Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin?"

Transkriptio

1 Näin hoidan Kimmo Määttä ja Timo Strandberg Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin? Alzheimerin tauti on tavallisin vanhuusiän dementian muoto, ja sen etiologia on monitekijäinen. Taudin kehittymiseen vaikuttavat ikääntyminen, perintötekijät, riskitekijät (verenpaine, kolesteroli, diabetes) ja muut aivoja vaurioittavat tekijät, kuten valtimomuutokset. Hoito on toistaiseksi oireenmukaista. Oireiden etenemistä voidaan hidastaa lääkkeillä. Lääkitystä on syytä kokeilla kaikille Alzheimer-potilaille diagnoosin varmistuttua, ellei erityisiä vasta-aiheita ole. Lääkehoidon tavoitteena on taudin lievässä vaiheessa tilanteen vakiinnuttaminen ja pidemmälle edenneessä vaiheessa toimintakyvyn ylläpito ja käytösoireiden hallinta. Pelkästään laitoshoitoon joutuminen ei ole syy lopettaa lääkehoito, vaan lääkityksen aiheita on arvioitava yksilöllisesti. Edenneessä dementiassa merkittävä rasitus ovat käytösoireet, ja niitä lääkkeet voivat lievittää. Siksi lääkehoidon jatkaminen dementian vaikeassakin vaiheessa on aiheellista. Lääkehoito lopetetaan, jos ilmaantuu vaikeita haittavaikutuksia, vaihtoehtoisiin lääkkeisiin ei ilmaannu vastetta tai tauti on jo loppuvaiheessa. Duodecim 2007;123: K ognitiivinen heikentyminen ja dementia ovat merkittävä kansanterveysongelma, jonka on arvioitu yleistyvän väestön ikääntyessä (Kivipelto ja Viitanen 2006). Dementiadiagnoosin kriteereihin kuuluu muistin tai muun tiedonkäsittelyn (kognition) häiriön ohella myös toimintakyvyn heikkeneminen. Lievä kognitiivinen heikentyminen on oirekokonaisuus, jonka etiologia on monitekijäinen. Siinä potilas itse tai hänen omaisensa on havainnut yhden tai useamman kognition osa-alueen heikentymisen, mutta päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa ei ole tapahtunut selviä muutoksia. Kognitiivinen häiriö on kuitenkin objektiivisesti osoitettavissa. Henkilöistä, joilla on todettu muistipainotteinen lievä kognitiivinen heikentyminen, noin % sairastuu vuosittain Alzheimerin tautiin (AT) (Blennow ym. 2006). Vuonna 2005 Suomessa oli noin dementiaa sairastavaa, ja heistä noin poti keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa. Vuosittain runsaat yli 64-vuotiasta henkilöä sairastuu dementoivaan tautiin (Viramo ja Sulkava 2006). Lisäksi Suomessa on arviolta henkilöä, joiden kognitiivinen toimintakyky on lievästi heikentynyt (Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito: Käypä hoito -suositus 2006). Dementiapotilaista vähän yli puolet on yli 80-vuotiaita ja pitkäaikaishoidossa olevista kaksi kolmannesta on vähintään keskivaikeasti dementoituneita. Vähintään keskivaikeasti dementoituneista %:lla oireiston pääasiallinen aiheuttaja on AT (Viramo ja Sulkava 2006). Alzheimerin tauti on degeneratiivinen aivosairaus, joka etenee tasaisesti ja tyypillisin vaihein. Muistitoimintojen häiriintyminen on taudin keskeinen piirre. Tautiin kuuluvat hermosolukato 2117

2 erityisesti mediaalisen ohimolohkon alueella ja aivojen tyvitumakealueelta aivokuoreen suuntautuvien kolinergisten hermoratojen vaurio. Vaurioista johtuva synaptisen hermoviestinnän välittäjäaineen asetyylikoliinin määrän väheneminen liittyy AT:n aiheuttamiin kognitiivisiin häiriöihin. Tautiin liittyy myös glutamaattivälitteisen hermoviestinnän häiriö, joka ilmeisesti on yhteydessä muistijäljen syntymisen häiriöön. Vaikka AT:ssä esiintyy tyypillisiä neuropatologisia muutok- Dementian hoidon vuosittaisiksi kustannuksiksi on sia (amyloidiplakit, arvioitu Suomessa noin neurofibrillikimput, e potilasta kohden hermosolukato) sen kliininen taudinkuva on kuitenkin vanhuusiässä yleensä monitekijäinen. Hermosolukadon merkitykseen vaikuttaa käytettävissä olevien reservien määrä, ja myös esimerkiksi samanaikaiset valtimomuutokset vaikuttavat taudinkuvaan. Geneettinen alttius, joista tärkein on apolipoproteiini E:n e4-alleelin (ApoE4) kantajuus, lisää Alzheimerin tautiin sairastumisen riskiä ja aikaistaa taudin kehittymistä. Dementiaprosessin syvällisempi ymmärtäminen tarjoaa epäilemättä tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia AT:n ehkäisyyn ja hoitoon (Blennow ym. 2006). Nykyisin käytössä olevien AT:n lääkkeiden vaikutuksen katsotaan perustuvan hermostovälittäjäaineiden (asetyylikoliini, glutamaatti) häiriön korjaamiseen Parkinsonin taudin hoidon tapaan. Tästä syystä niiden teho on väistämättä rajallinen hermosolukadon edetessä. Muitakin mahdollisia vaikutusmekanismeja on kuitenkin esitetty (aivojen verenkierron koheneminen sekä antioksidantti- ja anti-inflammatoriset vaikutukset), ja ne saattavat selittää sitä, miksi lääkkeet voivat vaikuttaa myös muusta syystä kuin Alzheimerin taudista johtuvassa dementiassa. Sairausvakuutuksen peruskorvausoikeuden AT:n lääkkeisiin sai vuonna 2005 noin potilasta ja korvausta saaneita oli yhteensä runsaat Tämä ei kuitenkaan vastaa AT:n lääkehoidossa olevien kokonaismäärää, koska mukana eivät ole Kansaneläkelaitoksen korvausten ulkopuolella olevat laitosten pitkäaikaispotilaat. AT:n lääkehoitoa on arvioitu potilaalle varsin kalliiksi. Vuonna 2005 keskimääräiset potilaskohtaiset kustannukset olivat euroa, josta sairausvakuutus kattoi 825 euroa (Virta ym. 2006). Vaikka lääkkeen hinta on potilaalle tärkeä, se ei kuitenkaan kokonaisuuden kannalta ole ratkaiseva, sillä dementian diagnostiikan ja AT:n lääkehoidon osuus dementiahoidon kokonaiskustannuksista on melko pieni (Sulkava 2006). Kaikkein kalleimmaksi dementian hoito onkin arvioitu niissä tapauksissa, joissa taudin syytä ei ole selvitetty eikä hoito ole asianmukainen. Tutkimuksia ja hoitoa ei siis pidä laiminlyödä taloudellisin perustein. Dementian hoidon vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu Suomessa noin e potilasta kohden. Tässä summassa eivät ole mukana omaisille aiheutuneet epäsuorat kustannukset. Suorista kustannuksista % syntyy pitkäaikaisesta laitoshoidosta. AT:n lääkehoidon kustannusvaikuttavuudesta tehtyjen tutkimusten tulokset ovat olleet osin ristiriitaisia. Kohdennetun lääkehoidon todellisesta kustannusvaikuttavuudesta onkin mahdotonta tehdä päätelmiä. Laitoshoitoon siirtymisen viivästyminen tuo säästöjä, mutta koska lääkehoidon vaikutusta eliniänodotteeseen ei tunneta, vaikutusta laitoshoidon kestoon ei tietenkään voida arvioida. Todennäköistä kuitenkin on, että AT:n kohdennettu lääkehoito on kustannusvaikuttavuudeltaan edullista ja vähintään neutraalia. Mitä varhaisemmassa taudin vaiheessa hoito aloitetaan, sitä todennäköisemmin saavutetaan myös kustannushyötyjä (Viramo ja Frey 2006). AT:n lääkehoidon kustannusvaikuttavuudesta ja sen arvioinnin perusteista käydään jatkuvaa keskustelua (www.nice. org.uk/ta111, O Brien 2006). Milloin lääkettä? Potilasta tai hänen läheisiään huolettavat muistiongelmat on otettava vakavasti, ja niiden syy tulee selvittää. Perusterveydenhuollon tehtävänä on selvittää muistihäiriön luonne ja päivittäisiin toimintoihin aiheuttama haitta. Alkukartoituksessa auttavat erilaiset mittarit (mm. Mini-mental state examination, MMSE), ja niitä kannattaa opetella käyttämään joustavasti ja 2118 K. Määttä ja T. Strandberg

3 jopa rutiinimaisesti stetoskoopin tapaan vanhuspotilaita tutkittaessa. Hyvänä apuna selvittelyssä on muistihoitaja. Epäily muistisairaudesta antaa aiheen ohjata potilas jatkotutkimuksiin, sillä AT voidaan diagnosoida tyypillisen oirekuvan perustella ennen kuin dementia kehittyy. AT:n diagnostiikka ja hoidon arviointi vaativat kokemusta ja erityisosaamista, ja sen takia on hyödyllistä keskittää ne erityispoliklinikoihin. Erityisesti vanhuksille tarkoitettuja muistipoliklinikoita on viime vuosina perustettu myös perusterveydenhuoltoon, sillä erikoissairaanhoidon resurssit eivät ole riittäneet vastaamaan lisääntyneeseen tarpeeseen. Kliinisesti todettu AT tarkoittaa sitä, että potilaalla on merkittävä toiminnallinen haitta. Lääkehoitoa tulee tällöin aina harkita, sillä lääkitys on osa dementian kokonaisvaltaista hoitoa. Vaikka aivojen kuvantamisessa havaitaan verisuonimuutoksia, on lääkitystä kuitenkin harkittava, jos dementian pääasialliseksi aiheuttajaksi katsotaan AT. Lääkitys aloitetaan, mikäli potilaan yleinen terveydentila sen sallii ja toimintakyvyn heikkenemisen muut syyt on huomioitu eikä lääkehoidolle ole erityisiä vastaaiheita (taulukko 1). Ilman lääkekokeilua ei lääkehoidon hyödyllisyyttä ole mahdollista todeta. AT:n lääkehoito voidaan aloittaa missä taudin vaiheessa tahansa, mutta siitä on eniten hyötyä silloin, kun se aloitetaan taudin lievässä vaiheessa. Tämä korostaa varhaisen diagnostiikan ja hoidon arvioinnin tärkeyttä. Suomalainen käytäntö eroaa näin brittiläisen NICEn (National Institute of Clinical Excellence) tuoreesta suosituksesta (www.nice.org.uk/ta111), jonka mukaan lääkehoito lähinnä kustannusvaikuttavuusperustein on syytä rajata taudin edenneeseen vaiheeseen (MMSE pisteet 10 20). Tätä näkemystä on kritisoitu (O Brien 2006), koska näin meneteltäessä saatetaan menettää merkittäviä hyötyjä taudin alkuvaiheessa. Toisaalta lääkitystä ei pidä aloittaa, jos dementian diagnoosi on epäselvä, eikä nykykäsityksen mukaan myöskään silloin, kun kyseessä on kognition lievä heikentyminen. Muistipoliklinikoiden diagnoositarkkuus on siis pidettävä hyvänä. Lääkehoidon tavoite on yhteydessä siihen, kuinka pitkälle AT on edennyt. Lievässä taudissa tavoitellaan tilanteen vakiinnuttamista ja keskivaikeassa sekä vaikeassa AT:ssä toimintakyvyn ylläpitämistä ja käytösoireiden hallintaa. Hoitoa aloitettaessa potilaalle ja hänen omaisilleen on kerrottava selkeästi lääkehoidon mahdollisista hyödyistä ja haitoista. AT:n lääkehoidon aloituksen esteenä ei saa olla yksinomaan potilaan ikä (Soininen 2006). Lääketutkimuksista on yleensä suljettu pois hyvin iäkkäät ja muita sairauksia potevat. Näin tieteellinen näyttö lääkehoidon hyödystä puuttuu näiden potilaiden osalta. Kliiniset kokemukset viittaavat kuitenkin siihen, ettei heidän vasteensa lääkitykseen ole huonompi kuin nuoremmilla. Iäkkään potilaan kokonaistilanteen huomioiminen on kuitenkin ensisijaista. Hoitomyöntyvyys, muu lääkehoito ja monisairastavuus ovat haasteita vanhusten AT:n lääkehoidossa. Mahdolliset sydänongelmat on huomioitava. Suosittelemme EKG:n rekisteröintiä ennen lääkityksen aloitusta, jotta mahdolliset johtumishäiriöt voidaan todeta. Suhtautuminen muihin häiriöihin kuin sai- Taulukko 1. Vasta-aiheita Alzheimerin taudin lääkehoidolle (Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. Käypä hoito suositus 2006). Asetyylikoliiniesteraasin estäjät Memantiini Ehdottomat vasta-aiheet Todettu yliherkkyys valmisteelle Todettu yliherkkyys valmisteelle Sairas sinus -oireyhtymä, ellei potilaalle ole tahdistinta Tuore mahahaava tai suolistoleikkaus (alle 6 kk sitten) Käyttöä syytä välttää tai suurta varovaisuutta noudatettava Vaikea astma tai keuhkoahtaumatauti Munuaisten tai maksan vaikea vajaatoiminta Tuore sydäninfarkti (alle 3 kk sitten) Yhdessä sopimattoman muun lääkityksen kanssa Munuaisten vaikea vajaatoiminta Yhdessä sopimattoman muun lääkityksen kanssa Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin? 2119

4 ras sinus -oireyhtymään (ilman tahdistinta) on kuitenkin vakiintumatonta (Malone ja Lindesay 2007). Tarvitaan siis yksilöllistä harkintaa hyödyistä ja haitoista. Mitä lääkettä? AT:n oireenmukaiseen hoitoon on käytössä kolme asetyylikoliiniesteraasin (AKE:n) estäjää (donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini) ja glutamaattijärjestelmään vaikuttava memantiini. AKE:n estäjät tehostavat kolinergisen järjestelmän toimintaa lisäämällä asetyylikoliinin määrää synapsiraossa, ja memantiini puolestaan vähentää liiallisen glutamaatin aiheuttamaa hermovälityksen häiriintymistä. AT:n lääkehoito suositellaan aloitettavaksi AKE:n estäjällä, joiden virallinen käyttöaihe on lievän tai kohtalaisen vaikean AT:n oireenmukainen hoito. Näiden lääkkeiden tehosta on vahvin näyttö. Kohtalaisen vaikean tai vaikean taudin oireenmukainen hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla. AKE:n estäjien farmakologiset vaikutukset poikkeavat osaksi toisistaan, mutta erojen merkitys on epäselvä eikä lääkkeillä ole kliinisiä tehoeroja AT:n pitkäkestoisessa hoidossa (Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito: Käypä hoito -suositus 2006). Jos AKE:n estäjät ovat vasta-aiheisia, hoito voidaan aloittaa memantiinilla. AKE:n estäjiä käytettäessä pyritään suurimpaan potilaan sietämään annokseen. Aloitusannoksesta lähtien annosta suurennetaan kuukauden välein. Donepetsiililla annosportaita on kaksi (5 ja 10 mg kerran päivässä), galantamiinilla kolme ( 8, 16 ja 24 mg kerran päivässä) ja rivastigmiinilla neljä (1.5, 3, 4.5 ja 6 mg kahdesti päivässä). Galantamiinin ja rivastigmiinin aloitusannos ei ole vielä tehoava. Memantiinin aloitusannos on 5 mg kerran päivässä. Annosta suurennetaan viikon välein määrään 10 mg kahdesti päivässä. AT:n lääkkeet ovat yleensä turvallisia ja hyvin siedettyjä. EKG on ennen hoidon aloitusta syytä tarkistaa erityisesti johtumishäiriöiden varalta, ja se on hyvä vertailukohta, jos hoidon aikana syntyy epäilyjä sydänvaikutuksista. AKE:n estäjien mahdolliset haittavaikutukset ovat annokseen liittyviä kolinergisiä vaikutuksia. Ne ilmaantuvat yleensä hoidon aloitusvaiheessa ja ovat useimmiten ohimeneviä. Tavallisimpia ovat pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja ripuli. Niitä esiintyy %:lla potilaista. Lääkkeen otto ruokailun yhteydessä voi lievittää näitä oireita. Sentraaliset haittavaikutukset (huimaus, väsymys, unettomuus, levottomuus ja agitaatio) ovat Taulukko 2. Alzheimerin taudin lääkkeiden interaktiot ja käyttöön liittyvät varotoimet (Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito: Käypä hoito suositus 2006). Asetyylikoliiniesteraasin estäjät Yhteisvaikutus mahdollinen sellaisten lääkkeiden kanssa, jotka hidastavat sydämen syketaajuutta (digoksiini, beetasalpaajat) Ei tule käyttää samanaikaisesti muiden kolinomimeettien kanssa Ei tule yleensä käyttää yhdessä voimakkaiden antikolinergien kanssa Maksan P-450-järjestelmään vaikuttavat lääkkeet saattavat vaikuttaa donepetsiilin ja galantamiinin pitoisuuksiin CYP-2D6:n estäjät voivat suurentaa pitoisuuksia (kinidiini, paroksetiini, fluoksetiini ja fluvoksamiini) CYP-3A4:n estäjät saattavat suurentaa pitoisuuksia (ketokonatsoli, itrakonatsoli, erytromysiini) Entsyymi-induktorit saattavat pienentää pitoisuuksia (rifampisiini, fenytoiini, karbamatsepiini, alkoholi) Synergistinen vaikutus mahdollinen suksinyylikoliinin ja muiden hermolihasliitoksen salpaajien kanssa Memantiini Ei tule käyttää yhdessä muiden NMDA-antagonistien (amantadiini, dekstrometorfaani, fluoksetiini) kanssa Saattaa voimistaa L-dopan ja dopaminergisten agonistien vaikutusta Saattaa voimistaa antikolinergien vaikutusta Saattaa heikentää neuroleptien vaikutusta Interaktio mahdollinen sellaisten lääkkeiden kanssa, jotka käyttävät munuaisissa samaa kationikuljetusjärjestelmää kuin amantadiini (simetidiini, ranitidiini, prokaiiniamidi, kinidiini, kiniini ja nikotiini) Virtsan ph:ta suurentavat tekijät, kuten antasidin erittäin runsas käyttö, saattavat heikentää eliminaatiota munuaisen kautta 2120 K. Määttä ja T. Strandberg

5 huomattavasti harvinaisempia. Voimakkaiden haittavaikutusten ilmaantuessa AKE:n estäjän annosta on syytä pienentää ja lisätä annosta tavanomaista hitaammin. Vaihtoehtoisesti voidaan kokeilla toista AKE:n estäjää 7 14 vuorokauden»wash out» -jakson jälkeen. Iäkkäillä potilailla annoksen lisäys AKE:n estäjän käyttöä aloitettaessa on syytä tehdä tavanomaista hitaammin haittavaikutusten välttämiseksi. Memantiinin haittavaikutukset ovat tutkimuksissa olleet lumelääkettä vastaavia. AT:n lääkkeillä on vain vähän kliinisesti merkittäviä interaktioita muiden lääkkeiden kanssa. AKE:n estäjiä tulee kuitenkin käyttää varovasti sydämen sykettä hidastavien lääkkeiden (digoksiinin ja beetasalpaajien) kanssa, eikä niitä tule yleensä käyttää yhdessä voimakkaiden antikolinergien kanssa (taulukko 2). AT:n lääkkeiden teho on osoitettu kliinisissä lääketutkimuksissa. NNT-lukujen perusteella AKE:n estäjillä hoidettaessa joka seitsemännen potilaan tila stabiloituu tai tulee paremmaksi ja joka kahdennellatoista yleisvaikutelma paranee. Vaikka tutkimusnäyttö vaikean AT:n hoidosta AKE:n estäjillä on vähäinen, mikään ei viittaa siihen, että nämä lääkkeet olisivat vähemmän tehokkaita vaikean kuin lievän AT:n hoidossa (Birks 2006). Memantiini kohentaa kognitiota, yleisvaikutelmaa ja omatoimisuutta osalla kohtalaisen vaikeaa tai vaikeaa AT:tä sairastavista (Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. Käypä hoito -suositus 2006). Käytännön kokemusten mukaan suurin osa AT:tä sairastavista hyötyy AKE:n estäjistä mutta osaan potilaista lääkkeet eivät vaikuta lainkaan. Vastetta ei voida arvioida ilman lääkekokeilua. AT:n lääkkeet ovat rajoitetusti peruskorvattavia, ja peruskorvaus edellyttää B-lausuntoa erikoissairaanhoidon neurologian tai geriatrian yksiköstä tai kyseisten erikoisalojen erikoislääkäriltä. Selvissä tapauksissa voidaan hyväksyä muunkin AT: n hoitoon perehtyneen lääkärin lausunto, kunhan hoitoa aloitettaessa diagnoosin ja hoidon tarpeen arvion on tehnyt neurologi tai geriatri tai ne on tehty kyseisten erikoisalojen erikoissairaanhoidon yksikössä. Peruskorvaus voidaan myöntää ilman määräaikaa, joten jatkolausuntoja ei tarvitse tehdä. Korvauksen saamiseksi potilaalla tulee olla merkittävää toiminnallista haittaa aiheuttava dementia, jonka pääasiallinen syy on Alzheimerin tauti. Korvattavuus on mahdollista saada, vaikka tutkimuksissa paljastuisi myös verisuoniperäisiä piirteitä. Tämä on järkevää, koska sekamuodot ovat yleisiä varsinkin iäkkäämmillä AT-potilailla. Kokonaishoidon kannalta on tärkeää myös pyrkiä vähentämään antikolinergisesti vaikuttavien lääkkeiden määrä minimiin, koska niillä on Alzheimer-lääkkeiden tehoa heikentävää vaikutusta ja ne saattavat vaikuttaa muutenkin epäedullisesti kognitioon. Hoidon toteutuminen on syytä tarkistaa 2 3 kuukauden kuluttua aloittamisen jälkeen, jolloin tarkistetaan lääkityksen siedettävyys ja annoksen sopivuus. Haittavaikutusten vuoksi annosta voidaan joutua pienentämään ja annoksen lisäysvauhtia hidastamaan. Hoitovastetta on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida. Puolen vuoden kuluttua lääkityksen aloituksesta voidaan seurantakäynnillä arvioida jo lääkityksen tehoakin siedettävyyden lisäksi. Tämän jälkeen tilannetta tarkkaillaan 6 12 kuukauden välein. Dementiapotilaiden alati lisääntyvän määrän ja muistipoliklinikoiden resurssien rajallisuuden vuoksi AT:n lääkehoidon toteutumisen ja tehon seuranta siirtyy yleensä avoterveydenhuollon vastuulle. y d i n a s i a t Muistioireen syy on selvitettävä ikään katsomatta. Alzheimerin tautiin on aina harkittava lääkehoitoa. Asetyylikoliiniesteraasin estäjät ovat lääkkeettömän hoidon jälkeen ensisijaislääkkeitä dementian käytösoireiden hoidossa (masennusta lukuun ottamatta). Pelkästään laitoshoitoon joutuminen ei yksin ole syy lopettaa Alzheimerin taudin lääkehoito. Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin? 2121

6 Kuinka kauan lääkitystä jatketaan? AT:n lääkkeet voivat lievittää käytösoireita ja lykätä niiden ilmaantumista Riittävän varhaisessa vaiheessa aloitettu AT:n lääkehoito hidastaa onnistuessaan oireiden etenemistä, pitää yllä aktiivisuutta, vireyttä ja keskittymiskykyä, kohentaa aloitteellisuutta, helpottaa arkitoimista selviytymistä ja lievittää käytösoireita. Hoito on kuitenkin oireenmukaista, ja sairaus etenee johtaen kuolemaan. Oireiden lisääntyminen ei yleensä kuitenkaan merkitse sitä, että lääkehoito olisi hyödytöntä. Seurantakäynneillä on keskeistä potilaan ja hänen omaistensa haastattelu, jossa arvioidaan potilaan omatoimisuutta ja mahdollisia käytösoireita. Kognition arviossa käytetään apuna MMSE- tai CERAD-testiä (Consortium to establish a registry for Alzheimer s disease) ja taudin lievässä vaiheessa tarvittaessa neuropsykologisia testejä. Ilman lääkehoitoa lievän AT:n vaiheessa MMSE-tulos heikkenee 1 3 pistettä vuosittain ja keskivaikeassa dementiassa 3 6 pistettä (Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito: Käypä hoito suositus 2006). Jos tilanne säilyy vakaana, lääkehoitoa tulee jatkaa, vaikka muisti ja ennen pitkää muutkin kognition alueet hiljalleen heikkenevät. Lääke tulee vaihtaa, jos siihen ei ilmaannu vastetta puolen vuoden kuluessa tai tila heikkenee vakaan jakson jälkeen suhteettoman nopeasti ilman muuta selittävää syytä. Tällöin lääke vaihdetaan ilman taukoa. Jos käytössä on ollut AKE:n estäjä, kannattaa tilalle vaihtaa ensisijaisesti toinen AKE:n estäjä, sillä lääkkeiden tehossa ja haittavaikutuksissa on yksilöllisiä eroja. AKE:n estäjän vaikutuksen heiketessä hoitoon on mahdollista yhdistää memantiini. AT:n lääkehoidon tulee olla katkeamatonta myös silloin, kun potilas joutuu sairaalaan tai muuhun laitokseen AT:n tai jonkin muun sairauden vuoksi (Pitkälä 2003). Etenkään yli kuuden viikon pituisia taukoja ei ole syytä pitää, koska teho voidaan menettää lopullisesti. Käypä hoito suosituksen mukaan AT:n lääkehoito lopetetaan, jos sen valvonta ei onnistu, vaikeita haittavaikutuksia esiintyy lääkkeen vaihdoista huolimatta tai uuteen lääkitykseen ei ilmaannu vastetta kuuden kuukauden kuluessa sen aloittamisesta. Lääkehoidon lopettaminen ei ole aiheellista pelkästään sen vuoksi, että dementia on edennyt vaikeaan vaiheeseen tai potilas joutuu laitoshoitoon. Pitkälle edenneessä dementiassa merkittävin omaisia rasittava tekijä ja laitoshoitoon joutumisen syy ovat tautiin liittyvät käytösoireet (Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito: Käypä hoito suositus 2006). Niitä esiintyy suurimmalla osalla dementiapotilaista jossain taudin vaiheessa. Keskivaikeassa ja vaikeassa dementiassa ne ovat erityisen yleisiä. Näitä oireita on totunnaisesti hoidettu psykoosilääkkeillä ja anksiolyyteillä, vaikka näyttö näiden lääkkeiden tehosta on heikko. Ainoastaan risperidonilla käyttöaiheena on vaikeiden dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden hoito. Psyykenlääkkeiden käytön seurauksena kognitio ja toimintakyky saattavat entisestään heiketä. AT:n lääkkeet voivat lievittää käytösoireita ja lykätä niiden ilmaantumista (Alhainen 2006), ja tästä syystä lääkehoidon jatkaminen myös dementian vaikeassa vaiheessa on yleensä aiheellista. Dementoituneilla laitoshoitopotilaillakin nämä lääkkeet näyttävät pitävän yllä toimintakykyä ja lievittävän käytösoireita (apatia, levottomuus, masennus, harhat ja harhaluulot). Näin ne vähentävät psykotrooppisten lääkkeiden tarvetta (Tariot ym. 2001, Rösler 2002). Laitoshoitoon joutuminen on dementiapotilaalle kriisivaihe, jonka yhteydessä AT:n lääkehoitoa ei tule lopettaa. Jos toimintakyky on vielä tyydyttävä tai aikaisemmin on esiintynyt vaikeita käytösoireita, lääkitystä tulisi jatkaa laitoshoidossakin. AT:n vaikeassakin vaiheessa hoidon tärkein tavoite on elämänlaadun ylläpito, olipa potilas avohoidossa tai laitoksessa. Oireiden hyvä hallinta, vähäinenkin omatoimisuus ja kyky nauttia pienistäkin asioista ovat tällöin järkeviä tavoitteita. AT:n kohdennetulla lääkehoidolla lienee mahdollista vaikuttaa näihin kaikkiin. Vaikean dementian vakaassa vaiheessa lääkityksen lopettamista voidaan kuitenkin kokeilla. Jos toimintakyky ei huonone merkittävästi eivätkä käytös K. Määttä ja T. Strandberg

7 oireet pahene, ei lääkehoitoa ole syytä jatkaa. Oireiden pahentuessa entinen lääkehoito on mahdollista aloittaa turvallisesti uudelleen. Erittäin vaikean dementian vaiheessa, jolloin potilas on menettänyt omatoimisuutensa eikä tiedosta elinympäristöään, lääkehoito voidaan lopettaa. Kirjallisuutta Alhainen K. Alzheimer-lääkkeet ja niiden käyttö. Kirjassa: Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J, Soininen S, toim. Muistihäiriöt ja dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 2006, s Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2006 [päivitetty ]. Birks J. Cholinesterase inhibitors for Alzheimer s disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD Blennow K, de Leon MJ, Zetterberg H. A. Alzheimer s disease. Lancet 2006;368: Kivipelto M, Viitanen M. Vanhus ja muisti. Vanhuudenöperyyttä vai orastavaa dementiaa? Duodecim 2006;122: Malone DM, Lindesay J. Cholinesterase inhibitors and cardiovascular disease: a survey of old age psychiatrists practice. Age Ageing 2007;36: O Brien J. NICE and anti-dementia drugs: A triumph of health economics over clinical wisdom? Lancet Neurology 2006;5: Pitkälä K. Milloin dementialääkityksen voi lopettaa? Duodecim 2003; 119: Rösler M. The efficacy of cholinesterase inhibitors in treating the behavioural symptoms of dementia. Int J Clin Pract Suppl 2002;127: Soininen H. Mikä on näyttö yli 80-vuotiaiden dementian hoidosta? Suom Lääkäril 2006;61: Sulkava R. Muistisairauksien taloudelliset vaikutukset. Erikoislääkäri 2006; 16: Tariot PN, Cummings JL, Katz IR, ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of the efficacy and safety of donepezil in patients with Alzheimer s disease in the nursing home settings. J Am Geriatr Soc 2001;49: Viramo P, Frey H. Dementian terveystaloustieteellinen merkitys. Kirjassa: Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J, Soininen S, toim. Muistihäiriöt ja dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 2006, s Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Kirjassa: Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J, Soininen S, toim. Muistihäiriöt ja dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 2006, s Virta L, Viramo P. Alzheimer-lääkityksen aloittavien määrän kasvu pysähtyi. Suom Lääkäril 2006;61: KIMMO MÄÄTTÄ, LL, geriatriaan erikoislääkäri Rovaniemen terveyskeskus Sairaalakatu 1, Rovaniemi TIMO STRANDBERG, geriatrian professori Oulun yliopiston, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos ja OYS:n yleislääketieteen yksikkö PL 5000, Oulun yliopisto Sidonnaisuudet Kimmo Määttä: Osallistunut ulkomaiseen koulutustilaisuuteen lääkealan yrityksen (Novartis) kustantamana.. Timo Strandberg Toistuvia luentoja lääkealan yritysten kanssa yhteistyössä järjestetyissä koulutustilaisuuksissa ja/tai osallistunut lääkealan yritysten järjestämien koulutustilaisuuksien suunnitteluun (AstraZeneca, Boehringer, GSK, Janssen-Cilag, Leiras, Lundbeck, Novartis, Pfizer, Suomen MSD). Lääkealan yrityksen neuvottelukunnan jäsen (AstraZeneca, Suomen MSD).

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 21.9.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Muistisairauksien diagnosointi

Muistisairauksien diagnosointi Muistisairauksien diagnosointi Geriatri Pirkko Jäntti Lääkärimeeting 2.2.2016 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Käsittelee muistisairauksien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus määrittelee muistisairauksiksi

Käypä hoito -suositus määrittelee muistisairauksiksi LAURI VIRTA LKT, dosentti Johtava tutkijalääkäri, Kelan tutkimusosasto Dementialääkkeiden käyttö yleistyy HINNAT HALPENEVAT JA PERUSKORVAUKSET LAAJENEVAT Kalliiden dementialääkkeiden kulutus kasvoi tasaisesti

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti

Lisätiedot

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia Alzheimerin taudin NYKYLÄÄKEHOITO JA LÄÄKEKEHITYKSEN HAASTEET

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Harkintaa Alzheimerin taudin lääkehoitoon

Harkintaa Alzheimerin taudin lääkehoitoon SLL 15 1678-85 21.4.2005 13:37 Sivu 1 Eripainos Suomen Lääkärilehdestä 15/15.4.2005, s. 1678 1684 Harkintaa Alzheimerin taudin lääkehoitoon ROHTO-KESKUS SLL 15 1678-85 21.4.2005 13:37 Sivu 1678 1678 S

Lisätiedot

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala Muistisairauksien lääkehoito Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala Muistisairaudet: määrittelyä Dementian tilalle suositellaan termiä muistisairaus

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys

Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys MUISTISAIRAUDET ULLA ELONIEMI-SULKAVA dosentti, vanhempi tutkija TaY, terveystieteen laitos Vanhustyön keskusliitto ry ulla.eloniemi-sulkava@vtkl.fi TERHI RAHKONEN LT, geriatrian ylilääkäri Jämsän kaupunki

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Kelan korvaamia dementialääkkeitä

Kelan korvaamia dementialääkkeitä 1678 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 15/2005 VSK 60 Toimittaneet: Timo Klaukka, Arja Helin-Salmivaara, Risto Huupponen, Juhana E. Idänpään-Heikkilä Harkintaa Alzheimerin taudin lääkehoitoon ROHTO-KESKUS Kelan korvaamia

Lisätiedot

Alzheimerin taudin lääkkeet

Alzheimerin taudin lääkkeet Alzheimerin taudin lääkkeet Alzheimerin tauti Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, se käsittää n. 60 % kaikista dementioista. Vaskulaarinen dementia ja Lewyn kappale -dementia ovat

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

Dementia. Opiskelupaketti apteekkihenkilöstölle

Dementia. Opiskelupaketti apteekkihenkilöstölle Dementia Opiskelupaketti apteekkihenkilöstölle Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille, PD Projektityö Proviisori Kirsi Puurunen Kuopion yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Heinäkuu 2007

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Kirjallisuus Muistisairaudet Käypä hoito suositus 13.8.2010

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri MUISTISAIRAUDET KÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITO Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri VII Kansanterveyspäivät, Ikääntyvän väestön terveyshaasteet Marina Congress Center,

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA

DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA LAURA BESHAR Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos yl Hanna-Mari Alanen, prof. Esa Leinonen

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen

Lisätiedot

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti on hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sairauden

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Valtakunnallinen PET keskus ja neurologian klinikka Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot