Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt. 10.3.2008 Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen"

Transkriptio

1 Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen

2 Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt Suomalainen asiantuntijasuositus Suomen Alzheimer-tutkimusseuran kokoama asiantuntijatyöryhmä: Jaana Suhonen, Kari Alhainen, Ulla Eloniemi- Sulkava, Pirjo Juhela, Kati Juva, Minna Löppönen, Markku Makkonen, Matti Mäkelä, Tuula Pirttilä, Kaisu Pitkälä, Anne Remes, Raimo Sulkava, Petteri Viramo, Timo Erkinjuntti Suomen Lääkärilehti Liite 10,

3 Muistisairaudet Väestön ikääntyminen Kustannuksiltaan merkittävin sairausryhmä Pienetkin hoitokäytäntöjen muutokset voivat vähentää hoidon kustannuksia ja parantaa elämän laatua Saumaton muistipotilaan hoitoketju on hoidon onnistumisen edellytys

4 Raha-asiaa Suomessa arvioidaan olevan keskivaikeasti dem, lievästi dem. Vuosittain yli sairastuu Yhden dementiapotilaan välittömät kustannukset n e/v, kokonaiskustannukset n. 3 miljardia e/v 85% kustannuksista aiheutuu laitoshoidosta 1% kustannuksista aiheutuu diagnoosin selvittämisestä Laitoshoidon ehkäisemisellä saadaan säästöä

5 Määritelmiä Muistipoliklinikka: muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyt moniammatillinen työryhmä Muistihoitaja: lääkärin työpari muistisairauksien tunnistamisessa, taudinmäärityksessä, hoidossa, ohjannassa ja seurannassa Muistikoordinaattori: muistipotilaan hoidon koordinointi, ongelmien ennakointi ja ratkaiseminen yhdessä perheen kanssa kotona asumisen eri vaiheissa, lääkärin työpari

6 Muistisairauksien ehkäisy Vaaratekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa: korkea ikä, lähisuku, ApoE e4, geenivirheet Vaaratekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa: valtimotautien vaaratekijät (korkea RR, korkea kolesteroli, ylipaino, glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, virheellinen ruokavalio, tupakointi, vähäinen liikunta)

7 Muistisairauksien ehkäisy Korkea koulutus ja henkinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus Aivoterveydestä huolehtimisen tulisi alkaa viimeistään keski-iässä Yleinen valistus Potilasjärjestöjen aktiivisuus Vaaratekijöiden tunnistaminen ja hoito kuuluvat kaikille

8 Muistioireen tunnistus Tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Muistioireiden havaitsemisen tulisi johtaa jatkoselvittelyihin (Käypä hoito-suositus) Muistioire ei ole diagnoosi Tutkimusnäyttö väestöön kohdistuvista seulonnoista ristiriitaista, seulontaa ei suositella yleisesti väestötasolle Seulonta riskissä oleviin potilaisiin?? (ksh)

9 Diagnostiikka Potilaiden ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää Kliininen haastattelu ja tutkimus Muutokset henkisessä suorituskyvyssä, psyykkisessä tilassa, käyttäytymisessä ja arkiselviytymisessä Laboratoriotutkimukset Aivojen kuvantaminen

10 Milloin epäillä muistisairautta Potilas tai omaiset ovat huolissaan Muistioire haittaa töitä tai arkiselviytymistä Sovittujen tapaamisten unohtelu, epätarkoituksenmukainen terveyspalveluiden käyttö, vaikeus noudattaa hoito-ohjeita Vaikeus löytää sanoja, epäasianmukaiset sanat Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikentyminen Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen (rahaasiat)

11 Milloin epäillä muistisairautta Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan tai -tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen Mielialamuutokset, ahdistuneisuus, apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa Persoonallisuuden muutos, sekavuus, epäluuloisuus, pelokkuus Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen

12 Muistitutkimuksen välineet Muistitestit: MMSE (ei riittävä varhaisvaiheessa), Cerad Arkitoimet: ADL, IADL, ADCS-ADL Tasoarvio: CDR, GDS-Fast Käytösoireet: NPI Depressiotestit: BECK, Cornell, GDS Haastattelu, muistikysely

13 Tutkimusten tarkoitus Pystytään toteamaan yleisimmät hoidettavissa olevat ja sekundaariset muistihäiriöiden syyt Tunnistetaan ne potilaat, jotka tarvitsevat erikoistutkimuksia Tunnistetaan dementiaa aiheuttavat etenevät muistisairaudet Seuranta, jos haittaavien muistioireiden syy jää epäselväksi (kunnes diagnoosi varmistuu)

14 Muistipoliklinikka Muistisairauksien diagnostiikka ja hoidon organisointi tulee järjestää lähipalveluna keskitetysti asiaan perehtyneellä muistipoliklinikalla Alueelliset hoitoketjut (www.kymshp.fi / hoitoketjut / neurologia: Muistihäiriö- ja dementiapotilaan hoitoketju 11/2006) Kotkan tk:n muistipoliklinikalla hoidetaan pääsääntöisesti yli 65.v, työikäiset neurologian pkl:lla Koks:ssa

15 Muistipotilaan hoitoketju Eri toimijoiden välinen sujuva tiedonkulku ehkäisee katkeamista Perusselvitykset tk:ssa, diagnostiset jatkoselvittelyt muistipkl:lla Muistipoliklinikalla tulisi työskennellä lääkäri, muistihoitaja, muistikoordinaattori, sosiaalityöntekijä

16

17 Muistipoliklinikan tehtävät Muistioireisten potilaiden diagnostinen selvittely Yksilöllisten hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien teko Muistipotilaiden säännöllinen seuranta Omaisten tukeminen Käytösoireiden ennakointi, tunnistaminen ja hoito Konsultaatiokeskuksena toimiminen Muistipotilaiden hoidon alueellinen kehittäminen

18 Muistipotilaan jatkohoito Tiedonkulku varmistettava Säännöllinen seuranta 6-12 kk:n välein Muistipoliklinikan tulisi huolehtia haasteellisten dementiapotilaiden jatkohoidosta

19 Erityistason konsultaatiota vaativat tilanteet Korkeasti koulutettujen lievät oireet Epätyypilliset piirteet Muistisairauden syy jää epäselväksi Arvio työkyvystä Ajokykyarvio (ajoittain) Oikeustoimikelpoisuuden arvio (ajoittain) Vaikeahoitoiset käytösoireet Muut ongelmatilanteet, perustason lääkärin toteama konsultaatiotarve

20 Diagnoosin selvittäminen Potilaslain mukaan kaikilla potilailla on oikeus saada selvitys terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, hoitovaihtoehdoista ja muista hoitoon liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hoidosta Diagnoosin tehneen vastuulla on järjestää varhaisvaiheen ohjaus, neuvonta ja ensitieto

21 Diagnoosin selvittäminen Diagnoosin kertominen on henkilökohtainen tapahtuma, ihmisten valmius käsitellä vaikeita asioita vaihtelee Dg kerrotaan potilaalle ja läheiselle ymmärrettävällä tavalla Sairauden nimi, oireiden aivoperäinen syntytapa, realistiset hoitomahdollisuudet, sairauden ennuste Kirjallista informaatiota Muistihoitaja kertaa asiat, toimii tukihenkilönä

22 Hoito- ja kuntoutussuunnitelma Laaditaan yhdessä potilaan ja lähiomaisen kanssa Asianmukainen lääketieteellinen hoito Soveltuva kuntoutus Tarvittavat tukitoimenpiteet, suunnitelmallinen seuranta ja tuki Selvitetään etuisuuksien tarve

23 Hoidon tavoitteet Muutosten ennakointi ja riskien hallinta (uudet tilanteet sairauden edetessä) Elämänlaadun ylläpito (oman elämäntavan ja taustan vaaliminen, sosiaalisen arvokkuuden ja verkoston ylläpitäminen, autonomian turvaaminen) Kotona vietetyn ajan jatkaminen Kriisitilanteisiin valmistautuminen: testamentti, hoitotahto, tukiverkosto

24 Kuntoutus Varsinaisen kognitiivisen kuntoutuksen vaikuttavuus epäselvä Virikkeellisyys (kognitiivinen stimulaatio) hyödyllistä -henkinen suorituskyky paranee -mieliala kohenee -käytösoireet vähenevät -elämänlaatu paranee

25 Kuntoutus Aktiivinen liikunta parantaa -henkistä suorituskykyä -kommunikaatiokykyä -mielialaa -toimintakykyä kaikissa dementian vaiheissa, myös vaikeassa Alzheimerin taudissa

26 Kuntoutus Toimintaterapeuttinen ohjaus parantaa arkiselviytymistä, vähentää käytösoireita Ravitsemuksen merkitys korostuu (laihtuminen taudin edetessä johtaa lihaskatoon, liikuntakyvyn heikkenemiseen ja tulehdusalttiuteen)

27 Kotihoidon tukeminen Paras tulos saavutetaan yhdistämällä erilaisia hoito-, kuntoutus- ja tukimuotoja Hoidon ja seurannan tulisi olla suunnitelmallista, ennakoivaa ja jatkuvaa Ennakoiva toiminta: -kriisitilanteiden tunnistus -laitoshoitoon joutumisen vaaratekijät Lievässä vaiheessa sosiaalistava toiminta

28 Perusterveydenhuollon seuranta Muistikoordinaattori, työparina lääkäri Muistisairauksien hoidon erityisosaaminen, lähipalveluiden tuntemus, yhteistyö potilaiden ja perheiden kanssa Muistikoordinaattorin toiminnan vaikuttavuudesta vahva tieteellinen näyttö, ehkäisee laitoshoitoon joutumista Vertaisryhmätoiminta omaishoitajille

29 Oireenmukainen lääkehoito Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti (307) Vaskulaariset dementiat ja Lewyn kappale- tauti Ensisijaisena lääkkeenä asetyylikoliiniesteraasin estäjä (AKE) Aricept, Exelon, Reminyl Kohtalaisen vaikea tai vaikea AT: memantiini Ebixa Kaksoislääkitys: AKE+ memantiini

30 Oireenmukainen lääkehoito Tavoitteena kognitiivisen suorituskyvyn ja omatoimisuuden ylläpito, tilan vakiinnuttaminen, käytösoireiden lievittäminen Lääkettä jatketaan niin kauan kuin siitä on hyötyä (äärimmäisen harvoin lopetetaan kotihoidossa, palvelutalossa, hoivakodissa tai vanhainkodissa, yleensä vasta tk-vuodeosastolla loppuvaiheessa)

31 Käytösoireet Kaikkien muistipotilaita kohtaavien tulisi tuntea! Masentuneisuus, ahdistus, levottomuus, uni-valverytmin häiriöt, sopimaton käytös, paranoidisuus, harhaluuloisuus, hallusinaatiot Yleensä keskivaikeassa asteessa Tärkein pitkäaikaishoidon tarvetta aiheuttava tekijä

32 Käytösoireet Voidaan ehkäistä ja hoitaa asiantuntevalla suhtautumisella ja muistisairauden hyvällä hoidolla Alzheimer-lääkkeet vähentävät, lievittävät Lääkkeettömät hoitomuodot tärkeitä Sopimattomien lääkkeiden välttäminen Psyykenlääkkeet toissijaisia

33 Käytösoireet Laitoshoidossa tarvitaan erityisosaamista käytösoireisen potilaan kohtaamisessa Hoitohenkilökunnan koulutus ja asenteet Dementiapotilaita hoitavien yksikköjen tulee hallita lääkkeetön hoito Kaikissa yksiköissä tulisi kyetä hoitamaan käytösoireisia potilaita

34 Somaattiset sairaudet Muistipotilaat ovat yleensä iäkkäitä ja monisairaita Muistisairailla on suurempi todennäköisyys jäädä diagnostisten tutkimusten ulkopuolelle Oheissairauksien hoitamatta jättäminen ei ole hyväksyttävää Monilääkitys, sopimattomat lääkkeet

35 Somaattiset sairaudet Akuutteihin sairastamistilanteisiin liittyvät deliriumjaksot (sekavuustilat) nopeuttavat AT-potilaiden kognitiivisten taitojen heikkenemistä Yksittäiset oheissairaudet pahentavat kognitiota toissijaisesti Masennus Aivohalvaus voi romahduttaa toimintakyvyn

36 Somaattiset sairaudet Kaatumiset, lonkkamurtumat Kipu alihoidettua, voi johtaa rauhoittavien lääkkeiden ylikäyttöön Ongelmalliset lääkeaineryhmät: rauhoittavat lääkkeet, antipsykootit ja antikolinergiset lääkkeet

37 Edunvalvonta Tavoite: henkilö saa päättää niistä itseään ja omaisuuttaan koskevista asioista, joiden merkityksen ja seuraukset ymmärtää Valtakirja Virallinen edunvalvonta -keskivaikea dementia -sairastunut itse liian aktiivinen

38 Ajokyky Lääkärillä ilmoitusvelvollisuus poliisiviranomaiselle Pelkkä muistihäiriö tai AT:n diagnoosi eivät riitä Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet Ajokoe, ajonäyte, neuropsykologinen tutkimus

39 Hoitotahto Lääkärin tulee toimia potilaan edun ja hänen oletetun tahtonsa mukaisesti Hoitotahtolomake Lääkärin tulee noudattaa potilaansa hoitotahtoa Hoitopaikan valinta, hoitotoimet, mahdollinen hoidosta kieltäytyminen edunvalvontavakuutus

40 Työikäiset muistipotilaat Muistisairauksien kirjo erilainen kuin vanhuksilla Otsalohkon sairaudet Perinnölliset sairaudet Vakavampia sosiaalisia ja psyykkisiä kerrannaisvaikutuksia Nuorille dementiapotilaille tarvittaisiin omia hoitopaikkoja (päivärytmi, kalustus, vaatetus, musiikki, seksuaalisuuden huomioiminen)

41 Ympärivuorokautinen hoito Pitkäaikaishoidossa olevista ihmisistä 80-85%:lla dementoiva sairaus Kotona asumisen päättymistä ennakoivat: käytösoireet, yksin asuminen, omaishoitajan kuormittuneisuus, hoito- ja palvelujärjestelmän puutteellinen toiminta

42 Hyvä ympärivuorokautinen hoito Riittävä henkilökunta Lääkäri, geriatrinen osaaminen Normaalius, turvallisuus, aikuisuus Henkilökunnan hyvät vuorovaikutustaidot Käytösoireisten potilaiden taitava hoitaminen Fyysisestä kunnosta huolehtiminen, fysioterapia Omaiset yhteistyökumppaneina Rajoitteiden käytön minimointi Mielekkäät aktiviteetit ja virikkeet Fyysinen ympäristö sallii yksityisyyden ja osallistumisen

43 Yksityissektori ja kolmas sektori Vaikka alkuvaiheen diagnostiset selvittelyt olisi tehty yksityispuolella, tulisi päästä kunnallisen jatkohoidon piiriin Ostopalvelut, valvontavastuu julkisella sektorilla Omais- ja potilasyhdistykset tärkeitä! Vertaistuki

44 Lähivuosien trendit Muistisairauksien ennaltaehkäisy: valtimotautiriskitekijät Avohoito, perusterveydenhuollon ammattitaitoiset yksiköt Alzheimer-lääkkeiden varhainen aloittaminen Asuminen pidempään kotona Kotiin tarjottavan avun lisääminen Omaishoitajien taloudellisen tuen lisääminen Tietotekniikan hyödyntäminen Muistikoordinaattorijärjestelmän luominen Kuntoutus Kodinomainen hoiva-asuminen

45

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta

Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta Geriatri Pirkko Jäntti 19.2.2015 1 Muistisairaita on paljon Suomessa oli vuonna 2010 keskivaikea / vaikea muistisairaus

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 16.6.2015 Kehittämistyön menestystekijöitä Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy, IKINÄ, Kide 25, 2015 1. Toimijoilla on riittävästi tietoa. 2.

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Muistisairaiden palveluneuvoja/ Muistikoordinaattori

Muistisairaiden palveluneuvoja/ Muistikoordinaattori Muistisairaiden palveluneuvoja/ Muistikoordinaattori Palvelutiimi 9.6.2016 Saara Bitter Kansantaloudellinen haaste Muistisairaudet aiheuttavat ikääntyneille ihmisille kaikista sairausryhmistä eniten sosiaali-

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus. Selvitys muistisairaiden hoidosta Lapissa Projektipäällikkö kk Leila Mukkala

SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus. Selvitys muistisairaiden hoidosta Lapissa Projektipäällikkö kk Leila Mukkala SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Selvitys muistisairaiden hoidosta Lapissa 10.4.2015 Projektipäällikkö kk Leila Mukkala Vastaajat Kemijärvi Kolari Muonio Pello Enontekiö Ranua Savukoski

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Paula Tommola, muistiluotsityöntekijä sairaanhoitaja (AMK), muistiasiantuntija-diploma Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi 193

Lisätiedot

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu Päivämäärä 03.02.2017 Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu 03.02.2017 Yhteenveto Henkilöiden lukumäärä 94 (102) Keski-ikä 81,17 Nainen 63,83% Mies 36,17% RUG-III/HC_22,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 19.8.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Hoitotahto. Hoitotahto

Hoitotahto. Hoitotahto Hoitotahto saattohoidossa Marja-Liisa Laakkonen LT geriatrian el Palliatiivisen lääketieteen erityspätevyys Helsingin terveyskeskus Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 21.9.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Johtajien kokous Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö

Johtajien kokous Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö SenioriKaste Johtajien kokous 27.1.2015 Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö Ikäihmisten palvelut -työryhmä Tehtävät Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset tarvittavista

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus asiakasprosessityö 1.8.15 30.5.16 Nykytilan selvitys

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 12.10.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Laitoksessa vai kotona?

Laitoksessa vai kotona? Laitoksessa vai kotona? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö, dosentti (gerontologia) RAI seminaari: Itsemäärääminen, osallisuus ja pakon käyttö 27.09.2012, Messukeskus, Helsinki Agenda Johdattelua Palvelutarpeen

Lisätiedot

Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin

Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Mikko Kaidesoja Tuotepäällikkö Tieto, Healthcare & Welfare mikko.kaidesoja@tieto.com Mistä

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Geriatri Pirkko Jäntti 20.4.2015 1 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Suosituksen tavoitteena on edistää yleisimpien muistisairauksien

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Ikäihmisten tulevaisuuden palvelukokonaisuudet kotona asumista tukemassa

Ikäihmisten tulevaisuuden palvelukokonaisuudet kotona asumista tukemassa Ikäihmisten tulevaisuuden palvelukokonaisuudet kotona asumista tukemassa Ikäihmisten asiakasprosessityöryhmän tuloksia SenioriKaste hankkeen projektipäällikkö, Ikäihmisten palveluiden koordinaattori Leila

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Muistisairauksien diagnosointi

Muistisairauksien diagnosointi Muistisairauksien diagnosointi Geriatri Pirkko Jäntti Lääkärimeeting 2.2.2016 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Käsittelee muistisairauksien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot