Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa. Geriatri Riitta Matero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa. Geriatri Riitta Matero"

Transkriptio

1 Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa Rovaniemi Geriatri Riitta Matero

2 Muistisairaudet ja niiden hoito

3 Muistioireiden esiintyvyys Kansallinen muistiohjelma Joka kolmas yli 65 vuotias ilmoittaa muistioireita, vaikka suurimmalla osalla heistä ei ole etenevää muistisairautta. Vuosittain muistisairausdiagnoosin saa noin suomalaista Tänäänkin 36 suomalaista saa etenevän muistisairauden diagnoosin Työikäisillä eteneviä muistisairauksia on :lla Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta; n puolet sairastuneista on vailla diagnoosia ja vain neljännes Alzheimerin tautia sairastavista saa asianmukaista lääkitystä. Aikuisväestöstä osa, 8 % miehistä ja 2 % naisista on alkoholiriippuvaisia ja heistä jopa 10 % sairastuu alkoholidementiaan. 3

4 Muistioireiden esiintyvyys Kansallinen muistiohjelma Muistisairauksiin sairastuneiden määrä kasvaa nopeasti. V vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairasti arviolta ja lievää n henkilöä. V vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastanee arviolta henkilöä henkilöllä voidaan todeta lievä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä, joka on muistisairauden vaaratila ja vaatii seurantaa 4

5 Muistisairaudet ja kustannukset Ympärivuorokautinen hoito ja huolenpito muodostaa suurimman menoerän 80 %:lla ympärivuorokautisessa hoidossa olevista on muistioireita tai diagnostisoitu muistisairaus V.2010 ympärivuorokautisen hoidon kustannukset henkilöä kohti olivat euroa vuodessa. Kotihoidon vastaavat kustannukset olivat euroa.

6 Yksilöllisen moniammatillisen arvioinnin merkitys kustannuksiin, räätälöity hoitosuunnitelma Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa käyttämien sosiaali ja terveydenhuollon palveluiden kustannukset / vuosi ovat 23600euroa euroa. Jos palvelut räätälöidään monipuolisesti arvioiden ja käytössä on palvelukokonaisuutta koordinoiva yhteyshenkilö, vastaavat kustannukset olivat euroa kotihoidon kehittäminen osoittautui kustannusvaikuttavaksi, tuki elämänlaatua ja viivästytti ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä Vanhustyön keskusliitto: Omaishoitoyhteistyönä

7 Muistisairauksien ennaltaehkäisy Alzheimerin taudin riskitekijöihin puuttumalla on voitu Alzheimerin taudin puhkeamista siirtää 5 vuodella. Koska suurin osa sairastuualzheimerin tautiin korkeassa iässä, voitaisiin tällä tavalla vähentää Alzheimerin lh taudin ilmaantuvuutta 50 %:lla yhden sukupolven aikana.

8 Muistisairauksien vaaratekijät puututtava lapsuudesta alkaen Ylipaino Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Diabetes

9 Muistisairauksilta suojaavat Liikunta Terveellinen ravinto Päihteiden käytön vähentäminen/välttäminen ä äl ä i Henkinen vireys Elämänikäinen oppiminen

10 Muistisairauksien tutkimus ja hoito tavoitteet! Riskiryhmien i tunnistaminen i ja muistihäiriöiden ihäiiöid ja muistisairauksien ennaltaehkäisy Varhainen diagnoosii Asianmukainen lääkehoito Hoito, kuntoutus ja palvelusuunnitelma sekä sen toteutumisen seuranta Oikeudelliset asiat, itsemääräämisoikeus Tiedon jakaminen Omaisten tukeminen KÄYPÄ HOITO suositus 10

11 Tilastotietoa Alzheimerin tauti (AT) on yleisin vaiheittain etenevä muistisairaus, joka lopulta johtaa dementiaan ( 70 %:lla muistisairaista ) Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (AVH) (15 20 %.lla ). AT + AVH (10 %:lla) Lewyn kappale patologiaanliittyvätsairaudet: liittyvät Parkinson taudin muistisairaus (PT muistisairaus) (n. 3 4 % ) ja Lewyn kappaletauti (LKT), sekä myös AT+LKT (10 15%). Otsa ohimolohkorappeumat (5 % kaikista, työikäisillä osuus 10 % ) 11

12 Kehitystä Huomio dementiasta muistihäiriöihin ja varhaisvaiheen hi ih diagnostiikkaan iikk dementiasairauksista muistisairauksiin Neurologiset ja geriatriset muistipoliklinikat yleistyneet y 2000 luvulla erikoissairaanhoidossa, ja viime vuosina terveyskeskuksissa. Sodankylässä ä muistineuvola i ja geriatrinen i muistipoliklinikka i ikk vuodesta 2005!

13 Kehitystä Huomio kuntoutukseen ja omaisten tukemiseen 2006 KÄYPÄ HOITO ryhmän suositus : Alzheimer taudin diagnostiikka ja hoito, jossa kiinnitetään huomiota myös saumattoman hoitoketjun tarpeellisuuteen muistipotilailla. Päivitetty : Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito 2010 Suomen Lääkärilehti: Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys Ulla Eloniemi Sulkava et al

14 Eloniemi-Sulkava U ym Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys. Suomen lääkärilehti 65(39):

15 Ennaltaehkäisy

16 Aivoterveys Suurimmat aivoterveyttä uhkaavat vaarat : Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairaus! Sydän, Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairaus aivojen kohtalon kolmio! 16

17 Kun aivoterveys heikentyy tulee tiedonkäsittelyn ongelmia, jotka ilmenevät : abstraktin ajattelun, tarkkaavuuden, orientaation, kielellisten kykyjen, muistin, oppimisen tai hahmottamisen vaikeuksina, myös kyvyttömyytenä muodostaa odostaatavoitteita ja toimia tahdonalaisesti 17

18 Kokonaisriski ratkaisee Ylipaino,liikun nan puute Sukupuoli,ikä, perimä Heikentynyt y sokerin sieto ja diabetes Kohonnut verenpaine Kohonnut kolesteroli stressi Jokainen kantaa selässään erilaisia Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden riskitekijöiden reppuja. Oma päätöksesi on minkä niistä hl haluat ttiputtaa pois! i! 18

19 Uutta tietoa muistisairauksien ennaltaehkäisystä Kohonnut verenpaine, kl kolesteroli lija liikalihavuus keski iässä ovat kaikki itsenäisiä ja merkittäviä riskitekijöitä myöhäisiän dementialle ja Alzheimerin taudille (Miia Kivipelto et al CAIDE tutkimus 2001 ) Riskiryhmään kuuluvan ohjaus Dementian riskimittari (Miia( Kivipelto et al. Lancet 2006 ) Kukin yksittäinen riskitekijä kaksinkertaistaa dementian riskin; ne joilla on kaikki kolme riskitekijää onriski kuusinkertainen 19

20 Keski ikäisen riskimittari myöhäisiän muistisairauden suhteen IKÄ < 47 vuotta vuotta 3 > 53 vuotta 4 KOULUTUS > 10 vuotta vuotta vuotta 3 SUKUPUOLI Nainen 0 Mies 1 YLÄVERENPAINE < > PAINOINDEKSI < 30 kg/ m2 0 > 30 kg/m2 2 KOKONAISKOLESTEROLI < 6,5 mmol/l 0 > 6,5 mmol/l 2 LIIKUNTA Aktiivinen 0 Ei aktiivinen 1 20

21 Myöhäisiän muistisairauden todennäköisyys keski iän riskimittaritulosten mukaan eli vaara sairastua etenevään muistisairauteen 20 vuoden kuluttua Lähde: Kivipelto ym Lancet Neurology 2006;5/9: RISKITESTITULOS MUISTISAIRAUDEN RISKI % 0 5 1, , , , ,4 21

22 Esimerkki riskimittarin iki i i käytöstä Esimerkki: 50 vuotias (3) VERENPAINEEN PUDOTUS ALLE 150; LIIKUNTA, RUOKAVALIO JA TARVITTAESSA LÄÄKITYS Opettaja (0) PAINOINDEKSI; PAINON PUDOTUS 10 %:LLA Nainen (0) RUOKAVALION TARKASTUKSELLA JA Verenpaine 150/90 (2) SÄÄNNÖLLISEMMÄLLÄ LIIKUNNALLA Painoindeksi 90 kg / 167 cm = 90/1,67 x 1,67 = 32,3 (2) Kolesteroli 6,7 ( 2) Liikunta: iltakävely, toisinaan (1) Yhteensä: 10 pistettä = muistisairauden riski 7,4 % KOKONAISKOLESTEROLIN LASKU ALLE 6,5 :N ; RUOKAVALIO, LIIKUNTA, JOSKUS LÄÄKITYS HIKOILUUN JA HENGÄSTYMISEEN ASTI VAIKUTTAVAA LIIKUNTAA VÄHINTÄÄN ½ TUNNIN AJAN AINAKIN KAKSI KERTAA VIIKOSSA RISKIPISTEISIIN VAIKUTTAMALLA MUISTISAIRAUDEN RISKI ALENISI 7,4 % :STA 1 %:N 22

23 Diagnostiikka

24 DIAGNOSTIIKKA JA OIREIDEN ARVIOINTI Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää Perusselvitysten tavoitteena on löytää hoitoa edellyttävät tilat, joistatärkein tärkein on masennus sekä tunnistaa oirekuviltaan tyypilliset, tavallisimmat muistisairaudet Huolellinen potilaanja omaisen haastattelu on diagnostiikan kulmakivi 24

25 Muistipotilaan tutkimus Potilaan peruskapasiteetti (esim. koulutustaso, ammatti), yleinen terveydentila, aivojen toimintaa heikentävät tekijät, lääkitys ja päihteiden käyttö Oirekokonaisuus ( Muistikysely kaavakkeet potilaalle ja omaiselle; tältä pohjalta potilaan ja omaisen haastattelu tärkeää! ) Ensioireet Oireiston kehittyminen ja etenemistapa Kliininen tutkimus ( suppea neurologinen status, yleistila ja kardiovaskulaaristatus) 25

26 Henkisen suorituskyvyn arviointi Potilaan haastattelu: vireystaso, keskittyminen, orientaatio, arvostelu ja päättelykyky, muisti sekä puheen ymmärtäminen ja tuottaminen MMSE tai kognitiivinen tehtäväsarja CERAD Psykiatristen ja käytösoireiden arviointi, esim. GDS 15 tai GDS 30, NPI, Cornell 26

27 Laboratoriotutkimukset Verenkuva Veren sokeri Natrium Kalium Kalsium Kilpirauhasen toimintakokeet Maksan toimintakokeet Munuaisten toimintakoe i B12 vitamiini Harkinnan mukaan : kolesteroli, lasko, EKG 27

28 Aivojen kuvantaminen Tietokonetomografia (TT); voidaan sulkea pois keskeiset hoidettavat syyt, kuten kovankalvon alainen verenvuoto, normaalipaineinen i i hd hydrokefalia kfli (NPH) ja kasvaimet. Muistipotilaille tehdään 64 rivinen monileikett, jolla kuvantuvat myös ohimolohkojensisäosat, myös hippocampukset. Säteilyrasitus vastaa n. 4 5 kk:n luonnon taustasäteilyä tai thorax kuvausta Magneettikuvaus (MK); herkempi ja tarkempi osoittamaan taudeille tyypillisiä rakenteellisia muutoksia, eikä siihen liity säderasitusta 28

29 Lisätutkimukset Laaja neuropsykologinen tutkimus, etenkin työikäiset tai korkeasti koulutetut, oikeustoimikelpoisuusasiat ym Laboratoriotutkimukset (mm.borrelia,kuppa,hiv ) Selkäydinnesteen merkkiaineet (amyloidi peptidi 42 vähentyminen, tau proteiininin ja fosfo tau proteiinin lisääntyminen), esim. erotusdg depressio/varhaisvaiheen AT 29

30 Toimintakyvynja tilan vaikeusasteen arviointi Dementoiva sairaus luokitellaan ll perinteisesti i i lievä, keskivaikea ja vaikea dementia Tarkempi ja käyttökelpoisempi arvio saadaan tehtyä esim. CDR asteikolla ( Clinical Dementia Rating) : 0 =ei dementiaa, 0,5= mahdollinen dementia, 1= lievä dementia, 2 =keskivaikea dementia ja 3= vaikea dementia Omatoimisuutta arvioidaan ADL ja IADL asteikoilla ja Alzheimer potilaille suunnitellulla ADCS ADL asteikolla (maks 78 pistettä) 30

31 Omatoimisuus Omatoimisuudella tarkoitetaan kykyä selviytyä jokapäiväisistä toimista ( activities in daily living = ADL ) Omatoimisuus edellyttää perustoimintojen, kuten henkilökohtainen hygienia, ruokailu, liikkuminen sekä monimutkaisten asiointitoimintojen (instrumental activities in daily living=iadl), kuten talouden suunnittelu, rahan käyttö, kodinkoneiden käyttö, lääkehoito, työkyky, harrastukset, sujumista vaikeuksitta 31

32 Muistioireiden hoidettavissa olevia syitä Muistioireiden i i id hoidettavat syyt Psykiatriset häiriöt Aineenvaihdunnan häiriöt Puutostilat Keskushermostoinfektiot Masennus, ahdistuneisuus, uupumisoireyhtymä Kilpirauhasen, lisäkilpirauhasen, lisämunuaisen, maksan, munuaisten häiriöt, matala natrium, matala verensokeri B12 vit, foolihappo, B1 vit (tiamiini) Lues, tbc, borrelioosi,hiv,herpes Kll Kallonsisäiset iäi syyt Hyvänlaatuinen aivokasvain, i subduraalihematooma, normaalipaineinen hydrocephalus Aivojen hypoksia ja iskemia Lääkkeet ja keskushermostomyrkyt COPD, uniapnea, hypotensio, hypoperfuusio, vaikea anemia, polysytemia Antikolinergit, sedatiivit, org.liuotteet, alkoholi, eräät metallit 32

33 Muistioire Viittaa episodisen muistin (tapahtumamuistin) ja semanttisen muistin ( asiamuistin ) häiriöön Johtuu yleensä otsa tai ohimolohkon toiminnan muutoksista, jotka aiheuttavat mieleen painamisen, muistissa säilyttämisen tai mieleen palauttamisen hankaluuden Muistioiretta arvioitaessa huomioidaan myös tarkkaavuus, työmuisti ja toiminnanohjaus

34 LIEVÄ KOGNITIIVINEN (muistin ja tiedonkäsittelyn) HEIKENTYMINEN (MCI = Mild Cognitive Impairment ) MCI tarkoittaa tilannetta, jossa henkilöllä on subjektiivinen muistioire ja objektiivisesti todettu tiedonkäsittelyn yhden tai useamman osa alueen selvä heikkeneminen aiemmasta suoritustasosta, mutta jokapäiväisistä toiminnoista selviytyminen ei ole vielä ilävaikeutunut merkittävästi ä i Suurella osalla henkilöitä, joilla todetaan muistipainotteinen heikentyminen, varmistuu seurannassa Alzheimerin tauti 34

35 Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta. Etenevät muistisairaudet johtavat useimmiten muistin ja tiedonkäsittelyn dementia asteiseen heikentymiseen.

36 Dementia Dementialla tarkoitetaan useamman kuin yhden älyllisen lli toiminnon i heikentymistä itä aikaisempaan suoritustasoon nähden siinä määrin, että se heikentää itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa, työssä ja sosiaalisissa suhteissa Muistihäiriön lisäksi usein afasiaa eli ongelmia puheen tuottamisessa ja sen ymmärtämisessä (sanat hukassa ),voi olla apraxiaa eli kyvyttömyyttä suorittaa tahdonalaisia liikkeitä, vaikka eiole halvausta, agnosiaa eli esineiden ja asioiden tunnistaminen vaikeutuu, toiminnanohjauksen heikentyminen, jolloin päätöksenteko vaikeutuu, virhealttius lisääntyy jne 36

37 Käytösoireet Muistisairauksista puhuttaessa käytösoireilla tarkoitetaan aivosairauden aiheuttamia haitallisia muutoksia käyttäytymisessä tai tunne elämässä elämässä Behavioral and Psychological Symptoms of Dementia = BPSD 37

38 Käytösoireiden esiintyminen Alzheimerin taudissa 100 % 80 % Levottomuus 60 % SS S Sosiaalinen vetäytyminen Stressi Uupumus Masennus 40 % Vrk rytmin muuttuminen Ahdistuneisuus Ärtyneisyys Vaeltelu Aggressiivisuus 20 % Itsemurhaajatukset Epäluuloiset ajatukset Vaihteleva mieliala Epäsosiaalinen käytös Harhaluulot. Takertuvuus Seksuaalinen poikkeavuus Harhoja 40 kk 30 kk 20 kk 10 kk 10 kk 20 kk 30 kk Aika ennen dg:a DG Aika dg:n jälkeen 38

39 Lievä kognitiivinen heikentyminen on muistisairauden riskitila Aivojen vanheneminen Lievä kognitiivinen heikentyminen Stabiili tai reversiibeli tila Muut muistisairaudet Alzheimerin tauti Seka Muoto LKT+AT PT muisti Sairaus + AT Seka Muoto AT+AVH Vaskulaarinen muistisairaus 39

40 Alzheimerin tauti Alzheimerin i tauti tion yleisin lii yksittäinen kittäi etenevä muistisairaus iti i Esiintyvyys nousee voimakkaasti iän myötä ( n 2 % 65 v, jopa 35 % > 85 v ) Varhainen (<65 vuotta) ja myöhäisellä iällä (>65 vuotta) alkava muoto Tauti etenee tyypillisesti vaiheittain: prekliininen, varhainen, lievä, keskivaikea ja vaikea sairaus. Taudin kesto diagnoosihetkestä km10 15vuotta > 75 vuotiailla oireet usein muistipainotteisempia ja alkuun lievempiä kuin nuoremmilla Alzheimerin tauti voidaan diagnosoida sen varhaisessa vaiheessa, ennen perinteistä laaja alaista ja vaikeaa kognition i ja omatoimisuuden i heikentymistä i eli dementiaa 40

41 ALZHEIMERIN TAUDIN VAIHEET AD RISKISSÄ LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN MCI - MILD COGNITIVE DECLINE MMSE 30 VARHAINEN AD28 PREDEMENTIA26 24 LIEVÄ AD KESKI- 16 VAIKEA AD VUOSIA VAIKEA AD Timo Erkinjuntti - MRU

42 Alzheimerin tauti Geenimutaatiot APP ja preseniliini 1 ja 2 geeneissä johtavat poikkeuksetta AT:n tauti ilmenee vuoden iässä ApoE4 alleeli on tärkein AT:n geneettinen riskitekijä; vaikutus suurimmillaan vuoden iässä. Se myös aikaistaa taudin ilmaantumista useilla vuosilla. Siihen liittyy voimakkaampi aivojen amyloidipatologia ja voimakkaammat atrofiamuutokset sisemmän ohimolohkon rakenteissa. Aivojen kuvantamisessa nähdään usein kortikaalista ja sentraalista atrofiaa ( alkuvaiheessa MRI tutkimus diagnostisempi atrofiamuutokset entorinaalinen kuorikerros k ja hippocampus ) 42

43 Alzheimerin tauti Tyypillistä sairauden patologialle aivokudoksessa: solun ulkopuoliset amyloidiplakit ja neurofibrillikimput sekä amyloidin kertyminen pienten verisuonien seinämään ja synapsikato hermosolukatoa seuraa aivoatrofia ( kudoskato) Aivojen välittäjäaineiden etenkin asetyylikoliinin väheneminen Varhainen diagnostiikka mahdollistaa tehokkaamman lääketieteellisen hoidon ja kuntoutuksen osana kokonaisvaltaista muistisairauden hoitoketjua 43

44 Alzheimerin tauti on oirekuvaltaan monimuotoinen sairaus DEMENTIA Toiminta Kognitiiviset kyvyn Käytös oireet muutos oireet Motoriset ja autonomiset oireet 44

45 Alzheimerin tauti Tyypillistä on aluksi tapahtumamuistin heikentyminen Sairaudentunnottomuus Ajan taju vaikeutuu ja myöhemmin myös paikan taju Lievässä vaiheessa vaikeudet asiointitoiminnoissa Taudin edetessä dt usein vaikeudet kasvojen tunnistamisessa, t i kielellisiä vaikeuksia, eksyminen jne Taudin edetessäkohtalaisen vaikeaan ja vaikeaan vaiheeseen vaikeudet myös päivittäisissä toiminnoissa. Painon laskua. Käytösoireita. Vasta sairauden loppuvaiheessa jäykkyyttä ja virtsan pidätyskyvyttömyyttä 45

46 ALZHEIMERIN TAUDIN VAIHEET 30 VARHAINEN LIEVÄ KESKIVAIKEA VAIKEA MUISTIHÄIRIÖ 24 MUITA KOGNITIIVISIA HÄIRIÖITÄ SELVIYTYMISEN RAJOITTUMINEN 10 KÄYTTÄYTYMISHÄIRIÖITÄ MMS SE LAITOSHOITO VUOSIA Timo Erkinjuntti - MRU 46

47 Alzheimerin tauti ja lääkehoito Aivojen välittäjäaineisiin vaikuttavat kliinisessä käytössä Amyloidin ja muiden proteiinien kertymiseen vaikuttavia lääkkeitä/rokotteita tutkitaan, ei vielä kliinisessä käytössä Prof. Hilkka Soinisen mukaan ehkä v ollaan lähempänä kuin nyt taudinkulkuun vaikuttavan lääkkeen tai rokotteen löytymistä. (SLL 20/2012) 47

48 Alzheimerin tauti ja lääkehoito Aivojen välittäjäaineisiin vaikuttavat : Asetyylikoliiniesteraasin estäjät: donepetsiili (Aricept, Doneratio, Donepezil) galantamiini (Reminyl) rivastigmiini (Exelon) Glutamaatin haitallisia vaikutuksia estävä memantiini (Ebixa) 48

49 ALZHEIMERIN TAUDIN ETENEMINEN TAUDIN ETENEMISEN HIDASTAMINEN VAIKEUSASTE KOTONA LAITOKSESSA AIKA 49

50 Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) ja vaskulaariset muistisairaudet (VD) 50

51 Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä Oireyhtymä, ei erillinen sairaus ( ei dgnumeroa) Heterogeeninen oireyhtymä, joka liittyy monentyyppisiin vaskulaarisiin tekijöihin ja aivomuutoksiin. Sillä on toisistaan poikkeavia syitä ja taudinkuvia Aivoverenkiertosairaudet ja niiden riskitekijät vaikuttavat myös AT:n kliinisten oireiden varhaisempaan ilmaantumiseen

52 Vaskulaaristen muistioireiden tausta Pienten suonten tauti ( Subkortikaalinen tauti SIVD) Suurten suonten tauti ( Kortikaalinen, moniinfarktitauti) Kognitiivisesti kriittisellä alueella olevan infarktin aiheuttamat tilat ( kognitiivisesti kriittinen infarkti) 52

53 Kortikaalinen moni infarktitauti i Oireet lisääntyvät ä portaattain, äkilliset pahenemisvaiheet, oireissa fluktuaatiota, tasannevaiheet Neurologiset puutosoireet Epätasainen suoritusprofiili; lievät muisti i ja toiminnanohjauksen häiriöt ja kortikaaliset oireet Masennus, unihäiriöt, iö ahdistuneisuus, i hidastuneisuus Si Sairaudentunto t ja persoonallisuus säilyneempiä iä kuin AT:ssa 53

54 Subkortikaalinen / Pienten suonten tauti Aloitteellisuuden, lli suunnitelmallisuuden, lli organisointi ja arviointikyvyn, toimintojen jäsentämisen, toteuttamisen ja ylläpitämisen ongelmat (toiminnanohjauksen häiriöt) Muistihäiriö ( voi olla lievä!): Mieleenpainamisen työläys ja tehottomuus, tunnistava muisti hyvä, vihjeet auttavat, unohtaminen vähäisempää Erkinjuntti et al

55 Pienten suonten taudille tyypillistä Kävely ja tasapainovaikeudet ik Virtsan pidätyskyvyn y y menetys Puheen ääntämisvaikeudet ja nielemisvaikeudet Tunne elämän vaihtelu Olemuksen jähmeys, jäykkyys ns. parkinsonismi Masennus ja mielialavaihtelut Erkinjuntti et al

56 Vaskulaaritauti + AT Hyvin iäkkäillä potilailla, ill joilla on etenevä muistisairaus nähdään samaan aikaan aivoissa sekä Alzheimerin taudin muutoksia että aivojen verisuonitaudin muutoksia Tämä muoto todennäköisesti yleistyy tulevaisuudessa Sekatyyppisessä muistisairaudessa on sekä Alzheimerin taudinettä vaskulaarisen muistisairauden piirteitä ja nykyisillä lääkkeillä on osoitettu tehoa myös tässä muistisairauden muodossa 56

57 Lewyn kappale tauti McKeith et al., 1996 Consensus criteria 1. Dementia/kognitiivinen i/k iiii hii häiriö 2. Todennäköinen (jos + 2 seuraavista), mahdollinen (jos +1 seuraavista ): a) muistin, tarkkaavaisuuden ja vireystilan päivittäinen vaihtelu b) näköharhat c) parkinsonismi 3) Tukevat piirteet: kaatumiset, pyörtyily, tajuttomuuskohtaukset, neuroleptiherkkyys, harhaluulot 4) Poissulkukriteereinä aivoverenkiertohäiriöt / muut syyt, jotka voivat aiheuttaa taudin kuvan 57

58 Lewyn kappaletaudin aivomuutokset Neuronien eli aivosolujen sisäisiä jyväsiä substantia nigrassa ja aivokuorella Lewyn kappaleet Aivojen kuvantamistutkimuksissa usein yleistä aivoatrofiaa tai vain ikään liittyviä muutoksia Uusi tutkimus PET (positroniemissiotomografia) saadaan esiin tyypilliset aivomuutokset 58

