SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVII. METSÄNHOITOLAITOS. UUSI JAKSO. VUODELTA HELSINGISSÄ,

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVII. METSÄNHOITOLAITOS. UUSI JAKSO. 8. METSÄHALLITUKSEN KERTOMUS VUODELTA HELSINGISSÄ, K E I S A R I L L I S E N S E N A A T IN K I R J A P A IN O S S A

2 Metsähallituksen alamainen kertomus vuodelta Kruununmaiden pinta-ala. K ruu n u n m aid e n p in ta-ala la sk etaan vu o n n a 1865 asetetun ^metsäkomissio n in m ietinnö ssä 29,678,300 ty n n y rin a la k s i e li 14,650,394 h e h taa rik si vesineen. T äm ä la sk u on k u iten k in ain oastaan lik im ä ä rä in e n arvo stelu, s illä m aam m e k artasto p erustuu, k u ten tied etään, m ittau k s iin, jo ita m aanjako- ja veroitu stark o itu k sia v a rte n on to im itettu enem m än k u in vuosisad an kuluessa, jo ta p a its i suuressa osassa pohjois-suom ea, jossa k ruu n u n m etsien pääo sa sijaitsee, pintaaloja v o itiin arvo stella ainoastaan siellä aikojen kuluessa to im itettu jen v a illin aisten m a a n tie te e llisten m ittau sten n o ja lla. V ie lä n y tk in on m e lk o isia a lu e ita pohjoisim m assa osassa talo u d e llista tarko itu sta v a rte n m ittaa m a tta ja m u issakin osissa m aatam m e o va t tie d o t e ri tilu s la je is ta jo k se e n k in ep ävarm o ja, ne kun p eru stu vat v a n h o ih in ta i v a illin a is iin m ittau k siin. T ä stä s y y s tä n y k y is is tä k ä ä n maa-ala- ja tilu slajisu h teista ei v o i saada oikeata kuvaa, jo n k a tähden ilm o itu k set k ruu nunm aid en sekä p in ta-alo ista e ttä e ri tilu s la je is ta a litu is e s ti o v a t o lle e t m uutosten alaisin a. V a rs in k in on suhd etta k a sv u llis e n m etsäm aan ja vesiperäisten m aiden v ä lillä o llu t v a ik e a edes su u n n illeen a rv o stella pohjois-suom en kruununm etsissä, syystä että tied ot kasvu llisen m etsäm aan alasta o vat perustuneet n iih in ilm o itu ksiin, jo ita asianom aiset m etsänhoitovirkam iehet o vat M etsähallituksen p yynnö stä antaneet silm äm ääräisen arvostelun m ukaan. V iim e a ik o in a o vat k a rto itu s työ t pohjois-suom essa k u iten k in tu n tu v a s ti edistyneet, joten vanhem pien m aa-ala!askujen korjaam inen on k ä y n y t m ahdolliseksi, ja on M etsähallitus sen johdosta ottan ut tarkastaakseen sikäläisten kruunu nm aid en p in ta-alat. K u n n e k in m ittau kset, jo ita m e tsä n a rvo stelija t sanotussa osassa m aatam m e ovat kom passilinjaston a v u lla toim ittaneet, ovat n iin ed istyneet, e ttä ty y d y ttä v iä k a rtto ja k aavassa 1 :50,000 on saatu m e lk o isista osista M uonion, Ounasjoen, Sod ankylän, K e m ijärve n ja In a rin hoitoalueita, on M etsäh a llitu s k ä y ttä n y t näiden m ittau ste n tu lo k s ia k e sk im ä ärin ä ja n iid e n n o ja lla a rv o s tellu t suhteen k a sv u llis e n m etsäm aan ja vesip e räisten m aid en v ä lillä v ie lä m ittaa m a tto m illa o s illa k ruu n u n m aita. V a ik k ei n äm äk ään tie d o t ole varm o ja, ovat ne luonnollisesti lu otettavam p ia k u in silm äm ääräiset arvostelut.

3 N äid en laskujen m ukaan an toi M etsäh allitu s jo viim e vuoden kertom uksessa u u sia tie to ja k ruu n u n m aista K e m in tark a stu sp iirissä. N y t an n ettavaa k ertom usta v a rte n on la s k u ja tark a stettu ja osaksi k o rja iltu, jo ta p a itsi H y r y n salm en ja S im o n h o ito a lu e itten p in ta- alo ista on saatu p arem p ia tie to ja. T ä te n tu li vuod en 1903 lopussa k ru u n u lla olem aan K e m in ta rka stu sp iirissä 8,409,201 h e h taa ria m aita vesin een ja kruu n u n m aid en koko p in ta- ala vesin een olem aan 13,145,043 hehtaaria, kun se edellisenä vuonna ilm o ite ttiin 13,581,385 hehtaa rik si. Täm ä pinta-ala, 13,145,043 hehtaaria, on kertom usvuoden kuluessa vähenty n y t seuraavien m aanluovutuksien kautta. 1 T arkastus- p iir i. H o ito a lu e. M illo in lu o v u tu s o n v a h v is tettu. L u o v u te tu t m a a - a 1 n e e t. L u o v u t e t t u ala. H e h ta a ria. S u m m a. Kuopion Iisalm en. Iisalm en Kajaanin rautatielle pakkoluovuläänin. tuksella... 18,63 Oulujär Sotkamon. 1921/302 Kankivaaran uudistaloksi m uutetulle kruuven. nunmetsätorpalle Kuhm oniem en pitäjässä ,13 Kem in. Tornion i 01 Levälahde n vaaran s:n s:n Turtolan pitäjässä 314» u 01 Koivuniem en s:n s:n Ylitornion pitäjässä ,oo Yhteensä 1,048,76 N ä en n ä ise sti on kru u n u n m aid en p in ta- ala v ie lä v ä h e n tyny t sen k a u tta, e ttä Su o m u sjärven ho itoalueesen k u u lu va H iid e n v a a ra n k ruu n u n m aa on h a v a ittu olevan 80,20 heh taaria pienem pi, k u in on otaksuttu. S itä p a itsi on kruu n u n m aata m uun m uassa lu o v u tettu K a n k a a n p ä ä n, K a rv ia n, S a la m a jä rve n, A la jä rv e n, P y h ä jo e n ja M ik k e lin h o ito a lu e ista n o in 100:11e u u d istalo k si m u u ttu v a lle m etsän vartija- tah i k ruu n u n m etsä torp alle ta i p e ru stettav a lle u u d istalo lle, jo ta p aitsi v iim e k s i m ain itu ssa ho itoalueessa talo sta n:o 8 H e in ä ve d e n p itäjä n H asum äen k y lä ss ä ostetusta m aap alstasta n o in 120 h e h taaria on p e rä y ty n y t e n tise lle o m istajallen sa, s y y stä e ttä täm ä osa o li m y y ty v ä ä rä n k iin n e k irja n n o ja lla. K u n näm ä tilu slu o v u tu k se t e iv ä t k u iten k a a n v ie lä ole lo p u llis e s ti p ä ä ttyn e e t tah i tie to ja lu o v u tettu je n tilu k s ie n p in ta- alasta e i ole saatu, ei n iitä ole v o itu huom ioon ottaa tässä kertom uksessa. T äm än yh teyd e ssä on m a in ittava, e ttä K e is a rillin e n S e n a a tti m aalisk u u n 21 p äivän ä 1904, m aan viljelys- siirto lan e li herm otautisten parantolan perustam ista v a rte n, on T o h to ri E. W. L y b e c k in k ä y tettä v ä k s i e r ity is illä e h d o illa 50 vuodeksi antanut 150 hehtaaria m aata Palo m äen kruununpuistosta O riveden

4 h o itoalu eessa sekä s illä alu eella sija itse va n K a taja m ä e n krm in im m etsätorp an verottom asti h a llittava k si. K ruu n u n m a id e n pinta-ala, on lis ä ä n ty n y t kertom usvu od en kuluessa ainoastaan n ä en n ä isesti siten, että Sa la m a jä rv p n hoitoalueesen k u u lu v a V its a rin kruuim nm aa, jo k a aikaisem m in o tak s u ttiin k ä s ittäv ä n 1,820,02 h eh taaria, n y t on huom attu olevan alaltaan 1,843,23 hehtaaria. K u n edellä lu e te llu t vähennykset ja lisäyk set otetaan huom ioon, o li kruununm aiden p in ta- ala vuod en 1904 lopussa ilm a n vesiä 12,486,464 h e h taa ria ja vesineen 13,143,937 hehtaaria, jo ka ala jakaan tu i tarkastu sp iireih in ja hoitoalu eisiin n iin k u in seuraava tau lu osoittaa. T a r k a s t u s p iir i ja h o ito a lu e. P in ta - a la (v e s in e e n ). K o k o p in ta - a la s isä ] tä ä lik ir n ä ä r. a r v io n m a k a a n : V i l j e ly s m a a ta. P e lt o a. N iit t y ä ; ja k y t ö m a a ta. Kuivaa metsämaata. b y lk y r n a it a. R ä m e itä, s o ita ja m u ita V e s iä. Koko p in ta - a la s ta on k r u u n u n p u is toksi ju liste ttu. H e h t a a r i a. Turun Hämeen läänien. L o p e n , ,053 4, ,5 6 6 Yläneen , ,470 5, K a n k a a n p ä ä n , , , , , ,0 9 4 K a r v ia n , , , , , ,3 2 0 P a r k a n o n , , , , , ,4 1 3 A u r e e n , , , ,6 5 7 O r iv e d e n , ,814 4, , ,8 7 7 J ä m s ä n , ,540 4, ,4 5 4 Summa 2 3 9, , , , , , ,0 0 0 Evon V e s ija o n... 9, ,305 2, ,2 3 5 V iipurin Mikkelin läänien. M ie h ik k ä lä n... 5, ,304 1, ,0 2 3 P ä l l i l a n , ,753 6, ,9 0 6 R a j a j o e n , ,713 1, ,0 7 2 L a a t o k a n , ,964 2, ,6 7 9 U o m a a n , , , , ,0 0 6 L o im a la n , , , , ,8 4 8 K o r p is e lä n , , , , ,0 1 5 M i k k e l i n , , , , ,2 8 4 Summa 2 9 0, , , , , ,8 3 3

5 T ark astu sp iiri ja hoitoalue. P in ta - a la (vesin een). K o k o p in ta - a la s is ä ltä ä lik iin ä ä r. a rv io n m u k a a n : V ilje ly s m a a t a. P e lto a. N iit t y ä ja k y t ö m aa ta. Kaivaa m etsäm aata. R ä m e itä, s o ita ja m u ita h y lk y m a it a. i V esiä. 1 Koko p in ta - a la s ta on k ru u n u n p u is toksi ju listettu. H e h t a a : i a. Kuopion lään in. I lo m a n t s in , ,274 64, ,939 S u o m u s jä rv e n... 89, ,227 51, ,254 Jo n g u n jo e n... 89, ,534 31,628 5,256 65,261 K u o h a t in... 62, ,211 27,556 3,166 58,803 H a lm e jä r v e n... 57, , ,636 1,958 57,502 P a lo j ä r v e n... 64, ,847 38,090 1,382 64,172 Ii s a l m e n... 33, ,128 18, ,066 Sum m a 532, , , ,022 13, ,997 Yaasan läänin. P v liä jä r v e n... 33, ,220 12,775 1,855 0,868 S a a r ijä r v e n... 31, , , ! M u lt ia n... 24, , , V i r t a i n... 27, ,064 13, J a la s j ä r v e n... 48, , ,755 28, ,324 A la jä r v e n... 61, , , S a la m a jä r v e n... 83, ,40-34,934 4,306 19,189 V iita s a a r e n... 41, ,440 7, L e s t i n... 57, , ,323 23,873 1,350 - Sum m a 410,574 1,695 6, , ,314 9,715 27,381 O ulujärven. K a la j o e n , ,929 35, ,815 P y h ä jo e n... 77, , ,424 23, ,424 S iik a j o e n... 82, , ,415 37,974 2,300 P a lta m o n , , ,365 4, ,584 S o tk a m o n , , , ,714 14,457 H y r y n s a lm e n , , , ,104 16,000 - Sum m a 1,317, , , ,964 39, ,823 Iin. H a u k ip u t a a n , , ,017 95,735 5,860 41,636 I i n , , , ,935 8,880 18,981 K u u s a m o n , , , ,852 14,000 S im o n , , , ,512 20,600 10,470 Sum m a 1,935, , , ,043,034 49,340 71,087

6 i T ark u stu sp iiri ja hoitoalue. P in ta - a la (vesin een). K o k o p in ta - a la sis ä ltä ä lik im ä ä r. a rv io n m u k a a n : V iljelysm aata. Pelto a. N iit t y ä ja k y t ö m a a ta. maata. 'Kaivaa mets8 i [R äm eitä, s o ita ja m u ita i h y lk y m a it a. H e h t a a r i a. i. j Vesiä. : on kru unun puistoksi ju listettu. Koko p in ta - a la s ta Kem in. K e m in , , ,920 5, T o r n io n , , ,430 19,900 - R o van ie m e n , , , ,560 42,500 K e m ijä r v e n... 1,343, , , ,700 S o d a n k y lä n.,... 1,898, ,000 1,041,257 47,800 O u n a s jo e n , , ,275 5,600 M u o n io n , , ,422 41,700 In a r in... 2,286, ,000 1,598, ,000 Sum m a 8,408, ,451 3,107,427 4,776, , Y h teen sä p in ta - a laa 13,143,937 6,224 42,605 5,443,677 6,993, , ,644 K u te n ta u lu sta hu om ataan on kru u n u n m aid en koko p in ta- alasta 7,651,481 h e h taa ria e li 58,2 p rose n ttia räm eitä, soita ta h i m u ita h y lk y m a ita sekä v e siä ja ainoastaan 5,492,506 h e h taa ria e li 41,8 p rose n ttia v ilje ly k s iä sekä k u iva a, m etsänkasvuun k e lv o llista m aata. K u iv a, kasvuisa m etsäm aa tekee 41,4 prosen ttia koko alasta e li 5,443,677 h eh taaria. T ä m ä v iim e k s i m a in ittu a la on p a ljo n suurem p i n y t k u in v u o d e lta 1902 annetussa kertom uksessa, jossa se ilm o ite ttiin ain oastaan 4,983,888 h e h taa rik si, ja riip p u u täm ä s iitä, e ttä k u iv a, k asvu isa m etsäm aa-ala K e m in tarka stu s p iiriss ä, äsken k e rrotu n a rv o stelu tav a n m ukaan, on saatu 430,103 h e h taaria suurem m aksi k u in san o ttun a vuon na, v a ik k a täm än tarkastu sp iirin koko pinta-ala n y t on laskettu 493,584 heh taaria p ienem m äksi k u in sillo in (vuonna ,902,107 heh taaria ja n y t 8,408,523 hehtaa ria ). Kruununpuistojen p in ta-ala on lis ä ä n ty n y t ain o astaan K u o p io n lä ä n in tark a stu sp iirissä, jossa K e is a rillin e n S e n a a tti H u h tik u u n 18 sekä T o u k o k u u n 2 ja 9 p ä ivin ä 1904 on kruu nunp uistoiksi ju listan u t Ilo m an tsin hoitoalueessa: L u tik k a v a a ra n k r u u n u m n a a n 3.244,31 h eh taaria. K o k k o v a a ran > 3,224,75» P ih la ja v a a ra n 779,47 > S y v ä is e n s u u n > 174,33 > Onkam on > 1,072,24»

7 Suom usjärven hoitoalueessa: H i iden vaaran k ru u n u n m a a n... 2, h eh taaria. Iis a lm e n ho itoalueessa: S u k e v a n k ruu nunm aan... 3,425,62 e li yhteensä 14,630,47 hehtaaria. K u n viim ek si m ainitussa hoitoalueessa hehtaaria, kuten edellä ilm o i te ttiin, on lu o v u tettu Iis a lm e n K a ja a n in ra u tatie lle, tule e lis ä y s tekem ään ,84 h eh taaria. K ruu n u n p u isto je n p in ta- ala o li siis kertom usvu od en lopussa, n iin k u in ed ellä o leva tau lu k in osoittaa, h e h taa ria ja on n iille teid en ja s ilta in tek o v e lv o llisu u k sie n suhteen m ä ä rä tty yh teen sä 180 m a n ttaa lia. K u n V aasan lä än in tarkastusp iirissä sijaitsevien kruununm aiden lo p u llisesta k ä y ttä m isestä te h ty jä ehdoituksia ei v ie lä ole ratkaistu, on m ainitussa tarkastu sp iirissä a iva n v ä h ä n k ruu n u n p u istoja. O u lu n lä ä n in pohjois- ja itä-osissa saa täm ä asia v ie lä ehkä m iespolvia odottaa ratkaisuaan. Henkilökunta M etsähallituksessa on, p a itsi y litire h tö ö riä ja hänen apulaistaan, to im in nassa o llu t kym m enen virk a m ie stä. S it ä p a its i on e rityin e n m etsän h o ito virkam ies, ko lm en p iirus ta ja n avustam ana, to im ittan u t M e tsä h a llitu k se n k a rttatö itä. K am reerin konttorissa on o llu t kaksi lain o p illisen tutkinno n suorittanutta apula is ta sekä y k s i k irja n p itä jä ja p u h taa k s ik irjo itu s työ t on s u o rittan u t k olm e sitä v a rte n o tettu a h en kilö ä. T a rka stu sp iire is sä on k u ssak in y k s i y lim e tsä n h o ita ja v a lv o n u t h o itoalu eitten h a llin to a ja v a rtio im is ta v a rte n asetetun h e n k ilö k u n n a n to im in taa. T äm än henkilökunnan lukum äärä k ä y esille seu raavasti luettelosta. H a llin t o a v a rte n. V a r t io im is t a v a rte n. T ark astu sp iiri ja hoitoalue. ta jia. M e ts ä n h o i Apulaism ets ä n h o ita jia...1 M etsäpäällysm ie h iä. M e ts ä n v a r tijo ita. sän v artij oit a. Y lim ä ä r. m e t sän vartijo ita. Yhteensä m e t h e h ta a re is s a. V a r t io p iir ie n k e s k im ä ä rä i nen la a ju u s T u ru n H äm een lää n ien. L o p e n... i ,100 Y läneen... i 5 i 6 2,154 K a n k a a n p ä ä n i ,184 K a r v ia n... i ,398 P a r k a n o n... i - 1!) 19 2,496

8 H a llin t o a v a rte n. V a r t io im is t a v a rte n. T ark astu sp iiri ja hoitoalue. M e tsä n h o i ta jia. Apulaism ets ä n h o ita jia. M etsäpäällysm ie h iä. M etsä n v a rti-! jo ita. i Y lim ä ä r. m e t s ä n v a rtijo ita. Yhteensä met- ^sänvartijo ita. 1 non la a ju u s h e h ta are issa. V a r t io p iir ie n k e sk im ä ä rä i- A u r e e n... i ,633 O r iv e d e n... i ,245 i 17 i 18 1,117 Sum m a Iiv o n - T o s i j a o n ,153 V i i p u r i n M i k k e l i n l ä ä n i e n. M ie h ik k ä lä n ,674 P ä ll il ä n ,651 R a ja j o e n ,351 L a a t o k a n ,945 L o m a a n... i 8 8 7,126 L o im a la n... _ 8 8 6,805 K o r p is e lä n ,695 M ik k e li n ,724 Sum m a 7 i Kuopion läänin. Ilo m a n t s in ,536 S u o m u s jä rv e n ,256 Jo n g u n jo e n ,687 K u o h a t in ,933 H a lm e jä r v e n ,750 P a lo j ä r v e n ,775 Ii s a l m e n... I ,573 Sum m a Vaasan läänin. P v h ä jä r v e n ,266 S a a r ijä r v e n ,858 M u lt ia n ,040 V i r t a i n ,113 : J a la s jä r v e n ,555 A la jä r v e n ,096 1 S a la m a jä r v e n ,634 V iita s a a r e n ,775 " L e s t i n , ,520 Sum m a !

9 H a llin t o a v a rte n. V a r tio im is ta v a rte n. T ark asti!sp iiri ja hoitoalue. M e ts ä n h o i ta jia. Apulaism ets ä n lio ita jia. M etsäpäällysm ie h iä. jo ita. M etsän varti- Y lim ä ä r. met- : s ä n v a rtijo ita. i Yhteensä inet-! sänvartijo ita. nen la a ju u s h e h ta are issa. V a r tio p iir ie n k e s k im ä ä rä i O ulujärven. K a la j o e n... i - i ,800 P y liä jo e n... i... i ,927 S iik a jo e n... i i ,854 P a ltam o n... i i ,983 S o tk a m o n ,031 H y r y n s a lm e n... i ,781 Sum m a _ Iin. H a u k ip u t a a n... i ,870 I i n... i ,509 K u u s a m o n... i i ,594 Sim o n... i ,816 Sum m a 4 i _ Kem in. K e m i n ,604 T o r n io n ,050.R o va n ie m e n ,027 K e m ijä r v e n... 1 i ,319 S o d a n k y lä n... 1 i ,004 O u n a sjo e n ,432 M u o n io n ,518 In a r in ,317 Sum m a _ K aikkiaan M ie h ik k ä lä n kruu n u n p u istossa on V iip u r in M ik k e lin lä ä n ie n tarkastus- p iirin y lim e tsä n h o ita ja edelleen to im ittan u t m e tsän h o itajan teh tävä t. P a its i ed ellä olevassa lu ettelo ssa m a in ittu ja v irk a m ie h iä on kertom usvu od en aik an a e ri h o ito a lu e is iin K e is a rillis e n S e n a a tin m y ö n n y tyk s e llä m ä ä rä tty m etsäkonduktö ö rejä tila p ä is e s ti avustam aan m e tsä n h o itajia k iire e llis is s ä p uid en leim aus- ja ulosantotöissä. h akk u itten järjestäm isessä y. m. M etsän vartioim ista, hakkuitten valvo m ista y. m. varten on tarpeen m u kaan pitem m äksi ta i lyhem m äksi ajak si p alk attu m yös ylim ä äräistä vartija -

10 väestöä, jo ta p a itsi R a ja jo e n, S iik a jo e n, P a ltam o n ja Sotkam on h o ito alu eissa jo tk u t k ruu n u n m etsä torp p arit o vat o lle e t v e lv o llis e t toim ittam a a n vartio im ista,, nauttien siitä helpotuksia verojensa suorittam isessa. V ie lä m a in ittako o n että K u o la jä rv e n p itäjä n itäosassa v ä lia ik a is e s ti eroite tu t k ruu im n m aa t sam oin k u in E n o n te k iö n k ap p e lik u n n a n p yy k ittä m ä ttöm ä t,. osaksi m etsättöm ät m aat, p ienem pää alaa lu k u u n o ttam atta, e iv ä t ole o lle e t erik o is va rtio im ise n alaisin a. N ä id e n alu eitten h a llin to teh täv ä t o va t K e m ijä rv e n ja M uonion ho itoalueitten m etsänhoitajat suorittaneet. Henkilökunnan lisääminen. Hoitoalueet. K u ten kruununm aiden pinta- aloja osoittavasta tau lusta huom ataan, o va t h o itoalu eet O u lu järve n. Iin ja v a rs in k in K e m in tark a stu sp iirissä suunn attom an suuret. E t t ä n iin la ajo issa h o itoalu eissa jä rk ip e rä in e n m etsätoim in ta k ä y m ahd ottom aksi on selvä. T äm än jo h d o sta ja k u n sah au sk elp o isella p u u tav a ralla jo k a ik k ia lla alk a a o lla m en ekk i ja p ien e m p ien k in p u u tava rain m y y n ti on k ä y n y t m a h d o llisek si y h ä la a je m m ilta a lo ilta sekä koska v iim e v u o sin a to im itetu t m e tsän arvio im iset pohjois-suom essa o vat tuon eet ilm i su u ria sahapu um ääriä, jo tka m itä p ik e m m in o lis iv a t k ä y tettäv ä t, tek i M e tsä h a llitu s 17 p ä iv ä n ä M a a lis k u u ta 1903 esityk sen, että O u lu n lä än issä s ija its e v a t kruu nun - m aat, n y k y is ten 3 tark a s tu s p iirin ja 18 h o itoalu een sijaan, ja e tta is iin 4 tarkastu s p iiriin ja 44 lioitoalueesen sekä että m etsäpäällysm iesten v ira t la k k au te ttaisiin. T ä m ä e sitys on v a h v is tettu a rm o llis e lla a tetu k se lla M arrask u u n 1 p ä iv ä ltä Jo s k in sen k a u tta h o itoalu eet on saatu m e lk o ise sti p ienenem ään, tu le v a t ne k u iten k in v ie lä olem aan n iin suuria ja hajanaisia, että erityisissä tap auksissa ja kun la a ja p e räisiä tö itä on to im itettav a n a k ä y tarp e e llis e k si asettaa johonkin alueesen ain ak in tilap äisesti apulaism etsänhoitaja. U u sien tark a stu s p iirie n ja h o ito a lu e itten n im et sekä n iid e n p in ta- alat. m ik ä li ne n y t jo vo i m ääritellä, nähdään seuraavasta luettelosta. Oulu/järven tarkastu sp iiri. H a a p a jä rv e n h o it o a lu e h e h taaria. K a la jo e n >... 54,783 P y h ä jo e n j... 50,585» S iik a jo e n? P a ltam o n? So tkam o n ,402 > K u h m o n ,146 L e n tiiran» H y ry n s a lm e n» Suom ussalm en» ,322

11 P iis p a j a rve n h o i t o a l u e... P u o la n g a n» , h eh taaria. Iin tarkastus p iiri. U ta jä rv e n h o i t o a l u e... 89,997 h eh taaria. Iin» ,278 P u d a s jä rv e n» ,267 P u h o k se n» ,(XX) T aiva lk o sk en» ,589 K u u sam o n» ,000 K itk a n» ,932 R a n u a n» ,000» K u iv a n ie m e n» » S i mon > Y li sim on > ,(XX)» Kem in tarkastuspiiri. K e m in h o it o a l u e ,926 heh taaria. M u u rola n» ,000 Y lito rn io n» ,635» T u rto la n j ,716» K o la rin s... M e] tau ksen» ,000 R o v a n ie m e n» ,416» E te lä - K e m ijä rv e n» ,349 P o h jo is - K e m ijä rv e n» ,(XX) S a lla n» ,000» T u n tsa n > CXX) > Lap in tarkastuspiiri. Y lä k e m in h o itoalu e ,000 h eh taaria. L u iro n s ,400 S o d a n k y lä n» ,426 K itis e n s ,000 A la k ittilä n» ,600 > Y lik it t ilä n» ,392 M u o n io n > ,123 E n o n te k iö n? ,287 In a rin > ,630 U tsjo en» ,955

12 Metsä n va rti j ai aitos. N iin k u in M etsähallitus jo viim eisissä vuosikertom uksissaan on huom auttanut, on n yk yin e n m etsän vartijakunta, m uutam ia p oikkeu k sia lu k u u n o ttam atta, varsin aisen am m attitaid o n p uutteessa ja siis k yk en em ätön avustam aan m etsänhoitajia näiden m oninaisten m etsänhoidollisten tö itten to i m eenpanossa, k u ten h a k k u itten järjestäm isessä ja valvo n n assa, leim au ksissa, m etsänkasvua edistävissä harvennushakkauksissa y. m. Sentähden onkin M etsäh a llitu s s u u n n itellu t m e tsä n va rtija la itok se n p aran tam ista siih en suuntaan, että k ru u n u n m etsiin sa a taisiin työn jo h ta jik s i k o u lu n k ä y n e itä h e n k ilö itä, ja siih en katsoen e s ittän y t vu o n n a 1902 e ttä E v o n m e tsä n va rtija k o u lu la a je n n e ttais iin ja uusi m etsän vartijakoulu p eru stettaisiin Tuom arniem en virk atalo o n A tsärin p itä jässä, vu o n n a 1903 e ttä sam an lain en k o u lu ase tettaisiin N ik k a rila n v irk a talo n p u istoon Pie k sä m ä e n p itäjä ssä ja vu o n n a 1904 e ttä v ie lä n e ljä s m e tsä n va rtija k o u lu, pohjois-suom en kruu n u n m etsien tarv e tta v a rte n, p e ru stettaisiin R o va n iem en p itäjään. K u n näm ä k a ik k i esitykset jo o vat saavuttaneet A rm o llisen m yönnytyksen, toivoo M etsähallitus että läheistä tu levaisu u tta varten saadaan k eh i tety k s i sen v e rra n m etsänhoitoon p e reh ty n e itä h e n k ilö itä, e ttä n iid e n a v u lla kruu nunm etsätalou s v o id a a n jä rje s tää en tistä tuo ttava m m a lle ja p arem m alle k an n a lle. Metsänhoidon tarkastus. E d e llis is s ä vu osikertom uksissaan on M e tsä h a llitu s teh n y t selkoa n iis tä to im en p iteistä, jo ih in M e tsä h a llitu s on ry h ty n y t saaduksensa y lim e tsä n h o ita ja in liia n suuret k a n s lia työ t jo n k u n v e rra n su p istetu ik si, jo tta he s a is iv a t enemm än tila is u u tta om istaa aikaan sa tärk eim p ään teh tävä än sä, m etsätalouden silm älläp ito o n ja ohjaam iseen hoitoalueissa. Jä rk ip e rä ise n m etsätalo u d en k eh ittäm ise k si tark o itu k se n m u k aise lle k a n n a lle v a a d itaa n k u iten k in e ttä h o itoalu eissa toim eenp an naan a ik a - a jo ittaisia tark a stu k sia, n iin san o ttuja m etsän h o id o n revisio o n eja, jo llo in h o itoalu een m e tsävarat ja m etsien t ila tark o in tu tk itaa n sekä m ä ä ritellä ä n m etsätaloud en k u lk u seu raavak si vu o sik ym m en ek si ja su u n n itella an tä llä a ja lla su o ritettav a t teh täv ä t. T ä lla is ia ta k s a to o rillis ia tö itä eivä t ylim etsän h o itajat lu o n n o llisesti ehdi toim ittaa, jo ten e rityisiä, senk a lta is iin tö ih in h a rja a n tu n e ita a m m a ttivo im ia ta rv itaa n n ä ih in m etsätaloutem m e k e h ityk s e lle tä rk e is iin to im iin. M e tsä h a llitu s o n k in jo täh än tap aa n k o etteek si jä rje s tän y t k ruu n u n p u istoissa K e is a rillis e n S e n a a tin 16 p ä iv ä n ä T o u k o k u u ta 1898 an tam a lla m y ö n n y tyk s e llä to im itetu t m e tsän ja k o työ t ja on p u h een alaisia tark a stu k sia kertom usvu onna su o ritettu M u ltia n, Ja la s jä rv e n, P y h ä jo e n ja K e m in ho itoalueissa. K u n täm än toim en p iteen h y v ä v a ik u tu s k ruu n u n m etsätalo u teen jo h eti. on tu llu t ilm i, on v a rsin tärke ä tä e ttä m e tsän jak o to im in ta m u utetaan täh än suuntaan sekä että ne ylim ääräiset m etsänarvostelijat, jo tka o vat asetetut k ru u n u n p u istojen ja k o a v a rte n, saadaan k ä y ttä ä m etsänhoidon tark a stu k sia e li revisiooneja varten kruununm etsissä k u in m yös että tällaiste n to im itu sm iesten luku.

13 m ä ärä v ä h ite lle n saadaan k o ro te tu k si siih en m äärään, e ttä k u ssak in hoitoalueessa tarkastus voidaan toim eenpanna joka kym m enes vuosi. Metsähallitus. S e lis ä ä n ty n y t to im in ta k ruu n u n m etsien hoidannossa, jo n k a M e tsä h a llitu s on to im een p an n u t n ä id en m etsien tuo ttava isu u d en k o h o ttam iseksi, on tie ty s ti vaa tin u t henkilökunnan lisääm istä M etsähallituksessakin. Y a a n m uuten k in on työ v o im a in k a rtu ttam in e n M etsä h allitu k sessa tu llu t o lo su h teitten va a tim a k si. Se n jälk e e n k u n M e tsä h a llitu s on saanut itsen äisen k irja n p ito n s a ja sen teh täv ä k s i on jä te tty koko se to im i ja vastuu, jo k a aikaisem m in o li kuvern ö ö rin virasto illa o llu t kruununm etsien raha-asiain suhteen, ja tu lo t kruunun m etsistä o va t p aisu n eet m o n in v e rroin su urem m iksi k u in ennen, on työ M e tsä h a llitu k se n k am reerin k o n ttorissa su u resti lis ä ä n tyn y t. S in n e on kin sentälid e n tä y ty n y t v ä h itelle n h a n k k ia lisä v o im ia, m u tta ed elleen va a d itaa n s ie llä työ 'voim ien k a rtu ttam is ta m yö sk in sen jo h d o sta että me tsän h o ito h en k ilö k u n n aii lisäys O ulun läänissä on toim eenpantu, n iin k u in jo m ain ittiin. M e tsä h allitu k se n k an sliassa on sam aten avustus k ä y n y t tarpeen vaatim aksi, jon ka tak ia kertom us-vuoden alusta k a n slistille on m yö n n etty apulainen. U u si toim innan haara m etsäh allinnolle 011 poltto- y. m. puiden h an kk i m inen v a ltio n rau tateitä varte n, jo k a to im i v a a tii e rity is tä v a lv o n taa ja o h jausta M etsähallituksen puolesta. T ä tä to in ta johtam aan on M etsähallitukseen, K e is a rillis e n Senaatin 15 p äivän ä H elm ik u u ta 1904 an tam alla m yö n n ytyksellä, asetettu e rityin e n y lim ä ä rä in e n virk a m ie s, jo lla sitä p a itsi 011 m u itak in asio ita käsiteltävän ä. N e verraten laajap eräiset, kruununm etsätalouden johtoa varten v ä lttä m ättöm ät yleiskartto jen valm istu styö t, jo ih in M etsähallitus on ry h ty n y t, vaativ a t m yö skin p iiru s taja v o im a in lisää m istä. K e rto m u svu o d en kuluessa on sentäh den o tettu lisä ä y k s i p iiru s ta ja. M u tta edelleen o vat v o im a t tässä suhteessa riittäm ättö m ät, kun M etsähallituksen täytyy* p ikim m iten h an kkia m yös ho itoalu eisiin tarp e ellisia talouskarttoja, K ruu nunm etsistä suuresti paisunut m yyn tim äärä ja sen edelleen k a rtu t tam inen k u in myrns m uu lis ä ä n ty n y t to im in ta k ruu nunm etsissä on teh n y t v ä lt täm ättöm äk si v u o rova ik u tu k se n h an kk im isen M e tsä h a llitu k se n ja m etsänhoitov irka k u n n a n v ä lillä, T ä h ä n katso en on M e tsä h a llitu s an on u t saada vu o d en 1905 alussa kutsua eräitä ylim etsän h o itajia ja m etsänhoitajia M etsähallitukseen neuvottelem aan e rityisistä k äsite ltävin ä o levista tärkeistä k ysym yk sistä ja on K e i sarillin en Sen aatti antanut m yöntym yksensä tähän pyyntöön. K u n m etsänhoidon a la lla p aikalliso lo jen tuntem isella on suuri m erkitys asiain onnelliseen ra t kaisuun, katsoo M e tsä h a llitu s p e rin tärk e ä k s i e ttä täm m öistä v u o ro v a ik u tu sta M etsähallituksen ja p aik allisten m etsänhoitom iesten v ä lillä edelleen kehitetään.

14 Puutavaran myynti ja hinnat. K u te n jo ed e llä m a in ittiin on kruu n u n m aid en k u iv a m etsäm aa, joho n va ltio n m etsätalous p ääasiallisesti on perustettu, a rvio itu noin 5,443,670 hehta a rik si. T ä s tä m aa-alasta sija itsee k u iten k in n o in 1,000,000 h e h taa ria L a p in k ih laku n n assa, m issä la a ja t alu eet o v a t m etsättö m iä ja m etsät y lim a lk a a n h id a s k a sv u isia ja h a rv o ja ja jo ssa y k s ity is te n ja k ru u n u n m aat v ie lä osaksi o va t e roittam a tta. S it ä p a itsi on sekä m ain itu ssa k ih la k u n n assa e ttä K u o la jä rv e n ja K u u sam o n p itäjis s ä iso ja a lu e ita n iin s ijo itettu in a, e tte i m itään p u u ravaran m y y n tiä täh än saakka n iis tä ole v o itu h a rjo ittaa. K u n v ie lä o tetaan huom ioon että m uissakin osissa m aata on m elkoisia aloja, jo ista keskeneräisten m aanluov u tu k sie n ta i m etsien nuoruud en täh den ta ik k a m u ista s yis tä m etsän m y y n tiä n y k y ä ä n e i ole v o in u t tap ah tu a, su p istu u se ala, jo sta v a ltio lla täh än saakka on m etsän m yyn n in kautta o llu t suoranaista tuloa, verra tta in pieneksi. Kertom usvuonna toim itetuissa ju lk isissa huutokaupoissa ta rjo ttiin m y y täv ä k s i k a ik k ia a n 1,360,083 sahapu uta ja 81,570 k u u tio m e triä poltto-, hiomo- ja propsipuita. N ä istä k u iten k in jä iv ä t m yym ättä liia n alhaisten tarjousten johd osta 167,993 sahapuuta sekä h a lu llis te n o staja in puutteessa 205,681 sahapuuta, p ä ä a sia llise s ti Ilo m a n tsin, K u u sam o n ja K e m ijä rv e n h o ito alu eista, itää n p äin, K e is a rik u n n a n p u o le lle k u lk e v ie n u itto v ä y lä in v a rs ilta, ja s itäp a its i 15,400 k u u tio m e triä p o ltto p u ita L a a to k a n ja L o im a la n h o itoalu eista. K u sta k in tarkastu sp iiristä ja hoitoalueesta tarjo ttu jen puum äärien suuruus sekä m y y tyje n p uid en h in n a t k ä y v ä t s e lv ille a lla o leva sta tau lu sta. Tarkastuspiiri ja hoitoalue. Tarjottu puiimfliir.t, Myyty puumäärä. Saatu hinta Kpl. Sahapuita. Poltto-, hiomoja propsipuita. m* Kpl. Sahapuita. Poltto-,hiomoja propsipuita, m1 kappaleelta tai kuutiometriltä. Snyf. myydystä puumäärästä. fiiä. Keskimäär. hinta kappaleelta sahapuuta. T u ru n H äm een lää n ien. Y lä n e e n... 5,142 5,142 5, (il 28, K a n k a a n p ä ä n... 4,300 - K a r v ia n... 7,068 - P a r k a n o n... 7,727 - A u r e e n... 13,055 O r iv e d e n... 14,586 14,586 10,10 10,66 150, J ä m s ä n... 11,674 10,306 5,50 9,01 74, Summa 63,552 30,034 5,50 10,66 253, ,45 Evo n Y e sijao n 4,089 4,089 4,01 5,01 19, ,7 2

15 Tarkastuspiiri ja hoitoalue. Tarjottu puumäärä. Myyty puumäärä. Saatu hinta Kpl. Sahapuita. Poltto-, hiomoja propsipuita. m3 Kpl. Sahapuita. Poltto-, hiomoja propsipuita. m3 kappaleelta tai kuutiometriltä. myydystä puumäärästä. Stmf. jm Keskimäär. hinta kappaleelta sahapuuta. V iip u rin M ik k elin läänien. P ä l l i l ä n... 5,377 5,377 7,03 7,40 38, Sai... 1,170 1,170 3,15 3, R a j a j o e n... 4,617 L a a t o k a n... 3,789 2,400 U o m a a n... 18,451 18,451 6,65 122, S:n... 15,000 15, p. 3,750 L o im a la n... 13,630 13,000 13,630 2,31 4,80 42, K o r p is e lä n... 30,000 30,000 5,00 6,50 179,646 M ik k e lin... 6,123 6,123 4,60 28, Sum m a 81,987 31,570 73,581 16,170 2,31 7,40 419, ,60 Kuopion läänin. Ilo m a n t s in... 85,577 25,030 4,5 7 4,59 114, S u o m u s jä rv e n... 59,596 59,596 3,52 4,53 239, Jo n g u n jo e n... 35,348 K u o h u t in... 17,339 H a lm e jä r v e n... 11,930 11,930 4,2 6 50, P a lo j ä r v e n... 15,927 15,927 5,07 80, I i s a l m e n... 4,900 4,900 4,80 23,520 Sum m a 230, ,383 3,52 5,07 509, ,34 Vaasan lään in. P y h ä jä r v e n... 21,175 21,175 8,51 180, S a a r ijä r v e n... 14,180-14,180 2,00 9, , M u lt ia n... 10,709 10,709 8,72 93, V i r t a i n... 7,138 7,138 8,50 60,673 S a la m a jä r v e n... 14,525-14,525 1,60 5,07 66,615 V iita s a a r e n... 20,947 20,947-3,15 8,02 125, L e s t i n... 18,246 8,566 1,60 13, Sum m a 106,920 97,240 1,60 9,78 641, ,60 O ulujärven. K a la j o e n... 10,422 P y h ä jo e n... 2,681 2,681 7,52 20, S iik a j o e n... 13,376 4,690-2,11 9, P a lt a m o n... 10,074 10,074 4,21 42, S o tk a m o n... 27,566 27,566 3,50 96,481 H y ry n s a lm e n... 16,073 16,073 4,oi 64, Sum m a 80,192 61,084 2,11 7, , ,82

16 j i T ark astu sp iiri ja hoitoalue. Tarjottu puumäflrä. Myyty puum äärä. Sa a tu h in ta K p l. 1 Sahapuita. Poltto-, h io m o ja p ro p s ip u ita. m 3 K p l. S a h a p u ita. Poltto-, h io m o ja p ro p s ip u ita. m* k a p p a le e lta t a i k u u tio m e tr iltä m y y d y s t ä puum äärästä 3 m f. 'f r?. Keskim äär. hinta kappaleelta s a h a p u u ta. lin. H a u k ip u t a a n... 14,065 5,625 2, 2 5 2, , S :n... 50,000 50,000 1,50 75,000 I i n... 24,905 24,905 3, 0 0 4, , K u u s a m o n... 93,621 54,146 2, 2 5 3, , S im o n... 50,179 50,179 3,50 4,25 201, _ Sum m a 182,770 50, ,855 50,000 2, 2 5 4, , ,32 Kem in. K e m in... 39,724 36,099 3,15 4,10 128, T o r n io n... 60,171 60,171 3, 4 5 0, , R o v a n ie m e n... 60,381 49,483 1,61 4,21 160, K e m ijä r v e n , ,717 3,32 4,22 563, S o d a n k y lä n ,203 96,822 1,50 3,25 271, _ O u n a s jo e n... 52,552 49,404 2, 7 0 4, , M u o n io n... 51,028 30,497 3,50 106, Sum m a 609, , ,50 5,05 1,630, ,18 Summ a k a ik ista tarkastusp iire istä. V u o n n a ,962 37, ,159 37,750 1,00 10,oo 2,283, ,12, ,306,344 15,000 1,180,005 13,000 1,00 12,00 4,877, , ,848 35, ,517 34,100 1,10 14,02 3,361, , ,306,483 30, ,532 15,610 1,35 10,85 3,065, ,02, ,568,746 22,570 1,028,749 20,220 1,70 11,51 4,425, , ,889 33, ,778 17,545 1,35 17,91 3,900, , ,360,033 81, ,459 66,170 1,50 10,66 4,235, ,21 P a itsi e d e llä lu e teltu ja p u u m ääriä m y y tiin, osaksi p a ik a llish u u to k a u - p o illa, osaksi e r ity is illä v ä lik irjo illa sah ap u ita u seista h o itoa lu e ista, jo k o puhd istu sh akk au ksien aikaan saam iseksi ta h i työ n an sio n h a n k k im ista v a rte n ja m a in ittak o o n tässä p a ik a llis h u u to k a u p o illa m y y d y t p uum äärät. L o p e n h o it o a lu e e s t a... 5,149 k a p p a le tta à Sm k. 4,75 K e m in?... 12,586 à» 1,5 0 6,05 M u o n io n»... 22,545» s J S

17 S itä p aitsi o vat m etsänhoitajat, kuten ennenkin, käsikau p alla ta i e rity i s illä v ä lik irjo illa m y y n e e t raken n u sp u ita, tuu le n k a a toja, k elo ja, v ik a n a is ia p u ita, tervaksia, p olttop u ita y. m. vähem m än arvo isia m etsäntnotteita.. Hakkaukset rautateitä varten. S itte n k u in k ys ym ys o li n o stettu p u u tava rain h an kk im isesta v a ltio n ra u tateitä v a rte n k ruu n u n m etsistä ja tulo k se t vu o sin a 1901 ja 1902 to im itetu ista koehakkuista o liv a t osoittaneet, että ra u tatie t k ru u nu n m etsistä v o iv a t saada p uutarp eensa y h tä h a lv a lla, jo p a m onessa tapauksessa h a lv e m m a lla k in k u in y k s ity is te n h a n k k ija in k au tta, m ääräsi K e is a rillin e n S e n a a tti lokakuun 9 p äivän ä 1902 m uun muassa: e ttä sään n ö llin en vu o tu in en poltto- y. m. p u u tava rain h ak k u u rau tateitten tarp eiksi on järjestettävä sopivasti sijaitsevista kruununm etsistä; e ttä tätä v u o tu ista h a k k u u ta sekä p u id en k u lje tu s ta v a rte n ra u tatie lle ta i nostopaikalle, m ikä toim itetaan m etsähallinnon toim esta, on tarp e ellisia m äärärahoja otettava m etsänhoitolaitoksen vakinaiseen men o sääntöön: että m etsähallinto k aik ista puista, jo tk a kruununm etsistä hakataan rautate itä varten, saa toistaiseksi lukea korvau sta 75 prosenttia k u llo in k in p aik kak u n n a lla v a llits e v a s ta seiso vain p u id en h in n a sta sekä sen lisä k s i, k u n p uut h a n k itaa n ra u tateille m e tsäh allin n o n toim esta, to d e llise t k u stan n u k set puiden hakkuusta, valm istam isesta ja kuljetuksesta ; sekä e ttä p u u tava rain tuo n n in h elp o tta m isek si ra u tateitä varte n k ru u n u lle 011 lu n a s tettav a s o p iv ia p uid en nosto-, valm istu s- ja v a ra s to p a ik k o ja sem m oisilla koh d in, m issä rau tatie t k o sk e ttav a t tärke im p iä u itto v ä y liä ja m u ita v e s iteitä sekä että M etsähallituksen on teh tävä ehdotus sop ivien senkaltaisten p aikkojen lunastam isesta seuduilla, jo ih in rau tatie t eivät ulotu. T ä lla is ia h a k k u ita s a a tiin vu o n n a 1903 toim een 13 e ri hoitoalueessa, n iin k u in v iim e v u o le n kertom uksessa on s e litetty. V u o n n a 1904 to im ite ttiin h a k kauksia 16 eri hoitoalueessa ja k ä y n iid en tulos esille seuraavast-a taulusta. Hoitoalue. parruja, kpl. Vuonna 1904 ulosannettu Kappal. hirsiä. Pituusmetriä. tanuukset. polttopuita. kimääräinen ratapölkkyjii. Ulos annettujen inetsäntuotteiden kantoraha Kpl. M3 Ztmf M miskus- 25 % alennuksella. hankki- Sm(. jtä hinta. i ; lopullinen i hinta. yksikön hankintahi nta-. Yksityisten kes %mf. Z/mf. Lopen ,53 0, ,64 1, , , , ,30 3,25 JK a rvia n... - ja ; Pa rka n o n... _ j ,269 OH.. S9 32, ,396 88;^0,2 0 1,30 18,579 9, , , f 1,75 1,85 1,70 1,95-26,000 5, ,700 3,45 3,45

18 ! Hoitoalue. t 1 ; parruja, kpl. Vuonna 1904 ulosannettu Kappal. hirsiä. Pituusmetriä. ;. 1 nuksella. [ ratapölkkv m. i i puita. poltto- : 25% alen Ulosarmettujen ru e t s a utu o t te itien 1kantoraha1' Kp l. M» SSHf. H tunnukset. miskus- ' hankki- ; hinta. lopullinen hinta.! yksikön hankintahinta. '! Yksityisten keskimääräinen! n n S * 3 h f Ä ä re e n ,oi _ 3,688-2, , , ,73 1,60 2, ,957 10, , , ,38 3,50 ' O rived en - - 5,681 6,555 90' 3, , ,69 2,00 14,270 12,316 90: 24, , ,5 5 3,00 ; Jäm sän ,70 1,60-1,70-1,160 3,695 L0: 5, , ,85 3,00 M iehikkälän , , ,16 1,70-2,00 1, , , ,84 3,90 Laatokan ,51 4,205 3, , , ,9 2 2,85 M ultian.. 9,806 10, , , ,52 1,65 1,90. 17,771 17,771 27, , ,55 3,15 3,40 V irta in _ 1,000 1, , ,69 1,65 1,90 1, s o i 2, , ,85 3,10! K alajoen 1, o5 1,085 2, ,60 1 2,266 2,639 89, 3, ,82 3,60 Pyh äjo en. - 1,192 3, , , ,39 1,60 -- _ 3,659 1, , , ,80 3,25...3,50 Siikajoen. 1, , , , ,6 7-3, , , ,18 1,60 Paltam on. 4,240 1,908 5,527 n f,43a 47 1,75 2,40 Iin ,216 3,210-1, , ,61 1,60 5,113 1, , , ,2 2 3,00 Sim on ,004 6,759 6, , ,37 6,601 4,301 80; 4, , ' 1,39 1,70 5,523 2,485 3öj 16, , ,25 j Yhteensä 22 4,709 65,716 59, , , , K e sk im ä ä räin e n k an to rah a on te h n y t ratapölkyistä.. 73 p en n iä k ap p a le e lta ja p o ltto p u is ta 64 p en n iä k u u tio m e triltä. L o p u llin e n h in ta taas on e d e llisistä noussut 1 m arkkaan 66 p enniin ja jälk im m äisistä 3 m arkkaan 4 penniin. K u te n selonteosta n ä k y y o va t m e tsäh allin n o n k a u tta to im itetu t h a k k au k set tu o ttan e e t v e rra ten h y v iä tulo k sia, s illä ra u tatie h a llin to on saanut p u u t y lim a lk a a n alh aisem m ista h in n o ista, k u in m itä y k s ity is ille h a n k k ijo ille on sam o illa h an k in tap a ik o illa, m aksettu, jo ta p a itsi p u u tkin la a d u ltaa n enim m äkseen ovat olleet h yviä. K a lliim m ik s i ovat. nousseet p olttop uu t Iin hoitoalueesta,

19 m issä liitto su h tee t o v a t v a rs in epäsuotuisat. K a rv ia n ja P a rk a n o n h o ito alu eista h a k a tu t p u u t u ite ttiin ran k o in a S iu ro n rau tatieasem an lu o n a p a k k o lu o v u tetu lle nosto- ja varasto p aikalle, jossa ne n o stettiin m aalle ja v a lm iste ttiin joko p arru ik s i, h irs ik s i, ra ta p ö lk y ik s i ta i h a lo ik s i. K u n p u id en m a alle n o stam in en ja va lm ista m in e n on la sk e ttu tu le v a n p a ljo n h elpo m m aksi sah alaito ksen a v u lla k u in k ä s iv o im a lla ja koska v a s tam a in itu ista sekä A u ree n ja K a n k a a n p ä ä n h o itoa lu e ista v u o s ittain v o ita is iin h a k k a u ttaa S iu ro n asem alle k u lje te tta v ik s i yh teen sä n o in 44,000 k u u tio m e triä p u u tava roita v a ltio n rau tateitä v a rte n, on K e is a rillin e n S e n a a tti, M e tsä h a llitu k se n 14 p ä iv ä n ä T a m m ik u u ta 1904 tekem än esityk se n joh d osta, seu raavan Lo k a k u u n 24 p ä iv ä n ä m ä ärän n yt, e ttä R a u ta tie h a llituksen tulee, M etsähallituksen kanssa asiasta neuvoteltua, puheena olevaa ta r k o itu sta v a rte n v a s ta m a in itu lle p a k k o lu o vu totu lle v a ra s to p a ik a lle rak e n n u ttaa M e tsä h a llitu k se n ehdotuksen m u kain en p u itten nosto- ja sah alaito s, k ä y ttäm ä llä siih e n k ruu n u n m etsistä h a n k ittu ja p u ita,.jo ta p a its i K e is a rillin e n S e n a a tti on v a ltu u ttan u t R a u ta tie h a llitu k s e n tä tä v a rte n M e ts ä h a llitu k s e lta tila a m a a n ja k ä y ttäm ä ä n k o rke in taa n 48,800 m a rkk a a n iis tä va roista, jo tk a o v a t m yö n n e tyt p u itten h a n k k im ista v a rte n rau tateitten v a ra lle. K o s k a täm ä nosto- ja sahala itos, jo n k a raken tam iseen h e ti on ry h d y tty, v a lm iin a on jä te ttä v ä M e tsä h a l litu k s e n k ä y te ttä v ä k s i ja h a llitta v a k s i, on M e tsä h a llitu s k irje lm ä llä Jo u lu k u u n 5 p äivän ä 1904 esittän yt, että M etsähallitus oikeu tettaisiin m äärääm ään toistaiseksi sopivan henkilön hoitam aan puheena olevaa sahalaitosta sekä p uutav a ra in h a n k in taa ja k u lje tu s ta v a ra s to p a ik a lle, k u iten k in siten että asianom aiset a lu em e tsän h o itaja t p itä is iv ä t h u o lta h a k k au k sista m e tsän h o id o llise lta k a n n a lta sekä m ä ä rä is iv ä t h ak k u u p aik at. M itä n ä ih in ra u tateitä v a rte n to im itettu ih in h a k k a u k siin m uuten tulee, on n iis tä ep ä ile m ä ttä k ruu n u n m e tsätalo u d ellek in etua. N iid e n k a u tta ava u tuu n im ittä in tila is u u tta toim eenp an na kruu n u n m etsissä puhdistus- ja raivaushakk u ita, ap u h arven n u k sia sekä y lip ä ä n s ä jä rk ip e rä is e m p iä h a k k au stap o ja m etsänuu d istukseen ja k a sv u u n k in nähden, jo ta p a itsi s e lla isistak in h o itoalu eista, jo issa m e tsä n tu o tteilla ei ole o llu t m en ekkiä, vo id a a n h a n k k ia tu lo ja p ie n e m m illä ja kehn om in i 11a p u u tava raia j e ill a. K e rto m u svu o d en aik an a on ed ellisten vuosien huutokaup oissa ta h i välik irja in k a u tta o stetu ita p u ita sekä k ertom u svu o n n a v ä lik irjo illa ja k ä sik a u p a lla m y y ty jä m etsäntuotteita ubsannettu seuraavat m äärät: S a h a p u it a ,031,051 kap p al. M asto- ja p a r r u p u it a V ia llis ia s a h a p u it a... 84,160 R a k e n n u s h irsiä ,455 K e lo ja ja tu u le n k a a t o ja ,374

20 K a ik e n la is ia väh ä arvo ise m p ia p u i t a ,097 kap p al. V its o ja, v a n teita v- ra ,371 P u u n t a im ia ,580» P o ltto - ja s y s ip u it a ,031 k u u tio m etriä T e r v a k s ia... 7,612» H iom o- ja p r o p s ip u ita... 20,553» P ä r e p u it a... 1,667» V e is t o p u it a... 4,438 A it a u s p u it a... 5,030» Jä k ä liä, sam m alia, h e in iä y. m... 5,529 k uorm aa P u u n k u o r t a... 16,790 k ilo g r. P u u n s ie m e n iä S y s iä, k a lk k ia, terv a a y. m... 1,150 h e h to litra a jo id e n m etsän tu o tteid en arvo yh teen sä tekee 5,532,442 m arkkaa 78 p en n iä, jo s ta sahapuiden yksistään 4,849,276 m arkkaa 77 penniä. E d e llä olevaan luetteloon sisä ltyvä t m yöskin K e isa rillis e n Sen aatin m yönn y ty k s e llä e ri tark o itu k s ia v a rte n ilm aiseksi ulosannetut metsäntnotteet. N iid e n m äärä ja raha-arvo n ä k y y seuraavasta luettelosta.! T ark p itn s. johon rnefcsäntuotteet o vat m yö n n etyt. S a h a p u ita, k p l. k p l. R a k e n n u s p u ita,! kaatoja, kp l. 1K e lo ja ja tuu le n - K a ik e n la i s ia v i a l l i s ia p u ita. Veisto - ja p ärep u ita, n i8 P o ltto- y. m. p u ita, m * P u id e n a rv o. K p l. M * S fm fi K irk o n ra k e n n u k s e e n... 3, ,5 8 0 P a p p ila n s :n , ,0 0 0 K a n sa k o u lu je n s :n , ,0 0 8 M aan viljelyssiirto lan (herm ot, parantol.) s:n , A itau k s ie n ra k e n ta m is e e n , T e id e n ja s ilta in s :n , , , I K a d o n lie v e n tä m ise k s i (työ a n s io k si) "Y leisiä tarp e ita v a rten In a rin k u n n a lle : K u lta la n asem alle In a ris s a v. m Y h tee n sä 1, , , , , K o s k a u s e illa p a ik o in k ruu nunm etsissä, v a rs in k in v a n h o illa h a k k u u a lo illa, on run saasti v ik a n a is ia ja jä ttö p u ita, jo tk a ensi tila s s a o lis iv a t h a k a ttav a t, on M e tsä h a llitu s k ie rto k irje e llä M arrask u u n 5 p ä iv ä ltä 1904 m ä ärän n yt, e ttä tä l laisten puiden hakkuussa toistaiseksi on m eneteltävä seuraavasti.

21 Hoitoalueen m etsänhoitaja sekä ylim etsänlioitaja tu tk ivat hyvissä ajoin keväällä tai kesällä yksissä neuvoin kuinka suuri m äärä vikanaisia puita, m etsän tila a ja paikallisoloja silm ällä pitäen, seuraavana syksynä on m y y tä v ä paikallishuutokaupalla. H akkausm äärää arvosteltaessa otetaan huom ioon m yös paljonko puita tullaan m yym ään y le is illä huutokaupoilla sekä lö yty yk ö ennen m y y ty jä metsiä, jotka seuraavana talvena jo u tu va t hakattaviksi, ja 011 ehdottom asti silm ällä pidettävä että m y y n ti paikallishuutokaupalla tarkoittaa todellista puhdistushakkausta metsänuudistamisen edistämiseksi. H y v is s ä ajoin kesällä leim ataan sitten m yytäväksi p äätetty puusumma. jo l loin leim am erkillä on varastettava k a ik k i leim ausalalla olevat vikanaiset ja jättö puut, jo tka m etsänhoidolliselta kannalta ovat poistettavat, yksinpä h ylk yp u u tk in. Leim ausaloja valitessaan tulee m etsänhoitajan ottaa huomioon, paitsi suorastaan m etsänhoidollisia seikkoja, m yöskin että suurempi puum äärä saadaan leim atuksi saman u itto väylän varrelle sekä että hakkuiden kautta tarjotaan työansiota sellaiselle paikkakunnan väestölle, jo lla ei ole tilaisuutta, muissa yleisissä töissä saada ansiota. Leim au sp öytäkirja lähetetään ennen Syysk u u n 15 p äivää M etsähallitukselle tarkastettavaksi ja huutokauppa, josta hyvissä ajoin on annettava tieto tavan m ukaisilla k uulu tuksilla sekä sanom alehti-ilm oituksilla. on toim itettava Lo kakuu n aikana, jonka jälkeen huutokauppapöytäkirja metsänhoitajan ja ylim etsänhoitajan lausuntojen kera heti lähetetään M etsähallitukselle. Huutokaupassa tarjotaan puut m etsäm aihin nähden ensin pienissä erissä ja sitten saman uitto väylän varrella leim atut puut kerrallaan. Tulot ja menot. T u lot kertom usvuoden kuluessa ulosannetuista lnetsäntuotteista. vuokrista. torpanveroista y. m. nousevat oheenliitettyjen, hoitoalueitten pääkirjoista otettujen yhteenvetojen m ukaan, kaikista kruununm etsistä yhteensä 6,119,868 m arkkaan 27 penniin. K u u m enot hoito- ja vartioim iskustannuksiin, m etsänhoitotöihin y. m. tekivät 1,178,886 m arkkaa 23 penniä, tuottivat kruununm etsät siis vuonna 1904 voittoa 4,940,982 m arkkaa 4 penniä. V errattuna edelliseen vuoteen ovat, tulot vuonna 1904 vähenneet 409,945 m arkalla 92 pennillä, joka pääasiallisesti riippuu siitä että vuonna 1902 saatiin m y y d y k si 1,028,749 sahapuuta, m utta vuonna 1903 ainoastaan 674,778 sahapuuta, jota paitsi s y tty n y t sota jo jonkun verran laim en ti puiden ulosottoa. Jo s sitävastoin molempia viim eisiä vuosia vertaillaan sitä edellisiin vuosiin, ovat tulo t kruununm etsistä m elkoisesti paisuneet. M itä menoihin tulee, ovat nekin jonkun verran lisääntyneet, johon osaksi on vaikuttan ut se, että m enoihin vuodesta 1903 on laskettu muun muassa, met-

22 sä n h o itajia avustam aan tila p ä is e s ti m ä ä rä ttyje n m otsäkon du ktöörien p a lk k io t ja m atkakustannukset. S itä p aitsi on huom attava että sekä tu lo ih in että m e no ihin vuodesta 1903 on pantu va ltio n rautateitä varten ulosannettujen m etsän tuotteiden hankintakustannukset. K u n k ruu n u n m etsät vu o n n a 1895 tu o ttiv a t puhd asta tu lo a 1,056,118 m arkk aa 1 p en n in ja kertom usvu onna, n iin k u in jo m a in ittiin, 4,940,982 m arkkaa 4 penniä, on puhdas tu lo siis v iim e is e n vu o sik ym m en en kuluessa k a sva n u t 3 k e rtaise sti. H e h taa ria k o h ti k u iv a a m etsäm aata se ei k u iten k a a n v ie lä tee enem pää k u in 0,91 p en n iä tai, jos koko p in ta- a la lta la sk u teh d ään, ain oastaan 0,37 penniä, jo ta vastoin esim erkiksi Ruo tsissa näm ä m äärät vuonna 1903 nousivat K r. 1: 93 ja 1: 12 e li Sm k. 2: 70 ja 1: 57. S iih e n, e ttä 'R u o tsin kruununm etsät- h e h taa ria k o h ti tu o ttav a t enemm än tulo a k u in Suom en, v a ik u tta v a t p ä ä a sia llise s ti suurem pi h a k k u u ja parem m at puuhinnat, jo tk a ovat seurauksena n iistä helpotuksista, jo ita enem m än k e h ittyn e e t k u lk u n e u vo t v a lm is ta v a t k ilp a ilu lle, v a rs in k in N o rrlan n issa. V alaisevan v e rta ilu n hakkauksen suhteen antaa seuraava tau lu : H eh taa ria ko h ti vuonna Ht03 *) ulosunnettu s a h a p u ita ja p a rru ja, kp l. raken nus- : p u ita, k e lo ja y. 111., k p l. poltto- y. in. p ie n e m p iä pu ita, md K asvu llisella alalla. R u o t s i s s a ,2 0 0,11 S u o m e s s a... I."5 O ö ' 0,0 (i r> i~>. T5 la. tr u o t s i s s a ,0 «S u o m e s s a... O t H ct 0 0,0 3 U seissa hoitoalueissa ovat hakkuuiuäärät alueen laajuuteen ja puuvaro ih in nähden asetetut k y llä k in p ie n ik si; v a rs in k in kun otetaan katsan too n se m o n illa p aik o in y li- ik ä in e n tila, jossa van h em m at h a k a ttav a t m etsät ovat. s illä n y k y is iä h a k k au sin ä äriä no u d attaen e iv ä t nuo van h at, osaksi jo vik a n a ise t p u u tava rat ennätä tu lla e d u llisim m a lla a ja lla a n taltee n o tetu iksi. N ä in ollen ja k u n m e tsän h o ito viraston v e lv o llis u u s on ajan vaa tim u sten m ukaan k e h ittää m etsiem m e tu o ttav a isu u tta, s ik ä li k u in täm ä jä rk e v iä p e ria a tteita n o ud attaen on m ah d o llista, 011 M e tsä h a llitu s k ie rto k irje e llä H e lm ik u u n 2d p ä iv ä ltä 1904 keh o ittan u t y lim e tsä n h o ita jia ja m e tsän h o itajia o ttam aan tark a n a m m attitaito isen harkinnan alaiseksi, m issä m äärin hakkausinääriä ku stakin hoitoalueesta voi- ) Täm ä vertailu on tehty vuodelta 190:1 siitä syystä, ett ei Ruotsista vielä ole saatu kertom usta vuodelta 1904.

23 tä is iin jo en sik si to im itettav is sa leim au ksissa jo n k u n v e rra n k o ro ttaa ja sitten ehkä edelleen lisätä, tark a sti noudattaen m etsän kestäväisyysp eriaatetta ja k atsantoon ottaen, e ttä p u u v a ra t o ik e a lla a ja lla a n ja e d u llise sti saadaan m y y d y ik s i. S it ä p a itsi 011 M e tsä h a llitu s, kun v ä lia ik a in e n iso jak o In a r in L a p is s a jo on m e lk ein p ä ä tetty, K e is a rillis e n S e n a a tin m y ö n n y tyk s e llä an tan u t In a r in h o ito alueesta varo vaisesti harsien leim ata 50,000 sahapuuta Paatsjo en ja sam an m äärän Lu tto jo e n varrelta. K o sk a puiden kuljetuskustannukset, n iin k u in jo sanottiin, suuressa m äärässä v a ik u tta v a t m etsän m y y n tih in taa n ja p aran tun eet k u lk u n e u vo t siis lis ä ä v ä t m etsän tu o tteid en k y s y n tää, jo s ta m yö sk in seuraa e ttä m etsäm aan kannattavaisu u s ja jä rk ip e rä in e n m etsän hoito riip p u u m itä lä h im m ä sti k u lk u n e u vo je n ja v a lla n k in u itto v ä y lie n laad u sta, 011 M e tsä h a llitu s m ä ä rä n n yt e ttä kun m elkoisein p ia h a k a ttav ia p u u m ääriä k ruu n u n m etsissä on sem m oisten vesien v a rs illa, jo tka n y k y ise ssä tila ssa a n e iv ä t ole u itto k e lp o isia, v a a n tä tä tark o itu s ta v a rte n k a ip a a v a t joko säästöp atojen ta i m u itten su lk u la itosten rak e n tam ista ta ik k a o vat isom pia p erkauksia v a illa, m etsänhoitajan tulee h yvissä ajo in ennen n ä itten p u itten m yyn tiä M etsäh allitu k selle tehdä ehdotus tällaiste n vesien saattam isesta u itto k elp o isee n k u n too n sekä järjestyssä än n ö n la a tim ise sta la u ttau k se lle n iissä. Jo s v a h v istetu is s a lau ttau ssään n ö issä h a va itaa n sem m oisia m ä äräyk siä, jo tk a o vat sopim attom ia taik k a va llitse v ie n olosuhteitten kanssa e ivä t ole sopusoinnussa, on esitys teh tävä n iid en m uuttam isesta. T ässä suhteessa on p aran n u k sia jo p a ik o in toim eensaatu ja m a in ittak o o n e rittä in O u lu n jä rve n P a in u a n la h d e s ta S iik a jo k e e n rak e n n e ttu k an a va, jo n k a kau tta p u u tavarain h in ta O u lu järven vesistön ym p äristö llä m elkoisesti on kohonnut. Sam aan suuntaan tä h tä ä v iä to im ia on uusien, n y k y is iin o lo su h teisiin s o v itettu je n la u ttau ssä än tö jen la a tim in e n Iin -, K em in - ja T e n g e liö n jo k ia sekä n iid en lisävesiä varten, In a rijä rv e n vesistö lle y. m. Sam oin on O ulusta T o r nioon rakennettu rau tatie ed u llisesti vaik u ttan u t p u u tavarain m enekkiin. V a r m u u d ella v o i m yö sk in enn ustaa e ttä m etsäntuott-eiden m e n ekk iä v a lta v a s ti tu le e edistäm ään rautatieverkostom m e jatkam in en K e m istä Rovaniem een, jonka p i k a ista to teu ttam ista M e tsä h a llitu s v ie lä tässäkin vu o sik ertom u k sessaan tah to o läm p im ästi puoltaa, Hyönteisten, myrskyjen, lumipainon y. m. tuottamat vahingot. «Kertom usvuoden aikana ei ole tapahtunut m ain ittavam p ia luonnon tu o t tam ia vahinkoja. M e tsille v a h in g o llisia hyö nteisiä on suurem m issa m äärissä ta va ttu ainoastaan V iip u rin M ik k e lin läänien tarkastuspiirissä, jo s s a 'P ä llilä n hoitoalue on

24 k ä rs in y t enin. N iin on L o p h y ru s p a llip e s ja tka n u t vu o n n a 1902 alkam aansa tu h o työ tä V ie ru sten k a n k a a lla, s illä seu rau k sella e ttä eräs 15 vu o tin e n m äntyistu tu s suurem m aksi osaksi n o in 6,30 h e h taa ria on tu rm e ltu n u t, jo ta p a itsi n o in 2,90 h e h taa rin a la on p u o lip a lja a k s i s y ö ty. S a n o tu lla k a n k a a lla sekä m u illa k in p a ik o in ho itoalu eessa o v a t L u p e ru s (G a lle ru c a ) p in icola, Pisso d es no tatus ja R e tin ia res in e lla teh n eet v a h in k o ja m ä n tytaim isto issa, jo is ta v a h in g o ista tu le e m e tsä n v ilje ly k s ie n y h teyd essä enem m än p u h u ttava k si. L e h tik u u s iin on ilm e s tyn y t N em atus E ric h so n ii. ja V e sm a e li, jo k a en sin m a in ittu m yös on ta v a ttu suuressa m äärässä P u n k a h a rju n k ruu n u n p u isto ssa M ik k e lin h o ito alu etta. P u h e e n a o lle e t L o p h y ru s p a llip e s ja L u p e ru s p in icola o va t v ie lä teh n eet v a h in k o ja S ä ä k s jä rv e n k a n k a a lla U o m aan ho itoalu eessa ja P yh ä jä rve n - K u o p p a - 1äm m in kruununpuistossa La ato k an hoitoaluetta. Sienitautia on ilm o ite ttu P ä llilä n h o ito alu eesta, jossa P e rid e rm iu m p in i c o rtico la on ankarassa m uodossa e s iin ty n y t n u orissa m etsiköissä, e rittä in k in V ie ru sten k a n k a a lla, sekä Lo p h o d erm iu m p in a s tri (Sch ü tte -sien i) on h ä v ittä n y t m ilte i koko varasto n n o in 200,000 k a p p a le tta 2 v u o tis ia m ä n n y n taim ia G ralitzinan taim itarhassa. M y ö sk in U o m aan h o itoalu eessa on tä lla is ia v a h in k o ja tap ah tu n u t nu orissa, k a s k iv ilje ly k s e n k a u tta k asva te tu issa m änniköissä, joissa p aikoin 50 % puum äärästä on kuivunu t. Myrsky on teh n y t p ien em p iä v a u rio ita P ä llilä n, L a a to k a n, K o rp is e lä n ja H a u k ip u taa n ho itoalu eissa, k aataen y k s ity is iä p u ita s ie m e n n y sa lo illa tah i h a r v a k s i h a k a tu issa k u u siko issa, e ten k in k o rp im a illa. S itä v a s to in on ra ju tu u li kaatan ut Suom usjärven hoitoalueesen kuulu vassa V uonislahd en kruunun puistossa n o in 1,200 h irs ip u u ta ja 600 m 3 p ienem p ää m etsää sekä R o v a n ie m e n h o itoalueessa A a rto v a a ra n im is e llä m etsäm aalla ed ellisen talv e n tu k in h ak k u u sta jä le lle jääneen m etsän. T ä m än yh teyd essä on m a in ittav a, e ttä eräissä ho itoalu eissa, n iin k u in Jäm sän, A u reen y. m., pienem piä m etsikköjä etupäässä k o rp im ailla on kau t taa ltaa n k u iv u n u t s e lla is ilta p a ik o ilta, jo tka ta lv e lla o liv a t kuohujä ä n vallassa. Lumi on kertom u svu o n n a tu rm e llu t n u o ria m etsiä ilm o itu sten m ukaan ain oastaan U o m aan ja K o rp is e lä n h o ito alu eissa, ta itta m a lla tih eässä k a sv a v ia p uita siellä täällä. Metsän raiskaus. V e rra ttu n a ed elliseen vuoteen on m etsän raisk au k sien lu k u m äärä p y s y n y t jotensakin sam alla asteella, m utta anastettujen m etsäntuotteiden paljous kohonn u t. T ä m ä on k u iten k in ain o astaan n ä en n ä istä a in a k in osaksi ja jo h tu u s iitä että m etsähallinnon puolesta asetettujen lis ä v a rtija in kau tta m etsän haaskauksia

25 enem pi k u in ennen on saatu ilm i. Su u rim m a t raisk a u k set o vat tän ä k in vuon ]ta tapahtuneet Iin tarkastusp iirissä ja K an k aan p ään hoitoalueessa T u ru n H ä m een lä ä n in tark a s tu s p iiriä sekä M uon ion ho itoalueessa K e m in tarka stu s p iiriä. H a a s k a u k siin on o llu t vaik u ttam assa m o n ta seikkaa, n iin k u in liia k s i la a ja t ta i h a ja n a ise t v a r tio p iirit, m etsän v a r tija in hu onot p alk k a ed u t, mikä, p ak o ttaa h e itä om istam aan p aljo aikaa työansion hankkim iseen, kansaan ju u rtu n u t tapa k ä y t tää km ununm etsiä tarvepuuvarastonaan ja vaikeus saada raiskaushaasteita to d iste tu ik si. V ie lä on v a ik u ttan u t sekin e ttä p u ita ostetaan u itto v ä y lä in v a rs illa ja m y y jille usein annetaan ru n sa ita k äsirah o ja, o ttam atta selkoa, onko h e illä o 11enkaan p u u tava raa m y y täv ä n ä. T e h o k k aa k si haaskau ksien eh k äisein iskein oksi on h a v a ittu ra is k a ttu je n p uid en k elp aam attom a k si teko, jo ta k ein o a tä y tyne e k ä y ttää jossakin tapauksessa edelleenkin, kunnes m etsän vartija in asema saadaan parem m alle kannalle. Seu raava lu ettelo osoittaa tavattu jen raiskauksien lukum äärän sekä anastettu jen m etsäntuotteiden paljouden. T a rk a s tu s x m ri ja h o ito a lu e. Haaskauksien lu k u m ää rä. 1 kp l. 1' S a h a p u ita, H a a s k a t u t j.rakennus- 1 j puita, kp l. (K elo ja, tuulon-! kaatoja, kolo-! puita y. m.. 1 kpl. ' m etsäntuottoet. j vitsoja, kp l. j Avanteita ja 1 Poltto-, hioj hio-, päre-, j v eisto p u ita, I tervaksia, m3 Jä k ä liä, le h tiä, heiniä, saru- 1 m alia, kuor- I m aa. ; P u u n k u o rta, tuohta, pihj kaa, k ilo a. Turun Hämeen läänien. 1 K a n k a a n p ä ä n ,o K a r v ia n i! P a r k a n o n : - A u r e e n... I 3 _ -- Summa ,4 i 1 30 V iip u rin M ik k elin läänien. M ie h ik k ä lä n P ä llilä n ' R a ja jo e n _ 3 2 L a a t o k a n Summa : ' 1 Kuopion lään in. Su o m u sjärven Summa 1 i 3 i - i 1

26 Tarkastuspiiri ju hoitoalue. Haaskauksien lukuni äärä. kpl. Sahapuita, Haaskatut m e t s ä n t u o 11e e t. Rakennuspuita, kpl. Keloja, tuulenkaatoja, kolopuita y. m., kpl. vitsoja, kpl. Vanteita ja Poltto-, liiomo-, päre-, veistopuita, tervaksia, m3 Jäkäliä, lehtiä, heiniä, sammalia, kuormaa..puunkuorta, tuohta, pihkaa, kiloa. Vaasan läänin. S a a r ijä r v e n Ja la s jä r v e n Sum m a O ulujärven. S iik a jo e n ,6 250 P a lta m o n S o tka m o n Sum m a ,6 250 Iin. H a u k ip u t a a n ,5 I i n , ,0 K u u s a m o n S i m o n _ Sum m a 92 3, _ 60,5 _ Kem in. M u o n io n I n a r i n i Sum m a , Yhteensä V u o n n a , , , ,965 1,645 3,oa3 1, , ,763 2,655 5,552 1, ,562 1, , , ,206 1, ,5 2,5 280

27 M iten rais k a ttu je n m etsän tu o tteid en kanssa on m e n e telty k ä y s e lv ille a lla olevasta taulusta. H a ask atu t m etsäntuotteet. T a r k a s t u s p iir i. * M ite n h a a s k a ttu je n m etsän- tu o tte id e n su h teen on m e n e te lty. Turu n Hämeen läänien. M v y t v... 4 Sa h a p u ita, kp l. j R a k e n n u s p u ita, kp l. K elo ja, tu u le n k a a to ja y. m., kp l.... i [ Vanteita ja v its o ja, kpl. 1 (Poltto-, hiomo-, päre-, j veisto p u ita, m* A n a s te ttu ,0 Jä k ä liä, lehtiä, h e in iä ; y. m., kuorm aa. P u u n k u o rta, tu o h ta, k ilo a. Kelpaam attom aksi tehty _ Torppareille annetta. 5 - T akavariko ssa i V iip u rin M ikkelin läänien. Haaskaaja anastanut ,5 - Kuopion läänin. Haaskaaja anastanut V aasan läänin. A n a s te ttu... 9 M y y t y... 2 T orpparille annettu O ulujärven. A n a s te ttu M y y t y _ Kelpaam attom aksi tehty ,6 250 Torppareille annettu T akavariko ssa Iin. A n a s te ttu... 2, M v v t v... 1, Kelpaam attom aksi tehty ,5 Torppareille annettu. 156 Takavarikossa Kem in. A n a s te ttu M y y t y Kelpaam attom aksi tehty 37 - T akava riko ssa... 1 Yhteensä 4,206 1, ,5 2,5 280 Kulovalkeat. V a ik k e i kesä o llu t suotuisa m e tsäp alo ille, s y tty i kruu n u n m etsissä vu on n a 1904 k u iten k in 34 e ri k u lo v a lk e a ta ja p alo alo je n y h tein e n p in ta- ala n o u si 520 h eh taariin. S u u rim m a t k u lo t ra iv o s iv a t Jo n g u n jo e n. S o tkam o n ja S o d a n k y lä n hoitoalueissa.

28 P a lo je n syn n ys tä ei y lim a lk a a n ole p äästy s e lv ille. M u u tam issa tap a u k sissa a rv e lla a n k u lo je n saaneen alku n sa p aim en ten ta i k a la s tajie n tu lis ijo ilta,, toisissa taas k u lk ija in tup ak an p o lto sta. P y h ä jä rv e n ho itoalu eessa on t u li le v in n y t erään torpp arin peltom aalta, jo lla risu ja p o ltettiin. K u lo je n lu k u m äärä ja p alo jen la aju u s k u ssak in ho itoalu eessa on m e rkitty, seuraavaan luetteloon, jo k a m yös ly h y e s ti ilm aisee vahingon laadun. T ark astu sp iiri ja hoitoalue. Kulovalkeiden lu k u m äärä. h e h ta a ria. Paloalojen p in ta-ala, K u lo je n tu o tta m ie n v a liin k o ie n la a tu.! T urun Hämeen läänien. Kankaanpään... V iip u rin M ik k elin läänien. 4 24,0 T u li vahingoittanut nuorta ja keski-ikäistä mäntymetsää. P ä l l i l ä n Valkea turm ellut nuoret puut ja osan keskiikäisiä. 1 R a ja jo e n ,6 N oin 0,8 hehtaarin alalla k u ivu ivat 1 20 vuotiset taimet. L a a to k a n , Pienem m ät puut ja kitukasvuiset m ännyntaim et kuivuivat. U o m a a n ,0 T u li h ävittän yt vuotisen mäntynuorennuksen. Kuopion lään in. Jo n g u n jo e n... I 150,0 Nuorta metsää turm eltunut ja vanhempia puita vahingoittunut osaksi. P a lo jä r v e n ,7 M aapinta kärventynyt. Vaasan läänin. P y h ä jä r v e n ,5 Vahinko vähäpätöinen. S a la m a jä rve n ,5 N u o ri ja keski-ikäinen m äntym etsä vahinkoa saanut. V iita s a a re n ,0 Vahinko aivan vähäinen. O ulujärven. S iik a jo e n ,2 T u li hävittänyt nuoren metsän. S o t k a m o n ,0 T urm ellut kasvipeitteen ja vahingoittanut osastaan nuoremman metsän.. H y ry n s a lm e n ,8 Nuori metsä turmeltunut.

29 T tv rk u s tn s p iiri ja o ito a lu e. Kulovalkeiden lu k u m äärä. h e h ta aria. 1* aio aloj e 1 pii itä- ala, K u lo jen tuo ttam ien vahinko jen laatu. Iin. H a u k ip u t a a n... i 00,0 T u li k ä rv e n tän y t 50 v u o tis ta m äntym etsää. I i n ' N u o ri m etsä va h in g o ittun u t. Kem in. K e m ijä r v e n ,0 Jo k u m äärä liirre n a in e ita ja n u o ri m etsä va- ' h in g o ittun u t. S o d a n k y lä n ,o N u o ren ja keski-ikäisen m äntym etsän a r v e l la an k u iva va n k u lo n takia. Sum m a ,4 K atsau s ku lojen lukum äärään ja laajuuteen vuosina K u lo je n lu k u m äärä. P a lo a lo je n la a ju u s, h e h ta a ria. Y h tee n s ä vu o n n a , , , , , Syytökset. Seu raavasta yleiskatsau ksesta nähdään sellaisten kraununm etsissä te h tyje n rik o k s ie n lu k u m äärä ja la atu, jo tka asianom aisten in etsän h o ito virkam iesten k a u tta o v a t syytö k se e n ilm o itetu t, sekä n iid e n lo p u llin e n ra tka isu, k u in m yös aikaisem m in v ireille p an n u t sam an laatuiset asiat, jo tka ku lu n een vuod en aik an a o vat lo p u llis e s ti tu lle e t k ä s ite lly ik s i. Y le isk a tsa u k se n suhteen on m a in ittav a että, k u n s y y te tty on vap au te tu k si ilm o itettu, se u seim m iten on tap a h tu n u t 24 p äivän ä E lo k u u ta 1904 annetun arm ahduskirjan no jalla.

30 T ark astu sp iiri ja hoitoalue. Vuonna 1904 vireille pannut syytteet ja niiden aika. M etsäni) aaskaus. K ulovalkea. 1 Salam etsästys ta i k a la s tu s. Karjanlaitum en väärin k ä y tö s. 1 Muita rik k o m u k s ia. V ir e ille p a n tu ja ju t t u ja on p ä ä te tty site n e ttä syytetty on tu o m ittu. syytetty on v a p a u te ttu. toistaiseksi lyk ätty. Aikaisem m in vi~ j vapnutottu reille p a n n u is s a jutuissa on! syytetty tuom ittu. Tu run Hämeen läänien. K a n k a a n p ä ä n K a r v i a n... 3 i 2 P a r k a n o n Summa n 3 8 V iip u rin M ik k elin läänien M ie h ik k ä lä n... 1 i P ä l l i l ä n R a ja jo e n U o m a a n i. Summa 1-4 i Kuopion lään in. S u o m u s jä r v e n... 1 i 2 P a lo jä r v e n... L I Summa Vaasan läänin. P y h ä jä rv e n... - i 2 Ja la s jä rv e n Summa i 2 O ulujärven. S iik a jo e n P a l t a m o n Sotkamon _ i H y ry n s a lm e n Iin. Summa i 1 H a u k ip u ta a n... 1 I i n K u u s a m o n S i m o n i Summa i 1

31 T ark astu sp iiri ja hoitoalue. V u o n n a 1904 v ir e ille p a n n u t V ir e ille p a n tu ja syytte et ja n iid en aika. ju t t u ja on Metsänh aaskaus. K u lo v a lk e a. Salam etsästys ta i k a la s tu s. K a rja n la itu m e n v ä ä rin k ä y tö s. Muita rik k o m u k s ia. p ä ä te tty site n e ttä syytetty on j tu o m ittu. syytetty ou v a p a u te ttu. toistaiseksi lyk ätty.! Aikaisem m in v i vapautettu reille pannuissa, jutuissa on, syytetty tuom ittu. Kem in. K e m in... 5 T o r n io n... 1 R o v a n ie m e n i K e m i jä r v e n... i i M u o n io n... 4 _ i 3 I n a r i n Sum m a 5 i i Yhteensä. V uo n n a _ E d e llä o le va sta yle isk a tsa u k se sta se lviä ä, e ttä 51:stä kertom usvu od en k iilu essa k ä s iteltäv ä k s i o tetusta asiasta 12:ssa v a s taa ja on la n g e tettu riko kseen.syypääksi, vaan 21:ssä vap au tettu sekä että 18 asiaa v ie lä on ratkaisem atta. A ikaisem m in kanteeseen pannuista on s y y te tty ll:s s ä tapauksessa tuom ittu ja 5:ssä vapautettu. Metsän arvioiminen. K e rto m u svu o d en aikan a on ja tk e ttu s itä m e tsän arvo stelem istyö tä, jo ta k ruu n u n m etsissä on toim itettu- jo vuod esta 1883 saakka ja jo n k a tark o itu k se n a on o llu t e i ainoastaan h irs iv a rasto n m ä ä rittele m in e n k e stävä ä h a k k u u ta varte n, v a a n m y ö sk in tie to je n h a n k k im in e n m etsäm aid en la ad u sta ja m etsien tila s ta y lim a lk a a n, n iid e n vastaisen h o id o n jä rje s täm istä v a rte n. A rvo ste le m in e n, jossa p u u t e roitetaa n k ah teen lu o k k aan siten, e ttä sah a p u ik si o tetaan k a ik k i ne puut, jo tka 1,3 m e trin k o rke u d e lta tä y ttä v ä t 30 c e n tim e triä ta i enem m än, ja h irren ain eik si ne puut, jo tk a sam alla korkeud ella o vat centim etriä, on to im i te ttu jo k o p u id en lu kem isen k a u tta tah i, e rittä in k in L a p in k ih la k u n n assa ja

32 K u o la jä rven pitäjässä, 5 10 prosenttia arvosteltavasta alasta käsittävien koelin ja in eli p itkien koealojen avulla, m ikä m enettelytapa on huokeam pi ja joutuisam pi sekä on n ä y ttä n y t antavan ty y d y ttä v iä tuloksia näillä, pohjoisilla, harvan puoleista metsää k asva villa m ailla. Arvostelem isen yhteydessä ovat metsäm aat polij oisim m illa m ittaam attom illa alo illa kartoitetut kom passilinjaston m ittau ksilla kaavassa 1:50,000. Puheenalaisia töitä on kertom usvuoden aikana suorittanut 3 varsinaista ja 7 ylim ääräistä m etsänarvostelijaa, joista 8 on työ skennellyt Sodankylän, 1 Suom usjärven ja 1 K ankaan pään hoitoalueessa, jota paitsi M etsähallituksen piirustustöiden johtaja, m etsäkonduktööri K. Lo ja n d er on In a rin hoitoalueessa toim ittanut kolm iom ittauksia m etsänarvostelualueiden yhteensovittam ista varten yleiskartalle. A rvostelu jen tulokset k ä yv ä t esille alla olevasta luettelosta. H o ito a la e. V u o n n a 1904 a rv o s te lu n y h teyd e s s ä k a r toitettu. m aapala, h e h ta a ria. ) V u o n n a 1904 a r v io itu p u u m ä ä rä. S a h a p u ita (30 ce n tt.im e triä 1,3 m e trin k o r k e u d e lla ). H ir r e n a in e it a ( centtim e tr iä l,3 m e t r in k o rk e u d ella). Y h te e n s ä. K a n k a a n p ä ä n ,198 60, ,387 S u o m u s jä r v e n... -4,989,1 115, , ,871 S o d a n k v lä n , ,167,542 1,848,727 4,016,269 Sum m a 191, ,323,646 2,045,881 4,369,527 Kertom usvuoden lopussa oli kussakin tarkastuspiirissä koko sillä ajalla, jona arvostelutyöt ovat kestäneet, yhteensä arvioitu seuraava m äärä sahapuita ja hirrenaineita. Arvioitu puumäärä. T a ) k a s t u s p i i r i. Sahapuita. Hirrenaineita. Yhteensä. T u ru n H äm een lä ä n ie n... 1,880,254 2,980,570 4,860,824 Evon Vesijaon , , ,179 V iip u r in M ik k e lin lä ä n ie n... 2,430,915 4,385,320 6,816,235 K u o p io n lä än in... 3,741,815 5,293,674 9,035,489 V aasan l ä ä n i n... 2,508,656 2,783,045 5,291,701 O u lu jä rv e n... 3,737,372 4,660,041 8,397,413 I i n... 3,011,959 1,973,333 4,985,292 K e m in... 20,789,460 23,015,030 43,804,490 Sum m a 38,183,278 45,230,345 83,413^623

33 Hakkauksien, m yrskyjen, kulopalojen. haaskauksien y. m. kautta ori tosin m elkoinen m äärä sahapuita poistettu arvioim isen jälkeen, m utta kun arvostelutyö on kestän yt 21 vuotta, jo lla ajalla ainakin y h tä suuri m äärä hirrenaineita on varttu n u t sahapuiksi, voi edellä m ainittua puum äärää pitää arvosteltujen metsämaiden n ykyisenä minim i-puuvarastona. Arvostelem attom ia m etsiä oli vuoden 1904 lopussa vielä V iip u r in M ik k elin läänien t- a rk a s tu s p iiris s ä... 12,468 hehtaaria. K u op ion läänin tarkastuspiirissä 21,585» K e m in tarkastuspiirissä 2,926,342 > Yhteensä hehtaaria. N äiden arvostelem attom ien metsäalojen suhteen on kuitenkin huom attava että K e m in tarkastuspiirissä In a rin ja Utsjoen sekä En o n tekiö n kin k untiin kuulu vista maista suuri osa on joko m etsätöntä tah i aivan arvotonta metsää kasvavaa, Metsänjako. Vuonna 1898 myönsi. K e isa rillin e n Sen aatti että neljä ylim ääräistä metsänarvostelijaa saataisiin asettaa kruununpuistoja jakam aan.säännöllistä ja kestävää m etsätaloutta varten. K u n tämä m etsänjakotoim i on ollut järjestetty sam alla tavoin kuin maamme verraten väh äisillä valtio n virkataloilla,, ei se ole voin ut tuottaa toivottua h yötyä kruunun metsätalouden e. O ttam atta lukuun että senkaltaisen jakotyön loppuun suorittam inen maammo kruununm etsissä tulisi vaatim aan vuosisatoja ja sen kustannukset nousemaan m il joon iin m arkkoihin. on n iin järjestelty metsänjako epäkäytännöllinen, sillä metsätalouden tä y ty y aina m ukautua olevien olojen ja metsän kunkinaikaisen tilan mukaan ja on siis alati sovittelem isen tarpeessa. Sen vuoksi ovatkin näiden alkuperäisten kokonaista kiertoaikaa, enimmäkseen vuosisataa ja enempääkin, käsittävien metsänjakosuumiitelmain. sijaan uudemmassa metsätaloudessa astuneet niin sanotut aika-ajoittaiset m etsänköidontarkastukset eli revisioonit. joissa metsän tila ja m etsävarat tutkitaan sekä metsätalouden kulku m ääritellään aina l():ksi vuodeksi kerrallaan. Tähän tapaan on M etsähallitus kootteeksi järjestän yt jakotoiiuen jo vuodeksi 1904 ja suoritettiin tarkastuksia puheenalaisena vuonna M ultian, Ja la s järven, Pyh ä jo en ja K e m in hoitoalueissa. Tarkastuksen toim ittajat ovat tarkoin tutkineet hoitoalueitten koko tähänastisen talouden, tarkastaneet kaikki hakkaukset. sekä muut, toimet, ottaneet selon hirsivarastosta ja ylipäänsä, kaikista metsätaloutta koskevista seikoista, N äin toim itettujen tutkim usten nojalla ovat he sitten, yksissä neuvoin hoitoalueen m etsänhoitajan ja p iirin vliinetsänhoitajan

34 kaussa, laatineet suunnitelm an m etsänhoidolle kym m eneksi vuodeksi sekä osoittaneet- ne tehtävät, jotka tällä ajalla ovat suoritettavat. Se seikka että hoitosuunnitelm a näin supistetaan lähim pään tulevaisuuteen eli semmoiseen ajanjaksoon, jo n k a oloja n ykyh etk ellä voi arvostella, v a i kuttaa että koko jakotoim i saapi paljoa käytännölliseiiiinän pohjan ja muodostuu todellista tarvetta paljoa enemmän tyyd yttäväksi. Tähän suuntaan m eneviä tarkastuksia edellytetään tavallaan jo 1859 vuoden Arm ollisessa johtosäännössä, siinä kun 31 :ssä säädetään että ylirnetsänhoitajan joka. kym m enes vuosi tulee, toim ittaa hoitoalueessa revisiooni, jo l loin muun muassa tarkastetaan metsien ja maiden laatu sekä arvostellaan m itä viljely,stoim ia niiden parantam iseksi vaaditaan. M utta erittäinkin 011 niin sanottu kmunvmmetsäkomitea, joka vuonna 1900 lopetti työnsä, osoittanut tämmöisten aikakautisten m etsänhoidontarkastuksien tarpeellisuuden krannunm etsätaloutemme kehitystä varten. K u ten jo aikaisem m in on esiintuotu, eivät ylimotsänhoitajat m uita tehtäviänsä laim in lyöm ättä ennätä huolellisesti suorittaa puheenalaisia, paljon aikaa- ja vaivaa k y s y v iä toimia, vaan saadaan ne tarkoituksen inukaisim m asti toim itetuiksi luetsänarvostelukunnan kautta,.joskin siis metsänarvost-elijat ovat sopivim m at toim ittam aan puheenaolevia tarkastustöitä, ei aluem etsänhoitajainkaan saa niistä olla kokonaan syrjässä. H eid än tulee päinvastoin olla myötävaikuttamassa- ja- apuna ta rvitta v ia tietoja antam alla, jotta heidän paikallisten olojen tuntem isensa tulee h yväk si käytetyksi. Selvää, on myös että se metsätalouden alituinen silm älläpitäm inen ja ohjaaminen, jo ka on y]imet-sänhoitajain velvollisuutena, ei m itenkään näiden aikakautisten tarkastuksien kantta jää tarpeettom aksi, vaan muodostuu sekin tehokkaammaksi. Metsähallintoon kuuluvat erityisseikat. Metsän viljelys. Metsän uudistukseni suhteen krmmnnmotsissä ylim alk aan oi ole tarvinnut ryhtyä m uihin avustuskeinoihin, kuin että leimaus ja hakkaus toim itetaan huolellisesti, katsantoon ottam alla metsän uudistum isen vaatim uksia. Kuten jo edellä on kerrottu, on useissa hoitoalueissa toim eenpantu niin sanottuja puhdistushakkauksia, joissa vanhoilta hakkansa-loilta uuden kasvun edistäm iseksi on poistettu jättöpuita sekä vikauaisia ja h y lk y p u ita kuin myös pienem piäkin,' joko viallisia tai k u iv ia ja maahan kaatuneita puita varsinkin niillä seuduin, missä hakkuita on toim itettu rautateitä varten. Kamassa, tarkoituksessa 011 m yöskin hakkauksien jälkeen karsittu metsään jääneet latvukset ja oksat paikoin poltettu, paikoin taas linjoitettu hakkausalallo. jonka, ollessa joskus m u itakin puhdistus- ja raivaustöitä on toim itettu, kuten kitukasvuisen alikasvun poistamista y. m.

35 V a rs in a is ia m e tsä n v ilje ly k s iä on m etsän uu d istam iseksi toim een p an tu ainoastaan sem m o isilla a lu e illa, e rittä in k in V iip u r in M ik k e lin lä ä n ie n tark a s tu sp iirissä ; m issä k u lo v a lk e a t o v a t h ä v ittä n e e t pois m etsän. Y lim a lk a a n sanotaa n näid en m e tsä n vilje ly k s ie n jo ta k u in k in onnistuneen ja ty y d y ttä v ä s ti edistyv ä n k in. P o ik k e u k s e n s iin ä suhteessa tek e v ä t V ie ru sten k a n g a s P ä llilä n h o ito alueessa ja H äm een- sekä P o h ja n k a n g a s K a n k a a n p ä ä n hoitoalueessa, jo tka useam pien k u lo v a lk e a in k a u tta o vat m enettäneet m e lk e in k a ik e n m etsäkasvunsa la a jo illa a lo illa. K u n n ä illä k a n k a illa to istam isee n k in te h tyjä v ilje ly k s iä e i ole saatu m enestym ään, m ääräsi M e tsä h a llitu s, saadaksensa s e lv ite ty ik s i ne s y y t, jo ista täm ä vo i riip pu a, vuonna 1902 M etsäkonduktööri K. O. E lfv in g in tekem ään tu tkim u ksia V ieru sten kan kaalla tässä suhteessa. T e h tyä n sä kolm ena kesänä tu tkim u sm a tko ja p u h ee n ao levalle k a n k a a lle, on m etsäkonduktööri E lfv in g havainnoistaan antanut M etsäh allitu k selle la a ja peräisen kertom uksen, jo sta se lv iä ä e ttä v ilje ly k s ie n ep äonnistum iseen ovat va ik u ttan e e t seu raavat s y y t: 1) O h u t m u ltak erros ja ep äed u lliset kosteus- ja liu ken em issu h teet, jo tka m aan p itk ä llin en p aljaana olo on aiheuttan ut; 2) So p ivim m a n v ilje ly s ta v a n v a illin a in e n tu n tem in en täm än la atuisten m aiden suhteen. K u n istu tu k sen ja k y lv ö n k a u tta saadut taim e t ed ellä o le vista syistä eivä t ole voineet v iih ty ä, vaan alkaneet kitu a, on taim istoon ilm e styn yt: 8) Sch iitte - tau ti. jo ka vuosien kuluessa on satoja tuhansia taim ia kuole ttan u t: 4) M aassam m e h a rvin a ise n a p id e tty h yö n tein en L o p h y ru s p a llip e s, jo n k a n y t aikaansaam at turm iot ovat huom iota h erättäviä : 5) Lu p e ru s p in icola h yö n tein en, jo k a m yös on tehn yt' m e lk o ise sti v a h in koa sekä taim isto lle että nuorelle m etsälle: 6) P e rid e rm iu m p in i c o rtic o la sien i, jo k a e rittäin ankarassa m uodossa on e siin ty n y t vuorisissa m ännyissä; sekä 7) H yö n teiset Pissodes notatus ja R e tin ia re siu ella ; jota p aitsi 8 ) K y lv ö - ja is tu tu s virh e e t m yö sk in ovat, jo n k u n v e rra n v a ik u ttan e e t epäonnistum iseen. Y le is e n ä tuloksena, tu tk in lu ksistaan ilm o ittaa E lf v in g vah vistun een sa tuossa, tunnustetussa havainnossa että luonnon nuorennnus on näyttäytynyt voimakkaammaksi ja vähemmän otolliseksi taudeille Im in keinotekoisesti hankittu miorennus. Parannu skeino iksi ehdottaa m etsäkonduktööri E lfv in g : että tav a llis e n m än n yn v ilje ly k s e t to istaise k si la k k au tetaa n, jo tta n iissä ilm e s tyn e e t tau d it h ä v iä is iv ä t, ja sen s ija a n k oetetaan saada a lu k s i k asvam aan vähem m än v a a te lia s ta v u o rim ä n ty ä (P in u s m ontana, u n cin a ta) sekä.m yöskin koivua ja lehtikuusta, jo tk a ed istävät m ultakerroksen m uodostum ista;

36 että m aaperän kosteusolot m aanviljelys-kem iallisen laboratorion v ä lity k sellä lähem m in tutkitaan: että järjestettyjä v ilje ly «kokeita pantaisiin toimeen, k äyttäm ällä erilaatuisia puulajeja ja viljelystapoja, m ultasekoituksia ja istutusaseita; että k a ik k i Schütte-taudin. peridermium-sienen sekä hyönteisten v a h in goittam at taim et poistetaan ja poltetaan: että k yn n e ttyih in vahoihin tehdyt 10 vuotta nuorem m at m etsänviljelykset ruiskutetaan»bordeaux-nesteellä»: että Lo p h vru s pallipes toukat ja Luperus pinieola hyönteinen h ävitetään; sekä että kylvö- ja istutustyöt toim itetaan erityisellä tarkkuudella ja kylvöruutuihin jätetään kasvam aan ainoastaan 2 3 tainta. Täm än yhteydessä m ainittakoon tähän asti toim eenpannuista kokeista että Spitzenbergin penkom islapiolla m öyhennettyihin kuoppiin istutetut taim et ovat kehittyneet niin h y v in, että kokeet kehoittavat jatkam aan työtä. M itä äsken puheena olleisiin Hämeen- ja Po h jan kankaisiin tulee. 011 K eisarillisen Senaatin 2 päivänä M aaliskuuta 1903 antam alla m yön nytyksellä koulun k ä y n y t m etsänvartija asetettu Kankaanpään hoitoalueesen, jo tta metsänuudistam istyöt näillä, noin 2,250 hehtaaria k äsittä villä au keilla k an k ailla saataisiin parem m in menestymään. V u onna 1904 on 82,25 hehtaarin alalle k y lv e tty 89 kiloa m ännyn. 322 kiloa koivun ja 11 kiloa lepän siemeniä sekä 13,25 hehtaarin alalle istutettu m ännyntainta, jota paitsi seuraavaa vuotta varten istutuskuoppia on tehty 20 hehtaarin alalla. K y lv ö jä varten on ostettu 205 hehtolitraa m ännyn käpyjä, joista saatiin 136 kiloa siemeniä. P a itsi näitä tavallisia m etsänuudistustöitä on m ainittava m äntym etsän v iljelykset kaskim ailla, jo ita on harjoitettu Lo im a lan ja K o rp iselän hoitoalueissa ja joiden tarkoituksena on ollut m uuttaa lehtim etsiköitä arvokkaam m iksi m än tymetsiksi. Täm ä viljelystapa onkin, m ikäli toim itetuista kokeista vo i päättää, antanut jotenkin ty y d y ttä v iä tuloksia. K o k e ita ulkom aisten puulajien kasvatuksessa on suoritettu E v o n Vesijaon kruununpuistossa sekä useissa hoitoalueissa V iip u rin M ik k elin läänien tarkastuspiirissä, jonka ohessa siperialaisen lehtikuusen kasvattam ista on toim i tettu monessa hoitoalueessa V e n äjältä h ankitu illa siem enillä. Jo s k in kokeista ylipäänsä kerrotaan että paljo taim ia sekä aikaisem m in että viim e vuoden kuluessa on kuihtunut, n ä yttävät kokeet kuitenkin että täm ä puulaji voip i m enestyä hyväk asvu isilla m ailla maamme keski- ja eteläosissa, jos se saa kasvaa vapaana toisten puulajien varjostuksesta.

37 Kertom usvuoden aikana motsänuudistuksiin k äytetyt määrät- siemeniä ja taim ia sekä taim itarhoissa k y lv e ty t siemenmäärä-t ja koulittujen taim ien lu kumäärä k äy selville alla olevasta taulusta. Metsä a viljelykseen kaytt-try. Tiiimituriiutöitä. Turkastu.spiiri ja hoitoalue. Männyn. Taimia, kappa!. Lehtilvti nsen. Kuusen. taimia. Muita Siemenin. kiloa. ' ṛkoivun. Kuusen. Männyn. Kylvetty siemeniä, kiloa. kpl. Koulittu taimia, Turun Hämeen läänien. K an k aa n p ä än... (iiiyon 89, ,7 700 Evon V e s ija o n... J,872 15, r» V iip u rin M ikkelin läänien. M iehikkälän... ( ,95 P ä llik in... 12,000 3, ! 14,o 5,4 807 R a ja jo e n ; 1.19,5-1.5! L a a t o k a n ,0-0,5 U o m aan... 95,000 12,0 2 3,1 L o i m a la n... 26d -- 24,0 K o r p is e lä n ,0 ((,:» 10,200. M i k k e l i n S.o 12 1,9 5 Kuopion läänin. - Ilo m a n tsin i - Su o m u s jä rv e n... 4, ,510 ; Jo n g u n jo e n ,0 -- 1,000! H a lm e jä r v e n... ' 1,1 li)... V:i :i sa n läänin. S a a r ijä r v e n : Ja la s j ä r v e n : 20,o Salam ajärven... 7, Oulujärven. K a l a j o e n ; Kem in. M u o n i o n......, 1, ,8 :.. Yhteensä ( , , i 60,917 i

38 Siemenvuoden laadusta ilm oitetaan ettii m ännyllä on ollut ylim alkaan keskinkertainen siemen vuosi T u ru n Häm een läänien tarkastuspiirissä. E v o u V esijaon kruununpuistossa. Vaasan läänin ja O ulujärven tarkastuspiirien. länsiosissa sekä Iin tarkastuspiirissä, vaan huono siemenvuosi V iip u rin M ikkelin läänien ja K u o p io n läänin tarkastuspiireissä, Vaasan läänin ja O ulujärven ta r kastuspiirien. itäosissa sekä K e m in tarkastuspiirissä. K u u sella taas oli h yvän - puoleinen siemenvuosi T u r u n H äm een läänien tarkastuspiirin itäosissa, E v o n Vesijaon kruununpuistossa sekä V iip u rin M ik k elin läänien ja Kuopion läänin tarkastuspiireissä. vaan muissa osissa maata ylim alk aan huono. Apuharvennuksia Oli toim eenpantu useissa hoitoalueissa siten että koivuja polttopuiksi on harventam alla poistettu sekametsistä havupuiden h yväksi, erittäin kin rautateitä varten toim itetuissa hakkuissa, M ik k elin hoitoalueessa on P u n k a h a rju lla metsää harvennettu istutusaloilta 11,25 hehtaarin alalla ja E vo n kruununpuistossa on. osaksi m etsänvartijaoppilaiden harjoitustyönä, hiomo- ja polttopuita harventam alla hakattu hehtaarin alalta, Rajankäyntityöt. M etsähallinnon toim esta on rajankäyntitöitä toim itettu: T u ru n Häm een läänien tarkastuspiirissä Aureen ja Oriveden hoitoalueissa, joissa vanhaa linjaverkostoa osa ou uudestaan aukaistu opastuslinjo ik si; sekä O ulujärven tarkastuspiirissä Siikajoen ja H yryn salm en hoitoalueissa, joissa krnurm nm etsätorpparit verojensa asemasta ovat karsineet rajoja noin 50 kilom etriä. S itä paitsi ovat. m etsänvartijat karsineet m etsistyneitä rajoja useammissa hoitoalueissa, missä m illoinkin on tarvittu, ja m ainittakoon tässä erityisesti Korpiselän, J on gun joen. Iisalm en, Jala sjärven ja Lestin hoitoalueet, joissa suurim m at karsimistyöt. on toim itettu. M aanm ittarien kautta on osaksi erityisten määräysten johdosta, osaksi km unuum aiden m ittausten tai isonjaon täydennysten yhteydessä v. m. rajoja aukaistu 11. eri hoitoalueessa. Tässä on v ielä m ainittava että hakam aita lohkaistaessa 9 torpalle Yläneen. 15 Kankaanpään. 9 Oriveden. 20 Suom usjärven. 18 Jongunjoon, 6 K u o hutin, 14 Pa lo järven ja 6 Iisalm en hoitoalueessa suurempi m äärä hakamaan rajoituksia on aukihakattu. Tienteko. Kustannukset yleisten m aanteiden ylläpidosta, johon kruunu ottaa osaa kruunuupuistojensa puolesta, n äille siinä suhteessa m äärätyn m anttaalin perusteella, tekivät kaikkiaan 62,852 m arkkaa 10 penniä, jonka.summan jakautum inen eri hoitoalueita kohti n ä k yv vuosikertom uksen loppuun liitetyistä tarkastuspiirien pääkirjaotteistn. Useammassa hoitoalueessa on ylläp ito annettu toim itettavaksi urakalla. Ainoastaan Oriveden. Jäm sän, E v o n Vesijaon. Kuo- 1îatin ja H alin ejärven hoitoalueissa on se toim itettu osaksi k ruui mm n etsäto r [>parien vero päivätöillä.

39 Ajo- ja porrasteitä sekä siltoja on k m ununm ailla rakennettu ja korjailtu m etsänhoitoviraston toimesta, p aikoin sitä varten m yö n n etyillä m äärärahoilla, paikoin torppain vero p äivätö illä seuraavissa hoitoalueissa, T u ru n H äm een läänien tarkastuspiirissä Oriveden hoitoalueessa ovat kruununm etsätorpparit om alla kustannuksellaan rakentaneet 1 kilom etrin p itu i sen ajotien M äntym äen kruununpuistossa ja Jä m sä n hoitoalueessa on kruunun varo illa telitv ajotie Housun torpasta Saukkolan m y lly lle, 7 kilom etrin matka, sekä A rv o la n Tuom ilan välin en tiepalanen, 120 m etriä, ojitettu ja tasoitettu. V iip u rin M ik k e lin läänien tarkastuspiirissä on Lo in ia lan hoitoalueessa K o rp ijärve u tiellä teh ty 530 m etriä kapulasiltoja. K u o p io n läänin tarkastuspiirissä on Ilom an tsin hoitoalueessa porras- ja kapulasiltoja valm istettu noin 900 m etriä, jota paitsi Koitajokeen rakennettiin silta; Jo n g u n jo en hoitoalueessa on ajotie P ie lis jä rv e n K uhinonieinen m aantieltä tehty H eik k ilänvaara n torpalle m etriä sekä kapulasiltoja 200 m etriä: Iisalm en hoitoalueessa samoin kap ulasiltoja tehty 250 m etrin pituudelta. Vaasan läänin tarkastuspiirissä on P y h ä jä rv e n hoitoalueessa torpparien vero päivätöillä rakennettu ajotietä 1,150 m etriä K ankaisten k rnununm aalla: M u ltian hoitoalueissa Leppäkankaan talon ja Peltokankaan m etsänvartijatorpan välisellä tiellä teh ty 915 m etriä suosiitoja sekä y k s i purosilta: V irta in hoitoalueessa samaten vero päivätöillä rakennettu 3,500 m etrin pituinen k ärrytie ja korjattu vanhoja teitä A lavu u d en pitäjässä; Ja la sjä rv e n hoitoalueen I vartiopiirissä rakennettu 700 m etriä p itkä ajotie ja I X vartiopiirissä soraa ajettu 1,800 m etrin pituiselle tielle; Salam ajärven hoitoalueessa P i ili joen tietä korjattu (veropäivätöillä) ja L e s tin hoitoalueessa Lestijo en niskaan rakennettu silta, O u lujärven tarkastuspiirissä on (veropäivätöillä) Siikajoen hoitoalueessa korjattu ajoteitä 400 m etrin pituudelta ja H yryn salm en hoitoalueessa polkuteitä porrastettu vähäinen määrä. Iin tarkastuspiirissä on Pu olangan kunnassa, jossa on sekä H aukip utaan että Kuusam on, Paltam o n ja H yryn salm en hoitoalueisiin k u u lu via kruununraaita, lopetettu se porrastustyö. jota hätäavuksi toim eenpantiin vuonna 1903 K eisarillisen Senaatin sitä varten m yöntäm ällä 10,000 m arkan m äärärahalla, Ojitustyöt. Saarijärven hoitoalueessa toim eenpantuja kokeita nevamaiden kuivattam isessa m etsänkasvua varten on jatk e ttu kertom usvuonna. K u te n viim e kertomuksessa on selitetty, toim itettiin ojitusta yht/aikaa n eljällä eri kruununm aalla ja käsittää kussakin paikassa osaksi rämettä, osaksi aukeata nevaa. T änä vuonna on ojia kaivettu 1,423 metriä, M etsänviljelystöiden yhteydessä on P ä llilä n hoitoalueessa ojia kaivettu m etrin pituudelta vesiperäisillä mailla.

40 Uittoväyläin perkauksia on toim itettu Aureen ja Salam ajärven hoitoalueissa. Edellisessä on K arh u ko sk i ja K a rliu jo k i perattu ja pantu uittokelpoiseen kuntoon Jälkim m äisessä hoitoalueessa on jatkettu Koirajoen perkausta, joka työ alkuun, pantiin jo vuonna Kertom usvuonna on koskia siivottu 1,168 metriä, lyhen n etty niem ien kärkiä, oikaistu m utkia kaivam alla uusia v ä y liä 55 m etrin pituudelta, jota paitsi noin 10 kilom etrin m atkalla u itto vä ylää on siivottu haoista, kannoista y. m. Kartasto. K o sk a kartasto sekä M etsähallituksessa että hoitoalueissa on ko vin vaillinainen, vaan metsänhoidon asettamiseksi v a ltio lle edullisem m alle kannalle on perin tärkeätä että kartasto täydennetään sekä m yöskin että y le is karttoja saadaan kaikista kruununm aista, on M etsähallitus ry h ty n y t tehokkaisiin toim iin saadaksensa kartastot parempaan tilaan. K u n M etsähallituksessa käytettä vä n yleiskartan ainoastaan pääpiirteissään tarvitsee antaa kuvan kru u nun m etsäm aista ja niiden luonteesta, on tähän tarkoitukseen kartta kaavassa 1 : 100,000 katsottava riittävän. Transporteeraus kaavasta 1: 8,000 suorastaan näin pieneen kaavaan on kuitenkin vaikea, jonka tähden transporteeraustyössä on k ä yte tty välikaavaa, joka eneipm iten on ollut 1: N ä in välikaavassa syntyneet kartat on M etsähallitus antanut värittää, käyttääkseen n iitä specialikarttoinaan. Aikom us on sitä paitsi valm istaa niistä yleiskarttoja hoitoalueita varten, joissa tällaiset, suurempaan kaavaan tehdyt yleiskartat ovat tarpeen hakkuun järjestäm istä varten sekä antam aan yleisku van kruunun metsäin hoidosta, niih in kun m etsänhoitajani on m erkittävä k a ik k i hakkuut yn n ä m uut toimet, jo ita hoitoalueissa suoritetaan. Perustuksena äsken m ainitulle k arttatyölle on k ä yte tty sekä metsän arvostelu- että jakotoiinituksissa laadittuja karttoja, kuin myös m aarnittarien uusim pia mittakarttoja-, johon katsoen työn alaisiksi etupäässä on otettu sellaiset hoitoalueet, joista luotettavia karttoja on olemassa joko kokonaisuudessaan ta i suuremmaksi osaksi. N iin valm istettiin vuonna 1903 yleiskarttoja P ä llilä n, Rajajo en ja Lo im a lan hoitoalueista ja kertom usvuonna on valm iik si saatu Yläneen, U om aan ja Korpiselän hoitoalueiden yleiskartat. V alm istu m aisillaan on yleiskartta Oriveden hoitoalueesta ja työn alaisena In a rin ja Sodank ylä n hoitoalueista. V ä lik a rtto ja taas on tehty Suom usjärven, Jongunjoen, So t kamon, H yrynsalm en, Sim on, K em in, Tornion ja Rovaniem en hoitoalueiden kruununm aista. H oitoalueiden arkistoihin on hankittu seuraavat karttakopiot: Oriveden hoitoalueessa: Neejärven, Pukalanm aan, Vattulanm aan ja Vuohijoen kruunuuni aiden kartat: Jäm sän hoitoalueessa: V, V I I X I I vartio p iirien kartat; P ä llilä n hoitoalueessa: yleiskartta hoitoalueesta;

41 Ilo m an tsin hoitoalueessa: Lu tik k avaaran, K o kkovaaran. Pih lajavaaran. Syväisensuun ja Onkamon kruununpuistojen kartat; Suom usjärven hoitoalueessa: 1 m etsänarvostelutyön yhteydessä laadittu kartta: Iisalm en hoitoalueessa: 2 karttaa Sukevan kruununpuistosta; P y h ä jä rv e n hoitoalueessa: 3 karttaosaa P y h ä llä k in krm m unm aasta (lahja metsänhoitajilta K. J. Ehnb erg, K. M oberg ja E. W. N yström ); Sa arijä rven hoitoalueessa: K a lavastin g in, K iim in g in ja V ahangan M ustapuron kruununm aiden kartat sekä karttoja E v o n oppilaiden m ittauksista K u k o n kruununm aalla ; H aukip utaan hoitoalueessa: tilusvaihtokarttoja tiloista n:o l 1, 7'2 ja 10 U tajärven pitäjässä; Sim on hoitoalueessa: 2 karttaosaa Pu dasjärven kruununm aasta; Tornion hoitoalueessa: 2 yleissilm äyskarttaa Juoksengin, T urtolan ja Pe llo n k ylistä; Rovaniem en hoitoalueessa: 5 karttaosaa Ounasjoen kruununm aista; In a rin hoitoalueessa: 19 m etsänarvostelutyön yhteydessä laad ittua karttaa. Kruununmaan asutus. Metsänhoitajain virkatalot. M etsänhoitajalla on virkatalo ainoastaan Uom aan. Lo im alan, H yryn salm en, K em ijärven, Sodankylän ja Ounasjoen hoitoalueissa, jota paitsi P ä llilä n hoitoalueessa m etsänhoitajan asunnoksi on m äärätty G-alitsinan rautatieasem an luona sijaitseva, kruunulle ku u lu va huoneusto tarpeellisine ulkohuoneineen. Näiden virkatalojen rakennuksien kuntoonpanem iseen ja ylläp ito on m yönn ettyjä m äärärahoja on kertom usvuonna k ä yte tty seuraavasti. H o i t o a l u e. Virkatalon nimi. Milloin Keisarillinen Senaatti on myöntänyt Vuonna 1904 käytetty. varat. 3 m f. im. U om aan... U o m a a /8& 2V , L o im a la n... K i v i n ie m i */ *73& S o d a n k y lä n... E m a u s P ä l l i l ä n... G a lits in a /903 1,307 Y h tee n s ä 5, Lähtö- ja tulokatselm us on p id etty Uom aan hoitoalueen virkatalossa,

42 Metsänvartijatorpat. Näiden suhteen on huom attava että H aapavaaran ja Lieksavaisenahon m etsänvartijatorpat Suom usjärven hoitoalueessa, entisten h a l tijain kuoltua, ovat veroitetut kruununm etsätorpiksi; että K ivilu o m an, K o listajan ja Pe k k ala n m etsänvartijatorpat Park an o n hoitoalueessa, H iekkaniem en ja Harakkavaaran sam ankaltaiset torpat Sotkam on ja Ruu hin iem en torppa H y ry n s a l men hoitoalueessa n ykyään eivät ole m etsänvartijani asuntona, vaan toistaiseksi vuokralle annetut, joskin ne v ie lä ovat m etsänvartijatorpiksi luetut, sekä että M ik k elin hoitoalueessa olevaa V irta la n torppaa ja K a rv ia n hoitoalueessa sijaitsevia R a n tala n ja Su lkavan torppia, jotka ovat m äärätyt m etsänvartijatorpiksi, m utta joiden hallintoon asianomaiset m etsänvartijat eivät v ie lä ole päässeet, ei ole otettu vartijatorp p ien lukuun. Täten tulee m etsänvartijatorppain lukum äärä kertom usvuoden lopussa olemaan seuraava. T u ru n Häm een läänien tarkastuspiirissä E v o n V esijaon» V iip u rin M ik k elin läänien» K u o p io n läänin» 122 V aasan läänin Oulujärven» 97 Iin» 50 K e m in > 74 Yhteensä 640 M etsänvartijatorppain rakennusten ja viljelysten parantam iseksi on vuoden kuluessa k äytetty seuraava m äärä sitä varten m yönnettyjä apurahoja. H o ito a lu e. ovat m y ö n n e ty t. Milloin a p u ra h a t Metsän vartij atorppain lu k u m ä ä rä, joille a p u ra h o ja on an n e ttu. A p u ra h o ja v u o n n a 1904 k ä y t e t t y raken nustö ihin. v ilje ly s - tö ih in. 3'mf p t P ä l l i l ä n i /1203 2' 130 R a ja jo e n /is L o im a la n % K o r p is e lä n...» S u o m u s jä r v e n S a a r ijä r v e n / Ja la s jä r v e n y

43 H o i t o a 1 n e. ovat m y ö n n e ty t. Milloin a p u ra h a t Metsiin va rtija to rp - pain lu k u m ä ä rä, joille a p u ra h o ja on a n n e ttu. A p u r a h o ja v u o n n a 1904 k ä y t e t t y rakennustö ih in. vilje ly s - tö ih in. Shnf. ym. Sfojp yië. 1 V iita s a a re n i 50 K a la jo e n /303 i m! S iik a jo e n /304 i ^ H y ry n s a lm e n i 750 K e m ijä r v e n /304 i i S o d a n k y lä n...» i _ 250 M u o n io n... -> i Y h tee n sä , M uissa torpissa ovat rakennus- ja v ilje ly s ty ö t edistyneet sikäli kuin m ets än vartijo illa on ollut aikaa ja varoja niihin käyttää. Useissa hoitoalueissa, varsinkin Iin ja O ulujärvenkin tarkastuspiireissä. ovat rakennukset kovasti rappiotilassa, syystä että h altijat ovat joko väh ävaraisia tai heistä on vastenm ielistä uhrata työtä rakennuksiin, jo tk a eivät ole heidän omia. Taloud ellisia katselm uksia on toim itettu 7 metsä nvartijato r passa V iip u rin M ik k elin läänien, 8 E v o n Vesijaon, 20 K u o p io n läänin, 12 V aasan läänin ja 1 K e m in tarkastuspiirissä sekä lähtö- ja tulokatselm uksia 1 torpassa T urun H äm een läänien. 1 E v o n Vesijaon, 4 V iip u rin M ik k elin läänien ja 3 Vaasan läänin tarkastuspiirissä. Kruununmetsätorpat. Kertom usvuoden kuluessa on 57 uutta torppaa saatu veroitetuksi. S itä vastoin on ainoastaan 1 torppa saman ajan kuluessa poistunut kruunun hallusta. V eroitettujen torppain lukum äärä tu li siten olemaan vuoden lopussa 2,979. T äh än on v ielä lu ettava 69 m äkitupaa, joista osa aik aisemmissa kertom uksissa on pantu torppain lukuun, osa taas ei ole ollut missään laskuissa, sentähden että niissä asuu torppain entisiä, eläkkeellä eläviä haltijoita. Vuoden kuluessa annettiin lupa 106 uuden torpan perustamiseen. K u n aikaisem m in perustettaviksi m yön nettyjä torppia v ie lä oli veroittarnatta 415, oli siis veroittam attom ia torppia k aikkiaan 521. E t t ä täm ä viim eksi m ainittu lu ku on n iin suuri riippuu siitä, että useat henkilöt, saatuansa luvan torpan perustamiseen, jättävät aikeensa toteuttam atta, asiasta kuitenkaan m etsänhoitajalle m itään ilm oittam atta. T aloudellisia katselm uksia on p id etty 70 torpassa Kankaanpään, 11 E v o n Vesijaon, 12 Suom usjärven, 4 Ku ohatin, 3 Palojärven, 5 Iisalm en, 44 Pyh äjär-

44 ven, 2 M ultian, 17 Jala sjärven. 9 A lajärven. 20 S a la iuajarven, 5 Siikajo en ja 20 torpassa Iin hoitoalueessa eli kaikkiaan 222 torpassa. Kruununm etsätorppain sekä m äkitupien lukum äärä kussakin hoitoalueessa n ä k y y seuraavasta luettelosta. J j T ark astu sp iiri ja hoitoalue. j! v e ro ite ttu ja. A ik a is e m m in V ero itettu ja torppia. V u o n n a lis ä ä j tu lle ita. ; te ttu ja. 1 ' _ J :! lakkau- 1 vuonna ^ 1 K a ik k ia a n ! V ie lä v ero itta - m a tto m ia, p e ru s te tta v a k s i m y ö n n e tty jä to rp p ia. Aikaisena- ^ min. ' 1 j Vuonna! Yhteensä vero itettu ja, sekä veroittam utto- 1 miu, p erustettavaksi 1 m yö nnettyjä to rp p ia vuonna !! i i T iiran Hämeen läänien. i l i L o p e n _ 37 37! i ~ Y Jän e e n ! 1 K a n k a a n p ä ä n _ K a r v i a n ( P a r k a n o n " ' A u r e e n O r iv e d e n Jä m s ä n ! i Sum m a j 10 M ä k itu p ia. Evon V e s ija o n... U V iip u rin M ikkelin läänien. M ie h ik k ä lä n P ä llilä n.....r a ja jo e n ; L a a t o k a n... - _! 2 U o m a a n : L o im a la n _, K o r p is e lä n M ik k e lin i Sum m a ! 2 Kuopion läänin. Ilo m a n t s in S u o m u s jä rv e n ; Jo n g u n jo e n _ 52 1 K u o h a t in ! H a lm e jä r v e n P a lo jä r v e n Iis a lm e n _ 1 12 Sum m a

45 i T arkastuspiiri ja hoitoalue. 1 A ik a is e m m in v e ro ite ttu ja. V ero itettu ja torppia. V u o n n a 1904 ; lis ä ä j t u lle ita. la k k a u te ttu ja.! vuonna K a ik k ia a u V ie lä vero itta-j m a tto m ia, pe-i riis te ttä v ä k s i 1 m y ö n n e tty jä ) to rp p ia. S i m in. j A ik a is e m - I : V u o n n a Yhteensä v e ro ite ttu ja sekä veroittavm vttomia, p e ru s te tta v a k s i m yönnettyjä to rp p ia vuonna M ä k itu p ia. i Vaasan läänin. i P y h ä jä r v é n : 81 8 S a a r ijä r v e n i 2 22 M u ltia n... 17» V irta in i 63 ' 1 Ja la s jä r v e n i A la jä r v e n S a la m a jä r v e n ! 33 i ; 33 j 5 V iit a s a a r e n _ 54 L e s t i n... 18, 18 - i 18 i! i Sum m a ; 15! Oulujärven. i i i K a la j o e n... 87! 87 2 ; 89 1 P y h ä jo e n ; ! - I S iik a jo e n i i P a lt a m o n... 65! J i S o tk a m o n i l j H v r v n s a lm e n i U - Iin. Sum m a 704! i i i i ! 16! 1 H a u k ip u t a a n f i H I i n ! K u u s a m o n i i S i m o n Sum m a 656! i Kemin. i K e m i n i T o rn io n R o v a n ie m e n i K e m ijä r v e n... 49! S o d a n k y lä n O u n a s jo e n... 4 ; i 5! M u o n io n ! I n a r i n... 92! Sum m a ! Y h tee n s ä i 2,979 i ,500 69

46 I j E d e llä m a in ittu je n torpp ain ta i m ä k itu p ie n lu k u u n ei ole otettu 23 h u v ila na 18 a su in to n ttia P ä llilä n hoitoaineessa, 14 L a a to k a n ran n a lla o leva a kalastusm ökkiä. jo is sa asutaan ainoastaan k alastu saik an a s y k s y llä, sekä 5 v e ro tila a ja 1 asu in ton ttia M ik k e lin hoitoalueessa. L u v u s ta on m yös p o is jä tetty v u o k ralle an n e ttu je n n iitty je n tah i suom aiden la ita m ille lu v a tta ra k en n etut asum ukset sekä sella isten asu jain huoneet, jo tk a lu va tto m a s ti o va t to rpp a re ilta saaneet vuokrata jonkun osan torppaan k u u lu vista m aista. Täm än yhteyd essä on m a in itta va että usealla torp p arilla, varsin k in A la jä rv e n hoitoalueessa, on kanssa-asukas. jo lla on hallussaan osa torpan tilu k sista vaan asuu torpan h a ltija n kanssa sam oissa huoneissa. Jo s k in vuod en 1903 sato o li jo n k u n v e rra n p arem p i k u in vuoden 1902, o lis i k u iten k in sekä k ruu im n m etsä torp p arien että m e tsä n va rtija in talo u d e llin e n asema, v a rs in k in kertom usvu od en a lk u p u o le lla o llu t h u o lestuttava, eten k in O u lun lä ä n in ja K u o p io n lä ä n in tarka stu sp iireissä, e lle i työ a n sio ta o lis i o llu t saatavan a tuk kim etsissä. K u n 1904 vuod en sato o li jo ten k in h y v ä, t ä y t y y toim eentuloa p itää y lim a lk a a n ty y d y ttäv ä n ä. A in o a staa n sem m o isilla p a ik k a k u n n illa, m issä työ a n sio ta ei o llen k aan o llu t tarjo lla, k errotaan to im een tu lo n joskus k äyn een ah taaksi. KruunuiLrnetsätorppain vero-oloja eri tarkastuspiireissä valaisee alla oleva tau lu. j T a r k a s t u s p i i r i. Torpan ve- Xjnkumäärojen raharä veroitettuja arvo. torp Keskimäärä torppaa kohti. pia. 7m U inf. 'fitä. T u ru n H äm een lä ä n ie n , E v o n V e s ija o n V iip u rin M ik k e lin lä ä n ie n , K u o p io n l ä ä n i n , V aasan lä ä n in , O u lu jä r v e n , I i n , K e m i n , l o i 5 18 K oko maassa 2,979 43, K u n k esk im ä ärä to rpp aa k o h ti tekee ainoastaan 14 m arkkaa 51 penniä, v a a n v ilje ly k s ie n k esk im ääräin e n p in ta-ala to rpissa on 2 h eh taaria p eltoa ja lähes 5 h e h taaria n iitty ä, on torpp ien vero siis p e rin alh ain en eik ä vastaa edes n iid e n v u o tu ista p u u tava rain k u lu tu stak aa n. K ruu n u n m etsäto rp p a- laito s tarjo aa niinm uodoin n y k y is e llä kehitysasteellaan torppien h a ltijo ille huom attavia etuja.

47 ! Täm än asutusmuodon puolesta puhuu sekin seikka, että kaikista vuoden 1870 alussa lö yty vistä ja sen jälkeen perustetuista torpista ainoastaan noin 5 prosenttia on joutunut siilien tilaan, että asutusyrityksestä on tä y ty n y t luopua. Kruununm etsätorppain ja m etsänvartijatilojen tarvepuiksi 011 ulosannettu seuraava m äärä m etsäntuotteita, pääasiallisesti tuulenkaatoja, keloja, vikanaisia tahi m uita vähem m än arvoisia puita. M e t s ä n t u o t t e i t a. j 1 K a p p a le tta, K u u t i o n i e t r i ii. T a r k a s t u s p i i r i. 1 S a h a p u ita. R a k e n n u s p u ita. p u ita. K a ik e n la is ia V e is to p u ita. P ä r e p u ita. A ita u s p u ita. P o lt t o p u it a. K a ik e n la is ia p u ita. : T u ru n H äm een lä ä n ie n... 1, , , , , ,7 2 8 E v o n V e s ija o n ,2 2 5 V iip u rin M ikkelin läänien , , K u o p io n lä ä n in , , ,8 3 1 ; 57 V aasan lä ä n in... 1, , , , , O u lu jä r v e n , , , , ,7 1 4 I i n , , , ,3 9 8 ' _ K e m i n... 1, , , , , Y h tee n s ä 6, , , , , , , ,3 0 6 K u n krum m m netsätorppien ja m etsänvartijatilojen lukum äärä yhteensä on 8,619, tulee siis kutakin torppaa kohti keskim äärin 24,6 kappaletta arvok kaam pia puita ja 65,8 kuutiom etriä halvem paa puutavaraa. Uudistalot. K u te n alussa m ainittiin tulee piakkoin etelä- ja keski-suoinessa noin satakunta uudistaloa tehtäväksi, enimmäkseen kruununm etsätorpista ja m etsänvartijatiloista. V a ik k a itsenäisen tilan m anttaali, m aatilojen osittamisesta K esäkuu n 12 päivänä 1895 annetun asetuksen mukaan, saattaa olla n iin k in pieni kuin 1/300, ei kuitenkaan tähän asti ylim alkaan ole pieniä uudistaloja tehty. L a v e a n metsämaan saanti ja sen turvissa eläm inen on nim ittäin lu ultu välttäm ättöm äksi uu disviljelyksen edistymiselle. Sam oin ku in tilattom an väestön alakomitea, jo k a mietinnössään esiintuo uusia tärkeitä näkökohtia ja sam alla antaa asiassa valaisevia tietoja. 011 M etsähallitu sk in sitä m ieltä, että talojen laajat maa-alat eivät herätä intoa voim a peräiseen m aanviljelykseen sekä että tuollaiset tila t yleensä eivät ole k yen neet sanottavasti vilje ly k siä ä n lisäämään. K u n uusia tilo ja kruununm aasta muodostettaessa tilo ille annetaan niin laajat m etsäalat että näm ä ovat suoranaisena houkutuksena sahayhtiöille hankkim aan talot haltuunsa, joutuu sitä

48 p a its i se m aa-ala, jo k a lu o vu tetaan, aiva n toiseen tarko itu kseen, k u in m illin se on a ijo ttu, n im ittä in om an k o d in ja toim een tulo n turvaam iseen tila tto m a lle vä e stö lle. T ä h ä n katsoen ja k u n h y ö ty suurem m an m a n ttaa lin p eru stuk se lla an n etusta laajem m asta m etsäalasta on ly h y ta ik a in e n sen k a u tta, e ttä m etsä kokonaisuudessaan u seim m iten jo ensi tila ss a h akataan, jo ten tila n h a ltija n sen jä lk e e n on su o ritettav a suurem paa m a n ttaa lia seu raavat rasitu k set, n a u ttim a tta m itää n p y s y v ä is tä etua la a ja s ta m etsäalastaan, ja v a rs in k in ju u r i sen k a u tta e ttä täm m ö iset su u ret tila t ennen p itkä ä jo u tu v a t sah a yh tlö id en h a ltuu n, o lis i M e tsä h a llitu k se n m ielestä s y y tä että, n iin k au an k u in u u d istalo ja m uodostetaan tätä n y k y ä voim assa o le va in asetusten m u kaan, jo k u lisäm ää räys an n ettaisiin, jo k a e stäisi k u tak in tila a k o h ti lo h kaisem asta enemm än m etsäm aata, k u in m ikä, m etsää jä rk e v ä sti käyttäen, on välttäm ätö n tila n vuotu isten puutarpeiden tä y t täm istä varten. Evon metsänhoito-opisto. K e rto m u svu o d en alussa n a u tti op etusta tässä laitoksessa 29 op p ilasta. N ä is tä p ä ä s tettiin 26 o p p ilasta, m etsäkon d u ktöörin tu tk in n o n su o ritettu a, 14 p ä iv ä n ä K e sä k u u ta opistosta. M yö h em m in s u o rittiv a t m yös jä le lle jään e e t 3 opp ilasta päästötutkinnon. E lo k u u n 1 p äivän ä otettiin opistoon 30 uutta oppilasta 58 hakijasta. O p etusta o va t an tan eet op iston jo h taja, k a k s i o p ettajaa, jo is ta to in en on virkaatekevä, toinen ylim ääräin en, sekä E v o n V esijaon hoitoalueen m etsänh o itaja. T ieto p u olin en opetus on k äsittä n yt seuraavia oppiaineita. M etsänhoitoa. M etsätalouden järjestelyä. M etsänarvolaskua. M etsäteknologiaa. K a s v itie d e ttä. E lä in tie d e ttä. K e m ia a. M in e ro lo g ia a ja G eo lo g iaa. M aanm ittausta. M a a n v ilje ly ä. K a n san tal o u tta. M etsäm atem atiikkaa. In s in ö ö ritie d e ttä. M etsästjrsoppia. K alastu s taloutta. M etsänhallinto -oppia ja Piiru stu sta. K e v ä tlu k u k a u d e n kuluessa lo p e ttiv a t o p p ila a t ed ellisen ä s y k sy n ä a lk a m ansa m etsänjakotyöt Sa a rijä rve n hoitoalueessa m ittaam astaan 'alu eesta. E lo kuun 1 p ä iv ä s tä S y y s k u u n 30 p ä iv ä ä n h a rjo itte liv a t o p p ila a t m etsän m ittau sta ja arvio im ista E v o n kruununpuistossa, jo lla a ja lla 3,300 hehtaaria o tettiin kar-

49 ta lle ja s illä a lu e e lla k a ik k i arvo p u u t lu e ttiin sekä p uum äärä a rv o s teltiin. N äitten töiden lo p u ttu a saivat oppilaat h a rjo ite lla m aanpunnitustöissä. L u e n n o t a lk o iv a t L o k a k u u n 19 p äivän ä. O p etu sala lla an o v a t o p p ila a t o lle e t tila isu u d essa tu tu stu m aan jä rk ip e rä is tä m etsän hoito a ta rk o itta v iin töih in sekä saaneet seurata k a la n v ilje ly stä sik ä läise llä kalastuskoeasem alla. O petuksen suhteen on m a in ittav a ettei o p is to lla ole lab o rato o rio ta, jo k a k u iten k in o lisi aivan välttäm ätö n luonnontieteiden ja va rsin k in kem ian h a rjo ittam ista varte n. T ä m ä p u u te k ä y s itä tun tu vam m ak si, k u ta suurem pi arvo pann aan perusaineid en o p p im iselle n y k y a ja n m etsänhoito-opetuksessa. K u n e lä v ä ja m ie ltä k iin n ittä v ä am m attio petu s v a a tii k a ik iss a kohd issa om in tak eista p ohjaa, o lis i s itä p a itsi m etsän h o id o llisen k o elaito ksen aikaan saam in en m itä suurim m asta h yö d ystä m etsänhoito-opetuksellem m e. O p iston y llä p ito ja to im in ta o va t vuod en kuluessa v a a tin e e t seu raavat kustannukset. s v p *. i" P a lk k a u k s ia... 20,360 : 05 O p p ila itten h a r jo itu s tö ih in... j 4,223 j92 O p etu svälin eid en h a n k k im is e e n ; 66 R a k e n n u k s iin ja h u o n ekalu jen h a n k k im is e e n... 5, T a im ita rho je n h o it o o n P o ltto p u id e n h a n k k im is e e n... 1, P a lo v a k u u t u k s iin i 76 K a ik e n la is iin ta rp e is iin... 4,006 ' 45 : Sum m a 37, Metsän vartijakoulut. K u te n jo e d e llä k in 011 m a in ittu on M e tsä h a llitu s, p itäe n tärk e ä n ä ehtona valtio n m etsätalouden p arantam iselle että am m attiinsa täysin k yk en evä m etsän 'vartija k u n ta aik aa n saadaan, ja katsoen siih e n e ttä E v o n m e tsä n va rtija k o u lu. jo s k o h ta se la a je n n e taa n k in n iin p a ljo n k u in M e tsä h a llitu s on ehd ottan ut ja opetusta h aittaam atta on m ahdollista, ei vo i ty y d y ttä ä op in käyn eitten m etsänv a r tija n i tarv e tta, sem m in k in k u n o p p ila ita v ie lä vasted e sk in tule e m enem ään y k sityiste n palvelukseen, esittän yt että uusia m etsän vartijako u lu ja p eru stettaisiin länsiratam m e va rre lle A tsä rin p itäjään, itä-radan v a rre lle Pieksäm äen p itä jään ja pohjois-suom een R ovan iem en pitäjään. P a ik k o ja valitessa on M etsähallitu s p itä n y t tärk e ä n ä että k u tak in m aam m e pääosaa v a rte n ta r v itta v a t m etsän vartijat saataisiin valm istetu ik si oppilaitoksessa, jo ka to im ii lähim m iten

50 sam anlaisissa oloissa k u in ne, joissa m e tsän vartijat sittem m in tu le va t työ skentelem ään. N ä itten e s ityk sie n m u kaisesti on K e is a rillin e n M a je s te e tti 26 p ä iv ä n ä E lo k u u ta 1903 m y ö n tän y t tarp e e llis e t v a ra t E v o n m e tsä n va rtija k o u lu n la a je n tam ise k si ja m ielen k o u lu n p eru stam iseksi T u o m arniem en v irka ta lo lle A tsä rin p itäjä s sä sekä 13 p ä iv ä n ä E lo k u u ta 1901 sam aten m e tsä n va rtija k o u lu je n p erustam ista v a rte n N ik k a rila n v irka talo n p u isto o n Pie k sä m ä e n p itäjä ssä ja so p ivaan k ratu iu n m etsään R o va n ie m e n p itäjässä. K u n tie to n ä itten kahd en v iim e k s i m ainittu jen m etsän vartijakoulujen perustam isesta saapui vasta kertom usvu o d en lopussa, e i n iid e n suhteen e h d itty ry h tjm m u ih in to im e n p iteis iin k u in väliaik aisen jo h tajan asettam iseen, jonka tu li parm a alkuu n ja joh taa rakenn u styö t. Evon metsänvartijakoulussa on kertom usvuoden kuluessa 20 oppilasta nauttin u t opetusta. L o k a k u u n 15 p ä iv ä n ä la s k e ttiin k o u lu sta p äästötod istuk sella 10 oppilasta ja M arraskuun 1 p äivän ä o tettiin kouluun 10 u u tta oppilasta. M etsänhoito-opiston jo h taja ja opettajat sekä m etsän vartijakou lu n m ets än h o itaja o va t an tan eet o p p ila ille tie to p u o lis ta opetusta, jo k a on k ä s ittä n y t m etsänhoito-oppia, m etsätekn o lo g iaa, m etsän arvio im isen ja a rvo la sk u n alk eita, lu o n n o n tied että, m etsästysop p ia, k a la stu stalo u tta, oikeen- ja a in e k irjo itu sta, laskentoa ja m uoto-oppia, m ittausoppia, kauno kirjoitusta, p iiru stu sta ja k irja n p itoa. Y h tee n sä on op etusta an n ettu 959 tu n tia. T ä m ä su u ri tu n tim ä ä rä on k a rttu n u t siten e ttä opetusta on an n ettu k u m m a lle k in o sastolle eri lu o k a lla, jo k a on teh n yt opetuksen tehokkaam m aksi. O p p ila itten k ä y tä n n ö llis iä tö itä on m e tsä n va rtija k o u lu n m e tsän h o itaja p ääasiallisesti johtanut. T y ö t ovat käsittäneet seuraavia tehtäviä, jo ih in on k ä y te tty a lla lu e te ltu m äärä ty ö p ä iv iä. 1 Töihin kgyfcet- j T ö i d e n 1 a a t n. j tyjen päivätöi-, den luku. i j M etsän hakkau ksia , P a rru n v e is t o a /2 L e im a u sta ja p u u tavaran m it ta u s t a A A p u h a r v e n n u s ta /, H a k k a u sa lo je n p e rk a u s ta , Siem en ten k a r is t u s ta T a im ita rha tö itä, k y lv ö ä ja is t u t u s t a L / 4 M aan m ittau sta ja a r v io im is t a ,, U it t o t y ö t ä ,

51 T ö ih in k ä y te t- 1 T ö i d e n l a a t u. ty je n p ä iv ä t ö i den luku. M iilu n p o lt t o a V 4 1.R a k e n n u s tö itä S a h a u s ta P ä re id e n h ö y lä y s tä Pu u se p än t ö it ä /t M a a n v ilje ly s tö itä A K a la s tu s ta ja k a la ve s ie n h o it o a A : T e id e n y llä p ito a ja p ih o jen s iiv o a m is ta ; M e t s ä s t y s t ä K a ik e n la is ia pienem piä t ö i t ä Y h tee n sä 4,372 Y ie lä on m a in ittav a e ttä K e is a rillis e n S e n a a tin 16 p ä iv ä n ä E lo k u u ta 1903 m e tsä n va rtija k o u lu n laajen tam iseen m y ö n tä m illä v a ro illa on rak e n n e ttu u u si asuinhuoneusto, jo h o n o p p ila a t M arrask u u n 1 p ä iv ä n ä m u u ttiv a t asumaan. K o u lu n m enot ovat olleet seuraavat. /m P a lk k a u k s ia... 4,710 _ O p p ila itten ruoka- ja v a a t e t u s a p u... 8, K o u lu n la a je n tam is e e n... 6, T arpeid en h a n k k im is e e n K a ik e n la is ia m e n o ja Sum m a 20, Tuomarniemen metsänvartijakoulu on. k u ten jo ed ellä m a in ittiin, p erustettu a rm o llisen asetuksen n o ja lla 26 p ä iv ä ltä E lo k u u ta 1903 T u o m arniem en v irka ta lo lle A ts ä rin p itäjässä. T ä m ä talo, en tin en T ia la n im in e n /l2 m a n ttaalin k ruu nun-lu ontoinen tila, jo ta p item m än aik a a on k ä y te tty tu o m arin v irk a talo n a, tarjoo sekä asemansa puolesta että m uissakin suhtein erinom aisia etu ja m etsäkoululle. A la lta a n 2,027 hehtaaria, jo ista 478 heh taaria on vilje lys- ja laid u n m aata, 594 heh taaria kasvavaa m etsäm aata, 939 heh taaria kehnokasvuista m etsäm aata ylim a lk aan kuusikkokorpea sekä 16 heh taaria h ylk ym aata, s ija itsee Tu o m arniem en v irk a ta lo n im ittä in a iva n lik e llä In h a n rau tatieasem aa ja ihan u itto vä ylä n va rre lla, joten k aik en laisia m etsän tu o tteita saadaan kaupaksi.

52 S iitä on sitä paitsi helppo pääsy M u ltia n ja V irta in lioitoalueitten kruununm etsiin ja talon omat metsät ovat jo y li 20 vuoden olleet säännöllisen hoidon alaisina. K u n tila oli jo takuin kin rakennettu, joskin huoneet olivat rappeutuneet, ja rakennustöitä innokkaasti toim itettiin, saattoi koulu alkaa ensimmäisen to i m inta vuotensa jo marraskuussa 1903, jo llo in kouluun 147 hakijasta otettiin sen ensimmäiset 15 oppilasta. Näiden lisäksi saapui kouluun M arraskuun 2 p äivänä uutta oppilasta, jo llo in oppilasm äärä tu li täysilukuiseksi. O ppiaika on kaksivuotinen ja kuuluu koulun opettajakuntaan. M aaliskuun 21 päivänä 1904 vahvistetun ohjesäännön mukaan, jo h taja ja opettaja, jo tka antavat opetusta metsätaloudessa, metsäteknologiassa, m etsänarvioim i- sessa, kasvi- ja eläintieteessä, lainopissa, lasku- ja muoto-opissa, kirjanpidossa, maanmittauksessa, ainekirjoituksessa, piirustuksessa ja karttatöissä yn n ä m etsästyksessä ja m etsäriistan suojelemisessa, sekä työnjohtaja, joka ohjaa oppilaitten ulkotöitä ja opettaa käsitöitä. Tietopuolista opetusta on annettu kertom usvuonna yhteensä 408 tuntia. K ä ytä n n ö llin e n opetustyö on, ennenkuin koulun rakennukset saatiin v a l m iiksi, k äsittä n yt suureksi osaksi puiden hakkausta ja veistoa, rakennustyötä sekä huone- ja työkalujen valm istam ista koulua varten. K u te n alem pana olevasta taulusta n ä k y y ovat oppilaat sitä paitsi saaneet harjaantua m itä erilaisim piin m etsätöihin sekä tutustua hakkauksien, järjestämis- ja johtam istoim iin. Tähän katsoen on koulutilan maa-ala jaettu 15 osaan, muodostaen joka osa yhden oppilaan vartio itavan ja hoidettavan vartio p iirin, jossa täm än tulee ohjeitten m ukaan ulosantaa kotitarvepuita sekä toim ittaa m uita tehtäviä, K ä ytä n n ö llisten töiden laatu ja niih in k äytettyje n työ p äivien lukum äärä k ä y esille seuraavasta luettelosta, T ö i d e n l a a t u. Töihin k ä y t e t tyjen p äivätöiden lu k u. Hakkauksien järjestäm istä ja v a lv o m is ta V artioim ista ja kotitarvepuiden u lo s a n t o a... ] 15 M e tsä n h a k k a u stö itä P a rru n ja hirsien v e i s t o a Leimaus- ja u lo s a n to tö itä... ; 120 A p u h a rvennusta Hakkausalojen p e r k a u s t a K ä p yjen keräystä ja siementen k a r is t u s t a Kylvö-, istutus- ja ta im ita rh a tö itä M aanm ittausta ja p u n n itu sta

53 T ö i d e n l a a t u. Töihin käytettyjen päivätöiden luku. M e ts ä n a rv io im is ta M iilu - ja te r v a n v a lm is tu s tö itä R a k e n n u stö itä, e rila a tu is ia... 1,090 ' Pu u se p än t ö i t ä Suo- ja m etsämaan k u iv a u s t a M a a n v ilje ly s t ö it ä... 14f> : K o u lu p iirin s iiv o u s t ö it ä K a ik e n la is ia, p ä ivy s täjä v. m. pienem piä t ö i t ä ! Y h tee n sä 4,339 K o u lu n m enot ilm en evät seuraavasta luettelosta. i S m f j7l i i., i i K o u lu n ra k e n ta m is e e n......! 33 K o u lu n sisustam iseen ja k a lu sto n h a n k k im is e e n... 2,326 I 61 P a lk k a u k s ia... 10,650 : i O p p ila itten ruoka- ja v a a t e t u s a p u... 6, T a im ita rho ja v a r t e n P u id e n v e d ä ttä m is e e n K a ik e n la is ia tarp e ita v a r t e n... 1, P u h d is tu s h a k k a u k s iin i 60 Yhteensä 75, i Sotilas- ja siviilikunnan virkatalot. V a ltio n v u o k ralle an tam ien v irk a talo je n lu k u m äärä on k a ik k ia a n 858. k ä sittä e n s o tila s v irk a ta lo ja ja so tila su u d istalo ja, s iv iilik u n n a n tilo ja, v a ltio n pääja k a rja k a rtan o lta, p a lk k a tilo ja, la h jo itu sm a itte n k a n ta tilo ja y. in. N äid en virk ata lo jen lä h in silm älläp ito on annettu kuvernöörien va lvo n n an a lla to im iv ille v irka ta lo in ta rk a s ta jille ja n iid e n m etsän hoito a v a rte n on asetettu kolm e M etsähallituksen alaista virkataloin m etsänh oitajaa. U se im p ien v irk a talo je n m etsät o va t a ik a in ku lu essa ja e tu t jä rk ip e rä is tä m etsänhoitoa varten. Jä rje stä m ä ttä on enää m etsänhoito ainoastaan sem m ois illa v u o k ralle a n n e tu illa v irka ta lo illa, jo illa keskeneräin en ison jao n jä rje s te ly on pannut esteitä m etsänhoitosuunnitelm an laatim iselle. M etsänho itajani toi-

54 t m in ta n ä illä v irka ta lo illa k o h d istu u etupäässä jo k a kym m en en ten ä vu o ten a k u lia k in ta lo lla to im itettav a a n m etsän hoid on tarkastukseen e li revisio o n iin, jo ssa tu tk itaa n m etsän t ila ja ho ito sekä la a d itaa n ehdotus m etsän k ä y ttäm is e k s i ja h o id o ksi seuraa vain kym m en en vu o d en v a ra lle. N ä id e n to im itu sten y h teyd essä on toisin a an v a lm is te ttav a koko n aan uu si m etsänjakoehdotus, jo k a toim en p id e aiheutuu joko m aanm ittausten kau tta oli m u u lla tavo in tapahtuneista m uutoksista tilu sten ta i m etsän suhteen. Se u raa va a n tau lu u n 011 m e rk itty n iid e n sotilas- ja s iv iiliv irk a ta lo je n lu k u m äärä ja tilu s a la t lä ä n ittäin, jo id e n m etsät o va t ja e tu t jä rje s te tty ä m etsän h o i toa varte n. Sotilasvirkatalot. L ä ä n i. V ir k a t a lo je n lu k u. K o k o p inta- ala, h e h ta a ria. J a e ttu a m e ts ä m aa ta, h e h ta a ria. V ilje lt y ä m a a ta,, h e h ta a ria. i U u d e n m a a n , ,550 ; 14 8, ; T u ru n ja P o r i n , ,404! 50 16, j H ä m e e n , , , M i k k e l i n , , , K u o p i o n , , , V a a s a n , , , O u lu n , , , Sum m a , ,221 ; 96 49, Siviilivirkatalot ynnä valtion pää- ja karjakartanot. \j ä ä n i. luku. Virkatalojen Koko pinta- ala, hehtaaria. Jaettua metsämaata, hehtaaria. Viljeltyä maata, hehtaaria. U u d e n m a a n , T u ru n ja P o r i n , ,576! 84 1, H ä m e e n , V iip u r in , , , M i k k e li n ; V a a s a n , j Sum m a 55 21, , ,563 34

55 E d e llä olevaan sotilasvirkatalojen lukum äärään ja pinta-alaan 011 otettu myös 10 virkatalonpuistoa, joiden pinta-ala yhteensä tekee 9,586,39 hehtaaria. Toim ituksien lu ku ja laatu kertom usvuoden kuluessa n ä k y y seuraavasta luettelosta. T o i m i t u k s i e n L il ä n i. laatu. 1 K a ik e n la i M etsänja k o tö itä. 1 tö itä. iiievisio onisia t o im i tu k s ia.! t 1 yh te e n s ä. lu k u m ä ä r ä U u d e n m a a n : 54 Turun ja P o r in i! 4G H ä m e e n...! V i ip u r in M ik k e lin K u o p io n...! 9 9 V a a s a n O u l u n Summa 5 P ii K u te n edellä olevasta luettelosta k ä y selville, on toim ituksien lukum äärä ollut yhteensä 175. E d e llisenä vuonna oli niiden luku 179. Alottam attom ia toim ituksia on ilm oitettu 6, jo ista 5 on maan m ittari toim en varalla ja 1 jä i tekem ättä ajan vähyyden, takia. M uista töistä on 79 p ä ä tty n y t sekä nlko- että sisätöittensä puolesta ja 90 saatu ainoastaan metsässä toim itetuksi. Kirkollisviraston virkatalot. Suom enm aan evankelis-luteriiaisten seurakuntain papiston virk ata lo illa ovat kertom usvuonna m etsänhoidollisia töitä toim ittaneet n iitä varten asetetut kolm e kirkollisvirkatalo jen m etsänhoitajaa sekä lisäksi 8 metsäkondnktööriä. Vuoden kuluessa suoritettujen toim ituksien laatu ja lukum äärä kussakin hiip pakunnassa selviää seuraavasta luettelosta.

56 H i i p p a lv u 11 t a. lu k u m ä ä rä. Virkatalojen n y k y in e n lu k u m ä ä rä. T o i m i t u k s i e n V alm istavia tö itä m etsänhoitosuunnitelm ia v a rte n to im ite ttu. M etsänhoitosuunnitelmia va h vistettu. i laatu. M etsänjakoja l in joitettu ja to i m een p a n tu. i M etsä n ta rk a stu k - : siä, puiden le i maamisia y. m. 1 to im ite ttu T u ru n a r k k ih iip p a k u n ta n P o rvo o n h iip p a k u n t a Sa vo n lin n a n» K u o p io n» Y h tee n sä V u o d en kuluessa v a h v istettu je n m etsän h o ito su u n n itelm ien lu k u m äärä on 36, jo id en lis ä k s i h o ito su u n n itelm a on v a h v is tettu m yö sk in y h d e lle lu kk arin - v irka ta lo lle. S e u raa v a s ta ta u lu sta selviää, k u in k a m o nta v irka ta lo a täh än a s ti 011 jä r je s te tty ä m etsän hoito a v a rte n ja e ttu, n iid e n tilu s a la ja tilu s la jit, ja o n a ik u in e n puum äärä sekä toim ituskokouksissa ilm o itettu torppain lukum äärä. L ääni. Lukum äärä v irk a ta lo ja, joilla metsä on ja e ttu. kartan onpaikkoj a y. m., h e h ta a ria. V iljelty jä tilu k s ia, K a s v u llis t a m etsä m aata. h e h ta a ria. P in ta - a la, puumäärä-, m'*. N y k y in e n K s lm o k a s v u is ta uuitsiim aata. h e h ta a ria. LMnta-al a, : N y k y in e n puu m äärä. m 3. m aita Soita ja hylky-- Summa tilusa la a Järviä ja v e s iä li e li t a a r i a. Ja k o m e ts ä ä Torppain lukum äärä. Uudenm aan... i 38 3,099,16 6,133,02 350,332 1,162,62 28, ,48 143,oo 11,128,28 3,388,98 95 Turun ja Po rin ,567,15 10,733,16 719,844 2,965,60 62, ,79 90,02 20,335,72 7,247, Häm een....! 51 3,365,60 8,892,26 677,473 1,655,17 74, ,31 813,80 15,369,14 6,295, V iip u rin.... 4,453,24 18,359,42 1,330,631 4,478,39 172,166 1,701,76 2,628,01 31,020,82 12,831, M ik k elin.... 3,7-29,65 14,675, ,760 4,212,70 161,968 1,400, ,52 24,928,2 g 9,128, V a a s a n ,386,95 19,267,7 2 1,324,768 8,085,56 240,515 3,143,61 455,18 36,339,02 14,123, Kuopion ,491,60 10,682,78 1,064,044 2,014,89 92, ,78 1,348,76 17,194,Si 5,650, O u l u n ,06 146, ,99 1,624 92,50 8,83 561,13 112,75 2 Yhteensä I3OI 28,231,41 88,890,8.8 6,301,666 24,749,92 835,200 9,201,S5 6,403,12 157,477,18 58,778,73 1,180

57 Metsänhoidonneuvojain toiminta. V a ltio n palveluksessa olevat kaksi inetsänhoidom ieuvojaa ovat kertom usvuod en kuluessa, y k s ity is te n m aan o m istajan i tila u ste n johdosta, su o rittan eet k a ik k ia a n 136 to im itusta. N ä is tä 011 m e tsän h o id o n n eu vo jalla län tisessä p iirissä, jo k a k ä s ittää U ud enm aan, T u run ja P o rin, H äm een ja V aasan lä ä n it, o llu t 50 to im itu s ta 31 e ri tila a ja n lu o n a ja m e tsän h o id o n n eu vo jalla itäisessä p iirissä, jo h o n m u ut lä ä n it k u u lu va t, 86 to im itu sta 42 tila a ja n lu ona, n ä istä 4 to im i tu sta H äm een läänissä. S itä p a itsi o vat m etsän h o id o n n eu vo jat ta lv ik u u k a u sin a to im ittaneet jonkun verran sisätöitä, n iin k u in k artto jen p iirustam ista, toim itusk irjo jen laatim ista y T o im itu k s ie n lu k u m äärä e ri lään eissä sekä n iid e n la a tu ja la aju u s k ä y seuraavasta tau lusta selville. I M etsänhoid o n -! n e u v o ja L ääni. I Tilaajien lukum äärä. Toim ituspaikkojen lu k u m ää rä. T o im itu sp ä ivie n lu k u m ää rä. M atkapäivien lu k u m ä ä rä. M etsänjakotö itä. Toimituksien lu k u m äärä. Pin ta -ala. h e h ta a ria. M e ts ä n h o i don jä r je s tä m is tä. Toimituksien lu k u m äärä. P in ta -ala, h e h ta a ria. V uosi hakk u tilo h k o je n eroittam ista. Toimituksien lu k u m äärä. H akkuulo h k oj en lukum äärä. P in ta-ala, h e h ta a ria. K a ik e n la i s ia t o im i tu k s ia. Metsänvartijain tö itten ta rk a s tu s ta. Neuvojen tai o h je i den antam ista. Muita m etsänhoid ol- ; Ijsia to im itu k s ia. j i Län tisessä piirissä Uudenm aan....1»» T u ru n ia P o r in..!» i i 3,284, ,oo 18 i ,790,oo 4 3 ;»» H ä m e e n _ 1 l,1 4 0,o o 23 23»» V a a s a n... i i I Itä is e s s ä» V iip u r in M i k k e l i n !) i 1,065, ,oo »» K u o p i o n ,025, , oo » O u lu n , »» H ä m e e n , , Y h teen sä ,3 14, ,240,oo 2 2 3, Sahaliike ja puutavarakauppa. T e o llis u u sh a llitu k s e n an tam ien tie to je n m u kaan k ä y te ttiin m aam m e sahala ito k sis sa vu o n n a 1904, k o titarv e k u lu tu s ta lu k u u n o ttam atta, k a ik k ia a n 25,813,364 sah ah irttä, jo is ta sah attu a tav a ra a s a a tiin n o in 3,019,000 k u u tio m e triä e li 646,176 stan d erttia. K u h u n k in stan d e rttiin sah atavaraa k u lu i siis k esk im ä ärin 40 sahahirttä. K u n edellisenä vuonna jdrden standertin valm istam iseen k ä yte ttiin

58 41,7 ja vu o n n a 1902 taas 42,8, n ä y ttä is i sah ah irsien k esk im ä äräin e n vah vu u s viim eisin ä vuosina hiukan kohonneen. S a h a liik k e e n k e h ityk se n v e rta ilu a v a rte n on T e o llis u u sh a llitu k s e n an tam ien tie to je n sekä Suo m en kauppa- ja m e ren k u lk u tilasto n m ukaan la a d ittu seu raava lu e tte lo m aam m e sah alaito ksissa sah attu jen sekä sam ana vu on n a m aasta v ie ty je n sahatavarain m äärästä. Vuosi. S a h a la ito k s is s a v a lm is t e t t u a s a h a ta v a ra a, s ta m le r ttia. M a a s ta v ie t y ä s a h a ta v a ra a, stam le rttia , , , , , , ,7 1 6 a i 8,o o ,1 8 2 K u te n tau lu s ta k ä y s e lv ille on m aasta v ie d y n sah atavaran m äärä, lu k u u n o ttam atta v ä h e n n y stä vu o n n a 1901, jo llo in u lko m ain en p u u tava ra k au p p a o li lam au tu n u t, y h ä ti o llu t kohoam assa. T a u lu o so ittaa m yös e tt e i v ie n tim ä ä rän suuruus aina ole riip p u va siitä m äärästä puutavaraa, joka sam ana vuonna sahataan m aamm e sahalaitoksissa. S e u raa v a tau lu o so ittaa m aasta v ie tyje n p u u tava rain m äärän ja arvon vu o sin a V ti o s i. Sahaval m i stei ta määrä ; m3 arvo remf Hirsiä, peikkoja, ratapölkkyjä y. m. määrä arvo m3 Sfinf. Propseja sekä hioin opuita määrä arvo m3 S%: Polttopuita määrä arvo m3 3/inf. Muita puuaineita määrä arvo m3 3mf Yliteensä puutavaran vienti määrä arvo m3 3mf ,8 6 9,7 3 4 m2,599, , ,670, , ,369, , ,119,275 9, ,734 3,4 6 8, ,968, ,1 2 9, ,416, , ,802, , ,546, , ,663, , ,856 3,6 0 8, ,810, ,1 9 0, ,003, , ,625, , ,650, , ,843, , ,845 3,9 0 3, ,433, ,2 2 9, ,591, , ,987, , ,222, , ,068, , ,969 3,9 0 9, ,175, ,4015,314 82,511, ,' ,834, , ,412, , ,478, , ,303 4,3 1 1, ,188, ,3 9 6, ,955, , ,223, , ,689, , ,437, , ,845 4,7 8 0, ,499, ,3 2 1, ,135, , ,699,059 1,0 8 4, ,679, , ,834,730 6, ,295 4,7 06,( ,501, ,6 2 1, ,698, , ,110, , ,695, , ,574, , ,953 4,8 0 7, ,354, ,7 0 4, , , ,693,734 1,7 2 7, ,200,653 1,0 9 5, ,064, , ,945 6,0 6 5, ,970, ,7 0 5, ,142, , ,098,930 2,2 2 3, ,478,020 1,1 5 0, ,208, , ,785 6,6 2 7, ,440,262

59 Taulusta n ä k y y että puutavarakauppa viim e vuosikym m enen kuluessa, on m elkoisesti lisääntyn yt n iin h y v in puutavarain paljouden (91.1 /0) kuin niiden arvon puolesta (91,o /0i sekä että lisääntym inen on kulkenut jotenkin tasaisesti, joskus k y llä vajoten eri tavaralajien suhteen, vaan kohotakseen sitten sitä enemmän. Sahavalm isteiden vien tim äärä tosin ei ole lisä ä n ty n yt m uuta kuin 44,7 /0, m utta niiden arvo on noussut 69,5 /0:lla. S itä vastoin on hirsien, peikkojen ja ratap ölkkyjen vientim äärä ja arvo kasvanut enemmän ku in kaksi vertaa noin 120 /0, propsien ja hiomopuiden vientim äärä enemmän ku in 4 kertaisesti ja näiden arvo runsaasti 6 kertaisesti. E rittä in k in on viim eksi m ainittu jen puutavaralajien v ien ti suunnattom asti lisä ä n ty n yt vuosina 1903 ja Sitenpä onkin propsien ja liioinopuiden hakkuu, jota ensin h arjoitettiin ainoastaan rarmikkomailla, nopeasti le v in n y t sisäm aihin ja on tätä n y k y ä jo päässyt arveluttavaan vau h tiin vesistöjen varsilla m iltei jo ka läänissä, vähentäen tuntuvasti yksityisten metsäomaisuutta. Tällaisen todenmukaisen liikahakkauksen vuoksi alkaa m yyn ti kruunuuni etsistä saavuttaa y h ä suuremman sijan varsin kin isom pain puutavaralajien kaupassa. E d e llä olevassa kertomuksessa on M etsähallitus jo huomauttanut, m itenkä liakkausm ääriä voidaan, erittäin k in pohjois-suomen hoitoalueissa, m elkoisesti korottaa sen nojalla että tu k k iva rat useimmissa sikäläisissä hoitoalueissa on h avaittu suurem m iksi ku in alkujaan otaksuttiin. K o sk a sitä paitsi on selvennyt-, että näistä puutavaroista huom attava m äärä on yli-ikäistä ja via llista ja kun järkiperäinen m etsänhoito sekä valtio n taloudellinen etu vaatii, että näm ät yli-ikäiset ja kestäm ättöm ät metsät n iin pian ku in m ahdollista h yväk si käytetään, on M etsähallitus ryh tyn yt toim iin hakkausm äärien korottamiseksi. Tehokas keino voim aperäisen metsätalouden aikaansaam iseen pohjois- Suomessa olisi ehdottom asti sen keskuspaikan Rovaniemen kirkonkylän yhdistäminen välittömään yhteyteen rautatieverkostomme kanssa. R a u tatie helpottaisi tarpeellisen työväestön hankkim ista n äille harvaan asutuille seuduille ja v a r m entaisi elantotarpeiden saantia, joka taas alentaisi ja vakaannuttaisi työpalkat sekä tuottaisi, paremman m enekin ja parem m at hinnat m etsäntuotteille, ostajat kun voisivat tehdä varm em pia ennakkolaskuja kaupan kaim attavaisuudesta. Vähem piarvoisten m etsäntuotteiden k ysyn tä ja m y y n ti tu lisivat m ahdolliseksi laajo ilta metsäalueilta, sillä rautatien päätepiste voisi usealle suunnalle haarautuvien u itto vä yläin kautta im eä m etsäntuotteita m elkein koko Lapinm aasta, S itä paitsi on Rovaniem en ja T ervo lan pitäjissä laajoja kitukasvuisia, hiomopuiksi sopivia kuusim etsiä, joiden hakkuu olisi aivan tarpeellinen, vaan joita ei voida m ihinkään käyttää ennenkuin K e m in Rovaniem en rautatie saadaan aikaan.

60 V a ik k a lu onto on v a ra s tan u t p o h jo isen k in osan m aatam m e e rin o m a is illa v e s ite illä p u u tava ran k u lje tu s ta v a rte n, o va t la u ttau s o lo t O u lu n lä än issä tätä n y k y ä v ie lä yleen sä ep ä e d u llise lla k a n n a lla ja p uiden u itto k u lu n g it lis ä ä v ä t siitä syystä tu n tu vasti hankintakustannuksia. On sentähden tärkeätä että ru vetaa n saattam aan parem paan u itto k u n to o n m eidän p o h jo iset p ääjokem m e ja n iid e n lu k u is a t sivu h aarat. M e tsä h a llitu s on kin jo teh n y t eh d otu ksia eräitten jo k ie n p erkaam isesta ja uusien, n y k y is iin o lo su h teisiin s o v itettu je n lauttaussään tö jen la a tim ise sta ja aikoo ed elleen toim ia p aran n u ksien aikaan saam iseksi tässä suhteessa. H e ls in g is sä, M etsäh allituk sessa, 21 p ä iv ä n ä Jo u lu k u u ta P. W. HANNIKAINEN. G. Oskar Timgren. m:tty.

61 i i i Luettelo menoista ja tuloista sekä ulos- annetuista metsäntuotteista vuonna M e n o t. T a l o t. Tarknstuspiiri ja hoitoalue. T u r u n H ä m e en lä ä n ie n. Metsänhoito- y. m. töihin, kuten puiden hankintaan rautateitä varten, käytet3 itä päiväpalkkoja. Metsänhoitajani ja apulaisten sekä metsäkassöörien palkat >). I Mr,f: f ii Stmf '/m Metsänvartijain palkat. Maanteitten kunnossapitoki istannuk siä. Kaikenlaisia kustannuksia7). Summa menoja. Salia-, masto- ja parmpuita. Puitten luku. Vastaava m:l. Ulosamie- Rakeunushirsiä, keloja. tuulenkaatoja y. m. puita, sekä ratapölkkyjä,! kpl. tuista metsäntuotteista. 'Kankipuita, vitsoja y. m. [ pienempiä puita, sekä j puuntaimia, kpl. ; Poltto-, hiomo-, propsi-, j veisto-, päre- ja aitaus- Ipnita, tervaksia y. m., m"*.! kiloa. 1! Jäkäliä, turpeita, lehti - j kerpoja. kiviä y. 111., ; kuormaa. Puunkuorta, tuohta, pihkaa, pnunsiemeniä y. m., Sysiä, kalkkia, tervaa y. m., hehtolitraa. Metsäntuotteid en 11 intä. Vuokramaksuja kytö-!maista, tonteista, palsta-,tiloista, laitu mesta, kalastuksesta y. m. 1 Tovpunverojen raha-arvo. 1 Korvauksia latvain karsi-!mi sesta, hakkauksien valvonnasta ja puiden han-! kinnasta rautateitä var-! ten, puutavarahinnan korkoja y. m. tuloja. Sfaif pe 'jm f ~jm. 3mf pe là M v À pe 55nf. pe..5v pe f,li. Sfaf Lo p en... 3, o,o , ,000 i 5,163 4,829 j 5,262 63; , ,003-2,308 71! i ,837 1, , , , ,656 35! 39 1,350 _ 9, , K a n k a a n p ä ä n.. 2, , , , , , ,007 3,000 2, i 6, ! 60,550 Blj 1, , , , K a r v ia n... 54, , , , , ,200 9,802 12,453 7,565 12, ~l 89, j j 2, , , , P a rk a n o n , , , , , , ,329 i 14, , j , , , , A u r e e n... 45, , , ,236 6,500 8, , ,658 52! ! , , , O riv e d e n , , , ,621 14,903 10,080 37,205! 21, ! 212, i 2, , , , j J ä m s ä n... 7, , , , ,107 4,601 9,089 1,950! , ! 2,738 72; 7, , ,627 89! - ' Y lim e ts ä n h o ita ja n p a lk k a! i i i j 1 V. m... 7, , _ i -.._ - i -1 _ 7, Sum m a 197, , , , , , ,817 52,109 03,424 51, ,478 1,069 7,280! - 955, ,873! j Smuma tuloja. 13, , ,238, , _ - Voitto. Tappio. ' im. Evo n Vesijaon. 13, , , ,277 2,531 1, ,506' 12, ,066 32, , , i i! V iip u r in M ik k e lin lä ä n ie n. ] 1 I! M iehikkälän... 3, , , , : 2,234 2,766 89: ~ 4, , , P ä l l i l ä n... 3, , ,000 4, , , ,283 2, i 7, ,227 79i 11,431 48! 2, , , Rajajo en.... 1,926 4, , , , , ,380 37; , , L a a to k a n.... 5, , ,900 1, , , ! 9, , , , , , _ U o m a a n... 5, , ,550 1,109 3, , ,757 9,607 31,691 2,210! 35, , , , , L o im a la n.... 1, , ,400 2,635 ' 10 1, , ,781 8, ,759! 1, ,230 36! ; , , , K o rp is e lä n... 3, , ,500 _ 6, , ,316 19, ! ,200 86! _ 3, , , M ik k e lin.... 2, , , , , ,399 2,485 1,636 3' 1,273 28, ! 2, , , Y lim et sänlioitaj an palkka ] V. Ill... 7,400 7,400 _. I 1 i 1 _ _ 7,400 1 Summ a 28, , , , , , ,546 42,609 46,187 5,920; 61, , , , , , , K u o p io n lä ä n in. Ilo m a n ts in... 1, ,922 4, , ; 80 j! - I ; ; Suom usjärven.. 2, , , ,205 4,163 3,035 2,402; 811 «- 46,871 50! , , Jo n g u n jo e n , , , ,243! , ! , ,897 15

62 i j Kuohutin... 1, , , i ' , , ! , , , H alm ejärven... 1,448 40; 4,670 28' 1, j 1,032 ie' 68 8, ,690 5, , _ , , , _ P a lojä rve n ! 4,361 42! 1, j 2, , ,777 10,545 4, , , , , Ylimetsänhoitajan palkka 9, ,167 11! 1, j 1,187 50! , ,686 4,106 35,720, 122 9,972 83, , , , v. m... 7,600 J , , Summa 19, ,692 73' 15,787 03; 6, , , ,111 28,013 45,483 8,112 11, , , , , , ! Vaasan läänin.! Pyhäjärven... 1,495 10! 1 5,022 O7! l ; 32 8, ,508 2,000; 29,688i 12,434 10, ,800 83, , , , , Saarijärven... 3,021 25! 4, ,306 88;... ; 1, , ,796 17,363 9,171: 5,020 4, , , , , M ultian... 36,291 34, 8, ,300 10! , ,206 5,794' 17,412' , , , , , V irta in... 7,585 54; 5,516 67! 1, i , ,286 3,501 [ 2,884' 6,785 9, , , , , , Jalasjärven ,120 50; 5, ,748 08! , ,321 1,049! 835; _ 4, , , , A lajärven... i 5,450! 2,227 80! ! 1, , ! 376: , , , , Salam ajärven... 3,285 97! 4, ,956 04: , ,692 3,104 13,772' 11,849 1, , , , , Viitasaaren... 3,922 80' 4,514 20j 1,897 76! i , ,316 17,659; 5,933! 2,982 1, , , , , L e s t in... 1, ,364 34: 2, j ,72!) 24 14, ,065' 3,019 2, , , , , Ylim otsan hoitajan palkka y. m... 7,400 Summa i 59,021 90! 55,869 09' 19,384 : 1 ; , , , , , ,566 55,453! 81,136 42,465 54, , ,067, , , , ,135, , Oulujärven.!! 1 K a la joe n... 3, , ,496 i H 3,622 6l , ,312'! , , , , , Pyhäjoen... 8,202 92; 8,017 76, 1,690 56; 4,185 16; ,398 29! 4,447; _ 4,451 5, , , , Siikajoen... 14,488 19; 7,347 38: 1,750 50! ; , ,432 5,0251 3, _ 3-2, , , , Paltam on... 8, , ,688 87: 414 -, 1, , ,386 4,076 3,173; 10 7, , , , , Sotkamon... 8,103! 10, i 4,720 -! , ,930 52,465 2, ,865 1, , , , , , Hyrynsalm en... 4,405 10, j 5,220 : -.1, , ,979 15,349' 25, , , , , , , Ylim etsänli oit aj an palkka V- m... 8,000 _, _; i 8,000-8,000 Summa 47,764 Oli' 59, , ,221 77' 3, , , ,515 41,284; 20,206 28,060 1,220 1, , , , , ,887 88

63 i Iin. H a u k ip u ta a n... 4, , , , , ,823 4,100 2,718 1,340 7, , , , I i n... 17, , , , , ,370 9,910 35,267 93,165 15, , , , , , K u u sam o n... 1, , , , ,159 4,419 28,200 11,616 8, ,706 62, , , , , Sim on... 29, , , , , , , , , , Ylim etsänhoitajan palkka y. m... 8, , _ _ 8, Kem in. Summa 53, , , , , ,352 18,429 78, ,921 46, , , , , , , ; K e m in... 6, , , ,800 5,070 15,177 1,950 1,614 2 _ 80, , , , ; T o rn io n... 6, , , , ,593 28, ,904 4, , , , , Rovaniem en... 9, , , , ,249 38,620 15,546 41,320 4, , , , , ,312 j K em ijärve n... 18, , , , , ,302 4,325 21, , , , , So d an kylän... 26, , , , ,538 79,019 19,163 2,436 13, , , , , Ounasjoen... 7, , , , ,691 25,413 2,108 13, , , , , Muonion... 2, , , , ,365 4,653 8,720! 7,226 4, , _ 1, , , In a rin... 4,100 14, , , , , , , Ylim etsänhoitajan palkka v. m... 8, , , Summa 82, ,G , , , , ,959 72, ,399 19,004 1, ,518, , , , ,570, ,337, _ Y hteensä. Vuonna , , , , , , ,259225,351418, , ,400 5, ,389 1,047 2,765, , , , ,913, ,221, , , , , , , ,414396,456395,392 ; 642, ,500 6,011 63, ,798, , , , ,008, ,256, , , , , , , ,363254,931353,156 i 538, ,646 7,838 45, ,308, , , , ,552, ,750, , , , , , , ,290304,885201, , ,018 5,830 32, ,467, , , , ,692, ,950, , , , , ,212551,173,782861,270,575572,559402, , ,556 4,442 35,868 1,997 6,182, , , , ,529, ,356, , , , , , ,178,886231,031,842512,618430,086! 581, ,331 5,529 16,827 1,150 5,532, , , , ,119, ,940, ) Mstsänhoito virkamiesten palkkoihin on vuodesta 1903pantu myöskin metsänhoitajia avustamaan tilapäisesti mää- rättyjen metsäkonduktöörien palkkiot ja matkakustannukset. 2) Kaikenlaisiin kustannuksiin on luettu virkatalojen ja nietsänvartijatorppain kunnossapito-kustannukset, kaluston hankkiminen hoitoalueisiin, lauttaustentarkastelijain ja uskottujen miesten palkkiot, palovakuutusmaksut y. m.