Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia."

Transkriptio

1 ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan. Muisti ei ole yksittäinen toiminta, vaan siinä on monta eri osa-aluetta ja ajallista vaihetta. Muisti voidaan jakaa lyhytkestoiseen työmuistiin ja pitkäkestoiseen säiliömuistiin. Työmuisti (lyhytkestoinen muisti) on lyhyt, enintään minuutteja kestävä muistin osa, jonka aikana asia on tietoisuudessa ja sitä prosessoidaan. Työmuistia käytetään mm lukiessa, laskiessa, viitenumeroiden muistamisessa ja uuden oppimisessa. Työmuistiin mahtuu vain määrätty määriä asioita kerrallaan, jonka jälkeen ne joko painetaan pitkäkestoiseen säiliömuistiin tai unohdetaan. Työmuistiin mahtuvien asioiden määrä vähenee ikääntyessä ja esimerkiksi masennuksessa. Pitkäkestoinen eli säiliömuisti tallentaa tiedot pidemmäksi ajaksi. Säiliömuistiin mahtuu periaatteessa rajaton määrä asioita. Mieleen palautuksessa säiliömuistissa olevat asiat palautetaan mieleen Eri muistisairauksissa voivat eri muistin osat vaurioitua. Alzheimerin taudissa pääongelma on se, etteivät asiat tallennu työmuistista pitkäkestoiseen muistiin vaan katoavat. Parkinsonin taudin muistisairaudessa taas tulee vaikeuksia hakea jo tallennettua muistoa säiliömuistista. Etnistaustaisten ikääntyvien ihmisten aivoterveyden edistäminen ETNIMU-projekti

2 Sisällöllisesti muisti jaetaan kolmeen osaan: tapahtumamuistiin, johon kuuluvat meille tapahtuneet, elämänkerralliset asiat tietomuistiin, johon kuuluvat opitut asiat (sanojen merkitykset ja matematiikka). taitomuistiin, johon kuuluvat erilaiset opitut liikesarjat (pyörällä ajo tai konekirjoitus). Unohtaminen Muistamisen toinen olennainen puoli on unohtaminen. Se on välttämätön osa muistin kokonaisuutta. Unohtamista tapahtuu kahdella eri tavalla: - Ajan kuluessa meidän muisti ikään kuin haalistu, kun tietoa ei käytetä. - Tule liian paljon uutta muistiainesta, mikä vaikeutta asioiden mieleen palauttamista. Ikääntyminen. Normaalin ikääntymiseen kuuluu selkeitä muutoksia muistissa, mitkä ovat yksilöllisiä - Oppimiskyky säilyy - Muistissa säilyttäminen ei heikkene - Aiemmin opitut tiedot ja taidot säilyvät - Vihjeisiin perustuva ja tunnistava palautus säilyy - Mieleen painaminen ja mieleen palautus hidastuvat - Ympäristön tekijöiden vaikutus korostuu keskittymiskyky voi heikentyä - Lieviä muutoksia tapahtuu jo 40 ikävuoden jälkeen, mutta selvempiä vasta yli 75- vuotiaana - Ensimmäisenä vaikeutuu nimien, puhelinnumeroiden ym. muistaminen - Ponnistelua ja tehokkuutta edellyttävä toiminta heikkenee - Tilannetekijöiden kuten väsymyksen ja stressin vaikutus korostuu Normaalin ikääntymiseen ei koskaan kuulu muistitoimintojen heikentyminen siinä määrin, että arjessa selviytyminen vaikeutuisi.

3 Muistin hälytysmerkit: - Itse tai omaiset huolissaan lähimuistista - Muistioire haittaa arkiaskareita - Tapaamiset usein unohtuvat - Hoito-ohjeiden noudattaminen on vaikeaa - Sanat ovat kateissa - Päättely- ja ongelmaratkaisukyky heikentyvät - Esineitä katoa - Mielialamuutoksia ahdistuneisuus, apatia - Personallisuus muuttuu (sekavuutta, epäluuloisuutta, pelokkuutta) Muistihäiriöt Muistihäiriöitä aiheuttavat monet asiat, joista osa on ohimeneviä ja vaarattomia, osa hoidettavia ja osa liittyy eteneviin muistisairauksiin. Muistihäiriöihin on aina syytä suhtautua vakavasti. Muistin toimintaan vaikuttavat monet tekijät niin lyhyt- kuin pitkäaikaisestikin. Esimerkiksi kiire tai väsymys voi heikentää muistamista ja keskittymiskykyä, mutta kiireen hellittäessä ja hyvien yöunien jälkeen muistikin toimii taas normaalisti. Ohimeneviä syitä - Ohimenevät aivoverenkierron häiriöt - Lievä aivovamma - Lääkkeet ja päihteet - Psyykkiset syyt ja sekavuustila Näiden jälkeen muisti voi palata ennalleen. Hoidettavissa olevia syitä - Psyykkiset häiriöt (esim. masennus, depressio, ahdistuneisuus) - Aineenvaihdunnan häiriöt ja puutostilat (esim. kilpirauhasmuutokset, B12- vitamiinin puute) - Jotkin aivosairaudet (esim. aivokalvotulehdus, aivokuume, hyvänlaatuinen aivokasvain) Näissä tärkeää varhainen havaitseminen ja syyn mukainen hoito

4 Pysyvät jälkitilat - Erilaisten aivovaurioiden jälkitilat (vamma, aivoinfarkti, aivoverenvuoto, infektiot) - Elvytyksen jälkitila - Tiamiinin (B1- vitamiini) puutos voi aiheuttaa pysyvän mieleen painamisen häiriön. Eivät etenee, kuntoutuksella suuri merkitys Etenevät muistisairaudet - Alzheimerin tauti - Verisuoniperäiset dementiat - Lewyn kappale dementia - Frontaali eli otsalohkodegeneraatiot Kun muistiongelmiin puututaan tarpeeksi ajoissa, voidaan etenevien muistihäiriöiden kehittymistä hidastaa. Dementia Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Dementia johtuu aivotoiminnan häiriöstä, jolle voi olla monta syytä. Dementialla tarkoitetaan laaja- alaista henkisten kykyjen heikentymistä, joka haittaa arkipäivästä selviytymistä. Siihen kuuluu yleensä muistivaikeuden lisäksi kielellisiä ja hahmottamisen vaikeuksia ja toiminnanohjauksen häiriöitä. Eri muistisairaudet heikentävät alkuun eri toimintoja ja osa muistisairauksista voidaan todeta ennen, kuin ne ovat dementiatasoisia. Dementia-oireyhtymään liittyy muistihäiriöiden lisäksi yksi tai useampi seuraavista: kielellinen häiriö (esim. oikeiden sanojen muistamisen, ymmärtämisen tai löytämisen vaikeus), kätevyyden heikkeneminen (esim. pukeutumisen ja parranajon vaikeutuminen), tunnistamisen vaikeutuminen (esim. kasvojen tai esineiden tunnistaminen) monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen (esim. ohjeiden mukaan toimiminen tai vieraassa paikassa suunnistaminen). Dementia luokitellaan vaikeusasteen mukaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi.

5 Muistisairaudet Muistihäiriöt voivat johtua monesta syystä ja vakavampia näistä ovat muistisairaudet. Muistisairauteen sairastumiseen riskitekijöitä ovat: - Ikä - Alhainen koulutus - Kohonnut verenpaine - Diabetes - Kokonaiskolesteroli - Liikunnan puute - Ylipaino Mitä enemmän on riskitekijöitä sitä suurempi riski on sairastua muistisairauksiin. Eteneviä muistisairauksia ovat mm. Alzheimerin tauti Alzheimerin tauti on yleisin, dementiaan johtava etenevä muistisairaus. Se on aivoja rappeuttava sairaus, joka etenee tyypillisin vaihein, hitaasti ja tasaisesti. Tautiin voi sairastua jo keskiässä. Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä suurempi on vaara sairastua tautiin. Taudin kesto on keskimäärin 10 vuotta, mutta se voi vaihdella muutamasta vuodesta 20 vuoteen. Usein ensimmäisiä oireita on vaikea tunnistaa. Muistisairas voi selitellä muistiongelmiaan usein tilapäisiksi ja merkityksettömiksi. Usein läheiset huomaa muutoksia sairastuneen arjessa. Oireet ovat yksilöllisesti vaihtelevia: Merkittävin oire on lyhytkestoisen tapahtumamuistin heikentyminen ihminen ei muista, mitä on puhuttu juuri, kysyy samoja asioita uudestaan, uuden oppiminen on vaikeutunut Kielellisen ilmaisun vaikeudet sanojen hakemista Hahmottamisen vaikeutuminen eksymistä Toiminnan ohjauksen hidastuminen Ongelmien ratkaiseminen Käytösoireet Työssä käyvillä voi olla sairauden alkuvaiheessa stressioireita, uupumusta ja alavireisyyttä

6 Alzheimerin taudin vaiheet: Varhainen vaihe - Oma tahto on säilynyt, eikä henkilö ole johdateltavissa - Esim. tiliotteen ymmärtämisessä ja laskujen maksamisessa voi olla jo vaikeuksia Lievä muistisairaus - Kyky käsitellä monimutkaisia ongelmia on heikentynyt, voi olla jo kielellisiä vaikeuksia - Henkilö selviää vielä täysin itsenäisesti jokapäiväisessä toiminnassa Keskivaikea muistisairaus - Kyky ymmärtää monimutkaisempaa puhetta ja ilmaista itseään heikentynyt - Riippuva muiden tuesta Vaikea vaihe - Toimintakyky on laskenut - Tarvitse ympärivuorokautista seurantaa Verisuoniperäinen muistisairaus Verisuoniperäisellä muistisairaudella tarkoitetaan aivoverenkiertohäiriöistä johtuvaa muistisairautta, joka on toiseksi yleisin muistisairauden syy. Alzheimerin tauti ja verisuoniperäinen muistisairaus esiintyvät usein yhdessä. Sairaus voi edetä portaittain ja vointi voi vaihdella päivästä riippuen. Tavallisempia oireita ovat: - Toiminnan ohjaamisen häiriöt - Liikkeiden hitaus ja jähmeys - Tasapaino- sekä kävelyvaikeudet - Näkökentän puutoksia ja hahmottamisen ongelmia - Virtsan pidätyskyvyn heikkeneminen - Muistihäiriöt

7 Lewyn kappale tauti Lewyn kappale tauti on kolmanneksi yleisin muistisairaus. Levynkappaletaudille ovat tyypillisiä elävät näköhallusinaatiot, Parkinsonin taudin kaltainen liikehäiriö (jäykkyttää, liikkeiden hitautta, vapinaa) sekä vireystilan ja tarkkaavuuden vaihtelut. Toisinaan esiintyy myös pyörtymistä ja kaatumista. Otsalohkorappeutumasta johtuva muistisairaus Otsalohkorappeutumasta johtuvalla muistisairaudella tarkoitetaan aivojen otsalohkoja rappeuttavaa sairautta. Sairaus alkaa yleensä jo 45 ja 65 ikävuoden välillä. Noin puolella sairastuneista on lähisuvussaan tautitapauksia. Keskeisinä piirteinä otsalohkorappeumasta johtuvassa muistisairaudessa on persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset. Muistihäiriöt tulevat vasta myöhemmin päinvastoin kuin Alzheimerin taudissa. Tyypillisiä oireita ovat: - Arvostelukyvyn heikkeneminen - Estojen häviäminen - Tunteiden latistuminen - Puhehäiriöt - Masennus - Aistiharhat Lisäksi tunnetaan runsaasti erilaisia harvinaisia dementioita, joista osa on perinnöllisiä.

8 Hoitopolku Jos olet varmaa, että sun muistissa on tapahtunut muutoksia - verrattuna aikaisempaan, niin on tärkeä, että haet apua muistialan ammattilaisilta. Muistitutkimukset voi hyvin käynnistää terveyskeskuksen lääkärin tai yksityisen lääkärin vastaanotolla. Kun epäillään muistisairautta, kuuluu tutkimuksiin haastattelu, muistikysely ja muistitestien tekeminen (esim. MMSE, Cerad), sekä pään kuvantaminen. Mikäli muistihäiriön syy ei ole ilmeinen, ohjataan jatkotutkimuksiin lääkärille, jolla on riittävä perehtyneisyys neurologian tai geriatriaan. Asiantuntijana haastateltu neurologian erikoislääkäri Kati Juva. Liitteet 1 1 Juva K. Muistihäiriö. Lääkärikirja Duodecim. Duodecim Muistisairaudet. Käypä hoito suositus, Muistiliitto ry verkkosivujen materiaalit Puustinen J. Muistihäiriöt ja dementia yleistä dementoivista sairauksista ja niiden hoidosta. Tampere Luentomateriaali

9 Kämmenien kääntäminen Ojenna kädet eteen, kämmenet ylöspäin Kun sanon oikea, käännä oikea kämmen toisinpäin Kun sanon vasen, käännä vasen kämmen toisinpäin Kun sanon molemmat, käännä molemmat kämmenet toisinpäin siitä asennosta, jossa ne hetkellä olivat

10 Nyrkkien kääntäminen Ojenna kädet nyrkissä eteen, toinen kämmen toisinpäin Kun käännät nyrkit oikealle, työnnä peukalot ulos Kun käännät nyrkit vasemmalle, sulje peukalot nyrkkiin Marssi jaloilla aina, kun käännät nyrkkejä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Tavallisimmat muistisairaudet ja niiden vaikutuksia toimintakykyyn arjessa Liikunnan ja ulkoilun merkitys muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitämisessä 4.12.2014

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

KUN MUISTI HEIKKENEE Opas muistiasiakkaan omaiselle

KUN MUISTI HEIKKENEE Opas muistiasiakkaan omaiselle KUN MUISTI HEIKKENEE Opas muistiasiakkaan omaiselle Sari Lassi Satu Levälahti Pia Paananen Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala 1 KUVAILULEHTI Tekijä(t)

Lisätiedot

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella

Lisätiedot

TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN Susanna Harjula Eeva Ruotsila Opinnäytetyö Helmikuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali, terveys ja liikunta ala KUVAILULEHTI

Lisätiedot

AIVOJEN TERVEYS IKÄÄNTYESSÄ. Voimaseniorit 13.3.2014 Muistisairaudet Aivohalvaus Sairauksien ehkäisy

AIVOJEN TERVEYS IKÄÄNTYESSÄ. Voimaseniorit 13.3.2014 Muistisairaudet Aivohalvaus Sairauksien ehkäisy AIVOJEN TERVEYS IKÄÄNTYESSÄ Voimaseniorit 13.3.2014 Muistisairaudet Aivohalvaus Sairauksien ehkäisy NORMAALI IKÄÄNTYMINEN Uuden oppiminen hidastuu ja vaatii enemmän kertausta ja toisaalta keskittymiskyky

Lisätiedot

VINTTI KIRKKAANA -asiaa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille

VINTTI KIRKKAANA -asiaa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille VINTTI KIRKKAANA -asiaa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille Muistisairaudet alkoholin varjossa -projekti 2011 2013 1 Lukijalle Salon Muistiyhdistys

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kodin muutostyöt. 23.2.2016 Tuula Storhammar, kuntoutusohjaaja

Muistisairaan ihmisen kodin muutostyöt. 23.2.2016 Tuula Storhammar, kuntoutusohjaaja Muistisairaan ihmisen kodin muutostyöt 23.2.2016 Tuula Storhammar, kuntoutusohjaaja Tavallisimmat muistisairaudet Alzheimerin tauti 65-70 % muistisairaista Aivoverenkiertosairauden muistisairaus 15-20

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti on hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sairauden

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU Salon Muistiyhdistys r.y. 22.9.2009 Pertti Andelmin KÄSITTEITÄ muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus käytösoireet

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Kirjallisuus Muistisairaudet Käypä hoito suositus 13.8.2010

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry, Projektikoordinaattori Virpi Veijanen

Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry, Projektikoordinaattori Virpi Veijanen Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry, Projektikoordinaattori Virpi Veijanen Perustettu v. 1988 (Aiemmin P-H Dementiayhdistys ry) Kattojärjestönä Muistiliitto Toimialue 14 kuntaa Jäseniä n. 400, jäsenmaksu 15

Lisätiedot

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Muistihäiriöt. Eeva-Liisa Kallio, Laura Hokkanen, Marja Hietanen, Tuomo Hänninen

Muistihäiriöt. Eeva-Liisa Kallio, Laura Hokkanen, Marja Hietanen, Tuomo Hänninen 6 Muistihäiriöt Eeva-Liisa Kallio, Laura Hokkanen, Marja Hietanen, Tuomo Hänninen Muistitoimintojen jaottelu ja neurobiologinen perusta 87 Muistin osavaiheet 91 Muistihäiriöiden yleisyys: normaali vs.

Lisätiedot

Tervetuloa tutustumaan Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Ensitietopakettiin!

Tervetuloa tutustumaan Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Ensitietopakettiin! Tervetuloa tutustumaan Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Ensitietopakettiin! Tämä tietopaketti on tarkoitettu Sinulle, joka olet juuri kuullut sairastuneesi muistisairauteen tai olet juuri kuullut läheisesi

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Muistikysely MUUT LOMAKKEET Muistikysely MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast (på

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Erilaisia aivoverenkiertohäiriöiden ja aivojen verisuonten vaurioiden aiheuttamia muistisairauksia kutsutaan verisuoniperäisiksi

Lisätiedot

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan? AIVOVAMMA JA ARKI Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Työnohjaaja/kouluttaja Mehiläinen Turku 2014 Mihin aivoja tarvitaan? silmien räpyttely porkkanoiden kuoriminen paperin valmistaminen soutaminen rottien

Lisätiedot

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta.

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot