un jä lk ip u o lis k o lla v a lm is ta m a a T u ru n rä ä tä lie n a m m a ttik u n n a n te r- v e h d y s m a lja a, jo k a o n k o k o e lm ie n t a id o k k a im p ia. M a lja n h a n k k i a m m a ttik u n ta v lu u lta v a s ti tu rk u la is e n k u lta s e p p ä m e s ta rin M ic h e l B iö rm a n in v ä lity k s e llä. " P e tr u s a u rifa b e r d e A b o n, m a a n en s im m ä is e n tu n n e tu n ku lta s e p ä n n im e s s ä o n ry tm iä ja ry h tiä, s a la p e rä is y y ttä ja arv o k k u u tta. N im i ik ää n ku in h e ija s ta a k a n ta ja n s a h a h m o a. S e n la tin a n k ie lis e t sa n a t a n ta v a t h e n k ilö lle tu o ta a rv o k k u u tta ja a rv o s tu s ta, jo k a a in a on y m p ä rö in y t k u lta s e p p iä, k ä s ity ö lä is p iirie n m a h tim ie h iä. M u tta s a n o je n so inn u s sa on m y ö s s a la p e rä is y y ttä, s a m a a k ie h to v a a te n h o a ku in k u lla n h im m e äs sä h o h te e s s a. P e tru s a u rifa b e r d e A b o s ta, a lk u a a n e h k ä riik a la is e s ta k u lta s e p ä s tä, o n jä ä n y t a ik a k ir jo ih in v a in n im i ja v u o s ilu k u " an a t o vat la in a u s Lasse Raus- S telan kerra ssaan viehättävästi k irjo ite tu s ta te o k s e s ta "T urkulaisen käsityön ja te o llis u u d e n va ih e ita, joka ilm e styi v T u ru n käsi- ja p ie n te o llis u u s y h d is ty k s e n tis ju h la ju lk a is u n a. 100-vuo- A lkusanoissaan k irjo itta ja toteaa, e ttä teoksen syntysanat la u sui ka u p p a n e u vos A arno Aho, jo k a on m o n in tavoin avustanut k ä s ik irjo itu k s e n laadintaa ja jo k a v u o d e sta 1950 on o llu t yhd istyksen p u h e e n jo h ta ja lokuun 6 15 p ä iv ik s i 1971 jä r E je s te ttä v ie n T u ru n M essujen yhteydessä tu le e ole m a a n nähtävillä ja lo m e ta llia la n e rik o is o s a s to, kantaa nim eä scp ä n ta id o n joka S u o m a la isen kulta- 600-vuotisjuhlanäytte- ly ". Sen k ä y tä n n ö llis is tä jä rje ste lyistä o vat lu vanneet h u o le h tia Suomen K u lta se p p ie n L iito n turkulaiset jäsenet. O li s e n vuoksi kiintoisaa käydä k e skuste le m a ssa liito n kunniajäsenen sekä P ienteollisuuden k e s k u s liito n ja yhdistyksen T u ru n kultaseppä- k u n n ia p u h e e n jo h ta ja n lyhyesti ku lta s e p ä n ta id o n turkulaisen g ra n d o ld m a n in A a rn o Ahon kanssa täm än ka u ka ise t perinteet om aavan ty ö a la n kulla n a rvo isista ja h o p e a n h o h to is is ta asioista. puhum attakaan sitten 1500-luvusta, jo ta m yös Ju h a n a herttuan vu o s i sadaksi kutsutaan. S iitä lähtien teoksen sivuilla vila h te le e k u lta - ja hopeaseppien nim iä enenevästi. Teos käsitte le e aikaa vv , siis viisisa ta a vu o tta k ä sittä vää kautta. T u rkula iste n k u lta sepäntaidon m esta rie d u sta jia on s iinä kaikkiaan 154. V ertauksen vu o k si m ainittakoon, e ttä V iip u ri kiipesi tässä tila sto ssa to is e lle s ija lle, m utta ei päässyt edes puoleen T urun ta itu re ista. S ie llä o li vastaava luku 72. V iim eksi kuluneen sa ta vuotisja k- son aikana on T u rku vain vahvistanut asem aansa valtakunnan kul- tasepänte o llisuuden na. keskeispaikka- Tänä hetkenä näet pyöreästi kolm e neljä n n e stä te o llisuudesta tapahtuu A uran kaupungissa. Ken kysyikään, m iksi H elsin g istä hääty- vä kulta seppäkoulu e i saanut maja a Turusta? M istä s itte n? Lahdesta. M uualle saanee sija n sa T a id e te o llin e n o p p ila ito skin. S ekin häätyy ensi vuonna pääkaupungista, jo k a on v o in u t s ille oso itta a vain kilo m e trite h ta a n O Aarno Aho li m iten o li. Jo ka ta pauksessa "S u o m a la ise n k u lta s e p ä n ta i don v u o tisnäytte ly" on T urussa e lo k u is in a p äivinä tä n ä vu o n n a T u- lu n M essujen yhteydessä, jo k a jo v 1968 o s o itti kiin n o s tu s ta a n alan am mattitöiden esittelyyn järjestäm ällä W äinö A a lto sen m useoon "K u lta a ja h o p e a a " -n im is e n n ä yttelyn. E ikä s iin ä k y llin. O m an e rikoisnäytte lyn hom m aavat tu rk u la is e t valm istajat ja jälleenm yyjät sam oina p ä ivin ä T urun lin n a n ala-aulaan. S ie llä tu le e o lem aan e s illä sekä T urun h is to ria llis e n m useon k o k o e l m iin kuuluvaa että m äärättyyn a i k a kauteen liittyvä ä m uualta h a n k ittavaa esineistöä. Ju h la vuote e n on so ve lle ttu se l laista, jo k a on jo k a m ie n e n s a a ta v illa, kun m e ssu p äiviksi ilm estyy juhlapostim erkki. Jo keväällä val- e la ile m m e T yra Borgin kuva- S ra a m a tu n p a ksu ista k irja a vuodelta T o te a m m e s iitä, e ttä tu rku la isia a u rifa b e re ita kuitam esta- re ita v o id a a n n im e tä 1300-luvul- ta P etru ksen lisä ksi kaks: m uuta ja 1400-luvulta k o k o n a is ta seitsem än, E s in e P e tru s a u rifa b e r d e A non v u o s is a d a lta lu v u lta. Turun h is to ria llis e n m u s e o n k o k o lm is s a e o n A u ra jo e n itä ra n n a lta tavattu n a m a lö y tö n ä k iv is e n v lin m u o tin a a p u o lis k o. K u lta s e p ä t v a lm istiva t tä lla is e lla v a lin m u o tilla p ie n iä h o p e is ia ja k u lta is ia k o ris te ita, jo ita m.m. k iin n ite ttiin s u u re m p iin k o ru i h in. A la o s a s s a n ä h d ä ä n m uotin a n ta m a k o h o k u v a m u o v a ilu s a v e e n p a in e ttu n a. E s in e A a rn o a u rifa b e r d e A b o n v u o s is a d a lta, lu v u lta. A u ra n K u lta s e p p ä O y :n v a lm is ta m a t ja la h jo itta m a t T u ru n k a u p u n g in jo h ta ja n k a u la k e tju t.

8 m istu i m yös 600 vu o tis ju h la m ita li ta ite ilija K a u ko Räsäsen su u n n itte lem a n a. E nsim m ä isen kappaleen sai T a savalla n p re s id e n tti PYH Ä ELIGIUS a a s ta te lta vam m e kauppaneuvo s H A a rn o A h o tä y tti 75 v u o tta S y n tym ä p itä jä stä ä n N o u sia isista hän tu li v T u rkuun k u lta - se p ä n o p p iin, jo te n työ vu o sia k o tika u p u n g ik s i kehke ytyneessä T u ru s sa on s iis ke rty n y t p y ö re ä t 60. Uura stu s a m m a ttia la lla on jo h ta n u t sen e rila is iin jä rje s tö llis iin jo h to p o rta is iin, m u tta se on m yös m o n i m u o to is e s ti liitty n y t ko tika u p u n g in kulttuuritoim intaan. M yös T u rk u -s e u ra on s a a n u t lu kea ka u p p a n e u vo s A h o n aktiiviseen ty ö p iiriin s ä. E rity is e s ti on täm ä ai- ka ka u sle h te m m e s a a n u t häneltä tu ke a, m u tta seuran m u ussakin to i m innassa on aina voitu luottamuks e llis e s ti kääntyä hänen puoleensa. S e u ra lla o li e n sim m ä isen kym m env u o tis k a u d e n a ja n to im in n a s s a e rity in e n te o llis ta m is - ja liik e ja o s to, jo n k a jä s e n e n ä A h o o li a lu sta a l kaen, v iim e is e t v iis i vu o tta sen puh e e n jo h ta ja n a. T u rk u -s e u ra ja S uom en T u rku Åbo vår stad esittävät lämpim ät onn itte lu n s a ja k iito k s e n s a työn to im e n m ie h e lle. S yn tym ä p itä jä ä n - sä N o u s ia is ta e i ju h la p ä iv ä n viettä- jä o le u n o h ta n u t, s illä tu o llo in sai N o u sia iste n h is to ria llin e n k irk k o v a s ta a n o tta a e rittä in ja h ie n o te koisen h o p e a isen ta id e te o k s e n : kasteva- d in a s ia llis e s s a kanto la a tikossa, jo te n v a tia v o id a a n s o velia a sti käyttä ä k o to n a p id e ttä vissä ris tiä i- s issä kin. I ts e a siassa su o m a la ise n k u lta - se p p ä ta id o n ju lk is e t 6 00-vuotisjuh- la llis u u d e t a lk o iv a t T u ru ssa jo viim e toukokuussa, jo llo in tä ä llä 15. ja 16. p ä ivin ä e le ttiin Suom en K ultaseppien Liiton kevätkokouspäivien m erkeissä. Turun K ultaseppien Y h distyksen puolesta to im i pääisäntä- nä kultaseppäm estari E rik Vesonen, jo ka neuvotte lu p ä ivillä oli yhtenä luennoitsija n a kin, kun kes ku ste ltiin m erkkivuoden syksyisten ju h lie n järjestäm isestä. M uista a lu sta jista m ainittakoon liito n to i m innanjo h ta ja K eijo Kaskimies, ekonom i Pyry Peränkö ja kulta- seppä G östa österholm. T o i sena tärkeänä keskustelukysym yksenä o li yrittä jä e lä ke, alustajana m aist. J. Anttonen. K evätpäivät a lo ite ttiin käynnillä K äsityöläism useossa kuinkas m uuten varsinaisten kokous- ja ju h la p a ikkoje n sijo ittu e ssa Suom a la iselle P ohjalle ja Linnaan. Päivien aikana käytti puheenvuoron myös liito n puheenjo h ta ja M artti Viljanen, s illä hänenhän tu li m.m. huolehtia siitä, että ju hlavuoden kunniaksi lyötetty m ita li jä te ttiin Turun kaupungille, ja m italin vastaanottaja kaupunginjohtaja Väinö J. L e i- Erik Vesonen n o. Ennen p äätteeksi sijo ite ttu a v ira llis ta kevätkokousta e sitelm öi pääkonsuli H e rb e rt Tillander p o h jo ism a isista tim a n ttin im ikkeistä. uhlavuoden arvokas "ju lk k is lä h - J tö " o li näin ta p a h tu n u t Auran rannoilla. Vanhan T urun uusien liik k e id e n ikkunoissa ja ovissa nähdään m erkki, jo k a kuvaa jo v. 660 k u o llu tta kulta seppä E ligiusta, jo ka o li alallaan ta ite ilija ja fin a n ssin e ro ja jo s ta lo p u lta tu li ro o m a la iskato lisen kirkon p iiris s ä p iispa ja kuolem ansa jä lkeen pyhim ys: Sanctus E ligius. ERKKI VUORI Veikko Hankomäki Kakskerta - kappale kauneinta Suomea Näin oli siinä taulussa, jonka Kakskerta oli pystyttänyt Satavan lossin Turun puoleiselle rannalle. Taulussa ollut kartta osoitti kunnan alueen m onine saarineen ja myös Kakskerran järven saarineen. Puolitoistatuhantinen kesäasuntojen m äärä on leimaa antavana nykyiselle Kakskerran kaupunginosalle, jossa on m erenrantaa noin 80 kilometriä ja järvenrantaa yli kymm enen kilom etriä. K AKSKER R AN k ä rä jä t ovat kym m enisen vu o tta h e rä ttä n e e t huom iota ja ne o vat k e rra n suvessa koonneet sa ta p ä isiä jo u k k o ja ke sku ste le m aan a ja n k o h ta is is ta K akskertaa k o skevista kysym yksistä. N äiden kä- rä jie n ta kana on K a kske rra n Huvi- la n o m is ta jie n Y h d istys. Y h d is ty s on ko tise u tu yh d istys, jo k a on ajanut m onia hyviä asioita. A su kka a t ovat ko ko o n tu n e e t k ä rä jille e ri p u o lille K akskertaa ja pere h tyneet seudun rikkaaseen histo ria a n. On pohdittu tie a sio ita, sähköasioita, saastekysym yksiä, lu o n n o n suoje lu a ja kalavesien hoitoa. Y hdistys on sitten lä hettä n yt a nom uksia ja m uistutus- kirje lm iä kuntien v ira n o m a is ille ja vesio ikeudelle. VO ID AAN lu o n n o llis e s ti esittää kysym ys s iitä o n ko tä lla is e lla k o tis e u tu yhdistyksellä tehtäviä y h te iskunnassa, jossa on lu kuisia elim iä ajam assa ka ik k ia n iitä asioita, jo ita huvilanomistajien yhdistyskin ilm oittaa ajavansa. K akskerran kohdalla on ku ite n k in lähdettävä siitä to s i asiasta, e ttä K akskerran saaret to d e lla ovat vie lä kappale kauneinta Suom ea, jo h o n kohdistu u sekä m aan e ttä m eren p u o le lta niin suuri p aine ihm isen taholta, että luonto ei sitä kestä e lle ivä t a sukkaat ryhdy a ktiiv is iin to im e n p ite is iin sen su o je lem iseksi. M eren ja jä rve n rannalla asuvat ovat v o in e e t havaita m erkk e jä veden rehevöitym isestä, m ikä m e rkitse e veden h a p pivarojen k u lu m ista yli sie to ra ja n jo s kehitys saa ja tkua. S uurin vaara uhkaa vesiä m utta m yöskin m uu luonto ja sen e lä im is tö kärsivät ihm isestä. Y h d istys ka tso o ensia rvo ise ksi tehtäväkseen o h ja ta ihm istä käyttäytym ään lu o nnossa n iin, e ttä tu le vat sukupol- vet saavat asua ym päristössä, jossa la jirik a s ja runsas flo ra ja fauna ovat sovinnossa ihm isen kanssa. YLLÄ O LE V A N tavo itte e n saavuttam iseksi ei riitä yksin luopum inen luontoa hävittävistä toim ista vaan lisäksi tarvitaan aktiivisia toim enp ite itä. Y hdistyksen ta h o lta tulla a n ja tkuvasti te ro itta m a a n a su kka ille ra vin te ita sisältävien p e suaineiden hylkääm isen ta rp e e llis u u tta kesä- ra n n o illa sekä v e siklo se ttie n käytön lopettam isen ja p ie n p u h d ista m o je n valvonnan välttä m ä ttö m yyttä. K utu- kalastuksen ja m uun ryö stö kala stu k- sen lopettaminen luovat m ahdollisuuden aktiiviseen kalavesien hoito o n ja kala n vilje lyyn, jo tk a tule va t olem aan h u vila n o m ista ja in y h d istyksen lä hiajan tavoitteina. VOIMME varmasti olla yksim ielisiä siitä, että K akskerran lähes sata k ilo m e triä rantaviivaa ahta in e ja m ataline vesineen sekä rantaan liittyvine kapeine m a akaistoineen puo- lito is ta tu h a n tis in h u vilo in on e rik o i sen arvokas ja h erkkä kappale kaun e in ta S uom ea. T ätä h aluaa K akskerran H uvila n o m ista jie n Y hdistys o lla o m alta o saltaan suojelem assa ja kehittäm ässä. Kakskerran vanha kansakoulu on jo historiaa. V EIKKO H A N KO M ÄKI TURUN ylio p isto n v ih kiä iste n keväällä 1927 ju h la illa llis illa T urun VPK:n talossa prof. Em il Ö hm ann oli saanut tehtäväkseen lukea ju h livalle y lio p is to lle lähetetyt sähkeet. Ne olivat kuite n kin täysin e p ä jä r jestyksessä ja ö h m a n n in o li ensin asetettava ne oikeaan jä rje s ty k seen. Tässä puuhassaan hän m utisi puoliääneen itsekseen. M itä tuo ö h m a n n o ikein p u huu? kysyi vie ru sto ve ri pääm inisteri V äinö T annerilta. K yllä se kuuluu ihan selvästi kiroilevan, vastasi pääm in iste ri m y häillen. (T urku-seuran kaskukokoelm asta) Turkulaiset LIIT T Y K Ä Ä JÄ S E N E K S I TU R K U -SEURAAN Jäsenm aksu vain 7 mk. Sen vastik k e e k s i saatte om an a ikakausle h te m m e SUOMEN TURKU ÅBO, VÅR STAD Ilm estyy n e ljä sti vuodessa. Å bobor A N S LU T ER T ILL Å BO -SAM FU N D ET. M e d le m savgift b ara 7 m k. För avg ifte n få r Ni vå r egen tid s k rift SUOMEN TURKU ÅBO, VÅR STAD som kom m er fyra g å n g e r om året. KERRAN rakennusmestari Jalm a ri H uhtala oli a u to lla a n liik k e e llä K a u p p ia skadulla ja o li v ä h ä llä tö r m ätä pyörää talu tta vaan m ieheen. K aikeksi onneksi hän sai a jo k k in s a p ysähtym ään niin e ttä p u skuri vain hiem an raapaisi pyörää. H uhtala h e rm o stu i tä p ä rä stä t i lanteesta ja ryntäsi u lo s autostaan. K uis sää to m m o tto s pyärääs ta lu ta t, ole ks sää jo s ta i m a ilt vai? H uhtala tiu ska isi. O lla a ju u r naapure ita, m eijä k e säm ö kit o m o le m m itte H irvelu a - ros, s e litti p y ö rä ilijä ra u h a llisesti. (T u rku -se u ra n ka skukokoelm a sta ) PORM ESTARI W a ldem ar Löfm a- nin kunnallisporm estarina vuosina luo Turun m aistraattiin tu li va n h a n p u o le in e n p a ri v ih ittäväksi s iv iilia v io liitto o n. M ie s o li um p ikuuro. P orm estarin tie d u s te lle s sa m iehen am m a ttia vaim o k a n d i- daatti ka rja isi m iehen korvaan: M itä ty ö tä snä o iken teet? Ukko ilm oitti olevansa amm atiltaan ent. suutari. P o rm e sta ria tila n n e vähän arvelu tti ja hän kysäisi naiselta v a ro v aisesti, o lik o täm ä nyt ta rkka a n h a rk in n u t tätä a v io liitto a, vars in k in kun m o le m m in p u o lin e n tu n te m u s ta is i o lla vähän heikkoa. Itk u n s e k a is e lla ä ä n e llä tuleva avio va im o s e litti v a sta u kseksi: E ihän tu o nyt niin häävi ole, m utta kun m inä en ole s a a n u t k e tään m uutakaan. Avioliitto solm ittiin. (T u rku-seura n ka skukokoelm a sta )

9 Sisällys - Innehåll Chefredaktör META TORVALDS: Flanörstråt mellan Aura och Pehr Kalms försummade minne b o b o rn a s u p p ska tta d e m ö jlig h e t Å a tt fla n e ra lä n g s åsträ n d e rn a, så nära Auras vatten som m öjligt, utö kas s n a rt. P rom enadvägen n e danför Sibeliusm useet blir i rappet tillg ä n g lig. D et b lir en tre v lig väg fö r vem som helst, o c k s å fö r den som s tro s a r h ä r h e lt utan fö rkunskaper, utan a n in g om v ilk a m in nen man h ä r ku n d e d u k a fra m. D et ä r ju i o c h fö r sig b e fria n d e a tt vända ryggen åt d e t tra fik b u llra n d e ce n t rum, a tt m öta d e t ä nnu ro fylld a å la n d s k a p e t o c h h ö ja b lic k e n mot den vä ld ig a ek som d o m in e ra r s tra n d e n. P e h r K alm s ek k a lla s den, och rå k a r m an veta d e t h a r m an få tt en v in k om d e n n a a b o e n siska åstrands a lld e le s s p e c ie lla h is to ria, helt o kä n d fö r d e a llra fle s ta o ch på s ä tt o ch vis ö v e rs tru k e n av v å rt nya fin a S ib e liu sm u se u m. D etta h a r vi, in te så lite t kä n s lo lö s t, p la c e ra t m itt i vad som en g å n g v a r den av Lin- n é -lä rju n g e n P ehr K alm anlagda gam la Å bo akadem is fina botaniska trä d g å rd. De som vet att P ehr Kalm a lltjä m t, snart två se kle r e fte r sin död, är en av vårt lands in te rn a tio n e llt m est kända vetenskapsm än, i vår tid fo rm lig e n å te rru p p tä ckt i USA och Kanada, tycker att det är genant, a tt vi inte bättre har vårdat oss om den trä d g å rd i vilken han i tiden fö rsöksodla d e åtm instone endel av de växter, av vilka han hem förde frön från sin d ryg t två år långa botaniska fo rsknin g sfä rd i N ordam erika. legendariska resan företogs Dåren , och under ett pa r tio ta l år e fte r den g jo rd e Pehr Kalm i Å b o med om sorg och hängivenhet o d lin g spro v, som dock visade a tt växterna från Kanada inte uthärd a d e våra kyliga som rar o ch ka lla vin tra r. Den ekonom iska nyttan av färden b le v inte den som K unglig a Svenska V e tenskapsakadem in o ch Å A -p ro fe ssorn i e ko n o M ellan gam la S ibeliusm useets hus och det s p litte rn y a och d elvis d e ssvärre under det senare läg en g ång gam la A b o akadem is av P ehr K alm g ru n d a d e botaniska trä d g å rd. Redan denna skuggades av den v ä ld ig a ek som a lltjä m t p ry d e r a stra n d e n. Pehr K alm s ek k a lla s den a lltjä m t I dagens a k a d e m ik re ts a r, o ch fö re ningen Å b o a k a d e m ik e r har sin o rd fö ra n d e k lu b b a g jo rd av en gren ur den. mi P ehr K alm h ade tä n k t sig. Men hans m in u tiö sa o ch m å n g sid ig a re- s e jo u rn a l v id g a d e den d å tid a lärda värld e n s vyer, o ch i v å r tid har denna jo u rn a l b liv it e tt i USA och Kanada s y n n e rlig e n v ä rd e fu llt dokum ent. K alm v a r n a tu rfo rska re, han g jo rd e a n te c k n in g a r o c k s å om m änskor han m ö tte, o m dera s liv, se d vä n jo r o ch g ä rn in g a r. Han såg a n n a t än b lo m m o r i A m erika, där han dam p n e r m itt i en ny och m äktig natio n s tillb liv e ls e p ro c e s s o ch jä s n in g s p e rio d. H ans vetenska p lig t p å litlig a a n te c k n in g a r om ko lo n iste rn a, om d e ra s ledare, och om u rb e fo lk n in g e n in d ia n e rn a är i dag e n o rm t v ä rd e fu lla fö r forskarna i A m erika. M en i Å bo ägnas K alm inte just m ycken vördnad. o c k h ä r har g jo rts lovvärda D fö rsök. P la n karta n ö v e r Kalm s trä d g å rd fin n s ä nnu bevarad, och den m ä rklig a fo rs tm ä s ta re n Justus T o im in n a n jo h ta ja - V erksam hetsledare T aina H errala M aaku n ta -a rkisto - Landsarkivet A nin kaiste n k. - A ningaisg. 11 Puh. - Tel , kotip u h. - hem te S venskspråkig sekreterare - R uotsin kie lin e n sihteeri C arl Ja cob G ardberg Kaskisg. - Kaskenk. 2 C Tel. - Puh P o s tis iirto tili - P ostgiro TU M onte ll, som inpå 5 0-la'et var inte n d e n t fö r vå r nuvarande Å bo A kad e m is botaniska sa m lin g a r g jo rd e e tt lovvärt och a m b itiö st fö rs ö k att rekonstru e ra K alm s trä d g å rd. M önstre t fanns och M ontell hade den rätta entusiasm en. T yvärr sm ittade den inte av sig. A kadem in var vid denna tid p u n k t svårt tyngd av ekonom iska bekym m er, och när M ontell hade d ö tt tynade trädgård e n, bara rester av hans ansats kunde spåras O ch så kom som sagt nya S ibeliusm useet, som tä cke r den ursp ru n g lig a trä d g å rd e n fram till en b it över dess m ittaxel. B orde man inte, tro ts denna plu m p i p ro to ko lle t, skapa någon liten ö rta g å rd fö r a tt i Å bo hylla Pehr Kalm och hålla m in net av denna vå r fram stående fo rskare vid liv? T ro ts att han fö d d e s på svenska sidan var han ju en inhem sk man. Fadern va r kapellan j K orsnäs, o ch a tt sonen inte föddes där be ro d d e pä S tora o freden som fa m ilje n flydde undan. Men som liten p o jke kom P ehr Kalm tillb a ka, g ick u n d e r svårt arm od i skola i Vasa o ch blev å r 1735 stu d e n t i Åbo. H är upptä ckte s hans naturvetens k a p lig a anlag, h o vrä ttsrå d e t baron Sten C arl B ie lke blev hans m ecenat o ch å r 1740 inskrevs Kalm vid i U ppsala universitet, o ch blev snart känd som en av Linnés m est fram stående lä rju n g a r. Å r 1747 utnäm ndes han till p ro fe ssor i e k o nom i vid Å bo akadem i, fö rsta in n e havaren av denna tjänst, som in P ertti Paasio: K esäinen tu ris titu rk u... 3 H eikki Löyttyniem i: K olm annet T urun M essut elokuussa... 4 Irm eli Torssonen: Find th e Fin ns-vieraanvaraisuusohjelm a T urussa... 5 Reino Lento: Itäinen Vaasantie K aupungin ta lo K upittaa.. 6 H onkapirtti ja H ekka-tam m et 7 T urun kaupungin h isto ria.. 8 T ie dotu sse m in a a ri... 9 Erkki V uori: T urun a u rifa b e re ita 600 vuotta P etruksesta A hoon 10 V eikko H ankom äki: Kakskerta kappale kauneinta Suom ea Meta Torvalds: F la n ö rsträ t m ellan A ura och P ehr Kalm s försum m ade m inne O sm o Laine: Ilm a ri K aijala. p iirtä jä ja m aalari rättades fö r a tt g öra natu ra lh isto - rien fru ktb rin g a n d e fö r landets e ko nom i. H är dog han å r 1779, och här fin n s o ckså en gra v a tt lägga blo m m o r vid. M en bättre kunde han nog hyllas med levande blo m m o r p lanterade efter hans eget m önster i det kvarter d ä r hans botaniska trä d g å rd en gång fro d a d e s som landets ledande och rik tn in g s g i- vande örtagård. en sto ra eken, som i varje fall Di akadem ikre tsar bär Kalm s nam n, kan inte vara pla n te ra d av honom. B o ta n iskt ku n n ig t fo lk fö r säkrar att den m åste vara m inst tre h u n d ra år. S vart på v itt kan det fö r övrig t bevisas a tt den i varje fa ll har ö v e r levt Å b o brand. Den fin n s näm lig e n m ed på en akvarell av A nna S alm berg, en pate tisk vy över Åbo M äntyshuone T urun T a id e m useossa A n tti L e h tin e n : Lauttarannan rä ä tä lin ko - dista m aailm an tu ru lle.. 19 M atti L in d v a ll: A rg e la n d e r, su u ri saksalaissuom alainen tä h titie te ilijä 22 M aija G rö n h o lm : T urun m u rre tta e tsim ässä 26 Taina H errala: T u rku-seura to im ii Eino L e htinen: T urun u im a h a llille pesäm una ta n ssia isilla ja nakkim a k karo illa Bo G rö n h o lm : T urun o p a sto im in ta T urussa tapahtuu K ansikuva: T urun k a u p u n g in saira a la n s i säta u tie n osaston uusi sairaalarakennus. P ä ä u ra koitsija A. P uolim atka Oy. V alok. P ekka Routam aa vin te rn e fte r den s to ra fö rö d e lsen å r M est se r man ö versnöade ruiner, men den s e g livade eken fin n s på sin plats, n å g o t spädare än nu. A tt den m ed o b ru te n liv s k ra ft klarade sig u r den s to ra b ra san ty c k s som e tt m ira ke l. Men växter h a r en m ärklig livskraft. P ro fe ssor e m e ritu s H elm er T egengren har m ed e gna ö gon sett av P ehr K alm h e m fö rd a a m e rik a frö n g ro i a k a d e m ikvarte re n. Det hände n ä r m an en g ång rev en gam m al bod. S om m aren e fte rå t sågs p lö ts lig t i v å rt la n d helt okända ö rte r spira. L å n g livade blev de vis s e rlig e n inte i v å rt fro s tig a klim a t, m en det to g s som e tt g o tt om en fö r den nya A kadem in att frö n a h ade h a ft kra ft nog a tt på d e tta sä tt fö rm e d la en d ire k th ä ls ning frå n den g a m la A kadem ins Pehr Kalm.

10 Ilmari Kaijala, piirtäjä ja te ilijo id e n y h te is rie n to ih in, hän tulee m a in itu ksi etevänä p iirtä jä n ä ja saa luotta m u ste h tä viä T urun ta ite i lijaseurassa. P iirtä jä n ä hänet kara k te risoid a a n pila ku vie n tekijäksi, kansan kuvaajaksi, hum oristiksi. Tässä on vain p uoli totuutta. Kun nyt jä lk e e n p ä in ta rkaste le e hänen Ilm a ri K a ija la : K irkkotie (R ym ättylän k irk k o 1944). piiru stu ksia a n huom aa, m iten hän on tä yttä n yt luulla, lih a kse lla ja vere llä kuvaam iensa ihm isten hahm o- piirte e t. Ne eivät vain ole näköisiä, lem peän le ik illis iä tyyppejä to rilta, kahvilapöytien vie re ltä tai vosikan ku skipukilta. Ne ovat ve isto kse n lu jia m uotokuvia, syväluotauksia ihm i- maalari Osmo Laine seen ja aikaan. T äm ä tu le e e rity i sen selvästi e s ille Ilm a ri K a ija la n lapsia ih e issa ja naiskuvissa. Viime huhtikuun 28. päivänä tuli kuluneeksi 85 vuotta turkulaisen mestaripiirtäjän Ilmari Kaijalan syntymästä. Hänen syntym ähetkensä sattui melkein samaan aikaan kuin toisen tunnetun suomalaisen kuvataiteen mestarin Jussi Mäntysen. Ilmari Kaijalan elämäntaival katkesi kuitenkin jo kaksikym m entäseitsemän vuotta sitten 58- vuotiaana. Tutustuin Ilmari Kaijalaan oppilaan ominaisuudessa Turun Suomalaisessa Reaalilyseossa 20-luvun lopussa, kun taas Jussi M äntyseen olen saanut tutustua vasta 60-luvun lopulla taiteilijan jo suoritettua pääosan luomistyöstään. Tarkoitukseni ei ole rinnastaa näitä kahta taiteen suurmiestä toisiinsa eikä verrata heidän elämänsä saavutuksia. Haluan vain sanoa, m iten eri tavalla ihm isten elämäntiet sivuavat toisiaan. Ikävuosiltani en kuulu heihin, m utta kummankin vaikutus on vaikuttanut elämänkatsomukseeni ja suhtautum iseeni taiteeseen. Ilm a ri K aijala: M artin kaupunginosaa pom m itu ksen jä lk e e n ILM ARI K AIJALAN m uistan opetta ja n a m ie tiskelijä n ä ja h ilja i sena ta rkka ilija n a. Hänen liikehtim ise nsäkin o li viipyvää ja ikäänkuin p u rje h tim ista. En s illo in osannut aja te lla u lkonaisen olem uksen kätkevän sisäisen ihm isen voim aa ja ta ite ilija n työn edellytystä. Jälkeenpäin luettuani eri kirjo itta jie n ka ra kte ro in te ja Ilm a ri K aijalasta uskon jo varhaisina koulu p o ikavuosinani oivalta n e e n i jo ta in hänen perusluonteestaan. En m uista hänen kertaakaan kohottaneen ääntänsä v ilkkaid e n ja varm aan v illie n k in p o i kiensa keskellä. Ilm a ri K aijalan liitu p iirs i selvästi hahm ottuvia M ajakka ja P erävaunu-kuvia luokan taululle, m illo in kohina luokassa nousi yli kesto ra ja n. 'O p e tta ja p iirrä vielä' o li ta v a llis in re a k tio p o ikie n keskuudessa. K ertaakaan ei tarvittu Iivari V anajan isällistä hahm oa lu o kan ovella. ILM ARI K A IJA LA syntyi P aattisilla K aijalan talossa. Hänen vanhem pansa ja om aisensa o liva t m onip u o lisen ta ite e llisen la h ja kkuuden haltijo ita. Y lio p p ila a ksi Ilm a ri K aijala tu li T urun S uom alaisesta K la ssillisesta Lyseosta vuonna Itse hän ei p itä n yt tätä koulusaavutusta m ite nkään tä rkeänä, päinvastoin hän jo s k u s alakulo isuuden puuskassa väitti "h uonon" ta ite ilija m e n e styksensä riip p u n e e n liian kauan ja t k uneesta koulu n kä yn n istä. Turun ta id e yhdistyksen p iiru s tu s k o u lu n Ilm ari K a ija la kävi M u u ka n ja W este rh o lm in jo h d o lla ja jo s illo in hänen ta ip u m u kse n sa ju u ri p iirtä m i seen tu liv a t h u o m a tu iksi. P iiru stu s k o ulun jä lk e is e t v u o d e t kuluivat työn ja o p is k e lu n m erkeissä. Varsinkin u lk o m a a n m a tk a t tu tu stu ttivat hänet m a a ilm a n k u u lu ih in p iirtä jiin P ariisin m useoissa ja m uuallakin. M e rkittä väksi m u o d o s tu i m yös taite ilija v e lje y s P in e lla n P unaisen huoneen ilm a p iiris s ä. V ä h ite lle n Ilmari K a ija la o s a llis tu u yhä tiiv iim m in tai- Emil R autalan p iirro s Ilm a ri K aijalasta Ilm a ri K a ija la : S am ppalinnan m ylly ja U rheilupuiston aitaa ILM ARI K A IJA LA m a a la rin a on vähem m än tu n n e ttu. Se jo h tu u o s ittain hänestä itsestään. S aavutettu tu n n u stu s p iirtä jä n ä ei o llu t om iaan rohkaisem aan häntä y rittä m ä ä n m aalausta sam a lla in te n s iiv is y y d e llä. T a ite ilija, jo k a p iirtä jä n ä voi ilm a is-

11 TU R K U A on vanhastaan sanottu la h jo itta jie n k a u p u n g iksi. Nim itys pätee vie lä m e id ä n k in päivinäm m e: tästä on e rin o m a ise n a e sim erkkinä pro fe sso ri Jussi M äntysen ja rouva A une M äntysen T u ru n kaupungille vuosina 1967 ja 1970 te kem ä suurla h jo itu s, jo k a käsittä ä laajan, yhteensä 49:stä te o ksesta koostuvan veisto skokoelm a n. Lauttarannan räätälin- kodista maailman turuille Kuva peitetty tekijänoikeusasian vuoksi. Ju ssi M ä n tynen: T ähyste le vä jä ä karh u, 1946, m arm oria, 3 2 X 3 0 cm., va lo k. H ede Foto. Mäntyshuone avattu Turun Taidemuseossa ta tä ysin o m a la a tu is u u te n s a pie n issä tu o k io k u v is s a, tu n s i a rk u u tta vie raam m an m a te ria a lin p arissa. U lk o p u o lis e t im p u ls s it o vat e rä id e n tu t k ijo id e n m u kaan m yös o lle e t vaiku tta m a ssa siih e n, e ttä Ilm a ri Kaija la lla o lis i o llu t v a ik e u k s ia löytää o m a a lin ja a n sa m aalauksessa. S iitä e h k ä m yös jo h tu u, e ttä m o n e t ovat tu lk in n e e t hänen m aalaam isensa ly yriseksi, kun ta a s p iirtä m in e n oli n e ro k k a a n iskevää ja re a listise sti sattuvaa. T ä lla in e n k a k s ija k o is u u s on p s y k o lo g is e s ti va ike a ym m ärtää. Ilmari Kaijalan parhaimm at maala u k s e t o v a t e k s p re s s iiv is e n v o i m a kkaita, m a te ria a lin kä y ttö m ie hekkään su m e ile m a to n ta ja e rä ä t henk ilö a ih e e t lä h e llä p a rh a id e n p iiru s tu s te n lä p itu n k e v a a ka ra k te ris o in tia. A n te ro R inne s a n o o k in k irjo itu k s e s saan T u rk u la is ia ta ite ilijo ita Ilm a ri K a ija la n m a a la a m ise sta n ä in : "P a r h aim m illa a n niiden värinkäytössä on te rä vyyttä ja sa n o isin ko b ru ta a lia voim aa. Taidem useossa olevassa ta ite ilija V ehm aan m uotokuvassa K a ija la yhdistää ka rrikatyyrisen p iirustu ksensa m a a laukseen". ( ) On lu o n n o llista, että Ilm a ri K aijalan tuota n n o ssa on m yös "ly y ris iä m aalauksia, m utta voim a ja ra k e n te e llin e n lu ju u s seuraa hänen m aalaam istaan loppuun saakka n iin ku in v o in to d e ta m aalauksesta K irk k o tie (R ym ättylän kirkko, 1944). ILM ARI K A IJA LA kuuluu sam aan p iirtim e llä itseänsä ilm aisevaan taite ilija k a te g o ria a n kuin Brueghel. D aum ier, E ngström, V ikstedt. Iskevyys on kynän kärjessä, m utta läm pö ja huoli on sydämessä. Sen vuoksi ei kukaan heistä ole julm a ja kylmä. He ym m ärtävät ja heitä ym m ä r retään (to ivo tta va sti). O SM O LAINE JO T T A täm ä a in u tla a tu in e n lahjo itu s saisi arvo isensa p u itte e t, on kaupungin to im e s ta kunnostettu T urun T aid e m u se o o n e rillin e n M äntys-huone, jo n k a s u o jiin kokoelm a on pysyvästi sijo ite ttu. ILM A S S A o li to d e llis ta juhlan tuntua a u rin k o is e n a kevätpäivänä kuvanveistäjäm estarin 85-vuotispäivän kynnyksellä, jo llo in T aidem useossa a vattiin M äntyshuone runsaan kutsu vie ra sjo u ko n läsnäollessa. K om eina kaikuivat Edvard G rie g in "L a u la ja n tervehd y k s e n " sävelet Laulun Ystävien esittä m in ä. A vauspuheessaan kaup u n g in jo h ta ja V äinö J. Lein o korosti p ro fe s s o ri Jussi M äntysen m e rkitystä S uom en taiteessa: V oim m e ve is to k s ia ta rka ste lle s sam m e elää m ukana ta ite ilija n voim akkaan lu o m iskauden, jo k a alkaa sa m o o ja sta ja tk u e n kypsään m ie huuteen. R akkaus luontoon, e lä im iin, m uoto o n ja kaikkeen kaun iiseen h e n kii m e itä vastaan jo k a i sesta työstä. T a ite ilija n hengen voim akas palo yhtyneenä e rittä in harvinaiseen te k n illis e e n taitavuuteen ja kätevyyteen on saanut aikaan S uom en taiteen h is to ria n eräitä p a rh a im p ia saavutuksia. Jussi M äntynen ei ole k u ite n kaan ainoastaan kansa llin e n m estari keskuudessam me. H änet tunneta a n la a ja lti m aam me ra jo je n u lk o p u o le lla. M uisteltakoonpa vain esim. M äntysen Lontoossa s u u rta h u o m io ta herättänyttä n äyttelyä. M utta ra kkaus Suom een on o llu t peru ssä ve l Jussi M äntysen eläm ässä. V ie te ttyään useita vuosia työ n tä yte istä eläm ää naapurim a a s sam m e R uotsissa pala si hän ta k a i sin kotim aahan ja k iin ty i m eidän tu rk u la iste n onneksi tähän kaup u n k iin. V O IM M E to d e ta p ro fe s s o ri Jussi M äntysen ja hänen p uolisonsa A une M äntysen k irjo itta n e e n pysyvästi n im ensä tu rk u la is te n la h jo itta jie n jo u k k o o n ja T u ru n saaneen a in u tla a tu isen ta id e k o k o e lm a n, joka nyt on m eidän k a ik k ie n nähtävissä. WÄ IN Ö A alto se n su ku ju u re t ovat syvällä varsinaissuom alaisessa m aaperässä. Hän syntyi Karinaisissa, kävi kansakoulunsa s illo in M aarian kuntaan kuuluneessa H irvensalossa ja sai pohjan eläm äntyölleen T u russa. Täm än esityksen ta rk o itu k sena (kun ju u ri on vierähtänyt viisi vuotta suuren ta ite ilija n kuolem asta) on tu o d a esiin erä itä piirte itä ta ite ilija n eläm än s iitä vaiheesta, jo ka a lk o i A altosen perheen m uuto sta H irve nsaloon ja päättyi nuoren W äinö A altosen tulem iseen kutsum uksestaan syvästi tieto ise n a S uomen ta ite e n P arnassolle. R Ä ÄTÄLI M atti A altosen perhe m u u tti K arin a isista H irvensaloon a lkuvuodesta T uo aika ilm oitetaan k irja llisu u d e ssa yleensä noin p u o lta to is ta vuotta m yöhem m äksi (Esko H a kkila ym.), vaikka sekä W äinö A alto se n koulun arkisto että om aisten m u is titie to oso itta va t yllä m a in itu n vuosiluvun oike a ksi. Tällä s e ika lla on m erkitystä sikäli, että W äinö A a lto n e n jo u tu i H irvensaloon jo 7-vuotiaana eikä 9-vuotiaana, siis iässä, jo llo in ym p ä ristö n vaikutteet A suttuaan runsaan vuoden M erilän torpassa A a lto set vuokrasivat lähellä sijaitsevan C ederqvistin ta lon, jo ka käsittää kaksi pienehköä huonetta. T ilaa o li ku ite n kin e d e lliseen a suinpaikkaan verrattuna ru h tin a a llise sti, sillä m ökki u lko ra ke n nuksineen o li kokonaan A altosten hallussa om ista ja n m uutettua asum aan P itkänsalm en to iselle p u o le l le, P ihlajaniem een. V anhim m an sisaren, rouva M artta A alto n e n -R a skin k e rto m a n m ukaan m uutti räätäli M atti A altonen syksyllä 1902 p erheineen tä h ä n H o nkaistenrannassa sijaitsevaan M erilän to rp p a a n, jo ka n ykyäänkin on lähes sam assa asussa kuin seitsem än vuosikym m entä sitten. P erheen käytössä o li pienen m ökin kahdesta huoneesta vain toinen, jossa vanhem pien lis ä k s i a suivat kaikki kolm e tytä rtä ja ainoa poika, W äinö. Toisessa huoneessa asui m ö kin om istaja M erilän taata vaim oineen ja k a s v a ttityttä rin e e n. W äinö sai usein luvan lainata taatan venettä, jo lla s itte n s o u d e ltiin läheisellä P itkällä salm e lla. voim akkaim m in m uovaavat herkkää m ieltä. On ilm eistä, että T urun välittöm ässä läheisyydessä sijaitseva H irve nsalo ta rjo si tu le valle ta ite ilija lle paljo n enem m än hedelm ä llisiä v irik k e itä kuin syntym äseutu K arinainen. H irve nsalosta tu li W äinö A a lto selle uusi kotiseutu, jo h o n hän m onin sitein k iin n itty i. H irve n salo s sa hän solm i poika- ja nuoruusikänsä m e rk ittä v ä t ih m issuhteet, jo is ta e rä ä t s ä ilyivä t läpi eläm än. H irve nsalossa W äinö A a lto n e n eli ne vuodet, jo tk a yle e n sä m u iste ta a n lapsu u d e n ja n u o ru u d e n ku l- ta-aikana. EN S IM M Ä IS E K S I a su in p a ika k- seen H irve n salo ssa A a lto s e t saivat H a arlansalm en ra n n a lla sija itsevan V astm äen ta lo n. W ä in ö A a lto n e n on m yöhem m in ke rto n u t, m ite n v o i m akkaan eläm yksen hänelle, K arinaisten v ilje lysse u d u n m aisem iin to ttu n e e lle, tu o tti m eren n ä ke m i nen. V astm äessä, jo ssa A a lto se t asuivat kevään ja kesän 1902, o li tila is u u s sekä so u ta m iseen e ttä k a lastam iseen. N äm ä ku u lu iv a tk in s ittemmin W äinö Aaltosen harrastuksiin poikavuosin a. Syksyn tu lle n A alto se n perhe m uutti H o n kaiste n ra n ta a n, jo s ta tä näkin päivänä avautuu suurenm oinen n ä köala k o h ti T u ru n linnaa. H o n kaiste n ra n n a ssa a s u ttiin ka h d e ssakin e ri p a ikassa v u o k ra la is i na, kunnes rä ä tä li M atti A a lto n e n

12 o s ti vu o n n a 1905 om an to rp a n L a u tta ra n n a s ta, v a sta p ä ä tä T u ru n satam aa, k u n n o sta e n sen a s u tta vaan k u n to o n. S ie llä m ahtavan kallio rin te e n ju u re lla, k ivenheito n päässä H irve n salo n nykyiseltä s illa lta P ikisaare e n päin, kyyhöttää yhä e d e lle e n p ie n i, p u n a iseksi m aala ttu tupa, jo k a kahden vu o sikym m enen aja n o li tu le va n kuvanveistä jä m e s ta rin kotina. T ätä Lauttarannan räätälinm ökkiä voidaan epäile m ä ttä v e rra ta kahte e n m uuhun s iv is ty s h is to ria llis e s ti m erkittävään rä ä tä lin k o tiin, A le k s is K iven syn tym ä k o tiin N u rm ijä rve n P a lo jo e lla ja E lias L ö n n ro tin la p s u u s k o tiin, Paikk a rin to rp p a a n S am m atissa. Y h te istä n ä ille ko lm e lle k u u lu is a lle rä ä tä lin p o ja lle o li, e ttä jo k a in e n h e istä sai o p e te lla kodissaan neulan ja sa ksie n käytön, jo u tu iv a tp a h e n kensä p itim ik s i kukin työskente le m ä ä n k in tässä a m m atissa, ku n nes n e ro u d e n h e n ki ja heissä p iilleet kyvyt veivät heistä itsekunkin om an a la n sa h u ip u ille. L u u lisin että ju u ri L a u tta ra n n a n rä ä tä lin k o ti ta r jo s i näistä k o lm e sta tu le v a lle nero lle h e n kise sti p a rh a im m a n p o n n istu s p o h ja n ja v irik k e is tä rik k a im m an k e h ity s y m p ä ris tö n la p suus- ja n u o ru u svuosin a, v a ik k a vuosisadan a ik a e ro k in o te tta is iin huom io o n. W Ä IN Ö A a lto s e n v ie lä elo ssa o le vien ko lm e n sisare n ja eräiden p a ik k a k u n ta la is te n o m a ko h ta iste n m u isto je n p o h ja lta v o id a a n lu o n n e h tia tu le van ta ite ilija n la p su u sko d in henkeä. R äätäli A a lto s e n 6-henkinen perh e o li h a rv in a isen ehjä ja h a rm o o n in e n kokonaisuus. A nsio p e rh e e n y h te n ä isyydestä o li k a ik kien o m a iste n m ie le stä y h tä hyvin ä id in k u in isä n kin. K u ite n k in M atti A a lto n e n ja hänen va im o n sa Ida K a ta riin a o liv a t m onessa suhteessa to is te n s a va sta ko h d a t. Isä o li selvästi "n ä k y v ä m p i hahm o. "H ä n oli näet hyvin ilo in e n, vilk a s, va lo isa luonne, jo k a n o p e a sti tu tu s tu i k a ikkien k a n ssa ja jo n k a te m p p e ra - m e n tti h e lp o s ti rie h a h ti v a llo ille e n, v a rs in k in, jo s s a ttu i saam aan ryyp y n " (H a kkila ). A n te lia s ja hyväs ydäm in e n hän m yö skin o li, m ikä p iirre tu li hänessä näkyviin, paitsi su h ta u tu m is e s s a n a a p u re ih in, e rity is e s ti siin ä tuessa, jo ta hän koko ajan antoi W äinölle, tämän kampp a ille s s a ta ite ilija u ra n s a o h d a k ke is e lla a lk u ta ip a le e lla H ä n e llä o likin ta p a n a sanoa, että hän antaa k yllä k a iken m uun, kunhan vain ru u m is a rk u n h in ta jä is i vanhuuden va ra lle. R äätäli A a lto sen a n te lia i su u tta kuvaa sekin, e ttä hän sa a t to i a n ta a o m p e lu o p is s a ole valle ty tö lle ylim ä ä rä is tä rahaa, m illo in h u o m a si to ise n ta va llista n o p e a m m in e d istyvän ja a h k e ra s ti y rittä vän. Isä o li m yös e rin o m a in e n o r g a n is a a tto ri, jo k a rip e ä s ti ja ta ita vasti jä rje s ti asiat, jo tk a o li o tta n u t h o ita a kseen. E R IT Y IN E N p iirre M atti A a lto s e s sa o li h ä nen s u kkela sanaisuute n sa. Hän sa a tto i vasta ta a sia kkaan tie d u s te lle s s a, e n n ä ttä is iv ä tk ö tila tu t p o ja n h o u s u t a jo is s a v a lm iik s i, että "s iih e n m ennessä saadaan vielä p o ik a k in kivestä, jo s ta rv ita a n ". Tie d u ste lu u n, kuin ka hurisee, saatto i hän vasta ta : "H yvin m enee. Kun on työtä, te rveyttä ja viisautta, niin elää niin kuin R e ttig i." H änellä oli m yös ta p a n a höystää puhettaan puh e e n p a rsilla ja sutkauksilla, se lla i silla k u in : "L iiv it, sano Loim aan p o ik a ", "T ä ä llä se on, kun kaiku k u u lu u ", "H ilja a vaan, että o lla kin sa a n ", "In te m era ja perhana, sano P o rtte e n i" jne. RÄÄTÄLI A altosessa o li näennäisen ilo isen ja h uolettom an tu n tu i sen kuoren a lla kyllä vakavuuttakin. T ästä ovat to d istu ksena hänen s u n n u n ta isin pitäm änsä hartaushetket, jo ih in koko perhe osallistui isän lukiessa evankeliu m ite kstin ja johta e ssa veisuuta harvinaisen kaun iilla la uluäänellä än. Tästä v iim e k si m a in itu sta seikasta jo htuen kutsuivat n a a p u rit aina kuolem antapausten sattuessa A altosen "v e i saam aan ru u m ista ". N äihin käynte ih in o sa llistu i isän m ukana säänn ö llise sti jo p ikku tytö stä Elsa-ty- A n tti Lehtinen tär, jo k a sai näin m uita sisaruksia lähem m in tutustua isän olem ukseen kuuluvaan valoisaan u sko n n o llisuuteen. "M ä että täältä erka n e n ". ve isa ttin ta vallisesti vainajan luona M atti A a lto n e n sai täten toim ittaa Lauttarannassa e räänlaista epävira llisen lu kka rin virka a. M a in itta koon m uuten tässä yhteydessä, että isänsä tarkan m u siikkikorvan ja hyvän äänen p e rin yt W äinö-poika p iti paljo n virre n veisuusta läpi eläm änsä. V ielä ku o lin vuote e lla a n kin hän pyysi om aisiaan veisaam aan kaikki tuntem ansa virre t, vaikka kuuro u s estikin k u u lo a istin vä lity k sellä seuraam asta virsie n säveltä. * * PERHEEN äiti Ida K atariina oli ku ite n kin kodin hallitseva hahm o. Hän oli se, jo ka p iti perh e ttä henkisesti ja a in e e llise sti pystyssä. Tämä ta p a h tu i niin hienovaraisesti ja ele e ttö m ä sti, ikäänkuin näkym ättöm ästi, e tte i hänen osuuttaan p e rh e e n ä itin ä ja k o d in hengen lu o ja n a ehkä k a ikissa hänestä esitetyissä a rv io in n e is s a o le tarpeeksi k o ro ste ttu. K o ti o li ä id in toim esta s iisti ja puhdas ja la p sista p id e t tiin p a ik k a k u n ta la is te n a rvion mukaan ta v a llis ta p a re m p a a huolta. V aatteet o liv a t a in a e h jä t ja puhta a t ja k a ik k in a is e t ta lo u s ty ö t tehtiin ajallaan. IDA K a ta riin a A a lto sessa yh tyivät lu o n ta iseen ta lo n p o ikaiseen ryhdikkyyteen ja ta lo u d e n p ito ta ito o n m yös synnynnäisen kasvattajan om in a isu u d e t. Ä id in sana o li laki, jo ta e h d o tto m a s ti n o u d a te ttiin, eikä hänen aina ta rv in n u t edes ääneen lausua to ivo m u ksia a n T arvitta va t la ste n ka sva tu sto im e n p ite e t suoritti perheessä ain a äiti. Ä id in tavasta antaa p iis k a ra n g a is tu s ta anta a W äinö A alto se n ke skim m ä in e n sisar, rouva Lem pi H e lla a k o s k i seuraavan kuva u ksen: K a ikki tapahtui h ilja a ja ra u h a llis e s ti. V itsa t piti m ennä itse hakem aan, m in ä aikana o li tila is u u s m ie ttiä rikko m u sta a n ja katua tekoaan. Ä iti ei koskaan rangaissut k iiv a stu ksissaan. vaan koko p iis k a u s to im ilu s s u o rite ttiin h a rkite n ja va ka va lla kädellä. Pitkiä p a ra n n u ssa a rn o ja ei ä iti p itä nyt, vaan m u utam a a n te e ksia n ta m uksen sana p ä ä tti tapantum an, jo n ka jä lk e e n tu n si itsensä ikäänkuin va p a u tu n e e ksi ja p u h d istu neeksi. Koko toim ituksessa oli henkisyyden tu n tu. M illo in k a a n ei äid in antam asta ra n g a istu kse sta jä ä nyt m ie leen ka tk e ru u d e n m a ku a." E D ELLÄ o li p u h e tta M a tti A a lto sen vilkka a n p in n a n a lla olevasta u sko n n o llise sta p o h ja vire e stä. W äinö A alto se n ä id issä o li u s k o n n o llisuus m ilte i n ä kyvim p iä p iirte itä H änen k ris tillis y y te n s ä ei s ilti o llu t m itään p in n a llis ta. Hän o li yleensäkin hyvin s y vällin e n ih m in e n, jota ei o llu t aivan yhtä h e lp p o vie ra id e n lähestyä kuin isää. KUVA W ä in ö A a lto sen ä id istä ei o lisi tä y d e llin e n, e lle n to is i esille hänessä ilm e n n y ttä v e to a ka u n e u teen. jo k a tu li e sille mm. kodin ja kotip ih a n kaunista m isessa. Ä iti oli m yös W ä in ö -p o ja lle e n a lu s ta saakka paras henkin e n tu k i hänen ponniste lle ssa a n ta ite e llis e n lu o m istyönsä parissa. E hkäpä ju u ri hän ym m ärsi p a rh a ite n p o ikansa ta i te e llisen la h ja kkuuden ja m yöskin enile n ilo itsi W äinön ta ite e llis is ta voito ista. Ä id in ja W äinön suhde m u o dostuu selvästi perh e e n keskeisistä ih m issu h te ista m uita m erkitseväm m äksi. A lkusyynä on saattanut o lla W äinön jo ko u lu a iko in a alkanut ku u ro u tu m in e n, to isaalta ehkä m yös perh e e n ensim m äisen pojan, Eliaan v a rh a in e n kuolem a. Jo ka ta pauksessa W äinö o p p i jo varhain luottamaan äitinsä m ielipite isiin m itä m o n in a isim m issa asioissa. M ain itseepa H a kkila Ida Kata riin a A alto se n n iih in ylen h a rvoihin kuulu vaksi, jo id e n m ie lip ite is iin ta id e a sio issa hänen poikansa k iin n itti huom iota. W ÄIN Ö A a lto n e n p u o le sta a n palkitsi ä itin sä ra kkauden ja h u o le n pidon o tta m a lla hänet hoiviinsa isän ku o ltu a ja h u o le h tim a lla äidistä ä n täm än kuolem aan asti. Ä i din ja p o ja n läheistä suhdetta lo p puun saakka to d ista a sekin, että ä id in n u o rim m a lle tyttä re lle e n Elsa lle k u o lin vuote e lla a n lausum a viim einen toivom us koski W äinöä, jo tta sisa r p itä isi h uolta kuurosta ve ljestään äid in kuoltua. W äinö A a l tonen on m yös om asta puolestaan kerto n u t, että hän äid in kuolem an jä lkeen kulki pari kuukautta ikäänkuin sum ussa kykenem ättä luovaan työhön. NUOREN W äinö A altosen u lkonaisten e läm äntapahtum ie n kejtuun liitty i uusi rengas hänen a lo itta e s saan ko u lu n käyntin sä H irvensalon koulussa syksyllä V uotta a i kaisem m in o li vanhem pi sisa r Lem pi a lo itta n u t opin ta ip a le e n sa sam assa koulussa, jo te n koulu tie oli W ä in ö lle jo tuttu. K o u lu p o ika W äinö A a lto se sta ei voi kertoa m itään sensaatiom aista, ei edes sitä, että hän o lisi o llu t kurito n oppilas, kuten m onesta m uusta tulevasta suurm iehestä on sanottu. Tasaisesti, vuosi vu o d e lta paraneva todistus on lähes kaikki, m itä a sia kirja t k e rto vat tulevan kuvanveistäjäm estarin koulunkäynnistä. Kuvaa W äinö A altosen kansakoulu a ja lta tä y dentävät om alta osaltaan sam anaikaisesti koulussa o lle id e n Lem pija E lsa-siskojen kertom ukset. H eidän käsityksensä m ukaan W äinö o li jo k seenkin k iltti ja h ilja in e n o p pilas, va ikka hän o lis ik in m ie lellään halu n n u t om aksua jo n k in la is e n kovanaam an ja ta p p e lu p u ka rin roolin. Hänen ihanteensa o li tuohon a ikaan P ikisaaresta ko to isin oleva S a n te ri-n im in e n poika, jo ka ei m aineeltaan o llu t n iitä kaikkein kilteim p iä. S anteri tu li usein aam uisin hakem aan A alto se n sisa ru ksia ko u luun ottaen näihin n uorem piinsa jo n kin la isen suojelevan asenteen, jo skin W äinö saattoi joskus s is a rilleen kehuskella saaneensa ta p e lla S anterin kanssa. T yypillin e n koulu poika W äinö A altonen oli siinäkin suhteessa, että hän saattoi kärsiä jo n k in la is ta alem m uuskom pleksia sen vuoksi, että oli tove re ih in sa nähden liian hyvin puettu, räätälin p oika kun oli. Isän am m attiylpeys ei nim ittäin s a llin u t antaa ainoan poikansa kulkea p aikatuissa housuissa. NIIN kuluivat o n n e lliset kansakouluvuodet, jo id e n v a rre lta tu lkoon vielä m ainituksi ystävystym inen sam alla luokalla olleeseen Eino S uovaan, naapurin poikaan, jo s ta m yöhem m in tu li sanom alehtiopin p ro fessori S aatuaan loistavan p äästötodistu kse n kansakoulusta v hyväksyttiin W äinö A altonen Turun K lassilliseen Lyseoon, jossa hän ei kuitenkaan koskaan a lo itta n u t o p in tojaan. Kuulon heikkenem inen sai aikaan sen, että poika itse kie ltä y tyi lähtem ästä kouluun, "koska o pettaja ei yhden oppila a n ta kia rupea huutam aan", kuten hän itse sanoi. VANHEM PIEN huoli pojan tu le vaisuudesta oli näin olle n ym m ä r rettävää. W äin ö lle itselle e n kin täm ä o li vaikeaa aikaa. Hän haki o m alle eläm älleen suuntaa sisäisten k a m p pailu je n tietä. Täm än isä ja ä itikin vaistosivat pojan le vottom uudesta noina vuosina. M yöhem m in 1918 kirjo itta a W äinö A a lto n e n itsetilityksen lu ontoisessa kirje e ssään: Eläm äni on aina o llu t tu s k a llis ta siksi, e ttä raju lu o n to n i ta h to o kaiken m urskata kuin ra kenta n u t on. Jo 6 7-vuotiaasta olen täm än tu n teen p ainosta m ela n kolin e n ollu t, kuultu a n i salaa, m ite n äiti ja isä surren puhuivat... m ikä tu o sta lapsku lla sta tu le e Jo s illo in itkin sitä... L o pulta selvisi n u o ru k a is e lle tu - Vuonna 1905 osti rä ä tä li A a lto nen H irve nsalon L a u tta ra n n a sta ta lo u d e llis iin v a ikeuksiin jo u tu n e e lta sata m a työ lä ise ltä h u o n o kunto isen m ökin, jo ka ku n n o s te ttiin a sum iskelpoiseksi. M ö kki k ä s itti a lk u jaan vain kaksi h u o n e tta, m utta sitä la a je n n e ttiin nykyiseen k o k o o n sa. M atti A altonen lo u h itu tti ka llio n kupeeseen k e lla rin, jo n ka kato kseksi ta rk o ite ttu "k e lla rin v in tti" sai m yöhem m in palvella W äinö A alto se n ensim m äisenä vaatim attom ana ateljeena. Vuonna 1923 v a lm istu i tien to iselle p u o le lle jo kuulu isuute e n nousseen kuva n ve istä jä n k e s k i a ikaista kirk k o a m uistuttava a te lje e - rakennus, jossa ovat va lm istu n e e t m m. T urun L ilja ja Paavo N urm en ju o ksija p a tsas. T ästä ra ke n n u kse s ta on jä lje llä enää osa kiv ija lk a a. A altosen perheen jäsenten ka u n e u den kaip u u sta k e rto vat h e id ä n istuttam ansa h e d e lm ä p u u t ja koivut. K uva n ve istä jä m e sta rin lapsuuskodin, jo sta hän m uutti H e lsin kiin pari vu o tta isänsä kuolem an jä lkeen 1927, on T urun kaupunki anta n u t W äinö A alto se n S euran hallin ta a n. Seuran h a llitu s on p u o lestaan lu o vuttanut k iin te is tö n a te lje e a sunnoksi n u o rille la h ja k k a ille k u v a ta ite ilijo ille. Ensim m äiseksi 2 -vuotiskaudeksi on k o d in ta ite ilija -a s u k k a a k s i v a littu 24-vuotias tu rk u la in e n ta id e g ra a fik k o ja -m a a la ri H annu H äm äläinen. leva eläm ä n u ra ja 16-vuotiaana hän k a tk e n n u tta o p in tie tä ä n a ja te l len, nähdessään v a lk o la k k is e n y lioppila a n. ham m asta p u rre n p ä ä t tä ä : "... vie lä m in u s ta k in hum u k u lk e e." S am ana syksynä (1910) a lo itti W ä in ö A a lto n e n ta id e o p in to n sa T u ru n T a id e yhdistyksen p iiru s tuskoulussa. V A IK E U D E T eivät W ä in ö A a lto sen ko h d a lla su in kaan tä h ä n lo p puneet. S uurte n sekä s isäiste n että

13 T ä h titie d e k e h itty i u u d e n a ja n a lu s s a n o p e a s ti, ku n lu o n n o n tie te e t v a p a u tu iv a t te o lo g ia n h o l h o u k s e s ta its e n ä is ik s i tie te ik s i. Ih m in e n o li e n n e n o llu t e lä m ä n H um.kand. M ATTI LIN DVALL: A k a te m ia ta lo n ju h la s a li, m a a n k a u n e in ta k a ik illa a lo illa s id o ttu k irk o n p ä ä tö k s iin. M u tta re n e s s a n s s in a ik a n a ih m in e n a lk o i v ä h ite lle n u u d is tu a. H ä n lö y si its e n s ä lu o n to o n k u u lu v a n a y k s ilö n ä ja a lk o i a k tiiv is e s ti tu tk ia y m p ä ris tö ä ä n. " K a ts o k a a itse k a u k o p u tk e e n ja u n o h ta k a a A ris to te le s ", sa n o i G a lile i k irk o n m ie h ille, jo tk a syyttiv ä t h ä n tä k e re ttilä is y y d e s tä. A le ttiin te h d ä p ä ä te lm iä lu o n n o s ta ja ih m is e s tä s e n o s a n a k o k e id e n, h a v a in to je n ja v e rta i lu je n a v u lla. H y ljä ttiin P to le m a io k s e n m a a k e s k in e n te o ria m a a ilm a n k a ik k e u d e s ta ja h y v ä k sy ttiin K o p e rn ik u k s e n a u rin k o - ke s k in e n jä rje s te lm ä. K o p e rn i ku s, T y k o B ra h e, K e p le r ja G a lile i lo iv a t n y k y a ja n tä h titie te e n p e ru s ta n. G a lile i k u o li s a m a n a v u o n n a k u in N e w to n s y n tyi. N e w to n k e k s i y le is e n v e to v o im a la in, jo s ta tu li e r ä s u u d e n tä h titie te e n k u lm a k iv i. V e to v o i m a la k i s e littä ä a u rin k o k u n ta a ja k o k o m a a ilm a n k a ik k e u tta. N ic o la u s C u s a n u k s e n ja B ru n o n m u k a a n a u rin k o sy ö ks yy m a a ilm a n k a ik k e u d e n ä ä re ttö m y y d e s s ä e te e n p ä in n iin k u in m u u tk in tä h d e t. N ä itä a s io ita tä s m e n s i lu v u lla A rg e la n d e r. R e n e ssa n ssi- ja b a ro k k ia ik a n a peru s te ttiin useita u usia y lio p is to ja, va ik k a n iitä o li jo k e s k ia ja n E uroopassa. P ie ta ri B rahen alo itte e sta T u rku u n s a a tiin v T urun A katem ia. Sen o h je säännön m ukaan m a te m a tiik a n p ro fe s s o rin o li a n n e t tava o p e tu s ta m yös geodesia ssa ja tä h titie te e s s ä. T ä h titie d e sai e n sim m äisen e d u s ta ja n s a T urun A k a te m iaan v. 1748, jo llo in m a te m a tiikan d o s e n tti J a c o b G a d o lin v a littiin obse rv a a tto rik s i. T urun A ka te m ia n om an tä h tito rn in p e ru sta m ista ehdotettiin Kustaa lll.lle, kun hän viera ili T u ru ssa v V a ro je n p u u t te e n vuoksi tä stä ei tu llu t m itään. S am asta syystä o b s e rv a a tto rin v irka la k k a u te ttiin v e ikä uutta vo itu p e ru sta a R uotsin v a lla n a ik a na. K un S u o m i liite ttiin V enäjään Argelander, suuri saksalais-suomalainen tähtitieteilijä v. 1809, T urun A katem ian fysiikan pro fe ssori G. G. H ällström anoi ke i sari A le ksante ri l:ltä tähtitie te e n pro fe ssorin vira n perustam ista. M utta anom us h y ljä ttiin. K olm e vuotta m yöhem m in ke isarin käydessä T u russa sa a tiin aikaan neuvottelut, jo tk a jo h tiv a t siihen, että T urkuun p e ru ste ttiin tä h tito rn i ja tähtitie te e n o b s e rvaatto rin virka. M atti L in dvall T ä h tito r n i ra k e n n e tu n Turkuun 1 vuosina P iirustuskilpailun vo itti T a llin n a ssa toim in u t nuori saksa la in e n a rk k ite h ti Carl Ludvig E ngel v Hänen työnsä o li e ste e ttis e ltä te h o lta a n ylivo i m ainen B assin e h d o tu kse e n verrattuna. E ngel o li o p is k e llu t arkkite h d ik s i B e rliin is s ä saksalaisen uuskla ssillisu u d e n nousuvuosina. Hänen o p e tta ja n sa o li s ie llä o llut kuulu isa Fr. G illy T a llin n a ssa o l lessaan hän o li tu tk in u t ja saanut va ik u tte ita b a lttila is -p ie ta rila is e s ta u u s k la ssillisuudesta. T urun tähtitornira ke n n u kse ssa E ngel v o itta a aikansa sa ksala iset a rk k ite h d it luom uksensa h a rm o n ia lla. S iin ä ei ole lain ka a n n ä id e n ra kennuksissa ilm enevää ra skasta m ahtip o n tisuutta ja k u o lle ita p in to ja. Kun tä h tito rn i näin lo p u lta k in oli saatu, p ro fe s s o ri H ä llströ m ryhtyi h a nkkim aan s iih e n ajanm ukaisia m itta u skoje ita. M a in itta k o o n ohikulk ukoje, jo lla hava ita a n tähden ohikulku m e rid ia a n issa; m eridiaanikehä, jo n k a a vulla v o id a a n m äärittää tähden m e rid ia a n ik o rk e u s ja kulm i- naatio a ika sekä re fra k to ri e li linssikaukoputki. Hällström in esityksestä n im ite ttiin T u rkuun tähtitie te e n o b s e rv a a tto rik s i H. J. W a lb e ck. Turun A ka te m ia sai kansainvälisiä suhteita, kun täm ä tu tu s tu i Tarton y lio p is to n tä h tito rn in kuuluisaan jo h ta ja a n W ilhelm Struveen. Tältä hän sai työkseen S uom en osan T o n avalta J ä ä m e re lle ulottuvasta aste m ittauksesta. O pintom atkallaan u lk o m a ille v hän tutustui Kön ig sberg issä kuuluisaan tä h titie te i lijä B esseliin. T ä llä m atkallaan Kön ig sberg issä W albeck otti osaa B esselin jo h d o lla tä h tito rn in töihin. P aitsi B esseliin, hän tu tu stu i sam alla m a tka lla A rg e la n d e riin, joka to i m i ylio p is to s s a p alkattom ana d o senttina. T urun A katem ian tä h titie te e llise n tu tkim u kse n o d o te ttiin kehittyvän p itkälle, m utta W albeckin ä k illin e n kuolem a te ki täm än to i veen tyhjä ksi. K un nyt W alb e ckin kuolem an jä l- keen observaatto rin virka ju lis te t tiin haettavaksi, ei koko m aassam me löytynyt siihen pätevää. A rg e la n d e r päätti hakea to in ta. Sitä e n nen hän o li k u ite n k in n euvotellut asiasta B esselin kanssa. Saatuaan täm än suostum uksen A rgela n d e r jä tti A k a te m ia lle hakem uksensa. L iitte e n ä o li B esselin to d istu s, jo n ka m ukaan A rg e la n d e r o li o llu t a pula isena K ö n ig sberg in a stro n o m isessa obse rva to rio ssa ja o s o itta nut e rin o m a ista te o re e ttista tietoa ja n äppäryyttä astro n o m iste n in stru m e n ttie n käytössä. A katem ian k o n s is to ri k o koontu i 6. pnä h u h tikuuta T ie dekunnan dekaani p ro fe sso ri F attenborg antoi s e lityksen, että tie d e kunta katsoi to h to ri A rg e la n d e rin päteväksi virkaan. N i m itys ta p a h tu i jo 28 pnä h u h tikuuta F rie d rich W ilhelm A rg e la n d e r oli syntynyt M em elissä itä- Preussissa. Hänen isänsä Johan Gottfried toim i Memelissä tukkukauppiaana ja laivanvarustajana. F rie d ric h in isoisä o li k o to is in S uom esta, syntynyt v P ernajassa ja polveutui K auhasen suvusta. Hän o li o llu t Loviisassa kupariseppänä. A rg e la n d e r kerto i itse isoisänsä tehneen tuuliviirin Turun tuom iokirkkoon. M yöhem m in isoisä m uutti T ils itiin Itä-P reussiin. A rg e la n d e rin suku on eräiden tu tkim u ste n m ukaan e lä n yt v ie lä viim e vuosisadan lo p p u p u o le lla m aassam m e A r- gillander-n im isenä. A rg e la n d e rin la psuuden aikana kä ytiin N apole o n in ja täm än va s tu s ta jie n v ä lis e t s u u re t sodat. P reussi o li v ä lillä täysin N a p o le o n in a rm o illa. Y hteen aikaan P reussin ku n in g a s p e rheineen jo u tu i p a ke nem aan M em e liin, jo k a o li lä h in n ä V enäjän rajaa s ija its e v a k a u p u n ki. S ie llä o li p a ko la iste n tä h d e n huu- u lk o n a is te n v a ike u ksie n keskellä k a m p p a ili tu le v a m e sta ri läpi 5-vuotisen p iiru s tu s k o u lu n k o h ti m ainetta ja kunnia a. M illa is in m u ku la kivin tu o V ia D o lo ro s a " o li kivetty, siitä antaa ta m m ik u u s s a 1917 k irjo ite ttu k irje vähäisen a a v istu ksen: "E lä m ä on tu s k a llis ta. Em m e tie d ä, ku in ka su u ria tu s k ia m e id ä n on vie lä lävitse mentävä." Mutta W äinö Aalto n e n o li a in e s ta,, jo k a kesti. Em. k irje p ä ä tty y its e v a rm o ih in s a n o ih in W ahvoja k o ite lla a n. Ja to tis e s ti W ä in ö A a lto s ta k o e te ltiin, m utta kun v a ik e u d e t tu n tu iv a t y lip ä ä s e m ä ttö m iltä, a n n e ttiin h ä n e lle m yös voim ia niiden voittamiseen * * V syvässä m asennustilassa o leva p iiru s tu s k o u lu n o p p ila s näkee unessa m e rkillise n näyn. itse K ristus ilm e styy h änelle, ta rttu u hänen sive ltim e e n sä ja avaa hänen s ilmänsä näkem ään m aailm an ja sen v ä rit aivan u u d e lla tavalla. Täm ä näky, jo s ta W äinö A alto n e n kertoi isälle e n vasta vähän ennen täm än kuole m a a ja ä id ille e n v ie lä kin m yöhem m in, m uodostu i ratkaisevaksi k ä änteeksi hänen ta ite ilija n k e h ity k - sessään. W äinö A altosen luom istyössä oli tämän jälkeen m iltei usko n n o llis e n h urm ion tu n tu a Ihm ettele välle o p e tta ja lle e n, prof. V ictor W e ste rh o lm ille va sta a aikaisem m in m asentunut ja itse e n sä tyytym ätön o p p ila s nyt va rm u u s äänessään, e t tä hänen väre issään on "taiteen to tu u s". W äinö A a lto n e n o li s a a n u t sydäm essään asuneelta K ris tu k s e lta vastauksen elä m ä n sä suure e n kysym ykseen to tu u d e n löytym isestä. Ehkäpä ä id in p e rin tö n ä saatu luja usko ja h e n k ilö k o h ta in e n Jum a la suhde a u tto iv a t s u u rta ih m istä ja ta ite ilija a k ilv o itu k s e n tie llä kohti yhä tä ydellisem p ä ä to tu u tta ja kauneutta. * * W ÄINÖ Aaltosen yhä korkeamm alle nousevan eläm änkaaren seuraam inen ei enää kuulu tä m änkerta isen aiheem m e p iiriin, m utta sattum a, vai o lis ik o s itte n k in o llu t jo h d a tu s, s a lli kaiken tapahtua niin, ottä H irvensalosta lapsuudessa a l ka n u t kehä sai tä ä llä m yös kiertyä um peen. K E V Ä Ä LLÄ 1966, kaksi viikkoa e nnen W äinö A alto sen kuolem aa, saivat H irvensalon koulu n o p p ila a t te h d ä pyhiin va e llu sm a tka n K u lo saareen m estarin a teljeehen. K ohtalo o li jä rje s tä n y t n iin, e ttä he o liv a t v iim e iset v ie ra a t tässä työn ja kauneuden ju m a lille pyhitetyssä temppelissä. Lasten om illa rahoillaan ostam a kukkatervehdys ta v o itti v ie lä kuvanveistäjäm estarin sa i rasvuoteellaan, m utta pari päivää ennen kuolem aa H irvensalosta lähetetty k iito s - ia te rvehdyssähke ei ennättänyt enää perille. TO U KO KUUN 30:ntenä 1966 päättyi su u ri eläm ä kevään e nsim m äisten te rvapääskyjen liid e lle s s ä ta i vaalla ja k irs ik k a p u id e n puhjetessa kukkaan H irvensalon p u u tarhoissa Sam at o p p ila a t, jo tk a haparo ivalla lapsenkäsia la lla a n o liv a t p iirtä n e e t nim ensä K ulosaaren vie ra skirja a n. saivat kolm e v iik k o a m yöhem m in olla suorittamassa viim eistä palvelu sta K a rin a iste n ja H irve n sa lo n su u re lle p o ja lle. H eleinä k a ikuivat lasten k irk k a a t la u lu ä ä n e t tu o n a a u rin k o is e n a a lkukesän päivänä M aarian kirk k o m a a lla. S ielunsa s ilm illä sa a tto i k u v ite lla näkevänsä kaksi hahm oa, isän ja p ik k u s is a ren veisaavan L a u tta ra n n a ssa k irs ik k a p u id e n alla "M ä e ttä tä ä ltä erkanen. M U U TTO LIN TU o li p a la n n u t k o tiin. AN TTI LEHTIN EN

14 tava Puute a su n n o ista. A rg e la n d e - rin isä ta rjo s i ta lo n s a ylim m ä n k e r ro ksen k u n in k a a llis e lle perh e e lle. N äin A rg e la n d e r sai le ik k ito v e re ik - seen ja y s tä vikseen k ru u n u n p rin s sin, jo s ta m yö h e m m in tu li ku n in g a s F rie d ric h W ilh e lm IV, sekä prin ssi W ilh e lm in, jo s ta tu li ke isa ri W ilh elm I. T äm ä ystävyys kesti heidän ko ko e lin a ik a n s a. S aatuaan a lk u o p e tu k s e n k o to n a a n A rg e la n d e r kävi k y m n a a sia E lb in g issä ja k u u lu i saa C o lle g iu m F rid e ric ia n u m ia Kön ig s b e rg is s ä vv S u o rite ttu a a n y lio p p ila s tu tk in n o n hän k irjo itta u tu i K ö n ig s b e rg in ylio p is to o n. Hän a lk o i o p is k e lla ju rid iik k a a. Pian hän k u ite n k in in n o stu i tä h titie te e seen ja a lk o i ku u n n e lla B esselin lu e n to ja. N äin hän tu li su u n n a n n e e ksi o p in to n s a kokonaan to is e lle a la lle kuin a lu n p e rin o li s u u n n ite l lut. B essel h u o m a si nuore n y lio p p ila a n la h ja k k u u d e n, h ä n k o k e ili täm än k ykyjä m u u ta m illa va ik e illa la s k u to im itu k s illa ja p ä ä tti sitten saada täm än a n ta u tu m a a n k o k o naan a stro n o m ia a n. B essel sai väh ä llä v a iv a lla A rg e la n d e rin m u u tta m aan o p in to n s a k o konaan a s tro n o m ian a la lle. M e rk illis tä kyllä k u u lu i sat tä h titie te ilijä t B essel, W ilhelm S truve ja A rg e la n d e r su u n n itte liv a t a lu k s i itse lle e n k o konaan to is ta eläm ä n u ia a. B essel tu li p u o lik s i su o rite tu n lu k io k u rs s in jä lk e e n k o n tto ris tik s i b re m e n ilä is e e n ka u p p a h u o neeseen. P ian hän a lk o i k u ite n k in opiskella m eritähtitiedettä päästäkseen toimim aan itsenäisemmin mere n k u lu n a la lla. N äin h ä n e lle ava u tu i uusi m a a ilm a. K u u lu isa tä h titie te ilijä O ld e n b e rg ta rjo s i h ä n e lle tila is u u d e n tie te e llis e e n tu tk im u s ty ö hön. W ilh e lm S tru ve ta a s a lk o i filo lo g in a. V a ik k a h ä n e stä tu li V enäjän ku u lu is in a s tro n o m i, hän o s o itti aina k iin n o s tu s ta k la s s is iin k ie liin. A rg e la n d e r n im ite ttiin K ö n ig s b e rg in o b s e rv a to rio n a s s is te n tik s i jo v H än te k i v irk a tö itte n s ä o h e lla m yös o m ia tu tk im u k s ia. B essel oli a n ka ra ja v a a tiva o p e tta ja, jo te n A rg e la n d e rille riitti tö itä. N äm ä ty ö t eivät o lle e t h ä n e lle m inään p a k k o p a ita n a. Hän o tti in n o k k a a s ti osaa myös ylioppilaseläm ään ja sen virk is tä v iin h u v itu k s iin. Hän ta h to i y h d is tä ä tie d e m ie h e n elä m ä n seurap iirim ie h e n elä m ä ä n. K a ik k i hänen e n tis e t ystä vä n sä m u ista vat hänet se lla is e n a k irjo itu k s is s a a n. A s s is te n ttia ik a n a a n A rg e la n d e r sai s u o rite tu k s i lo p p u u n y lio p is to - o p in to n s a. F ilo s o fia n to h to rin tu t k in n o n s u o rite ttu a a n h ä n e t p ro m o v o itiin 1. IV H än o li p u o lu s ta n u t tu tk im u s ta a n "D e o b se rva tio - n ib u s a F la m ste d io in s titu tis '. Täm än jä lk e e n A rg e la n d e r ju l kaisi tutkim uksen vuoden 1811 suuren kom e e ta n, p y rs tö tä h d e n ra d a s ta. Mm. täm än työn tä h d e n hänet sitte n n im ite ttiin y lio p is to o n p a lk a t to m a ksi d o s e n tik s i. P ian täm än jä lk e e n A rg e la n d e r haki T u ru n A k a te m ia n o b s e rv a a tto - rin v irk a a ja sai sen. M a tk a lla T u r ku u n hän kä vi ta p a a m a ssa W ilhelm S truvea. Hän s a a p u i T u rk u u n e lo ku u n 12. p n ä 1823 ja a n to i virkaan vaaditta vat virkavala t sam an kuun 21. pnä. ti liik k u v is ta tähdistä. Se o li kolm as A rg e la n d e rin ju lk a is u is ta Turussa. K e is a rillin e n T iede-a kate m ia P ietarissa anto i suuren D em id o ffska-p a l- kin n o n. N äiden lu e tte lo id e n peruste e lla A rg e la n d e r m ä ä ritte li ensim m äisen kerran a peksin eli a u rin ko kunnan m enosuunnan m aailm ankaikkeudessa. T osin H erschel oli jo y rittä n y t tehdä sen, m utta A rg e la n d e rin tu lo s o li ta rke m p i. A rg e la n d e r ju lk a is i tu tkim u stu lo ksia a n m yös saksa n kie lisessä A stro n o m isch e N a ch rich te n -lehdessä, jo n ka u u tte rim p ia avu sta jia häri oli T urun vuosinaan. S am oihin a ik o i hin hän te ki re vo n tu lista h u o m io i ta. jo ita ja tk o i H elsingissa. Täm ä h a v a in to sarja o li tä y d e llis im p iä s iihen m ennessä re vo n tu lista te h d y is tä. T u lo k s e t ju lk a is tiin tä ä llä ku i te n kin vasta m onien vuosien k u lu t tua. Akatemiatalo K un A rg e la n d e r tu li T urkuun, o b s e r v a t o r io t a o li e h d itty rakentaa jo a ika p itk ä lle. Instru m e n tte ja oli saatu hankitu ksi niin paljo n, että A rg e la n d e r kykeni jo helm ikuussa 1824 alo itta m a a n havaintosarjan, joka te h tiin mm. L ie b h e rrillä valm iste tu lla vertik a a lik e h ä llä. Johdannossa hänen O bservationes astro n o m i- c a e " -teoksensa ensim m äiseen nid o kseen on s e lvitte ly ja luettelo n iis iä instrum enteista, jo tk a tä h tito rn is s a o liv a t hänen tullessaan, ja niistä, jo tk a sinne hänen aikanaan ha n kittiin. H avaintojensa avulla A r g e la n d e r sai m äärätyksi 560:n kiintotä h d e n p a ikat taiva a n p a llo lla. N äiden havain to je n tu lo kse t, jo tk a käs ittiv ä t ajan h e lm ikuusta 1827 to u kokuuhun 1831 ju lk a is tiin nim ellä C atalogus A boensis eli T urun luettelo, jo k a on ta rk in lu e tte lo nopeashoutu i palo ssa. S iksi ne ilm estyivät vasta v n im e llä "O bserv a tio n e s A b o e n se s I". V uosien :n m itta u k s e t hän ju lkaisi te oksessaan 'O b se rva tio n e s A boenses II et III '. Tässä hän k irjo ittaa syyskuun 4 pnä 1827 lo p e te t tuje n m itta u ste n jä lk e e n : "N äm ä h a vain n o t k e skeytti tu lip a lo, joka p ani tu h a k s i m e lke in ko ko ka u p u n gin, m u tta Ju m a la n k iito s, jä tti tähtito rn in koskem a tto m a k s i T ä h tito rn i sä ilyi a sem ansa johdosta, m utta kuum u u s o li s ie llä k in niin suuri, että m u u ta m a t h irre t, jo tka sa ttu m a lta o liv a t k a to lla, syttyivät tuleen A rg e la n d e r ja la ito k s e n vahtim e sta ri p e la s tiv a t rakennuksen. A ka te m ia n k o n s is to ri p iti p a lo n jä l keen istu n to n sa tä h tito rn is s a vuoden ajan, s illä A ka te m ia n m uut rake n n u kset o liv a t tu h o u tu n e e t p alossa. V iim e ise n istu n to n sa se piti s ie llä syyskuun 12. pnä Tämän jä lk e e n T urun A ka te m ia siir- S yyskuun 4.nä ja 5.nä päivänä 1827 T urun p a lo h ä vitti m elkein koko kaupungin. A rg e la n d e r o li jo ryhtynyt ju lka ise m a a n h avaintojensa tu lo k s ia. H änen te o ksensa o liv a t A kate m ia n kirja p a in o s s a, jo k a ture ttiin H e ls in k iin ja ke isa ri m uutti sen nim en A le k s a n te rin -y lio p is to k s i. A rg e la n d e r n im ite ttiin nyt tä h titie teen p ro fe s s o rik s i. N äin tä h titie d e o li lo p u lta saanut m a te m a tiikan ja fysiikan rin n a lle om an itsenäisen p ro fe ssorin virkansa. K esti ku ite n k in kauan, ennenkuin Helsingin yliopisto sai oman tähtito rn in sa. A rg e la n d e r o li Turussa aina vuoteen 1831 saakka. T urun tä h tito rn is ta te h tiin m e re n k u lk u k o u lu 1830-luvulla. A rg e la n d e r pyysi virkavapautta saatuaan ju lk a is tu k s i Turun lu e tte lo n sa. S itte n hän te ki m atkan P reussiin, jo s ta p a la si v Suom essa hän ju lk a is i ko lm e na osana tu tkim u ksensa. K oska y lio p is to o li s iirre tty H e ls in k iin, A rg e - la n d e rin k in o li lo p u lta m u utettava sinne. S ie llä o li ra ke n n e ttu y lio p is to lle tä h tito rn i U lla n lin n a n m äelle E ngelin p iiru s tu s te n m ukaan. A r g e la n d e r lu o n n o llis e s ti o li o s a llis tu n u t a sia n tu n tija n a sen s u u n n itte luun. T yöt v o itiin a lo itta a tä h tito r nissa v H änen jo h d o lla a n n iitä ja tk e ttiin vuote e n P re u ssiin o li p ä ä te tty perustaa Kaikille turkulaisille tuttu Tähtitorni kolm a s tä h tito rn i. E ntiset olivat B e rliin is s ä ja K ö nigsbergissä. Uusin tu li B o n n iin ja liite ttiin sen y lio pisto o n. A rg e la n d e r o li suosittu h e n k ilö synnyinm aassaan. K ruununprin s s i F rie d ric h W ilh e lm pyysi to u kokuussa 1836 lähettäm ässään k irjeessä häntä saapum aan B onniin tä h titie te e n p ro fe sso riksi. A rg e la n d e r suostui. E ro p ro fe ssorin vira s ta H e lsin g in y lio p isto ssa m yönnettiin h ä n e lle ta m m iku u n 14. pnä Täm än jä lk e e n hän s iirty i uuteen virkaansa B o nniin. B onnissa A rg e la n d e r ja tk o i tu tk i- m uksiaan mm. m u u ttu vista tä h distä. V uosi 1840 m e rkitse e käänneko h ta? m uuttuvien historiassa. S illo in A rg e la n d e r a lo itti näistä havaintonsa, jo ita ja tk o i innokkaasti ko ko ikänsä. N äin hänestä tu li m uuttuvien tä h tie n tu tkim u ksen perustaja. Hän ko u lu tti tähän uusia tu tk ijo ita. A rg e la n d e rin m ukaan m uuttu via m e rkitä ä n liittä m ä llä sen tä h d istö n nim en eteen, jo h o n m uuttuva kuuluu, iso la tin a la in e n k irja in R :stä eteenpäin. Täm än u lk o p u o le l la ovat m uutam at uudet tä h d e t ja ne jo tk a ennen on m e rkitty k re ik kalaisella kirjaim ella esim. ensimm äinen lo hikäärm een tähdistössä lö yd e tty m uuttuva m erkitään iso R Draconis. Jos kirjaim et Pestä Z:aan e ivät riitä, käytetään kahta k irja in ta siten että ensin käytetään kaikki R:n kom bin a a tio t RR, RS, RT jne., sitten S:n kom b in a a tio t jne. aina ZZ.aan asti. Näm ä eivät kuitenkaan riitä kaikissa tähdistöissä. S iksi A r g e la n d e rin jä rje s te lm ä ä on jo u d u t tu m yöhem m in täydentäm ään. Julkaisuista on huom attavin B onner D u rchm u ste ru n g ", jo k a ilm estyi v Ensim m äisen suunnitelm an s iitä A rg e la n d e r te k i v Se on su u ri tä h tilu e tte lo ja kartta. S iihen kuuluvat kaikki y h deksänteen ja o sitta in kym m enenteen suuruusluokkaan ku u lu va t tä h det P o hjoisnavalta kaksi astetta päiväntasaajan ete lä p u o le lle. Näitä on tässä luettelossa T ä h tien paikat ilm o ite ta a n tässä lik i main. T ähtien k irk k a u d e t tu n n e ttiin h eikosti H erschelin ja S truven a i kana. B onner D u rchm usterungin peru ste e lla ne v o itiin nyt m äärätä jo parem m in. V o itiin m yös laskea tähtien jakautu m in e n avaruudessa. Täm än n o ja lla A rg e la n d e r on laskenut tä h tie n ja kautu m ista L in n u n radassa ja havainnut, e tte i tähtien tiheys keskustasta k a ik illa e täisyyks illä o le sama. U u d e s s a toim ipaikassaan A rg e la n d e r e i unohta n u t Suom ea. Itäm aisen sodan aikana hän o li niin huolissaan H elsin g in tä h tito rn in kohtalosta, että pyysi kirjeessään E n g la n tia varom aan s itä kaupunkia m a h d o llisesti p o m m itettaessa. E n g la n n in h a llitu s a n to i vanuutuksen, e ttei kaupunkia tu rh a a n p o m m ite t taisi. A rg e la n d e r a ik o i v ie lä käydä k a t som assa e n tistä tä h tito rn ia a n S u o m essa. Hän p o ikke si H e lsin g issä P ietarin m atka lla a n, jo n k a ta rk o i tu kse n a o li tu tu stu a ystä vä n sä ja kollegansa W ilhelm Struven perustam aan P ulkovan tä h tito rn iin. H elsin g issä p u h je n n u t k o le ra e p id e m ia p a kotti hänet ku ite n k in ja tka m a a n n opeasti m atkaansa. B o n n issa A rg e la n d e r ju lk a is i v ie lä p a rh a im p iin sa ku u lu van te o ksen p a lja in silm in n ä kyvistä p o h jo is e n p a llo n p u o lis k o n tä h d is tä, U ra n o - m etria Novan. Saksassa, Pohjoism aissa ja o saksi P o h jo is -A m e rikassa käytetään tä h tie n kirk k a u d e n su u ru u slu o kkie n m ä ä rä ä m ise ssä A r g e la n d e rin ja S truven a s te ik k o ja. A rg e la n d e r to im i B o n n issa tä h titie te e n p ro fe s s o rin a ja tä h tito rn in jo h ta ja n a kuolem aansa asti 17. II H äntä vo id a a n p itä ä u ra n u u r ta ja n a u s e illa nykyisen tä h titie te e n a lo illa. T u ru n Y lio p is to n tä h titie te e n la ito s on ja tk a n u t T u ru n A kate m ia n ja A rg e la n d e rin p e rin te itä k a n s a in vä lis e llä ta solla.

15 K U K A A N ih m in e n tu s k in pystyy elä m ä ä n s illä ta valla, e tte i jo te n k in jo u tu is i m urte id e n kanssa te k e m is iin. Jos eivät v a n h e m m a t n iin a in a k in le ik k i- to v e rit o p e tta vat la p s e lle jo n k in m urte e n. Itse k u lle k in sitten aja n m itta a n m u o vautuu käsitys m u rte e n sa arvosta. Jo ku pitää om an p a ikka ku n ta n sa m u rre tta virh e e ttö m ä n ä suom en kielenä ja to iste n k ie ltä "m u rte e llis u u te n a ". Jo ku ta a s o m aksuu kä s i tyksen, e ttä m urre o lis i jo ta in h u o n o m p a a k u in ko u lu ssa o pittu k irja k ie li. T ä lla in e n h e n k ilö y rittää tie te n ta h to e n jä ttä ä p u heesta a n nuo hävettävät, h ä vite ttä vä t ja "tu rm e ltu n e e t" m u o d o t. K ukapa ei o lis i a in a k in te le visio ssa n ä h n yt tila n n e tta, jo s sa jo k u haasta te lta va n a oleva m u rte e n p u h u ja h ä m illä ä n ja p u n a ste lle n (viim e ksi m a in ittu asia v a a tii v ä rite le v is io n ) ta kelle le e ja yrittää löytää kirjakielen m uoto ja, eikä m illä ä n kehtaa sanoa asiaa n iin ku in joka p ä ivä ise ssä puheessaan te kisi. Ja m iksi näin? Eihän murteessa ole m i tä ä n hävettävää, p ä in vastoin. T ä llä h e tke llä kun m u rte e t ovat kuole m a ssa, ju u ri ra d io n ja te le v is io n yhtenäistävän va iku tu kse n vu o ksi, o n jo k a in e n m u rte e n p u h u ja to d e llin e n a a rre k ie litie teen tutkijoille. Suomen m urteita h a n ei o le vie lä läheskään ta r peeksi e h d itty tu tkia. F il.m aisteri MAIJA GRÖNHOLM: Turun murretta etsimässä M aija Grönholm K ohta on n iin, ettei Turun m urh e t t a k a a n kuule ju lk is e s ti enää kuin K a u p p a to rilla. Ja entä sitten kun nykyiset to rim yyjä t kuolevat? N uoret on siihen m ennessä aivopesty yhden ja yhtenäisen k irja k ie len puolesta. T osiasia kuite n kin on. e ttä esim. sävelkulku, m urresana! ym s. kuvastavat puhujan m ielialoja m onta vertaa p a re m m in kuin m onoto n ise sti etenevä ilm e e tö n yle iskieli. E ihän o lis i m itään m ie ltä en m urte id e n s y n ty m is e llä ja k e h ittym isellä, jo s m u rre ei ilm e n tä isi käyttäjänsä a ja tu k s ia p a rh a ite n. Ihmisten tem peram enttierot yms. voidaan havaita tu tk im a lla h eidän p u hum aansa m u rre tta. Eri m urteiden p a ik a llis e t viva h te e t anta vat puhuja lle suorastaan loppum a tto m a n ilm a isu m a h d o llisu u d e n. M iksi esim. lo u n a ism u rte e t ovat n o p e a te m p o i sia, sanat lyhyitä ja te rä viä, m iksi p o h ja la ism u rte e t te m p o lta a n h i taam pia. sanat jo p a p ite m p iä kuin yle iskie le ssä? A n tro p o lo g ik in olisi tarpeen, kun tä lla is ia a s io ita tu tk i taan. Y ksi o le tta m u shan on se, että S uom en lo u n a is ra n n ik o lle vuosisato ja sitten m u u tta n e e t ru o tsala iset ja viro la is e t ovat a n ta n e e t va rsin a issuom a la isille v ilk k a u tta ja puhtia elä m ä n rytm iin, m ikä sitte n p u o lestaan on a lk a n u t kuvastua heidän kie le n säkin n o p e utum isena. T urun m urteesta on to s in vaikea m ä ä rite llä, m itä se on, m issä sen ra ja t kulkevat. T o tu u d e n m u ka isin ta on sanoa, e ttä se on seka m u rre tta, jossa on enite n lo u n a ism u rte id e n p iirte itä, m utta jo h o n a ik o je n kuluessa on tu llu t m yös H äm een här kätien kautta h äm äläisyyksiä ja ru o ts in k ie lis e n saaristo n vaikutu k sesta e rittä in runsaasti niin äänte e llis iä kuin sa n a sto llisia kin va i kutte ita. J o s T urun m u rre tta v e rra taan v a ikkapa T aivassalon m urteeseen, jo k a on puhdasta lounaism u r retta, niin e ro on jo selvästi havaittavissa. Puheen rytm i ei olekaan aivan n iin nopeaa T urussa kuin T aivassalossa, sanat eivät olekaan aina yhtä lyhyitä. Taivassalon seudun pitk, lehm, lehtkerp jne. ovat Turussa tuntem attom ia. H äm ä lä ism u rte e t ovat to d e n n ä kö i sesti syynä siihen, että sanat ovat p e rusm uodoissaan säilyttä n e e t lo p puvo ka a lin sa. T aip u n e e t sanat kyllä ovat y le isesti lyhentyneet lopusta, esim. pojal, talos jne. Turussa on lähes tuntem aton m yös ns. sisähe itto, jossa sana on keskeltä lyhentynyt En ole tä ä llä koskaan ku u llu t sanottavan esim. h e r i i t- levä ja tapleva, m ikä Rauman se u d u illa on luonteenom aista. Lounaism u rte id e n tyypillisim p iä p iirte itä on ns. eriko isg e m in a a tio, m ikä ta rk o itta a, että k, t, p. ja s ovat kahdentuneet m ääräehdoin. esim. hamppat 'ham paat', kätte k ä te e n, Samppalinna, Varkkavuori. Kahta viim eksi m a in ittu a p a ikannim eä ei ole tu t kittu, m utta lä h tö kohta n a niissäkin varm aan ovat m uodot 'sam paanlin n a ' ja 'v a rkaanvuori'. E rikoisg em inaatio on Turussakin vallitseva ilm iö, m utta ei ehkä aivan niin ehdoton ja yleinen kuin m uissa lo u naism urteissa. M onien vanhojenkin h e n kilöiden puheessa tu o kahdentum a on heikohko, jo ta in lyhyen ja pitkän konsonantin väliltä. e r ila is ia m u rre p iirte itä voisi T u r r u n m urteesta luetella kymmen ittäin, m utta otan vielä esim erkiksi vain pari kaikkein yleisim m in tunnettua. Ne ovat säilyneet aivan nuorem pienkin tu rkula iste n puheessa. Toinen on im perfektityyppi m ä ä istusi, sanosi, hukkusi. Vastaavanlaiset m uodot esiintyvät viron kielessä, niin että selitystä tä lla iselle ilm iö lle ei ta r vitse m uualta hakea. T oinen on r- äänne yleiskielen d:n vastineena V iim eksi m ainitusta varm aan tunnetuin hokem a on I r äsen karun kuurenkymmenen kuuren kohrai. V aikka r on yleinen d:n asem esta, on kuitenkin m ielenkiintoinen se seikka, että Turun m urteessa esiintyy m yös äänne d. m ikä m uuten on täysin vieras S uomen m urteille. O len haastatellut 30-vuotiaitakin vanhuksia, jotka käyttävät d:tä, vaikka m uuten p u huvatkin m urretta. S itä tuskin voi pitää yksinom aan yleiskielenkään vaikutuksena, vaan m urteelle o m i naisena seikkana, joka on om aksuttu ruotsin kielestä. T urun m urteessa on m u ita kin m ie le n k iin to is ia ä ä n n e seikkoja R uotsin kie le stä on o m a ksuttu f. jo h o n on aikaa m yöten ih a stu ttu niin. että on syntynyt ns. h y p e r k o rre k te ja m uotoja. O m iin kin h :lla tai v :llä a lkaviin s a n o ih in on v a ih dettu tila lle f, esim. fyr isteilä (hyriste llä ). faarelma (vadelm a) fi e t k u (letku) jne. Jopa lainasanoissa voi h avaita tä lla is ta h ie n o s telua. V aikka esim. ruotsin sanat vissla ja va je r k irjo ite ta a n v:lla, niin T urun m urteessa on käytetty m u o to ja tislata ja faijeri. Tuskin f on T urun m urteessakaan kovin vanha ilm iö. A in a kin vielä 1700-luvun Turussa suom alainen A le xa n der H acks m uutti ru o ts in k ie lis is s ä runoissaan f-äänte e t v:ksi. Sam oin konso n a n ttiyh tym ä t, jo tk a nykyään ovat niin s ilm iin p is tä v iä T urun mur teessa, ovat a lkaneet yle istyä vasta 1700-luvun jä lkeen. Em. H acksin runoissa on havaittavissa, e ttä hän jättää k a ikista ru o tsin konsonanttiyhtym istä ensim m äisen konsonantin pois, esim. T ä ckh o lm (S tockholm ). N ykyään ko n sonanttiyhtym iä on T urun m urteessa sanan alussa p e räti 14. Ne ovat fl, fr, kl, kn, kr, pl. pr, sk, sl, sn, sp, st, sv, tr. T ä lla i sia kuulee eniten lu onnon ääntä jä ljitte le v is s ä sanoissa, m utta tie tysti m yös va rsin a iset lain a sa n a l ovat säilyttä n e e t ko n sonanttiyhtymänsä. E sim erkkinä erään haastat- P ä ätoim ittaja - C hefredaktör: E rkki V uori, puh. - tel T oim itu ssih te e ri - R edaktionssekreterare: Eino Lehtinen, puh. - te l llm o itu späällikkö - A nnonschef: T oivo T ikka, puh. - tel T alo u d e n h o ita ja - E konom iechef: Taina H errala, puh. - tel kotip u h. - hem tel T oim ituskunnan m uut jäsenet - R edaktionsrådets andra m edlem m ar: T arja Flem m ing, Heim o K allio, R eino Leim u, M eta T orvalds Turku-seura toim ii SEURAN vu o s ik o k o u s p id e ttiin tä n ä vu o n n a S a m p p a lin n a n kansak o u lu ssa tiis ta in a T e r ve h d yssa n o issa a n p u h e e n jo h ta ja O lli Kestilä v iitta s i ka u p u n k im m e kasvuun ja k a ik k in a is e e n m u u t tum iseen ja to te si, että seuran hallitu ksen p y rkim yksenä on o llu t ka i kissa yh te isissä tila is u u k s is s a tu tu stu tta a jä s e n iä k a u p u n kim m e eri a lo illa tapahtu va a n kehitykseen. S a m p p a lin n a n ko u lu v a littiin koko u s p a ik a k s i ju u ri siksi, että seuran jä s e n illä o lis i m a h d o llis u u s sam alla tu tu s tu a tähän uuteen e rity is k o u luun (vanhaan a p u k o u lu u n ), jo ka e d u sta a a la n sa h u ip p u a m aassam me V u o s ik o k o u k s e n p u h e e n jo h ta ja k si v a littiin k o n tto rip ä ä llik k ö H eikki L u m io, sihteerinä oli toim innan jo h ta ja. S euran p u h eenjohtaja ksi tu li e d e lle e n a rk k ite h ti O lli Kesti- I ä ja va ra p u h e e n jo h ta jiksi sam oin e d elleen vt. prof. C. J. Gardberg ja pro fe ssori R eino Leimu. H allitu ksen e ro vu o ro isista jäse n istä v a littiin uudelle e n to im itu s jo h ta ja A. O. Jokinen, to im itta ja Eino Lehtinen, h o vioikeudenneuvos O lavi Santalahti ja asessori E rkki Vuori sekä u usiksi jä s e n ik si intendentti Erik B e r g h, päätoim itta ja H eim o Kallio ja hum. kand. P entti Koivunen eroa pyytäneiden p ä ä to im itta ja M eta Torvaldsin ja to im itu s jo h ta ja E ero N u m e ri a n sekä edesm enneen to im itta ja A rvo Suomisen tila lle. T ilin ta rk a s ta jik s i v a littiin e d elleen k o n tto rip ä ä llik k ö Eino Lähteenoja ja h in n o itte lija V ie no Kariperä V ira llis e n vuosik o k o u s o h je lm a n lisäksi S am p p a lin n a n k o u lu n jo h ta ja o p e tta ja R e ijo Vuorio esitte li uudenaikaisen ko u lu n sa ja te k i se l koa. m illä p e ru s te illa o p p ila a t tä l laiseen e rity is k o u lu u n tu le vat ja m illa isia o p e tu sm e n e te lm iä heidän opetuksessaan käytetään. Hän v iittasi tutkim ustuloksiin, jotka osoittavat, että koulu n o p p ila a t se lviytyvät keskim ä ä rä isesti hyvin ty ö e lä m ässä ja tu le vat itse n ä ise sti to i m een s iitä kin h u o lim a tta, e tte i h e ille ole v ie lä pystytty jä rje stä m ä ä n a m m a ttikoulu tu sta. O p e tu sm e n e te l m istä jo h ta ja V u o rio m a in itsi, että niissä pyritä ä n nim e n o m a a n o p p i laskeskeisyyteen: jo k a is e lle opetelaan se, m inkä hän pystyy o m a k sum aan. N äin to isissa o p p ia in e is s a o p p ila s saattaa o m aksua jo p a norm aalikurssin to isen o p p ia in e e n jä ä dessä lyhyem pään k u rs s iin. Hava in to v ä lin e illä k o u lu ssa on e rity i sen su u ri m erkitys, kuten seuran jä senet kie rto k ä y n n in aikana saivat havaita. R yhm ätyötä k o u lu ssa p y ritään to te u tta m a a n m a h d o llisim m a n runsaasti TU R K U -aiheista kuvateosta va l m istelem aan asetettu to im ik u n ta on päässyt työn alkuun. T a s o itu k s e n a on te h d ä ta skukokoin e n lähinnä m a tk a ilijo ita palveleva kirjanen, jo l la is ta ei tä llä hetkellä ole Turusta saatavana. K irjasesta tule e 84-siv uinen. V alo ku va u kse t suorittavat O svald ja K aius Hedenström: k u va te kstit la a tii prof. C. J. Gardberg. ja g ra a fisen suunnittelutyön hoita a a rk k ite h ti O la Laiho. K irjanen valm istuu vuoden vaihteessa, jo te n se on valm is ajo issa ennen ensi vuoden m a tkailukauden alkua KO KO U KSESSAAN seuran h a llitu s k ä sitte li m a tka ilu lauta kunnan k a u p u n g in h a llitu kselle tekem ää esitystä m ootto ria jo n e u voliike n te e n kieltäm isestä hälytysa jo n e u voja lukuunotta m a tta L ä n tise llä R anta kadulla A u ra n silla n ja K irja s to ta lo n v ä lillä sekä Itäisellä R antakadulla A u ra n silla n ja Tuom io k irk k o s illa n v ä lillä välisenä aikana. Seuran hallitu s päätti om assa kirjelm ässään kaup u n g in h a llitu kselle tukea m ainittua ehdotusta haluten k u ite n kin k o ro s taa, että ennen ajoneuvojen kulun kieltoa on ratkaistava e rä itä liik e n ne- ja paiko itu so n ye lm ia. Sen v u o k si kirje lm ä ssä e h d o te ttiin kin. että tälla in e n kokeilu k o e te tta isiin jä r jestää vaikka aivan lyhyeksi ajaksi, jo tta saataisiin selville liikennekie l- lon aiheuttam at m ahdolliset haitat. RETKEILY JAO STO N järje stä m ä t to u kokuun kevä tre tket te h tiin jä l leen viim e kuun kolm ena p e rja n taina. E nsim m äisenä ilta n a tu tu s tu ttiin W äinö A altosen m useoon, jo ta asessori E rkki Vuori e sitte li e rittä in m ie le n k iin to is e s ti ja valaisi p e rsoonallisella tavallaan W äinö A altosen eläm ää. M useokäynnin jälkeen tu tu stu ttiin U rh e ilu p u isto n ja S am ppalinnanm äen n iih in p is te i siin, jo ita on s u u n n ite ltu tulevan n ä köto rn in paikaksi. N ä köto rn in sijo ituskysym ys h e rä tti re tkelä isissä vilkasta m ie le n kiin to a, ja m ie lip i teet m enivät ris tiin. Jo p a e p ä iltiin n ä köto rn in ta rp e e llis u u tta yleensä. T oisen p e rja n ta in re tk ik o h te in a o livat Y lio p p ila s k y lä, K aarinan k irk k o ja V esilaitos, ja viim e isenä iltana käytiin tu tustum assa K akskerra n k irk k o o n ja B rin k h a llin karta n o o n. O p paina o liv a t kuten e d e llis in ä k in vuosina kauppias V iljo Vanne, to im is to p ä ä llik k ö T oivo Korpela ja Kakskerran retkellä toim innanjo h ta ja. K irkkoa e s itte li v a ra tu o m a ri V eikko Hankomäki, B rin k k a llia hum. kand. P entti Koivunen. KO SKA on o llu t e p ä tie to isu u tta s iitä, v ie lä k ö kaskukirja a on saatavissa, tu lk o o n m a in itu ksi, että k irja n l-o sa a lka a jo o lla lo p p u u n m yyty, m u tta ll-o s a on v ie lä k irja kaupoissa saatavana. Hyvää kesän jatkoa T A IN A H ERRALA

16 TURUN UIMAHALLILLE pesämuna tanssiaisilla ja nakkimakkaroilla H a m b u rg e r B ö rs in T u rk u -h u o - n e e s s a p id e tty y n s e lo s tu s - ja n e u v o tte lu tila is u u te e n o s a llis tu iv a t m m. A h ti P e n ttilä (v a s.), P e n tti H o n k a - T U R U N en s im m ä is e n k u n n a llis e n u im a h a llin ra k e n ta m is e s ta Im p iv a a ra n s a lo, E in o L e h tin e n, A a rn e H e in o p u is to a lu e e lle o n o le m a s s a p ä ä tö s. P ä ä p iiru s tu k s e t, h u o n e tila o h je lm a ja n e n ja P a a v o K a rik k o. ku s ta n n u s a rv io v a lm is tu iv a t a lk u v u o d e s ta. N iille ei v ie lä o le s a a tu k a u p u n g in va ltu u s to n h yv äk sy m is tä lä h in n ä 17,4 m ilj. m a rk a n k u s ta n n u s a rv io n ta k ia, jo ta s u m m a a k u n n a llis te n lu o tta m u s to in te n h a ltija t p itä v ä t liia n k o rk e a n a ja ka u p u n g in ta lo u d e n ke s to k y v y n ru n s a a s ti y littä v ä n ä. S u u n n itte lija t o va t s a a n e e t lä ks yn s ä ta k a is in e v ä s ty k s in s u o ritta a e n A lkupääom an k u n n a llis e lle uim a h a llille lu o vutti v perustettu ja v to im in ta n s a la kkauttanut T urun U rh e ilu ta lo S äätiö, 17.4 m ilj. m arkan kusta n n u sarvio o n ve rra t taessa u rh e ilu ta lo s ä ä tiö n luovutta ma pesäm una va iku tta a va a tim a tto m alta o s o itta e n k u ite n kin säätiön oivalta n e e n k u n n a llisen u im ahallin rakentam isen tärkeyden. M ikä sitten o li T u iu n U rheilutalo S äätiö ja m iten se pyrki to te u tta m aan u rh e ilu ta lo h a n k e tta? N äitä kysym yksiä selvite tä ä n oheisessa k irjo itu ksessa. K A U P U N G IN U R H E IL U - L A U T A K U N N A L T A A L O IT E T u rku la iste n urheilu seuro je n edusta ja t k o koontu ivat kaupungin u rh e ilu la u ta kunna n kutsusta V ähäväkisten kokoushuoneeseen n e u vottelem aan u rh e ilu ta lo - asiasta. A vauksen s u o ritti urheilula utakunnan p u h e e n jo h ta ja A rttu ri Kankare. K okouksen p u h e e n jo h ta ju u tta h o iti TU L:n V arsinais-s uom en p iirin p u h e e n jo h ta ja V iljo K iviniem i ja p ö y tä k irja n laati vt kunnallinen u rh e ilu n o h ja a ja M ikko Kom ula. A lu s ta jin a o liv a t TU L:n V arsinais- S uom en p iirin s ih te e ri A arne H einonen ja Tam pereen U rh e ilu ta lo S äätiön e dustaja Lauri Pihlaja. K okouksen o sa n o tta ja t o liv a t y k sim ielisiä urheilutalon tarpeellisuudesta ja v a lits iv a t toim ikuntaan, jo n ka tehtäväksi a n n e ttiin sääntöehdotu ksen la a tim in e n ja säätiön perustavan kokouksen koolle kutsum inen, O skari Lyytikäisen, Pentti H onkasalon, R eino Leim un, Eino Lehtisen, H elge A a llo n, A llan Lainnon, Lauri M uskun. M artti M ännistön, Sylvi Läntisen ja Helvi K ivimäen. J Ä Ä T A N S S IA IS IL L A A L O IT E T T IIN V äliaikainen toim ikunta Kokoontui täysilukuisena T urun P yrkivän u rheilutalossa valiten p u h eenjohtajaksee n O skari Lyytikäisen ja sihteerikseen E ino Lehtisen. Toim ikunta jakaantui kahteen ja o s toon. sääntöjaostoon va littiin Lyytikäinen, Leim u, Lainto, Läntinen ja K ivim äki sekä m ainosjaostoon H onkasalo. A alto, M ännistö. M usku ja Lehtinen. M ainosjaosto jä rje s ti T urun Urh eilupuiston jä ä ra d a lla jä ätanssiaiset V a ltio vara in m in isteriön antamalla päätöksellä tila i suus vapautettiin leim averon suorittam isesta. Y lijääm äksi tila is u u desta, jossa mm. m yytiin liik e la i tosten lahjo itta m ia n akkim akkaroita useita kilo ja, jäi vm k, joka m yöhem m in m e rkittiin säätiön peruspääom aksi. H ovim estari" Pentti H onkasalo puuhasi ahkerasti tanssiaisten jä r jestäm isessä, n iitä jä rje s te ttiin mm Vähäväkisissä, R uissalossa ja Uitta m olla. M in iste riö ltä a n o ttiin u seita k e rto ja verovapautta, m utta m yönteistä ratkaisua ei enää saatu. T U R U N U R H E IL U T A L O S Ä Ä T IÖ P E R U S T E T A A N Oy. Vähäväkisten kokoushuoneistossa pidetyssä k o kouksessa pääte ttiin perustaa T urun U rh e ilu ta lo S äätiö. S ä ä n tö ja o sto n e h d o tu s säännöiksi hyväksyttiin eräin m uodollisin korjauksin. Oike u sm in iste riö anto i luvan säätiön p e ru s ta m is e lle ja hyväksyi säännöt p ä ivätyn hakem uksen m in is te riö lle a lle k irjo ittiv a t T U L n V a rsinais-s uom en P iirik u n ta ry (Paavo A itio ja O iva R uusunen), T urun U rh e ilu liitto ry (K. K arvonen ja Lauri O llite rv o ) ja Å b o T u rn fö re n in g rf (Jon H artm an). Perustavassa koko u ksessa v a littiin säätiön h a llitu k s e n p u h e e n jo h ta ja ksi E ino L ehtinen ja jä s e n ik s i N iilo H avulinna, A a rn e H einonen, J a a kko S tenius, S ylvi Läntin e n. A l lan Lain io, R agnar A h ti, A rvo Karanko ja P entti H onkasalo. T urun k a u p u n g in h a llitu s v a lits i m yöhem m in ka u p u n g in e d u s ta ja k s i A rvo Toivosen ja yhdeksi tilin ta rk a s ta ja ksi V iljo M ertanon. E dusta jisto n p u h e e n jo h ta ja ksi v a littiin O skari L yytikäinen, va ra p u h e e n jo h ta ja k s i K aarlo Loka ri ja s ih te e rik s i U no Franck. H a llitu ksen v a ra p u h e e n jo h ta ja ksi va littiin K a ra n ko sih te e rik s i H einonen ja ta lo u d e n h o ita ja k s i Lainio. K O L M E T O N T T IA U R H E IL U - L A U T A K U N N A N E H D O T U K S E S S A K aupungin u rh e ilu la u ta k u n ta oli k ä site llyt u rh e ilu ta lo n to n ttik y s y m ystä jo ennen säätiö n p e ru s ta m ista. S äätiön v ä lia ik a is e n to im i kunnan kokouksessa ilm oitettiin urheilulautakunnan tod enneen sopiviksi to n te ik s i ent. sk-m aneesin to n tin L in n a n ka tu 24, to n tin K auppia s- ja T o rm katu je n kulm auksessa sekä to n tin U rh e ilu - s im m ä is tä k u s ta n n u s a rv io ta h u o m a tta v a s ti a le n ta v a t m u u to k s e t. te le m a n i h e n k ilö n p u h e tta : "R yssäk ku ne ko la s n iil o li jo tta n k liitu tai m itä salva ne a jo naam as, k a to s se to m u m eni s is ä!." "M e e o lti s it sim m o s s i vähäm p a h a n kurissi, m eil o li trits e i sihe a ik k a n kans ja a m p u ttin taas trits a l ja m u ija oli kiu kku n e. S it hänen täytys hom m a- ta t T u ru va ra s to s t ta a s k la s e i." "Ja k lin k k u v e itti o li s it ja a valm is kans - - k ra a p a s i." K uten jo a ik a is e m m in m a in itsin - kin, o vat ru o ts in kie le n la in a sanat y h te n ä h a llitse va n a tu n to m e rk kinä T u ru n m urteessa. N ykyään n iiden k ä y ttö on jo vähentyn yt, m utta v ie lä v u o sisadan alun tie n o illa ne e liv ä t ku lta -a ik a a. N iid e n lu k u m ä ä rää on m a h d o to n ta a rv io id a. Itse o le n ko o n n u t n. 700 e rila is ta la in a sanaa, m u tta s iin ä tu s k in lienee p u o lta k a a n k a ikista. Kun näm ä la i n a sanat u sein o vat ju u ri k ie le n ta v a llis im p ia sanoja, niin n iid e n e s iin ty m is tih e y s on o llu t s u u re m p i kuin v a rs in a in e n lu k u m ä ä rä a n ta is i a i h een olettaa. T u ru n m u rte e lla k e rto ili m in u lle p a ljo n ju ttu ja vanha V ilja m i, jo k a jo vu o sia on o llu t ku o lle e n a. Hän o li n uoruudessaan o llu t "la iv a n p ä ä llä " ja kokem istaan se ik k a ilu is ta hän k e rto i aina uudelleen ja uudelleen S euraavassa yksi hänen jutuistaan Juu m ää o li A m ste rd a m iski siäl s iilo n ku ne o lu m p ia la ise t o li ja. se o li hauska reisu. S iäl o li juappoi m atkustaji, ne oh naiset ja kaik, ne o li juavuksis. M ää tiä r jos ne heijä rouvika ka ik o li m ut ju a v u ksis o li. Mää m uistan kerra lääkärin ku tu li, mä o li A rantas sik ku m eni Venäjäl, se vanha A ranta ei täm ä ku nyt-o. Juu ja m ää o li vahtis ja ja ja... s it sin n e t tuli sim m one pannuhuane se o li siitti va h ti m ennyk konehuane. Nee! tuli s iä lt pannutte vä list s it p a nnuhuane kalto m a ja se o li hieno m iäs, o li m ansetit kovat ja valkonem paita ja k ä tte li ja, ja sit se lykkäs m ul kakskyent m arkka raha sanos: jaa-a. Hänn o nyt lääkäri m ut on hän o llu jo s k u s mere lä ki kyl hän täm än kuum an tyän tiätä, hänn-o o llu t läm m ittä jä. Jaa ja ja lykkäs kakskyent m arkka sano: m enkä nyt o lu t hakem a. M ää kysysi m e s ta rilt m ahrank mä u skalta m ennä. Juu kyl häm pistä v e ro k k iis et m en hake kalja vaa ja mää p aina ja tlik a t anto kalja ja m u ll-o li hyvä o lo ku mä sain kalja. Kuum a hom m a o li. Juu me o lti A m ste rd a m is o llu k ko ko viikom päivät m aatti siä l. N o it... tom m ossi viarai kato k a ik k i lääkärei ja m itä kovij n -o li ju a m a ja nee naiset o li ja, ja sit tu li taas ku me m enti ni K iilii, K iili me m enti, m ihe me o te tti ens kii, o lik se P iatarsaare. S iä lt tu li enem ä n iit m atkusta ji. Ja tu li katos m erikonki rupes... tu li a ika h iiv a ri jo Itäm erel... Juu ei ne lu u llu et m erel n i i... heh heh ai n ä tti ilm a o. Ja se rupes ru lla m a se o li tääl ta lvila iva kans ja. nee ru p e s puklam a ja okse n ta m a siä l yli re ilin k i nii hem m etiks. P äästin K iilin kanali ni iso m p i pual m eni junan kans A m ste rd a m in kato. - - Ei ne u skalta n u t tu lla fö lii. M ut se juapposakki ja nee tu li s it ja ostivak k ram afooni sit s iä lt viä l, s iä lt K iilin kaupunkist ja.. levyi ja. Rah am iähi katos olivat. M itä la i m ahro o lla k k a? Ja neet ta n sa s siäl a h te rtä k il s it ja ja jo iv a t... ei neet tiä n yk kui se re isu m ahro. kum m otto me tu ltti A m sterdam i. Me o lti v iik o m p ä ivät siäl. M A T K A IL U N a la lla k ä s ite o p as o n v iim e vu o s ie n a ik a n a käyn yt yh ä tu tu m m a k s i. P u h u ta a n y le i se sti jo o p p a id e n ta rp e is ta, h y vis tä ja h u o n o is ta o p p a is ta jn e. M illa in e n h e n k ilö sitte n hyvä o p a s o n? K ys y m y k s e e n v o id a a n v a s ta ta lu e tte le m a lla jo u k k o v a a tim u k s ia, jo tk a o p p a a lle a s e te ta a n. P o h ja s iv is ty k s e n ä h ä n e llä o n u e in y lio p p ila s tu tk in to. H ä s n e llä o n tie d o t S u o m e n h is to ria s ta, o m a n p a ik k a k u n n a n his to ria s ta, ta v o is ta, ku lttu u ris ta ja e r ik o is p iirte is tä s e k ä S u o m e n p o liittis e s ta e lä ä s tä, a llin n o s m h ta, ta lo u s e lä m ä s tä, s o s ia a lie lä m ä s tä jn e. H ä n k ä y ttä y ty y m ie lly ttä v ä s ti ja a s ia llis e s ti, h än o n h y v ä ta p a i n e n, h u u m o rin ta ju in e n, va lp a s, p a lv e lu a ltis ja jo u s ta v a. H ä n h a l lits e e jo s m a h d o llis ta m u ita k in k ie liä k u in ä id in k ie le n, h ä n e llä o n its e h illin tä ä ja h ä n e llä on ' k a ik k i tie to jn e. Fil.lis. BO GRÖNHOLM: Turun opas toiminta O nko Turussa h e n kilö itä, jotka täyttävät tä lla iset vaatim u kse t? Kysym ykseen voidaan vastata m yöntävästi. Ellei suoranaisesti verrata n ykypäivien oppaita jo yli 300 vuotta to im in e is iin lu otseihin, jo tk a kautta vuosisatojen ovat o lle e t T urun saariston oppain a luotsaten "m a tk a ilijo ita ", voidaan varsinainen, jä rje s täytynyt opaskoulu tu s jo h ta a vuoteen jo llo in s u u n n ite ltu ja o lym p ia la isia varten mm. T urun kaupungin m atkailu vira n o m a iste n toim esta jä rje s te ttiin opaskoulu tu s- ta. Kuten tu n n e ttu a olym p ia la issuunn ite lm a t sitten m uuttuivat, m utta sotien jä lkeen ihm isten m atkustam ishalu taas kasvoi ja paikkakunnan v ie ra ille oli annettava a siantuntevaa opastusta. urun s u o m e n kie lisen työ vä e n o p iston to v e rik u n n a n a lo itte e sta p i T d e ttiin vuoden 1946 keväällä e n sim m äiset o p a s k u rs s it: in n o stu s oli su u ri ja yli 100 k u rs s ila is ta sai ku u n n e lla a s ia n tu n tijo id e n e site lm iä. T u tu s tu m iskäynte jä e ri ko h te isiin suorite ttiin. E rikoism a in in n a n e s ite lm ö its ijö istä ansaitsee m a iste ri Irja S a h l berg. jo ka s iitä lähtie n täm än vu o den o p a s kursseih in sa a kka on asetta n u t asiantu n te m u ksensa o p a skoulutuksen käyttöön. S illo is e n e s ite l män aihe o li varsin k iin n o s ta v a ja tä rk e ä : "K a u p u n g in kasvot V a rtio - v u o re lta nähtynä". S am ana vuonna em. ty ö v ä e n o p is ton lisä ksi liitty iv ä t o p a skurssie n jä rje s tä jie n jo u k k o o n T urun T yöväen M a tk a ilu y h d is ty s ja S uom i N e u vo sto liitto S euran T u ru n osasto. T urun kaupunki tu k i k u rs s ito im in ta a m äärärahalla. M utta o ly m p ia la is h a n k e o li vain lykkäytynyt, ja kun p ä ätös H e lsin g in o ly m p ia la is is ta 1952 o li te h ty, m yös T urun m a tkailu u n p u h a lle ttiin uutta henkeä. T u ru n ka u p u n g in o lym p ia - to im ik u n n a n y h te n ä ja o s to n a o li n i m enom aan o p a stu sja o sto, jo n k a te h -

17 p u is to n r e u n a s s a B io lo g is e n m u s e o n a la p u o le lla. N e u v o te lta e s s a k e v ä ä llä 1949 to n tt ik y s y m y k s e s tä k a u p u n g in jo h ta jie n k a n s s a n ä m ä e s ittiv ä t s o p iv a n a t o n tt in a B io lo g is e n m u s e o n a la p u o le lla N e its y tp o lu n ja U r h e ilu p u is to n p ä ä p o r tin v ä lis s ä o le v a a a lu e tta ja a n to iv a t e n n a k k o lu p a u k - s e n. e t tä k a u p u n g in ta lo r a k e n n u s - o s a s to la a tii k o r v a u k s e tta u r h e ilu t a lo n p iir u s tu k s e t. E n n e n to n ttia n o m u k s e n k a u p u n g in v a ltu u s to lle jä ttä m is tä s ä ä tiö n h a llitu s n e u v o tte li k y s y m y k s e s tä k a u p u n g in a r k k it e h tie n ja k iin te is t ö jo h ta ja n k a n s s a. N ä m ä k a ts o iv a t e d e llä m a in itu n to n tin liia n p ie n e k s i ja v ä h e m m ä n s o p iv a k s i s e k ä e s ittiv ä t tä m ä n to n tin ja A u r a jo e n v ä lis s ä o le v ia n s. m a k a s iin ito n tte ja. j o ille a r k k it e h ti S. E k lu n d o li la a t in u t d ip lo o m it y ö n ä ä n u r h e ilu ta lo - s u u n n ite lm a n. K a u p u n g in jo h ta v ille v ir k a m ie h ille jä r je s t e t t iin s e lo s tu s - ja n e u v o tte lu tila is u u s H a m b u r g e r B ö rs is - sä T ila is u u d e n is ä n tä n ä o li A r v o n e n O y. A r k k ite h t i E k lu n d s e lo s ti d ip lo m ity ö s u u n n ite lm a a n s a. T u r u n k a u p u n g in v a lt u u s to lle jä t e t tiin a n o m u s 1 h a :n s u u ru is e n to n tin v a r a a m is e s ta a lu e e lta A u r a jo k i. Im m e n p o lk u ja U r h e ilu p u is to. U rh e ilu la u ta k u n t a p u o ls i to n tin v a r a a m is ta S a m p p a lin n a n m y lly n a la p u o lis e lta a lu e e lta. T o n t tik y s y m y s ju u t t u i a s e m a k a a v a ra t- k a is u ih in. M a in itt a k o o n e ttä s ä ä tiö n h a llitu s p ä ä t ti a n ta a a in e - h is to a te k n iik a n yo. T e u v o L m d - o rs ille u rh e ilu ta lo s u u n n ite lm a n la a tim is ta v a rte n d ip lo o m ity ö n ä. IS P O IS T E N K A R T A N O N P Ä Ä R A K E N N U S S U U N N IT E L M IIN T o n ttik y s y m y k s e n r a tk a is u n p itk itty m is e s tä jo h tu e n r y h d y ttiin e t s i m ä ä n m u u ta r a tk a is u a ja tä llö in p ä iv ä jä r je s ty k s e e n tu li k a u p u n g in o m is tu k s e e n s iir ty n e e n Is p o is te n k a rta n o n p ä ä ra k e n n u s. U rh e ilu la u ta k u n n a n lä h e ty s tö n n e u v o te ltu a a s ia s ta k a u p u n g in jo h ta ja n k a n s s a s o v ittiin s iitä, e ttä Is p o is te n k a r ta n o n p ä ä r a k e n n u k s e s s a s u o r ite tta v is ta p e r u s k o rja u k s is ta la a d ita a n k u s ta n n u s a r v io ja s e n v a lm is tu ttu a p ä ä te tä ä n lä h e ty s tö n v a lits e m is e s ta H e ls in k iin n e u v o tte le m a a n v e ik k a u s v o itto v a r o je n s a a m is e s ta ta r k o itu k s e e n. K a u p u n g in k iin te is tö p u o le n v ir k a m ie h ille jä r je s te ttiin tu tu s tu m is m a tk a p ä ä r a k e n n u k s e e n ja tä m ä n jä lk e e n s ä ä tiö n h a llitu s jä tti k a u p u n g in h a llitu k s e lle a n o m u k s e n p ä ä r a k e n n u k s e n lu o v u tte m is e s ta s ä ä tiö lle e d e lly ty k s e llä, e t tä k a u p u n k i s u o r itta a Kustannuk s e lla a n p e r u s k o rja u k s e t. T a lo r a k e n n u s o s a s to n p ä iv ä tty k u s ta n n u s a r v io p ä ä tty i v m k a a n. jo s ta I v a ih e e n k o rja u s tö id e n o s u u s o li v m k ja to is e n v a ih e e n v m k. K a u p a r k k it e h ti A. S. S a n d e lin in lä h e te - k ir je lm ä s s ä to d e ttiin lä m p ö jo h to je n u u s im is e n m a k s a v a n v m k ja v ie m ä r ijo h to je n v m k. L U K U IS IA S U U N N IT E L M IA V A R O J E N H A N K K IM IS E K S I T a n s s ia is e t o liv a t ta lo u d e llis e s ti k a n n a tta v ia. L is ä k s i h a llitu k s e lla o li lu k u is ia s u u n n ite lm ia v a ro je n ha nkk im is e k s i. A in u tk a a n n ä is tä ei to te u tu n u t s y y s tä, e t te i s a a tu tu k e a n iiltä, jo id e n tu k e a o lis i ta rv ittu. V e ik k a u s k u p o n k iin s u u n n ite ltiin T u r u n o s u u tta s ite n, e ttä jo k a is e lta tä y te ty ltä r iv ilt ä o lis i p e r itty 1 vm k y lim ä ä r ä in e n m a k s u. S u u n n ite lm a o li m y ö s p e r iä 1 v m k.n y lim ä ä rä i n e n m a k s u tu litik k u r a s ia s ta. V e ik k a u s to im is to ja tu k k u liik e o m a k s u i v a t k ie lte is e n k a n n a n. K a u p u n g in h a llitu k s e lta s a a tiin lu p a h a n k k ia m a in o k s ia U r h e ilu p u is to n tila is u u k s ie n p ä ä s y lip p u ih in. S ä ä t iö h a n k k i k o lm e lu o n n o s ta lip u is ta. H a n k e k a a tu i u r h e ilu s e u r o je n jo h to h e n k i- lö id e n v a s tu s tu k s e e n. K a u p u n g in h a llitu s m y ö n s i m y ö s lu v a n h a n k k ia m a in o k s ia U r h e ilu p u is to n k a ts o m o n p ä ä ty s e in ä ä n. R a tk a is e m a tta jä i tä m ä k in s u u n n ite lm a. M in is te r iö ltä e i s a a tu lu p a a jä r je s tä ä a r p a ja is ia, jo is s a o lis i m y y ty k p l 20 v m k :n h in ta is ta a r p a a E rä s h e ls in k ilä in e n jo h ta ja lu p a u tu i h o ita m a a n a r p a ja is e t, m a k s a m a a n k a ik k i k u lu t ja s u o r itta m a a n a r p o je n tu ltu a m y y d y ik s i s ä ä tiö lle v m k. jo s ta e n n a k k o n a v m k. K a k s i k e r ta a y r ite ttiin jä rje s tä ä T u r k u T a m p e r e y le is u r h e ilu o tte lu. O h je lm a o li v a lm is ja T u r u n jo u k k u e a lu s ta v a s ti n im e tty. H a n k e k a a tu i " u r h e ilija in ja s e u r o je n jo h to tä v ä k s i a n n e ttiin o p p a id e n h a n k k i m in e n ja k o u lu tta m in e n. L ä h d e ttiin e d e llis e n v u o d e n k o k e m u k s is ta ; m a tk a ilu la u ta k u n ta h a n o li jo v u o n n a 1951 r y h ty n y t o p p a id e n k o u lu tu k s e e n, jo k a ta p a h tu i k ie r t o a je lu je n ja n ä h t ä v y y s k o h te is iin te h ty je n tu tu s tu m is k ä y n tie n m u o d o s s a. O lih a n s iis jo S u o m e n T u ru s s a k o u lu te t tu ja o p p a ita, m u tta o p p a id e n ja tk o k o u lu tu s ja y h te e n k u u lu v u u d e n lu o m in e n s e k ä o p p a id e n e t u je n a ja m in e n o li u n o h d e ttu. V u o n n a s y k s y llä k a u p u n g in s illo in e n m a tk a ilu a s ia m ie s A r v o H o v ila p iti e s ite lm ä n T u r u n m a tk a ilu s ta ty ö v ä e n o p is to s s a ja tä m ä n e s ity k s e n p o h ja lt a s y n ty i v ilk a s k e s k u s te lu m m. o p a s k e r h o n p e r u s ta m is e s ta. T u r u n k a u p u n g in m a tk a ilu la u ta k u n ta lä h ti h a n k k e e s e e n m u k a a n tu k ie n s u u n n ite lm a a t a lo u d e llis e s ti ja lu v a te n lu o v u tta a m a tk a ilu to im is to n tila t k e r h o n jä r je s tä m iä k o k o u k s ia ja t i la is u u k s ia v a r te n. T ä s s ä y h te y d e s s ä v o id a a n to d e ta, e ttä v ie lä tä n ä k in p ä iv ä n ä k e r h o n a u t tii n y k y o lo is s a p ie n e h k ö ä k a u p u n g in a v u s tu s ta, m u tta to im itilo ja e i e n ä ä o le la in k a a n. T u r u n O p a s k e r h o Å b o G u id e - k lu b b - n im is e n y h d is ty k s e n p e r u s ta v a k o k o u s p id e ttiin m a a lis k u u n 26. p ä iv ä n ä 19 57, jo llo in h y v ä k s y ttiin s ä ä n n ö t ja k e rh o n e n s im m ä is e e n Bo Grönholm h a llitu k s e e n tu liv a t v a litu ik s i p u h e e n jo h ta ja k s i to im is to p ä ä llik k ö T o i v o K o rp e la, v a r a p u h e e n jo h ta ja k s i p a s to ri H a a k o n W a in io, s ih te e r ik s i r a itio v a u n u n k u lje tt a ja T e u v o T o i v o n e n s e k ä m u ik s i jä s e n ik s i in te n d e n t ti E r ik B e rg h, m a is te r it L a s s e L in d s tr ö m ja R itv a N ik o s k e la in e n N ä m ä h e n k ilö t lie n e v ä t tu ttu ja tu r k u la is ille ja m o n ille m a tk a ilijo ille, jo tk a o v a t ta r v in n e e t o p a s t u s ta T u ru s s a. K e rh o n y h te n ä p ä ä te h tä v ä n ä o li lu o n n o llis e s ti o p p a id e n p e r u s k o u lu tu s, jo k a te h o k k a a s ti lä h ti liik k e e l le k a u p u n g in m ä ä rä ra h a n tu rv in. L is ä k s i r u v e ttiin m y ö s ja tk o k o u lu tu k s e e n s e k ä y le e n s ä T u r u n m a t k a ilu - ja k o tis e u tu v ä e n y h te is h e n g e n lu o m is e e n. T u r u n s u o m e n k ie lin e n ty ö v ä e n o p is to to im i h y v in m y ö tä m ie lis e s ti o p a s t o im in ta a k o h ta a n ja s in n e p e r u s te ttiin k o t is e u tu p iir i, jo n ka to im in ta a lk o i s a m a n a v u o n n a. K u ite n k in o p p a id e n m ie lis s ä k e h itty i s itte n a ja tu s o p a s k e r h o n r e k is te r ö in n is tä, ja T u r u n O p a s k e rh o r.y. Å b o G u id e k lu b b r.f.n s y n ty m ä p ä iv ä k s i v o id a a n k ir ja ta m a r ra s k u u n 3. p ä iv ä S e n jo h to k u n n a n jä s e n in ä o liv a t s illo in p u h e e n jo h ta ja n a S tig A p p e lg r e n ja m u in a jä s e n in ä R a in e r T u u li, K u r t K a rls s o n. T e u v o T o iv o n e n s e k ä M a u ri E lm e - r a n ta. L a in a a n p a r i k o h ta a n y k y i s e n o p a s k e r h o n s ä ä n n ö is tä : Y h d is ty k s e n ta r k o itu k s e n a o n to im ia k o t i- ja u lk o m a is te n m a t- k a ilijo itt e n o p p a in a to im iv ie n jä s e n te n s ä y h d y s s ite e n ä ja v a lv o a h e id ä n y h te is iä a m m a tillis ia e tu ja a n, s e k ä e d is tä ä h e id ä n a m m a tt itie to ja a n ja k o tis e u tu tu n te - m u s ta a n." " M a k a s iin it" A u ra jo e n itä ra n n a lla. m ie s te n h a lu tto m u u te e n ", to te a a s ih te e r i to im in ta k e rto m u k s e s s a a n. V o im is te lu n p iir ik u n ta o tt e lu T U L S V U L k a a tu i s e n v u o k s i, e tte i tila i s u u tta v a r te n s a a tu k a u p u n g in te a t te r in h u o n e is to a, jo s s a a s ia s s a v e d o ttiin k a u p u n g in h a llitu k s e e n s a a k ka. S u u n n ite lm is s a o li m y ö s y le is u r h e ilu o tte lu T u r k u G ö te b o r g ja ja lk a p a llo - o tte lu T P S T u T o. S Ä Ä T IÖ N T O IM IN T A L A K K A U T E T A A N O ik e u s m in is te riö k iin n itti u s e illa k ir je lm illä ä n h u o m io ta s ä ä tiö n t o i m in ta a n. K irje lm ä s s ä ä n m in is te r iö to te s i, e tte i s ä ä tiö llä o le o llu t m in k ä ä n la is ta to im in ta a v jä lk e e n ja k e h o itti s ä ä tiö n h a l litu s ta v iip y m ä ttä ry h ty m ä ä n to im e n p ite is iin s ä ä tiö n la k k a u tta m is e k s i. S ä ä tiö n e d u s t a jis to n k o k o u k s e s s a jo h ti p u h e tta k a u p u n g in la k im ie s Y r jö H a k a la ja s ih te e r in ä to im i A a rn e H e in o n e n. L ä s n ä o li m y ö s k a u p u n g in la k im ie s E rnst W e s te rlu n d. S ä ä tiö p ä ä te t tiin la k k a u tta a ja la k k a u tta m is to i- m e n p ite is tä h u o le h tim a a n v a littiin T ä l l ä h e tk e llä m a a m m e o p p a a t * o v a t jo jä rje s tä y ty n e e t v a lta k u n n a llis e s ti, ja T u r u n O p a s k e rh o o n o llu t h y v in ta rm o k k a a s ti m u k a n a. O n h a n k e r h o m a a m m e k o lm a n n e k s i s u u r in ; a k t iiv is ia jä s e n iä o n n. 100 ja jo s " p a s s iiv is e t jä s e n e t" lis ä k s i o te ta a n h u o m io o n, s a a m m e s a m a n v e r r a n lis ä ä. Y h te is ty ö s s ä k a u p u n g in m a tk a ilu la u ta k u n n a n k a n s s a s a a tiin tä n ä v u o n n a lä p iv ie d y k s i la a ja p e r u s k o u - lu tu s o h je lm a, jo k a m y ö s o tta a h u o m io o n v a lta k u n n a llis e n o p a s to im i- k u n n a n s u o s itu k s e n. M y ö s ja tk o k o u lu tu s o n k ä y n n is s ä k o k o a ja n. E i v ie lä k o v in s u u re n a m u tta k u i te n k in p u lm a n a k o k e v a t jä rje s tä y ty n e e t o p p a a t T u r u s s a s e n, e ttä o n o le m a s s a m y ö s h e n k ilö itä, jo tk a o p p a in a to im ie n h u o n o n ta v a t k o u lu te ttu je n o p p a id e n m a in e tta, s illä n ä m ä e n e m m ä n ta i v ä h e m m ä n k o u lu tta m a tto m a t o p p a a t e iv ä t o m a a ta rp e e k s i a s ia n tu n te m u s ta ta i m u u te n e iv ä t tä y tä v a r s in a is te n o p p a i d e n v a a tim u k s ia. T u r u n o p a s k o k e e ty ö s s ä ä n v a rs in ' m y ö n te is e n ä m m. s e n, e ttä T u r u n k a u p u n k i o n p a lk a n n u t p a r i s a ta m a o p a s ta s e k ä K a u p p a to r illa s ija its e v a a n in fo rm a a tio k io s k iin p a ri m u u ta o p a s ta. T ä m ä n lis ä k s i to im ii T u ru n lin n a s s a m u id e n te h tä v ie n o h e l la m y ö s o p a s. M u tta e ik ö k a u p u n k i v o is i p a lk a ta e sim. k e s ä k s i m u u ta m a n k ie rto a je lu o p p a a n s e k ä u s e a m p ia o p p a ita k u u k a u s ip a lk a lla e ri n ä h tä v y y s k o h te is iin? T ä lla in e n jä r je s te ly o lis i v a r m a s ti h y ö d y k s i e i v a in o p p a a lle, jo k a a in a o lis i ta v o i te tta v is s a, v a a n m y ö s k a u p u n g in m a tk a ilu lle. L is ä k s i m a tk a n jo h ta jik s i v o ita is iin p a lk a ta o p p a ita, jo tk a v o i s iv a t o p a s ta a k a u p u n g in jä r je s tä m illä s a a r is to m a tk o illa s e k ä m a a k u n ta a n k in s u u n ta u tu v illa k ie r t o a je lu illa. J o k a ta p a u k s e s s a h a v a ita a n (v e r r a ttu n a m u ih in m a tk a ilu k o h tiin m a a s s a m m e ), e ttä m a tk a ilu n h y v ä k s i T u r u s s a o n p a ljo n te h tä v is s ä. O lis i s y y tä ry h ty ä r ip e is iin to im e n p ite is iin. T u r u n k a u p u n g in o p p a a t h a lu a v a t m ie le llä ä n o lla m u k a n a tä s s ä ty ö s s ä te k e m ä s s ä k o tik a u p u n k ia n s a tu n n e tu k s i s e k ä o m a n k a u p u n g in ja m a a n m a tk a ilijo ille e ttä u lk o m a a la is ille G U ID E V E R K S A M H E T E N I Å B O B e h o v e t a v s k o la d e tu r is tg u id e r h a r v u x it d e s e n a s te å re n o c k s å i Å b o. O r g a n is e r a d g u id e u tb ild n in g h a r d o c k fu n n its i e tt k v a r ts e k e l, b ö r ja n d e m e d k u r s e r v id d e t f in s k s p rå k ig a a rb e ta rin s titu te t. S e d e rm e ra h a r u tb ild n in g e n s k ö tts a v s ta d e n s tu ris tn ä m n d e lle r g u id e k lu b b e n e lle r a v b å d a d e s is tn ä m n d a i s a m rå d. D e n n u v a r a n d e fö r e n in g s - lä n k e n fö r d e a u k to r is e r a d e g u id e r n a i Å b o ä r T u r u n O p a s k e rh o r.y. Å b o G u id e k lu b b r.f. s o m g r u n d a d e s re d a n 1957, m e n b le v r e g is tr e r a d fö r s t G u id e k lu b b e n s fr ä m s ta m å ls ä ttn in g ä r g u id e u tb ild n in g p å h ö g n iv å s a m t e n a v s e v ä rd fö r b ä t t rin g a v a r b e ts - o c h lö n e v illk o r e n fö r s ta d e n s g u id e r. T r o ts d e t fa k tu m, a tt m å n g a a v g u id e r n a i d e tta n u u t fö r s in a g u id n in g s u p p d r a g v id s id a n o m s tu d ie r e lle r e g e n tlig t a r b e te a v p u r in tr e s s e fö r tu ris m e n, k a n m a n in te i lä n g d e n k r ä v a d e tta, u ta n e t t fa s t a r b e ts f ö r h å lla n d e å t m in s to n e fö r e n e lle r fle r a m å n a d e r b o r d e g a r a n te r a s. I d e tta n u fin n s d e t e n d a s t e t t få ta l fa s t a n s tä lld a g u id e r i h a m n e n o c h i s ta d e n s in fo rm a tio n s k io s k. M A T T I H A R V A ja p a r i m u u ta k o u lu p o ik a a k u lk i k ä d e t ta s k u s s a p itk in Y lio p is to n k a tu a. K e s tilä n v a a te tu s liik k e e n k o h d a lla p o ik ia v a s ta a n tu li k a u p p a n e u v o s H e ik k i K e s tilä, jo k a h u o m a u tti p o jille : K ä d e t p o is ta s k u is ta, ja v a n t- tu u t k ä te e n. T u le e h a lv e m m a k s i. ( T u r k u - s e u ra n k a s k u k o k o e lm a s ta )

18 V A L T I O N E U V O S T O o n m y ö n t ä n y t T u r u n k a u p u n g i l le o i k e u d e n a lo it ta a k o k e i l u p e r u s k o u lu n y lä a s t e e n t o im in n a n lu k u v u o d e n a lu s t a. K a n s a k o u l u n V I: lla lu o k illa k e v ä t lu k u k a u d e lla o lle e t n o p p ila s t a ja t k a v a t s y k s y l lä o p in t o ja a n p e r u s k o u l u n y lä a s t e e lla. H e v o iv a t ja t k a a o p in t o j a a n T u r u n it ä is e s s ä tai l ä n t i s e s s ä k a n s a la i s k o u l u s s a, jo tk a s y k s y llä m u u ttu v a t p e r u s k o u lu n y l ä a s t e e n k o u lu ik s i. K o k e i lu k e s k i k o u lu n ja k a n s a l a i s k o u lu j e n o p p ila a t ja t k a v a t e n t is e n o p e t u s o h je lm a n s a lo p p u u n. M a in i tut k o u lu t la k k a a v a t a ste e tta in s a m a n a i k a i s e s t i k u in k o k e i l u p e r u s k o u l u n y lä a s t e n i is s ä la a je n e e k o l m e n v u o d e n a ik a n a k a ik k i y lä a s te e n k o lm e v u o s i l u o k k a a k ä s it t ä v ä k s i k o u l u k s i. K e v ä ä n a ik a n a V I- lu o k k a l a is t e n h u o lt a ja t su o rit tiv a t o p in t o -o h je lm ie n v a lin n a n ylä a ste tta v a rte n. T u r u n k a n s a k o u lu j e n IV - ja V - l u o k k a l a is t e n h u o lt a jille n k o t ia lä h e te ttiin tie d o te p e ru sk o u lu jä rje s te lm ä stä. T U R U N jä ä h a llin p a ik k a k y s y m y s o n lo p u llis e s t i ra tk a istu. K a u p u n g in v a lt u u s t o n k o k o u k s e s s a p ö y d ä lle p a n t u k a u p u n g in h a l lit u k s e n e h d o t u s jä ä h a llin r a k e n t a m is e s t a Im p iv a a r a n p u is t o o n oli j a t k o k ä s it t e ly s s ä p id e t y s s ä k o k o u k s e s s a, j o s s a p a ik k a k y s y - m y k s e s t ä k ä y tiin p a ritu n tin e n k e s k u ste lu. Ä ä n i n jä ä h a lli p ä ä tettiin r a k e n t a a K u p it t a a n a lu e e lle, j o n n e tä n ä v u o n n a v a lm is t u u m y ö s u rh e ilu h a lli. Sa m a a n a ika a n ku n T u ru ssa Y. E. H a k a la, A l la n L a in t o. A a r n e H e in o n e n ja E i n o L e h t in e n. S ä ä n t ö j e n m u k a a n v a r a t s ä ä t iö n t o im in n a n la k a t t u a o li lu o v u t e t t a v a T u r u n k a u p u n g ille. M in is t e r iö m y ö n s i lu v a n s ä ä t iö n t o i m in n a n la k k a u t t a m is e e n ja s ä ä t iö re k is t e r ille lä h e te ttiin k a u p u n g i n r a h a t o im is t o n ku itti s ä ä t i ö n v a r o j e n l u o v u t t a m is e s t a T u ru n k a u p u n g ille. V A R O J E N L U O V U T U S T U R U N K A U P U N G I L L E S ä ä t i ö n e d u s t a j is t o n v a lit s e m a t h e n k i l ö i H a k a la, L a in t o, H e in o n e n ja L e h t in e n k ä v iv ä t k a u p.jo h t a ja V ä i n ö J L e in o n l u o n a ilm o itt a m a s sa t o im in ta n sa la k k a u t t a n e e n s ä ä t iö n lu o v u t t a v a n k a u p u n g il le ,7 2 m k t o iv o m u k se lla, e ttä s u m m a k ä y t e t t ä is iin k u n n a llis e n u im a h a llin ra k e n t a m ise e n. V a s t a u s p u h e e s s a a n k a u p.jo h t a ja ilm oitti k a u p u n g in o tta v a n h u o m io o n sä ä t iö n t o iv o m u k se n v a r o je n k ä y t tä m ise stä. V ä lit t ö m ä s ti lä h e ty stö käv i k a u p u n g in ra h a to im ist o s s a lu o v u t t a m a ss a k a u p u n g in k a m r e e r i O s m o P o u t a s e lle s h e k in T o d e t t a k o o n, e ttä k u lu v a n v u o d e n h u h t ik u u lla u r h e ilu t a lo s ä ä t iö n p e s ä m u n a o li k a s v a n u t 5.593,97 m a r k a k si. V a r o j e n lu o v u t u s t ila is u u d e s s a s ä ä t iö n h a llit u k s e n p u h e e n jo h t a ja m m. t o te si s ä ä t iö n t o im in n a n o lle e n e rittä in v ilk a s t a a lk u v u o s in a. T o i m in n a lle e i k u it e n k a a n sa a tu ta lo u d e llis t a ym. tu k e a. H a r r a s t u s ja k iin n o s t u s u r h e ilu t a lo h a n k k e e s e e n la s k i u s e id e n p a ik a llis t e n u r h e ilu s e u r o j e n h a n k itt u a o m a n to im ita lo n tai - h u o n e is t o n k a u p u n g in t a lo u d e llis e lla ja v e ik k a u s v o it t o v a r o je n tu e lla. U r h e ilu h a llih a n k e o li n iin ik ä ä n tu llu t p ä iv ä jä rje s t y k s e e n. E I N O L E H T I N E N k a m p p a illa a n j ä ä h a llin ra k e n t a m i s e n p u o le s t a T u r u n k a u p u n g i n h a l lit u k s e lle o n iäte tty y h d e n t o is t a eri k u n to - ja lu is t e lu jä r je s t ö n kirje lm ä su u re n te k o jä ä ra d a n ra k e n t a m ise s ta T u r k u u n. K a u p u n g in j o h t a j a ilm o itti jä rje s t ö j e n lä h e t y s tö lle, ettei k a u p u n g il la o le t o is t a is e k s i t a lo u d e llis ia m a h d o llis u u k s ia te k o jä ä ra d a n ra k e n t a m ise e n. K A N S A N E L Ä K E L A I T O K S E N a in o a H e ls in g in u lk o p u o le lla o le v a to im i ta lo E e r ik i n k a d u n ja E s k e l in k a d u n k u l m a u k s e s s a o n o ie t t u k ä y ttö ö n. T u r u n t o im ita lo n r a k e n t a m in e n a lo i tettiin , s e n t ila v u u s o n k u u tio m e triä ja p in ta -a la n e liö m e tr iä. T o n t in h in t a oli m k ja r a k e n t a m in e n m a k s o i m k. T o im it ilo is s a t y ö s k e n t e le e n. 150 h e n k ilö ä ja t o im is t o je n p ä iv it t ä in e n a sia k a sm ä ä r ä o n n N e lik e r ro k s ise n ta lo n m a a n a la isia k e l la r ik e r r o k s ia o n l is ä k s i k a k s i k o l m a s k e r r o s o n v u o k ra ttu m e r e n k u lk u h a llit u k s e lle. lä ä n in h a llit u k s e n k o u lu a s ia in t o im is t o lle s e k ä p o sti- ja le n n ä tin h a llitu k s e lle. H e n k ilö k u n n a n lu o k a la, t a lo n m ie h e n ja va h tim e st a rin a s u n n o t sij a it se v a t n e l j ä n n e s s ä k e r r o k s e s s a. E n s im m ä i s e s s ä p o h j a k e r r o k s e s s a o n F r u n t im m e r s B ib e l f ö r e n in g e n i A b o - y h - d is t y k s e n h a r t a u s h u o n e ja y h d i s t y k s e n v a h t im e s t a r in a s u n t o. H a r- t a u s h u o n e e n r a k e n t a m in e n liittyi y h d is t y k s e n o m is ta m a n to n tin m y y n t ie h to ih in. W Ä I N Ö A a l t o s e n S e u r a n v u o s i k o k o u s p id e ttiin t ä n ä v u o n n a T u r u s s a a k a t e e m ik k o - p r o f e s s o r in s y n t y m ä p ä iv ä n ä 8 3. W ä i n ö A a lt o s e n m u s e o s s a p id e t y s s ä v u o s i k o k o u k s e s s a n e ljä n e r o v u o r o s s a o lle e n h a llit u k s e n j ä s e n e n v a a l i s s a v a littiin k a u p. jo h t a ja V ä i n ö J. Leino, p ä ä jo h ta ja J o r m a Jalava ja prof. S a k a r i Sa arik ivi u u d e lle e n s e k ä u u t e n a p rof. A u n e Lindström. H a llitu kse e n k u u lu u m y ö s k o u lu n jo h t a ja A n tti Lehtinen T u ru sta. S e u r a n T u ru n t o im ik u n n a n m u o d o s t a v a t a p u l.k a u p.jo h t a ja J o h a n n e s K o ik k a la in e n p u h e e n j o h tajana, k o u lu n jo h t a ja A n tti L e h t in e n v a r a p u h e e n j o h t a ja n a, to im itta ja E i n o Lehtinen s ih t e e r in ä s e k ä m u in a j ä s e n in ä fil. m a is te r i M a r g a re ta Jokinen, a p u l. k a u p. s ih t e e ri P a a v o M ä k in e n ja ro v a s ti H a a k o n W a in i o. T u r u n t o im ik u n n a n e s it y s s e u r a n m e rk in ja t u n n u k s e n h a n k k im is e s t a s a i v u o s i k o k o u k s e s s a m y ö n t e is e n r a t k a is u n ja s a m a ll a h y v ä k s y t t iin g r a a f ik k o P e k k a V u o re n la a tim a lu o n n o s. A k a t e e m ik k o - p r o f e s s o r is t a v a lm iste tta v a m ita li p y ritä ä n s a a m a a n v a lm iik s i W ä i n ö A a l t o s e n 80 - v u o t is e n s y n t y m ä p ä iv ä n m u is t o k s i v V u o s i k o k o u s te k i m e rk it t ä v ä n p ä ä t ö k s e n m y ö s H ir v e n s a l o n L a u t t a r a n n a s s a s ij a it s e v a n W ä in ö A a l t o s e n la p s u u d e n k o d i n sä ily t t ä m is tä k o s k e v a s s a a s ia s s a. T u r u n Ispoisten kartano mereltä päin nähtynä. k a u p u n g in h a llit u s o n lu o v u tta n u t k iin te is t ö n s e u r a n kä y ttö ö n. P A K O L A I N E N 71 F ly k t in g -k e rä y k - s e n v a lt a k u n n a llin e n a v a u s s u o r i tettiin s u n n u n t a in a T u ru n k a u p p a t o r illa. L u m is a t e e s t a ja e rittäin k o le a s t a s ä ä s t ä jo h tu e n a v a u s t ila is u u t e e n o s a llis t u i v a in m u u t a m ia k y m m e n iä tu r k u la isia. K e r ä y k s e n a v a u k s e n su o ritti T u ru n p a ik a llis t o im ik u n n a n p u h e e n jo h ta ja, k a u p.jo h t a ja V ä in ö J. Leino. P u h u ja n a oli u lk o m in is te ri V ä in ö L e s kinen ja m u s iik is t a h u o le h t i S a - ta h ä m ä lä is e n o s a k u n n a n so itto k u n ta. Y h d is t y n e it t e n K a n s a k u n t ie n P a k o la is a v u n p ä ä k o m is s a a r i S a d r u d - d in A g a Khan v ie ra ili e n n e n ry n- n ä k k ö p ä iv ä ä T u r u s s a k ä y n n is t ä m ä s s ä k e rä y sk a m p a n ja a. S u n n u n t a i-ilt a n a k e llo jä rje ste ttiin "o v e lt a o v e lle " -k e rä y s, j o h o n o s a llis t u i 1 4 jä rje s tö ä ja k e rä ä jä ä. K e r ä y k s e n y h te is tu lo s oli yli m k. L is ä k s i sa a t iin la h jo it u k s ia, jo te n s u n n u n ta ip ä iv ä n k e r ä y s t u lo s T u r u s s a o li n m k. P a r h a a n k e r ä y s t u lo k s e n sa a v u tti T u r u n T e in iy h d is t y s 169 k e rä ä jä llä ja m k :lla. T o is e k s i sijo ittu n e e lla Å b o A k a d e m illa oli 6 2 k e rä ä jä ä ja t u lo s mk. T a n s k a s s a ja R u o t s i s s a k ie rtu e e l la o llu t L e n in g r a d in F ilh a rm o n in e n o rk e s t e ri a n to i k o t im a t k a lla a n k o n se rt in T u ru n k o n s e r t t i t a lo s sa, jo k a o li tä y n n ä kiito llista k u u lija k u n ta a. O r k e s t e r in k o k o n a is - v a h v u u s o n lä h e s so ittajaa. T u r u s s a k o n s e r t o in e e s e e n ry h m ä ä n k u u lu i 100 m u u sik k o a ja viisi toim i h e n k ilö ä. K o n s e r t t ia johti o rk e s t e rin t o in e n jo h ta ja J u ru j I e m i r k a - nov. H ä n voitti v N e u v o s t o liito n jo h t a ja k ilp a ilu n M o s k o v a s s a ja n im ite ttiin t o is e k s i jo h ta ja k s i v S o lis t in a T u ru n k o n s e r t is s a e siin ty i n u o ri V ik t o r T r e t j a k o v. S U O M I R O M A N I A S e u r a n 20- v u o t is ju h la ilis u u k s iin liittyi T u r u s s a S ib e liu s - m u s e o s sa järje ste tty k o n se rtti, jo n k a a v a u k s e n su o ritti ka u p.jo h ta ja V ä in ö J. L e i - n o. R o m a n ia n u lk o m a isia ku lttu u risu h te ita h o it a v a n in stitu u tin v a r a p re s id e n tti O c ta v Livezeanu esitti te rv e h d y k s e n. T ila is u u d e n taite e llise sta o h je lm a sta v a s ta s iv a t B u k a r e s t in k o n s e r v a t o r io n o p p ila a t viu listi M a r ia n a S ir b u ja laulaja G h e o r g h e Grasnaru sä e stä jä - n ä ä n p rof. A le x a n d r u S u m s k i. O h je lm a s s a o li m m. J e a n S ib e liu k se n. Y rjö K ilp ise n, A u lis S a llis e n ja E e r o S ip ilä n s ä v e lly k s iä. E n n e n k o n se rtin a lk u a R o m a n ia n H e ls in g in su u rlä h e t tilä s M irc e a B alan escu luovu tti S ib e liu s -m u - s e o lle ro m a n ia la is ia so ittim ia ja m u s iik k ik irjo ja. L a h j o it u k se n v a s ta a n o ttiva t re hto ri K. G. F o g e I ja p rof. J o h n Rosas. P ä iv ä llä ro m a n ia la ise t v ie ra a t vie ra iliv a t kau p. jo h ta ja n k o t o n a ja tu tu stu iv a t k a u p u n g in n ä h tä v y y k siin. T U R U N k a n s a k o u lu je n u u s ie n o p p ila id e n ilm o itta u tu m in e n I lu o kille su o rite ttiin K a n s a k o u l u k in ilm oittau tu i y h t e e n s ä o p p ila sta, jo ista s u o m e n k ie lis iin k o u lu ih in ja ru o ts in k ie lis iin 73 o p p ila sta. V iim e v u o d e n k e v ä ä s e e n ve rra ttu n a su o m e n k ie lisiin k o u lu i h in ilm o itta u tu n e ita oli 2 5 e n e m m ä n ja ru o ts in k ie lisiin kah ta v ä h e m m än. T U R U N p ä ä p o s tit a lo H u m a listo n - k a d u n ja E e rik in k a d u n k u lm a u k s e s s a v a lm istu i v T a l o s s a o n aloite ttu p a r is e n vu o tta k e stä v ä t p eru sk o rja u styö t, jo id en e n s im m ä i s e e n v a ih e e s e e n k u lu u a ik a a 14 ku u k a u tta. T a lo s s a s u o rit e t a a n p e ru ste e llis ia k o r j a u k s ia ja lis ä k s i u u d is ra k e n n u stö it ä, m m. ra k e n n e t a a n :n h e n g e n v ä e s t ö n s u o ja, p a ik o i tu stilaa 5 0 :lle a u to lle ja s a d e k a to ksia. R U I S S A L O N u u s i silta o n ollut k ä y t ö s s ä k y m m e n k u n ta vu otta, m u tta v a s ta tä n ä k e v ä ä n ä o n sa a t u vira llin e n lu p a s illa n ra k e n ta m ise e n. V a n h a a s ilt a ru m ilu sta ei m y ö s k ä ä n o le voitu p u rk a a, k o s k a p u rk a m i s e e n ei o le o llu t lu p a a. T u ru n k a u p u n g in a n o m u s u u d e n silla n ra k e n ta m is- ja v a n h a n silla n p u rk a m is - lu v a sta jätettiin v e s io ik e u d e lle A s ia k irja t o liv a t s i i s v ir a s - t o k ie r ro k se lla lä h e s 14 v u o tta e n n e n k u in v e s io ik e u s a n to i p ä ä t ö k s e n s ä u u d e n ra k e n t a m ise lle ja v a n h a n p u rk a m ise lle. M E R I K U T S U U 7 1 -n ä ytte ly jä rj e s tettiin K u p it t a a n u u d e s s a u rh e ilu h a llis s a N äytte - ly p in ta -a la a o li k ä y t ö s s ä m - ja näytteilleasettajia 71. O s u u s k u n ta T u ru n M e s s u t toim i tä llä kin k e r taa n äytte lyn järje stä jä n ä. N ä y tte ly s s ä sa a v u te ttiin u u s i y le is ö e n n ä tys, n ä y t t e ly s sä kä v i y h t e e n sä h e n k e ä, jo te n viim e v u o tin e n m ä ä r ä ylitettiin lä h e s k a h d e k s a lla tu h a n n e lla. T u lo k s e e n o lla a n tyytyvä isiä, v a ik k a ta v o itte e k si ase te ttu kä v ijä ä jäik in vie lä tällä k e r ralla saavuttam atta. " K Y M P P I -le h d e n jä rje s t ä m ä ss ä k ilp a ilu ssa etsittiin S u o m e n k o m e im p ia puita. K o m e in h o p e a p a ju löytyi T u ru s t a B r a h e n p u isto sta. H a rry C h o r in i n löytäm än h o p e a p a ju n y m p ä r y sm itt a o li 1 30 se n ttim e trin k o r k e u d e lla sm. M A A M M E e n s i m m ä i n e n e l ä i n s u o je lu y h d is t y s p e ru s t e tt iin T u r k u u n. T u r u n t e a t t e r ilä m p iö s s ä h e lm ik u u n lo p u lla p e r u s t e t u n T u r u n E lä in s u o j e l u y h d is t y k s e n s ä ä n n ö t K e is a r illin e n S u o m e n s e n a a t t i v a h v isti t o u k o k u u n lo p u lla y h d is t y s vie tti v u o t is ju h - la a n s a. T u r u n E lä i n s u o j e l u y h d i s t y k s e n a n s io s t a e lä in s u o j e lu a a t e a lk o i le vitä v o im a k k a a s t i m u ille k in p a ik k a k u n n ille. S a k a r i T o p e liu k s e n j o h d o lla H e ls in k iin v p e ru ste tt u e lä in s u o j e lu y h d is t y s o li m a a m m e t o in e n e lä in s u o j e lu y h d is t y s. T U R U N o ik e u s a p u t o im is t o a loitti t o im in t a n s a V iim e v u o d en v iid e n to im in ta k u u k a u d e n a ik a n a t o im is t o s s a o li a s i a k a s k ä y n tiä. A v io - ja a s u m u s e r o a s i o i t a o li 144, p e ru n k irjo it u s -, p e rin t ö - ja t e s - t a m e n tt ia sio ita 60, v u o k r a - a s io it a 59. s o s ia a liv a k u u t u s a s io it a 4 5 jne. V ilk k a in k u u k a u s i o li m a r r a s k u u kä v ijä llä. K ä sit e lt y j ä a s io it a o li lä h e s ja t a p a u k s e s s a r y h d y t tiin e r ik o is t o im e n p it e is iin. O i k e u d e s s a e s iin t y m is iä o li 43. T U R U N m e r im ie s a m m a t t ik o u lu aloitti t o im in t a n s a k o u - iu la iv a S u o m e n J o u ts e n e lla. E n s i m m ä is te n la iv a k o k k i-, k o n e - ja k a n - s ilu o k k ie n t o im in n a n a lo it t a m is e s t a tuli t ä m ä n v u o d e n k e v ä ä llä k u l u n e e k s i 1 0 vuotta. V u o s ik y m m e n e n a ik a n a k o u lu o n k o u lu t t a n u t s a d o t - ta in a m m a ttita ito is ta h e n k ilö k u n t a a m e re n k u lu n p a lv e lu k s e e n. S i s ä o p p ila it o k se n a to im iv a n k o u lu n h y t e is s ä o n t ila a 8 2 o p p ila a n m a j o it t a m ista va rte n. A U R A J O E N y lä j u o k s u n jä id e n H a lis te n u k k o j e n " liik k e e lle lä h tö o li a ik o in a a n t u r k u la is ia k i i n n o s ta v a t a p a h tu m a, jo ta s a n k o in j o u koin ko k o o n n u ttiin s e u ra a m a a n A u ra jo e n jo k iv a rsille. H a lis te n u k o t " o v a t k u it e n k in m e n e t t ä n e e t ju h la v u u te n sa, s illä y lä j u o k s u n jä id e n liik k e e lle lä h t ö ta p a h t u i t ä n ä k in k e vä ä n ä " h ilja is e lo n m e rk e iss ä e n s im m ä is e n ä p ä ä s iä is p ä iv ä n ä A ik a is in jä id e n lä h tö o n k a u p u n g in v e s ila it o k s e lla tila sto itu ja m y ö h ä is in L ä h t ö p ä iv ä oli , ja H ä liste n u k o i s t a " o n t ila s to a h o id e ttu a lk a e n ja k a u p u n g in v e s ila it o s o n h u o le h t i n ut t ila s to in n is ta a lk a e n. V A L T IO N T a id e o s t o t o im ik u n t a t u t u stu i T u r u n T a it e ilija s e u r a n v u o s i- n ä y tte ly y n ja o s t i v a lt io n t a id e k o k o e lm iin t e o k sia se u r a a v ilt a ta ite i lijoilta: J o u n i B o u c h t. K a lle E s - k o I a, H a n n u Hämäläinen, N i k o la i Lehto, P a a v o Sainio, V e ik k o Siren, U lla Söderholm, H ilk k a Toivola, A u lis Uotila ja V o itto V ik a i n e n. O s t o s t e n y h t e is su m m a oli n mk. Tur ussa tapahtuu

19 TURUN k a u p u n g in m u s iik k ila u ta - k u n ta jä rje s ti yhte is ty ö s s ä Eestin k u lttu u rim in is te riö n ka n ssa ja SN- S euran m y ö tä v a ik u tu k s e lla Turussa Eestin m usiikin päivät, jo id e n o h je lm a s s a o li kolm e k o n s e rttia : s o lis tik o n s e rtti A ka te m ia ta lo ssa, ka m a rik o n s e rtti T urun lin n a ssa ja s in fo n ia k o n s e rtti K ons e rttita lo s s a. E estin F ilh a rm o n ia n in te n d e n tti O lg a Rudnevan jo h tamaan vierailijaryhm ään kuului yks ito is ta ta ite ilija a, o o p p e ra la u la ja t M a rg a rita V o it e s ja H endrik Krumm, p u h a llin k v in te tti sekä E estin F ilh a rm o n ia n ja M oskovan B o ls h o i-te a tte rin ka p e llim e sta rin a to im iv a n u o ri jo h ta ja s u u ru u s Eri Klas, jo k a jo h ti sin fo n ia ko n se rtin, S U O M E N ja N e u v o s to liito n Y Y A s o p im u k s e n 2 3 -v u o tis ju h.a a v ie te t tiin T u ru n K o n s e r ttita lo s s a. J u h la p u h e e n p iti N -liito n v a ltio t ie te e llis e n k o rk e a k o u lu n re h to ri A le k s a n d r Muhin ja te rv e h d y s p u h e e n k a n s a n e d u s ta ja E n s io L a i - n e. J u h la n m o n ip u o lis e s ta ta ite e l lis e s ta o h je lm a s ta va s ta s iv a t n e u v o s to liitto la is e t t a ite ilija t. J u h la a k u n n io ittiv a t lä s n ä o lo lla a n m m. va - ra k u lttu u rim in is te ri G. V I a dyk i n ja p ä ä k o n s u li A. I. Niki t i n. S a m a n a p ä iv ä n ä p id e ty s s ä S N - S e u ra n T u ru n p iirijä r je s tö n v u o s i k o k o u k s e s s a jä rje s tö n p u h e e n jo h ta ja k s i v a littiin e d e lle e n p ro f. J o h n Wickström. TU R U N ka u p u n ki saa uuden m atka ilu k o h te e n 1820-luvulla rakennetu s ta K u p itta a n lä h te e n p a v iljo n k i- ra kennuksesta, jo n k a ku n n o sta m i seen ka u p u n ki on v a ra n n u t mk. E m p ire ty y lin e n ra kennus m aalataan u lk o p u o le lta ja sis ä p u o le lla s u o rite ta a n tä h tik a to n re s ta u ro in ti. U seita vu o sia kuivana o llu t kaivo tä y te tään ve d e llä. K u p itta a lla to im i 1800-luvulla suosittu te rveyskylp yä, jo n k a lähteen veden para n ta vaan vaikutukseen lu o te ttiin. K ylp ylä n to im in ta päättyi vuosis a d a n vaihteessa. L ä hdepaviljo n g in a lu e e lla s ä ily i K aivosalira kennus ta lv is o ta a n a sti, jo llo in se p aloi V U O T IS J U H L IA A N v ie ttä v ä ä y s tä v y y s k a u p u n k ia a n G ö te b o rg ia T u ru n k a u p u n g in v a ltu u s k u n ta kävi o n n itte le m a s s a ja lu o v u tta m a s s a la h jo in a G ö te b o rg in le i- jo n a v a a k u n a lla v a ru s te tu n sin ise n n a h k a -a d re s s in ja R iih im ä e n k ris ta llim a lja k o n. V a ltu u s k u n n a n jo h ta ja n, k a u p.jo h ta ja V ä in ö J. Leinon lis ä k s i s iih e n k u u lu iv a t a p u l.k a u p. jo h ta ja U u ti Palaja, k a u p u n g in v a ltu u s to n v a ra p u h e e n jo h ta ja V e ik k o Halme, k a u p.s ih te e ri T a u n o Maijala, is ä n n ö its ijä A h ti Penttilä, m a in o s to im itta ja M a tti V i r - t a n e n, s o s ia a lita rk k a ilija L iis a Pa a I i m ä k i, lä ä n in te rv e y s s is a r S y lv i Lindholm, le v y s e p p ä P a u li Forss ja to im itu s jo h ta ja L ars Tiusanen. VIIM E num erossa ju lkaisim m e uutisen T urun K aupungin te a tte rin lähtevistä ja tulevista, kun näytäntövuosi kesällä vaihtuu. Emme s illo in tienneet, että m onivuotinen u s kollin e n näyttäm öm ies K alle L i I - j e s t r a n d o li m yöskin jäävä e lä kkeelle eroam isiän saavutettua lakipisteensä. Kevään työkauden päättyessä päätti jä ttä ä toim ensa m yös T urun T e a tte rikerh o n yllä p itä m ä n te a tte ribaarin hoita ja A ino Rautala, jo ka o li siin ä o llu t pyöreät 20 vuotta M ole m m ille u s k o llis ille läm pim ät tu rku la iste n terveiset. T O U K O K U U N a lk u p ä iv in ä oli k u lu n u t 10 v u o tta siitä, ku n T u ru n lin n a a m o n in ta v o in ju h littiin. V iis ito is ta vu o tta ke s tä n y t en tis tä m is ty ö o li s a a te ttu p ä ä tö k s e e n ja n iin p ää stiin a lk a m a a n se k a u s i, jo k a m u o d o s ta a T u ru s s a m a h ta v a n lin n a a n tu tu s tu jie n v irra n. K u n lin n a n s e in ie n s is ä l lä to im e e n p a n n u t ju h la t ja k irk o n kä yn n it o te ta a n tu ris tie n lis äk si h u o m io o n, on to d e tta v a, e ttä k ä v i jö id e n lu ku tu o n a k y m m e n v u o tis k a u te n a yltä ä y li k a h d e n m iljo o n a n. M e rk k iv u o d e n m e rk k ita p a u s on e h d o tu s lin n a n h en k ilö k u n n a n p uvus- ta m is e k s i h is to ria llis iin as u ih in. Suom en T urun ta loudenhoitaja na useita vuosia to im in u t ja ilm o itu s- p ä ä llikön tehtävää lehden peru sta m isesta alkaen hoita n u t Paavo Suominen on pyytänyt ja saanut vapautuksen ilm o itu sp ä ä llikö n te h tävästä ja hänen tila lle e n on v a littu T oivo Tikka, jo n k a hankintatyön tu lo k s ia nähdään jo täm än num eron sivuilla. T u rku-seura ja S uom en Turku e sittävät Suom iselle, jo ka edelleen on seuran hallitu kse n jäsen, k iito k sen lehden hyväksi suorittam astaan arvokkaasta työstä ja toivovat T i kalle m enestystä tärkeässä tehtävässään. T U R K U -A u ra L io n s c lu b lu o vu tti T u ru n ka u p u n g in ja jä ä - h alliy h d is ty k s e n e d u s ta jille to im in n a lla a n jä ä h a llin h yv äk si h a n k k im a n sa v a ra t m k. L a h ja p a n k k ik ir- ja n lu o vu ttiva t p ro f. A u vo S ä n t t i, k u lta s e p p ä E rik Vesonen ja d ip l. ins. K a u k o Tuomi. L a h ja n v a s ta a n o ttiv a t jä äh a lliy h d is ty k s e n p u h e e n jo h ta ja, a p u l.k a u p.jo h ta ja J o h an n e s Koikkalainen, ap u l. k a u p.jo h ta ja L a u ri O r e l l ja jä ä h a l liy h d isty ks en sih te e ri, ra k.m e s ta ri K a u k o Linko. TURUN kaupungin liik e n n e la ito k sen ra itio tie liike n te e ssä ko lm o slin - ja n m yötäpäivään kiertävä lin ja m uuttui huhtikuussa bussilinjaksi. R a itio tie liikente e n lopettam isen seuraava vaihe ta p a h tu u 1972 kesällä, jo llo in 21 bussia k o rvaa b u ssilin ja ksi m uuttuvan k a k k o s lin ja n, joka ja tk u u K u ra la n ka u tta u u d e lle Hämeentielle. Kolm oslinjan vastapäivään k ie rtä vä re n g a s vaih tu u bussilin ja k s i v. 1973, jo n k a jä lk e e n raitio va u n u ja ei e nää nähdä Turun katukuvassa. V u o s ik y m m e n iä A u ra jo e n ra n n a s sa s ija in n e e n m u s e o la iv a Sigynin h in a u s S u o m e n lin n a n te la k a lle a lo i te ttiin a a m u lla. V a rsin aise n h in a u k s e n s u o ritti v a rtio la iv a S ilm ä. E n s i v u o d e n k e s ä ä n k e s tä v ie n k o rja u s tö id e n a ik a n a Sigynin p u u o s a t u u s ita a n lä h e s k o k o n a a n. K o rja u s tö id e n v a lm is tu ttu a a lu s p u r je h tii ta k a is in T u rk u u n. S ig y n in k u n n o s ta m is e e n valtion lis ä b u d je tis s a o n v a ra ttu mk ja T u ru n k a u p u n k i o n ta rk o itu k s e e n m y ö n tä n y t m k. Å b o A k a d e m in n a is to im ik u n ta o n k e rä n n y t yhte e n s ä m k, jo tk a T u a E n kvist ja n a is to im ik u n n a n jä se n et lu o v u ttiv a t A u ra jo e n ran- ta la itu rilla v a ra tu o m a ri Jo h n L a g - Strömille. V a ra t k o o s tu iv a t N au- tic a -n ä y tte ly s tä ja S ig y n -illa s ta. " P e la s ta k a a S ig y n -tilille " o n kertyn yt v a ro ja yli m k. N e u v o s to liito n pääkonsulaatissa Turussa neljä vuotta toim inut pääkonsuli A. I. N ik itin on siirtynyt M oskovaan u lk o m in is te riö n palvelukseen. P ä ä konsula a tissa jä rje s te t tiin tila is u u s p ä ä k o n s u lin poislähd ö n ja u u den p ä ä k o n s u lin P. G. Krekotenin saapum isen jo h dosta. Apul.kaup.johtaja Paavo K o ponen lu o v u tti p ä ä ko n su li Nikitin ille T u ru n k a u p u n g in la hjana taite ilija V iljo Mäkisen Turkuaiheisen re lie fin. T u k h o lm a s s a to im iv a v p e ru s te ttu S u o m e n M a tk a ilu to im is to n m a rk k in o in tiry h m ä jä rje s ti T u ru n k a u p u n g in ja le h distö n e d u s ta jille s e lo s tu s tila is u u d e n S u o m e n m a tk a ilu n m a rk k in o in n is ta R u o ts is s a. V o im a k k a a n s a n o m a le h - tim a in o n n a n m o tto n a o n " S u o m i lä h e llä m u tta e r ila in e n ". E rä ä n ä n ä k y v ä n ä tu lo k s e n a m a in o n n a s ta ja in fo rm o in n is ta o n o llu t m a tk a ilu to i m is to lle s a a p u n e e t y li tie d u s te lu a, jo is s a p y y d e tä ä n tie to ja S u o m e s ta. K a ik k iin tie d u s te lu ih in va s ta ta a n. T ila is u u d e n o s a n o tta jille e s itettiin Jo h n D. B u lg e rin v a lm is ta m a Itä m e re n, lä h in n ä S u o m e n ja R u o ts in välis tä m a tk a ilu a e s itte le v ä k e s ä in e n v ä rifilm i, jo ta m m. T u ru n kau p u nk i o n a v u s ta n u t m a rk a lla. F ilm i e s ite ttiin e n s im m ä is tä k e rta a S u o m e s s a. S e lo s tu k s ia tila is u u d e s s a e s ittiv ä t t o im is to p ä ä llik k ö R ain e r Tuuli ja o s a s to p ä ä llik k ö A n d ers Lindgren T u k h o lm a s ta, m a rk k i n o in tis ih te e ri J a a k k o Mattila H e l s in g is tä ja T u ru n m a tk a ilu p ä ä llik k ö Irm e li T o r s s o n e n. A ino-lusikka. Uusi, hienostunut K otkanpää-tuote, jossa hopeaan m uotoiltua tyylik k y y ttä on korostettu 600-luvun suom alaisella ornam entilla. A rvokas yksityiskohta jo kaisee n kahvipöytään. Kulta- ja kellosepänliikkeistä. Design Kaija Österlund «O AURAN KULTASEPPÄ OY UUDET TUULET PUHALTAVAT! TULKAA KATSOMAAN! T Ä Y D E L L IN E N V E R H O P A L V E L U V U O D E V A A T T E IT A N A IS T E N M U O T IA L E N IN K E IN Ä, A S U S T E IN A J A K A N K A IN A Turun Vanu T U R K U H E L S IN K I S A L O A U R A K A T U 5 Liikkeemme on perustettu vuonna 1908 AURAN LAKKI JA HATTU KARTANOHOTELLI RAADELMA Eerikinkatu 17 SAUNA - UIMA-ALLAS Sisä-, ulk o - ja rau tarakennem aalauksia l a t t i a n p ä ä lly sty k siä SUOSITTAUTUU MAALAUSLIIKE KURTTI jälk. Puhelin 13524

20 TURU MLRTTEST popsi LS O M im m o tto T u ru m u rtte s t vo i sano et se o o ik k e ta i v ä ä ri, ei kum m inka sem m one ko o m u a lt tu llu, vaik kauanki T u ru s asunu, e ikä sem m o ne ko itte ju tte le k irja k iä lt, e ikä ossa puhu tu ru m u rre t o lle n k a. Ne sitä parem i ossaa ko ei m uut k iä lt ossaka. N iitk i v iä l o T u ru s, n iit alkup erässi tu rk u la is s i... S itä parem p- pa m u rre t ei oi enä pal jä lil, ko he o sotkenu jo u k k o k irja k iä lis s i sanoi, päättei, ta iv u tu k s i ja lyhenyksi. Ko jo k a n a a p u rip itä jä s o i vähä om a m urre, va ik ne o lik is in k i ja se a lku p e rä n e T u ru ra ja oi Läntine Linja katu, Iräne L in ja katu, K orp p o - lasm äki, N um m enpakka. R aunistula, ni n iis o li vissi se o ik k ia Turu om a kiä l. Enne s a n o tti e t se puhu Liaro m u rre t ja sä ju tte le t sitä h irv e lu a to la ist, s iit päättä e o ik k ia puhutti hyvi piä n e l a la l. O t to st sit selvä, ko se o sekonu. K oulut, k irja t, y le is ö p a lv e lu s o seko tta n u m u rtte, ja ka ik m u a lt tu l leet. Ni m u rtte st e i voi kinat, s iit o ikkia st, m ut nykym u rtte st voi kyl oi m ont m iä lt. H arva sitä ju tte le enä o ikke, ko ka ik ruattalaiset sanakki o suam e n n e ttu, e sim e rkiksi tilp rin k a ri, ro tv a lli, pislaaki jne. M ut jä lje l o leva o ik k ia voi viäl säästä, ko hake vanha äijä käppärä ta ik äm m ä, sem m ose syntyperäse tu rku la ise, ko ikä ei oi o llu yle isö p alvelukses, ei p a l ko u lu käyny eikä lukenu. N iit voi lö y tty ja löytyki v iä l ko hake. J u tu tta s it n iit ja pane m a kneto fo n i p yörim ä viä re s. Sit passa tu tk i m ikä o tu rk u la is t, m ikä ei, ko ju tu te ttu ei m uulta val puhu ossaka. Se o is ni lu a n ikast ko m urre pysys jä lil. V iä l: Ko o p are tu rk u la is s a n a ko ku. "J o k k e e p u to s,, e i passa n viä l vähem ä m, vaa to in e e, ni vääri ko se suam e kiä le s o n ki, e ikä sitä k u kka usko o ikkia ks. Em mä m ittä tiär, mut mä juttele vanhana tu rk u la is e n a, H irveluaro s jo s k u s m uina syntynenä tu ru m u rre t tä m m ö ttö. HJ. SU O M IN EN TURUN jä ä h a llis ä ä tiö n p e ru sta vassa kokouksessa k e rä ttiin kolehd in ta p a in e n jä ä h a llin e n sim m äiseksi p esäm unaksi. K eräys tu o tti 423,05 m k. Seuraavana päivänä p e ru sta vasta kokouksesta k e skuste ltiin eräässä k a u p u n g in h a llitu k s e n asettam assa to im ikunnassa. K e skuste lussa tu li e s ille m yös keräyksen vähäinen tuotto. K a u p u n g in kam re e ri O sm o P outanen ih m e tte li: - V ähäiseksi se to d e lla jä i, ja ku ite n k in k o le h d in ke rä ä jä n ä o li am m a ttim ie s se u ra k u n tie n ta lo u d e n h o ita ja V e ikko H ankom äki. (T u rku -se u ra n kaskukokoelm a sta ) KUNNON SIGGE. Tuli pojille uusi sigge. Pikkusikari van Kemp Junior Ja vaikka nimi onkin nuorekas Junior ja koko moderni, maku on silti aikamiehiä varten. Hyvännäköinen metallirasia säilyttää Juniorien mehevän maun. Kunnon sigge, rautainen rasia. van Kemp JUNIOR. R ETTIG

21 Lähelle luontoa meren tuntum aan UITTA mo CITYKAUPUNKI Vuosien aikana ko h o a a U itta m o lle ns. K astaripuiston alueelle uusi citym ä inen 900 asunnon a s u m a lä h iö UITTAMO C ITY-K A U P U N K I, jo ka liitty y lä h e isesti n yt v a lm istu m a ssa olevaan 900 asuntoa käsittävään U IT T A M O IS P O IN E N asuntoalueeseen. T a lo t rakennetaan keskeisesti lähelle toisiaan ja c itya lu e tta ym päröim ään jä ä vä t viih tyisä t p u istoalueet, jo tk a ta rjo a vat m itä parhaim m at m a h d o llisuudet ulkoilu u n ja urheiluun. Jo alkuvaiheessa rakennetaan alueelle koulu, osto skeskus ja uim ahalli. I vaiheen ra k e n ta m in e n a lkaa s yksyllä 1971, jo llo in ra kenneta a n A S U N TO OY LÄNSI- R EIM ARI ja A S U N TO OY IT Ä R E IM A R I (arava). A su n n o t on v a ra ttu a s u n to s ä ä s tä jille. H u o n e isto je n m e rk in tä ta p a h tu u PO STIPAN KISSA, Aurak. 12, p R A K E N N U S T O IM IS T O A. PUOLIM ATKA OY E E R IK IN K A T U 6 b. TURKU. P U H TEHOKASTA KOTIEN PALVELUA T urun keskustassa sijaitseva m o n ip u o lise sti palveleva CENTRUM - ta va ra ta lo sekä ajanm ukainen m yym äläverkko. H yvistä tuotte ista a n kuulu suurleipom o. K ätevä säästökassa, jo n ka asioim isto sija its e e m elkein jo k a m yym älässä. V iih ty is iä ra vitsem isliikkeitä. Jä se n m ä ä rä yli TERVETU LO A JÄ S E N E K S I! TURUN MESSUT T u rku Lounais-S uom en K irja p a in o Oy.