59 Lewyn kappale taudin taudinkulku Alkaa hitaasti i ja on hieman yleisempi li imiehillä Ennuste riippuu paljolti siitä päästäänkö ajoissa oikeaan diagnoosiin ii ja myös miten hoidetaan oireita. i Kognitiivisten oireiden lisäksi usein kävely hidastuu, on jäykkää ja lh lyhytaskelista kli (parkinsonismi) i i) Omaiset huomaavat jopa vuorokauden mittaan vaihtelua muistissa i,vireystilassa il ja käytöksessä ä Toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat Hankaluutta aiheuttaa sairauteen liittyvä äkillinen kaatuminen tai pyörtyily, josta aiheutuu vaaratilanteita t it 59

60 Hoito Alzheimer lääkkeillä lääkkeillä! Usein riittää pienemmät annokset ja varovaisempi annosten nosto paikallaankuin kuin AT:ssa Neuroleptit eli psykoosilääkkeet eivät sovi ollenkaan. Joskus tarvitaan psykoosilääkkeitäkin,mikäli harhat ja levottomuus lisääntyvät silloin ketiapiini (Seroquel tai Ketipinor) suositeltavin Parkinsonismiin voidaan käyttää esim. levo dopa valmisteita valmisteita pienillä annoksilla (esim. Sinemet) Useinmatalatverenpaineet josairaudenalkuvaiheessa alkuvaiheessa huomio muuhun lääkitykseen! Kuntoutus on tärkeä osa kokonaisvaltaista Lewyn kappaletauti potilaan hoitoa 60

61 Parkinson tautiin liittyvä muistisairaus (PT muistisairaus) Parkinson tauti on keski ikäisillä ja vanhuksilla esiintyvä sairaus, jonka syy on tuntematon. Oireiden id perussyynä on väliaivojen i substantia bt ti nigran dopaminergisten hermosolujen vähitellen tapahtuva tuhoutuminen. Tämä johtaa dopamiinin puutteeseen Keskeiset oireet ovat lepovapina, hidasliikkeisyys ja lihasjäykkyys jy yy (rigiditeetti) Muita oireita: tasapainovaikeudet, autonomisen hermoston toimintahäiriöt sekä psyykkiset (depressio) ja kognitiiviset oireet 61

62 Parkinson tautiin liittyvä muistisairaus Etenevien tiedonkäsittelyoireiden esiintyvyys on 4 6 kertaa suurempi kuin normaaliväestössä. Kognitiivisia oireita esiintyy %:lla Parskinsonpotilaista. Kognitiivisia oireita : toiminnanohjauksen ongelmat sekä muistinjaavaruudellisen avaruudellisen hahmottamisenvaikeudet Potilaat ovat hidastuneita ja heillä on vaikeuksia ongelman ratkaisussa, tietyn toimintatavan ylläpidossa ja joustavuus vähenee Masennuksen tunnistaminen ja hoito tärkeää. PT:ssa voi ilmaantua myös AT! Rivastigmiinille (Exelon) virallinen indikaatio Parkinson taudin dementia ja myös peruskorvaus (B lausunto tarvitaan!) 62

63 Otsa ohimolohkorappeumat Kolme tyypillistä oirekuvaa: Frontotemporaalinen e dementia e (FTD) Etenevä sujumaton afasia Semanttinen dementia 63

64 FTD Frontotemporaalisessa muistisairaudessa keskeistä on persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutos; Muisti alkuvaiheessa paremmin säilynyt. Toiminnanohjauksen vaikeudet Sairauden tunnon varhainen heikkeneminen. Hiipivä alku, vähittäinen eteneminen Sosiaalisten taitojen varhainen heikentyminen Päättely ja ongelmanratkaisukyky yheikkenee Tunne elämän muutokset. Osalla puheen tuottaminen tai sanojen ymmärtäminen vaikeutuu 64

65 FTD Potilaan toiminta i on ärsykesidonnaista: k i Pöydällä oleva lasi tyhjennetään, vaikka se olisi toisen Hyllyllä olevat silmälasit laitetaan päähän, vaikka päässä olisivat jo omat lasit Lähimuisti on paremmin säilynyt ja vihjeet auttavat Puhe niukkenee, tulee saman sanan tai tavun toistoa Myöhäisvaiheessa puhumattomia, jäykkiä ja primitiiviheijasteet esiin. HOITO: Oikea diagnoosi.hoitosuunnitelma. Kuntoutus. AT lääkkeistä ei hyötyä. 65

66 Harvinaisia dementoivia sairauksia Monisysteemiatrofia Etenevä supranukleaarinen halvaus (PSP) Huntingtonin tauti Creutzfeldt Jakobin tauti prionitauti 66

67 Kehitysvammaisuus ja muistisairaudet Iän karttuessa kehitysvammaisillakin khi iillki muistisairauden i i todennäköisyys lisääntyy Downin syndroomassa ilmaantuvat iän myötä öäaivojen tyypilliset Alzheimerin taudin neuropatologiset ja neurokemialliset muutokset Diagnostiikassa tärkeää läheisten antamat tiedot aiemmasta selviytymisestä päivittäisistä toiminnoista. Neuropsykologinen tutkimus varmistaa kehitysvammaisen diagnoosin 67

68 Kehitysvammaisuus ja muistisairaus Aiemmin opittujen taitojen ja kielellisten kykyjen heikkeneminen ja häviäminen sekä sekavuus Unohtaminen, ymmärtämisen ätä vaikeutuminen, i omatoimisuuden heikkeneminen ja desorientaatio Unihäiriöt. Puheen tuottamisenvaikeus vaikeus. Ruokahaluttomuus. Yleinen huolestuneisuus. Persoonallisuuden muutos. harhaluulot. Näköharhat saatetaan tulkita aggressiiviseksi käyttäytymiseksi. Myös epilepsian puhkeaminen voi olla merkki Myös kehitysvammaisilla ns hoidettavat syyt syytä poissulkea Alzheimerlääkkeillä suotuisa vaikutus esim. Down potilaiden muistisairaudessa 68

69 Alkoholimuistisairaus Noin puolella kroonikkoalkoholisteista kognitiivisia ongelmia Alkoholismi aiheuttaa yleensä otsalohkon alueen atrofiaa aivoissa käyttäytymisen säätely heikkenee, abstrakti ajattelu heikkenee, ongelman ratkaisukyky heikkenee ja tilahavaintohäiriöt yleisiä Raitistuminen osittain korjaa yllämainitut kognitiiviset puutokset 69

70 Mitä muistisairaus diagnoosin jälkeen? Muistisairaan kokonaisvaltainen hoito. Sodankylä Riitta Matero Geriatrian erikoislääkäri

71 Eloniemi-Sulkava U ym Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys. Suomen lääkärilehti 65(39):

72 Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä (1.) Yksilöllinen kuntoutus ja palvelusuunnitelma Kuntouttavat, selviytymistä ja omatoimisuutta tukevat toimenpiteet Varhainen ja jatkuva kohdennettu ohjaus ja neuvonta Sopeutumisvalmennus Aktiviteetit, terapiat ymv. Aktivoiva päivätoiminta

73 Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä (2.) Asianmukainen lääketieteellinen hoito Kohdennettu lääkitys Käytösoireiden hoito Oheissairauksien hoito ja tilaa pahentavien tekijöiden poistaminen Oikea aikaiset tukitoimet Kotipalvelut Kuljetuspalvelut Lyhytaikainen tai jaksottainen laitoshoito Muut kunnalliset tukipalvelut ( ateriapalvelu, turvapuhelin ym)

74 Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä (3.) Etuuksien varmistaminenja taloudelliset tukitoimet Lääkkeiden korvattavuus Eläkkeensaajan hoitotuki Omaishoidon tuki Omaisen oikeudet ja tukeminen Vertaistuki Lomaoikeus Turvallisuutta lisäävät ratkaisut Edunvalvonnan tarpeen arviointi i i Ympäristömuutokset

75 Tavoite : Muistisairaan toimintakyvyn ylläpitäminen

76 Muistisairaus ja toimintakyvyn säilyminen Oikea diagnoosi Kohdennettu lääkehoito ja sen seuranta Käytösoireiden jatkuva seuranta ja hoito Toissijaistentekijöiden tekijöiden haitallistenvaikutusten jatkuva seuranta ja poistaminen Hoito ja palvelusuunnitelman jatkuva päivitys Kuntoutussuunnitelma Omaisen tukeminen

77 Fyysisen toimintakyvyn säilyminen Eri muistisairauksissa fyysinen toimintakyky muuttuu eri tavoin. Esim. Alzheimerin taudissa liikuntakyky säilyy pitkään normaalina, mutta aloitekyvyttömyys voi johtaa liikkumattomuuteen ja sitä kautta yleiseen haurastuneisuuteen. Hauraus raihnausoireyhtymän raihnausoireyhtymän estämiseksi tärkeää tehdä sekä hyvä liikuntahoitosuunnitelma, it it l että huolehtia hti monipuolisesta ravitsemuksesta Lewyn kappale taudissa, vaskulaarisissa ja Parkinson taudin aiheuttamassa dementiassa muisti säilyy pitempään, mutta liikuntakyvyn ja muun toimintakyvyn heikkeneminen vaikeuttaa kotihoitoa.

78 Mitä kuntoutusta ja milloin sairauden vaikeusasteen arviointi tärkeää kun laaditaan hoitosuunnitelmaa

79 Lievän Alzheimerin taudin oireet Älylliset muutokset Toimintakyvyn muutokset Käytösoireet Elimelliset muutokset Oppiminen hikk heikkenee Unohtelu lisääntyy Monimutkaisem- Masennus Laihtuminen mat toiminnat vaikeutuu Apatia Päättelykyky ja Muistitukien tarve Sosiaalinen keskittyminen lisääntyy vetäytyminen heikkenee Ahdistus Toiminnanohjaus heikkenee Epäluulo Mustasukkaisuus

80 Keskivaikean Alzheimerin taudin oireet Älylliset muutokset Toimintakyvyn muutokset Käytösoireet Elimelliset muutokset Lähimuisti katoaa Ajan- ja paikantaju heikkenee Asiointitoimet vaikeutuvat t Pukeutuminen vaikeutuu Psykoottisia oireita Kiihtynyttä, hallitsematonta käyttäytymistä Laihtuminen Hahmottaminen ja kätevyys heikkenee Vaeltelu Uni-valverytmin vaihtelut Apraksia = kyvyttömyys suorittaa opittuja liikkeitä Sairaudentunto häviää Masennus Jähmettyneisyys, liikkumisen hidastuminen ns. parkinsonismi

81 Vaikean Alzheimerin taudin oireet Älylliset muutokset Toimintakyvyn muutokset Käytösoireet Elimelliset oireet Puheen ymmärtäminen ätä ja tuottaminen vaikeutuu Päivittäiset ti toiminnot i t vaikeutuu Pidätyskyvyn puute Kiihtyneisyys Aggressiivisuus Takertuvuus Apraksia ja jäykkyys lisääntyvät Vaeltelu Psykoottiset oireet Parkinsonismi lisääntyy Masennus Unihäiriöt i i

82 Toissijaiset muut tekijät Asuminen ja eläminen arjessa kodin muutostyötarve? Muutto ajoissa, että sopeutuu? Oikea aikainentuki ja apu! Sosiaalinen verkosto miten saataisiin mukaan vuosien hoitoon? Alkoholin käyttö? (kaatumisriskit, hyväksikäyttö, muun hoidon laiminlyönti ) Tupakointi vahinkoriski! Ympäristö asiointimatkojen järjestyminen, harrastukset. Ajolupa, miten kauan?

83 Muistisairaan hoidon kulmakiviä! HUOLELLINEN TUTKIMINEN DIAGNOOSI KOKONA ISVALTAI NEN HOITO TIEDON ANTAMI NEN TUKI

84 Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. Muistisairaan hoidon kulmakiviä! muistin ja toiminnanohjauksen hoito: lääkkeet sosiaalisen toimintakyvyn ja päivittäisten toimintojen kartoitus ja avustaminen kuntoutus, ulkopuolinen apu käytösoireidenkartoitusja kartoitus hoito lääkehoidot jalääkkeettömät hoidot mielialan ja vireystilan kohentaminen: lääkehoito, ryhmät, liikunta, mielekäs tekeminen omaisen tilanteen kartoitus ja tukeminen, jatkuva yhteistyö riskitilanteiden kartoitus ja niihin puuttuminen / ennakointi sosiaalisten tukien tarpeen arviointi ja niiden hakemisessa avustaminen

85 Muistisairaan potilaan kotihoidon tärkeimpiä tukimuotoja Omaisille ill annettava tieto, tuki ja ohjaus auttavat ymmärtämään paremmin muistisairasta Ei Erityisosaamista i i vaativa muistisairaiden i i id kuntoutus (kokonaisvaltainen fysioterapeuttinen kuntoutus) Tavoitteellisesti itoteutetut ja kuntoutusta tukevat lyhytaikaishoitojaksot Kotimiestoiminta i i i Siivouspalvelu Lähde: Ulla Eloniemi Sulkava ym Vanhustyön Keskusliiton tutkimusraportti Omaishoito yhteistyönä

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU Salon Muistiyhdistys r.y. 22.9.2009 Pertti Andelmin KÄSITTEITÄ muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus käytösoireet

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN 04.03.2014 Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN Taustaa: Vuosittain noin 13 500 yli 64-vuotiasta henkilöä sairastuu muistisairauteen Lievästä

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella

Lisätiedot

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Kirjallisuus Muistisairaudet Käypä hoito suositus 13.8.2010

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset TERVE-SOS 2010: Toimiva arki IKÄÄNTYVÄN ARKI Ulla Eloniemi-Sulkava Gerontologian dosentti, FT, esh Vanhustyön keskusliitto ry, Tampereen yliopisto Yhteistyö,

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

Hoitotahto käytännössä

Hoitotahto käytännössä Hoitotahto käytännössä Marja-Liisa Laakkonen LT geriatrian el Helsingin terveyskeskus Laakson sairaala Hoitotahto- Kuka voi tehdä? Kuka tahansa, jolla on kyky tehdä hoitoaan koskevia päätöksiä kyky ymmärtää,

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Muistisairauksien diagnosointi

Muistisairauksien diagnosointi Muistisairauksien diagnosointi Geriatri Pirkko Jäntti Lääkärimeeting 2.2.2016 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Käsittelee muistisairauksien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Tavallisimmat muistisairaudet ja niiden vaikutuksia toimintakykyyn arjessa Liikunnan ja ulkoilun merkitys muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitämisessä 4.12.2014

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 16 03 2015 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Viime aikoina paljon lisätietoa Eri muistisairauksien

Lisätiedot

Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt. 10.3.2008 Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen

Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt. 10.3.2008 Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt 10.3.2008 Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt Suomalainen asiantuntijasuositus Suomen Alzheimer-tutkimusseuran kokoama

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Muistipotilaiden kuntoutus Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO Geriatrian muistipoliklinikka v. 2005 perustettu Laakson ja Malmin sairaalaan pkl:t 2 erikoislääkäriä

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri MUISTISAIRAUDET KÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITO Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri VII Kansanterveyspäivät, Ikääntyvän väestön terveyshaasteet Marina Congress Center,

Lisätiedot

MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013

MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013 MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013 Hankkeen rooli Organisoi työryhmien työskentelyä, hoitaa kokoon kutsumisen, etsii toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja, järjestää tutustumiskäyntejä

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys

Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys MUISTISAIRAUDET ULLA ELONIEMI-SULKAVA dosentti, vanhempi tutkija TaY, terveystieteen laitos Vanhustyön keskusliitto ry ulla.eloniemi-sulkava@vtkl.fi TERHI RAHKONEN LT, geriatrian ylilääkäri Jämsän kaupunki

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015. Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015. Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö Muistisairaudet Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015 Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö www. muistiliitto.fi Muistisairaudet on kansantauti Neljännes

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA

MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA 1 MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA Hanna Nissinen Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti on hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sairauden

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot