Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa. Geriatri Riitta Matero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa. Geriatri Riitta Matero"

Transkriptio

1 Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa Rovaniemi Geriatri Riitta Matero

2 Muistisairaudet ja niiden hoito

3 Muistioireiden esiintyvyys Kansallinen muistiohjelma Joka kolmas yli 65 vuotias ilmoittaa muistioireita, vaikka suurimmalla osalla heistä ei ole etenevää muistisairautta. Vuosittain muistisairausdiagnoosin saa noin suomalaista Tänäänkin 36 suomalaista saa etenevän muistisairauden diagnoosin Työikäisillä eteneviä muistisairauksia on :lla Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta; n puolet sairastuneista on vailla diagnoosia ja vain neljännes Alzheimerin tautia sairastavista saa asianmukaista lääkitystä. Aikuisväestöstä osa, 8 % miehistä ja 2 % naisista on alkoholiriippuvaisia ja heistä jopa 10 % sairastuu alkoholidementiaan. 3

4 Muistioireiden esiintyvyys Kansallinen muistiohjelma Muistisairauksiin sairastuneiden määrä kasvaa nopeasti. V vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairasti arviolta ja lievää n henkilöä. V vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastanee arviolta henkilöä henkilöllä voidaan todeta lievä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä, joka on muistisairauden vaaratila ja vaatii seurantaa 4

5 Muistisairaudet ja kustannukset Ympärivuorokautinen hoito ja huolenpito muodostaa suurimman menoerän 80 %:lla ympärivuorokautisessa hoidossa olevista on muistioireita tai diagnostisoitu muistisairaus V.2010 ympärivuorokautisen hoidon kustannukset henkilöä kohti olivat euroa vuodessa. Kotihoidon vastaavat kustannukset olivat euroa.

6 Yksilöllisen moniammatillisen arvioinnin merkitys kustannuksiin, räätälöity hoitosuunnitelma Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa käyttämien sosiaali ja terveydenhuollon palveluiden kustannukset / vuosi ovat 23600euroa euroa. Jos palvelut räätälöidään monipuolisesti arvioiden ja käytössä on palvelukokonaisuutta koordinoiva yhteyshenkilö, vastaavat kustannukset olivat euroa kotihoidon kehittäminen osoittautui kustannusvaikuttavaksi, tuki elämänlaatua ja viivästytti ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä Vanhustyön keskusliitto: Omaishoitoyhteistyönä

7 Muistisairauksien ennaltaehkäisy Alzheimerin taudin riskitekijöihin puuttumalla on voitu Alzheimerin taudin puhkeamista siirtää 5 vuodella. Koska suurin osa sairastuualzheimerin tautiin korkeassa iässä, voitaisiin tällä tavalla vähentää Alzheimerin lh taudin ilmaantuvuutta 50 %:lla yhden sukupolven aikana.

8 Muistisairauksien vaaratekijät puututtava lapsuudesta alkaen Ylipaino Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Diabetes

9 Muistisairauksilta suojaavat Liikunta Terveellinen ravinto Päihteiden käytön vähentäminen/välttäminen ä äl ä i Henkinen vireys Elämänikäinen oppiminen

10 Muistisairauksien tutkimus ja hoito tavoitteet! Riskiryhmien i tunnistaminen i ja muistihäiriöiden ihäiiöid ja muistisairauksien ennaltaehkäisy Varhainen diagnoosii Asianmukainen lääkehoito Hoito, kuntoutus ja palvelusuunnitelma sekä sen toteutumisen seuranta Oikeudelliset asiat, itsemääräämisoikeus Tiedon jakaminen Omaisten tukeminen KÄYPÄ HOITO suositus 10

11 Tilastotietoa Alzheimerin tauti (AT) on yleisin vaiheittain etenevä muistisairaus, joka lopulta johtaa dementiaan ( 70 %:lla muistisairaista ) Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (AVH) (15 20 %.lla ). AT + AVH (10 %:lla) Lewyn kappale patologiaanliittyvätsairaudet: liittyvät Parkinson taudin muistisairaus (PT muistisairaus) (n. 3 4 % ) ja Lewyn kappaletauti (LKT), sekä myös AT+LKT (10 15%). Otsa ohimolohkorappeumat (5 % kaikista, työikäisillä osuus 10 % ) 11

12 Kehitystä Huomio dementiasta muistihäiriöihin ja varhaisvaiheen hi ih diagnostiikkaan iikk dementiasairauksista muistisairauksiin Neurologiset ja geriatriset muistipoliklinikat yleistyneet y 2000 luvulla erikoissairaanhoidossa, ja viime vuosina terveyskeskuksissa. Sodankylässä ä muistineuvola i ja geriatrinen i muistipoliklinikka i ikk vuodesta 2005!

13 Kehitystä Huomio kuntoutukseen ja omaisten tukemiseen 2006 KÄYPÄ HOITO ryhmän suositus : Alzheimer taudin diagnostiikka ja hoito, jossa kiinnitetään huomiota myös saumattoman hoitoketjun tarpeellisuuteen muistipotilailla. Päivitetty : Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito 2010 Suomen Lääkärilehti: Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys Ulla Eloniemi Sulkava et al

14 Eloniemi-Sulkava U ym Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys. Suomen lääkärilehti 65(39):

15 Ennaltaehkäisy

16 Aivoterveys Suurimmat aivoterveyttä uhkaavat vaarat : Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairaus! Sydän, Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairaus aivojen kohtalon kolmio! 16

17 Kun aivoterveys heikentyy tulee tiedonkäsittelyn ongelmia, jotka ilmenevät : abstraktin ajattelun, tarkkaavuuden, orientaation, kielellisten kykyjen, muistin, oppimisen tai hahmottamisen vaikeuksina, myös kyvyttömyytenä muodostaa odostaatavoitteita ja toimia tahdonalaisesti 17

18 Kokonaisriski ratkaisee Ylipaino,liikun nan puute Sukupuoli,ikä, perimä Heikentynyt y sokerin sieto ja diabetes Kohonnut verenpaine Kohonnut kolesteroli stressi Jokainen kantaa selässään erilaisia Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden riskitekijöiden reppuja. Oma päätöksesi on minkä niistä hl haluat ttiputtaa pois! i! 18

19 Uutta tietoa muistisairauksien ennaltaehkäisystä Kohonnut verenpaine, kl kolesteroli lija liikalihavuus keski iässä ovat kaikki itsenäisiä ja merkittäviä riskitekijöitä myöhäisiän dementialle ja Alzheimerin taudille (Miia Kivipelto et al CAIDE tutkimus 2001 ) Riskiryhmään kuuluvan ohjaus Dementian riskimittari (Miia( Kivipelto et al. Lancet 2006 ) Kukin yksittäinen riskitekijä kaksinkertaistaa dementian riskin; ne joilla on kaikki kolme riskitekijää onriski kuusinkertainen 19

20 Keski ikäisen riskimittari myöhäisiän muistisairauden suhteen IKÄ < 47 vuotta vuotta 3 > 53 vuotta 4 KOULUTUS > 10 vuotta vuotta vuotta 3 SUKUPUOLI Nainen 0 Mies 1 YLÄVERENPAINE < > PAINOINDEKSI < 30 kg/ m2 0 > 30 kg/m2 2 KOKONAISKOLESTEROLI < 6,5 mmol/l 0 > 6,5 mmol/l 2 LIIKUNTA Aktiivinen 0 Ei aktiivinen 1 20

21 Myöhäisiän muistisairauden todennäköisyys keski iän riskimittaritulosten mukaan eli vaara sairastua etenevään muistisairauteen 20 vuoden kuluttua Lähde: Kivipelto ym Lancet Neurology 2006;5/9: RISKITESTITULOS MUISTISAIRAUDEN RISKI % 0 5 1, , , , ,4 21

22 Esimerkki riskimittarin iki i i käytöstä Esimerkki: 50 vuotias (3) VERENPAINEEN PUDOTUS ALLE 150; LIIKUNTA, RUOKAVALIO JA TARVITTAESSA LÄÄKITYS Opettaja (0) PAINOINDEKSI; PAINON PUDOTUS 10 %:LLA Nainen (0) RUOKAVALION TARKASTUKSELLA JA Verenpaine 150/90 (2) SÄÄNNÖLLISEMMÄLLÄ LIIKUNNALLA Painoindeksi 90 kg / 167 cm = 90/1,67 x 1,67 = 32,3 (2) Kolesteroli 6,7 ( 2) Liikunta: iltakävely, toisinaan (1) Yhteensä: 10 pistettä = muistisairauden riski 7,4 % KOKONAISKOLESTEROLIN LASKU ALLE 6,5 :N ; RUOKAVALIO, LIIKUNTA, JOSKUS LÄÄKITYS HIKOILUUN JA HENGÄSTYMISEEN ASTI VAIKUTTAVAA LIIKUNTAA VÄHINTÄÄN ½ TUNNIN AJAN AINAKIN KAKSI KERTAA VIIKOSSA RISKIPISTEISIIN VAIKUTTAMALLA MUISTISAIRAUDEN RISKI ALENISI 7,4 % :STA 1 %:N 22

23 Diagnostiikka

24 DIAGNOSTIIKKA JA OIREIDEN ARVIOINTI Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää Perusselvitysten tavoitteena on löytää hoitoa edellyttävät tilat, joistatärkein tärkein on masennus sekä tunnistaa oirekuviltaan tyypilliset, tavallisimmat muistisairaudet Huolellinen potilaanja omaisen haastattelu on diagnostiikan kulmakivi 24

25 Muistipotilaan tutkimus Potilaan peruskapasiteetti (esim. koulutustaso, ammatti), yleinen terveydentila, aivojen toimintaa heikentävät tekijät, lääkitys ja päihteiden käyttö Oirekokonaisuus ( Muistikysely kaavakkeet potilaalle ja omaiselle; tältä pohjalta potilaan ja omaisen haastattelu tärkeää! ) Ensioireet Oireiston kehittyminen ja etenemistapa Kliininen tutkimus ( suppea neurologinen status, yleistila ja kardiovaskulaaristatus) 25

26 Henkisen suorituskyvyn arviointi Potilaan haastattelu: vireystaso, keskittyminen, orientaatio, arvostelu ja päättelykyky, muisti sekä puheen ymmärtäminen ja tuottaminen MMSE tai kognitiivinen tehtäväsarja CERAD Psykiatristen ja käytösoireiden arviointi, esim. GDS 15 tai GDS 30, NPI, Cornell 26

27 Laboratoriotutkimukset Verenkuva Veren sokeri Natrium Kalium Kalsium Kilpirauhasen toimintakokeet Maksan toimintakokeet Munuaisten toimintakoe i B12 vitamiini Harkinnan mukaan : kolesteroli, lasko, EKG 27

28 Aivojen kuvantaminen Tietokonetomografia (TT); voidaan sulkea pois keskeiset hoidettavat syyt, kuten kovankalvon alainen verenvuoto, normaalipaineinen i i hd hydrokefalia kfli (NPH) ja kasvaimet. Muistipotilaille tehdään 64 rivinen monileikett, jolla kuvantuvat myös ohimolohkojensisäosat, myös hippocampukset. Säteilyrasitus vastaa n. 4 5 kk:n luonnon taustasäteilyä tai thorax kuvausta Magneettikuvaus (MK); herkempi ja tarkempi osoittamaan taudeille tyypillisiä rakenteellisia muutoksia, eikä siihen liity säderasitusta 28

29 Lisätutkimukset Laaja neuropsykologinen tutkimus, etenkin työikäiset tai korkeasti koulutetut, oikeustoimikelpoisuusasiat ym Laboratoriotutkimukset (mm.borrelia,kuppa,hiv ) Selkäydinnesteen merkkiaineet (amyloidi peptidi 42 vähentyminen, tau proteiininin ja fosfo tau proteiinin lisääntyminen), esim. erotusdg depressio/varhaisvaiheen AT 29

30 Toimintakyvynja tilan vaikeusasteen arviointi Dementoiva sairaus luokitellaan ll perinteisesti i i lievä, keskivaikea ja vaikea dementia Tarkempi ja käyttökelpoisempi arvio saadaan tehtyä esim. CDR asteikolla ( Clinical Dementia Rating) : 0 =ei dementiaa, 0,5= mahdollinen dementia, 1= lievä dementia, 2 =keskivaikea dementia ja 3= vaikea dementia Omatoimisuutta arvioidaan ADL ja IADL asteikoilla ja Alzheimer potilaille suunnitellulla ADCS ADL asteikolla (maks 78 pistettä) 30

31 Omatoimisuus Omatoimisuudella tarkoitetaan kykyä selviytyä jokapäiväisistä toimista ( activities in daily living = ADL ) Omatoimisuus edellyttää perustoimintojen, kuten henkilökohtainen hygienia, ruokailu, liikkuminen sekä monimutkaisten asiointitoimintojen (instrumental activities in daily living=iadl), kuten talouden suunnittelu, rahan käyttö, kodinkoneiden käyttö, lääkehoito, työkyky, harrastukset, sujumista vaikeuksitta 31

32 Muistioireiden hoidettavissa olevia syitä Muistioireiden i i id hoidettavat syyt Psykiatriset häiriöt Aineenvaihdunnan häiriöt Puutostilat Keskushermostoinfektiot Masennus, ahdistuneisuus, uupumisoireyhtymä Kilpirauhasen, lisäkilpirauhasen, lisämunuaisen, maksan, munuaisten häiriöt, matala natrium, matala verensokeri B12 vit, foolihappo, B1 vit (tiamiini) Lues, tbc, borrelioosi,hiv,herpes Kll Kallonsisäiset iäi syyt Hyvänlaatuinen aivokasvain, i subduraalihematooma, normaalipaineinen hydrocephalus Aivojen hypoksia ja iskemia Lääkkeet ja keskushermostomyrkyt COPD, uniapnea, hypotensio, hypoperfuusio, vaikea anemia, polysytemia Antikolinergit, sedatiivit, org.liuotteet, alkoholi, eräät metallit 32

33 Muistioire Viittaa episodisen muistin (tapahtumamuistin) ja semanttisen muistin ( asiamuistin ) häiriöön Johtuu yleensä otsa tai ohimolohkon toiminnan muutoksista, jotka aiheuttavat mieleen painamisen, muistissa säilyttämisen tai mieleen palauttamisen hankaluuden Muistioiretta arvioitaessa huomioidaan myös tarkkaavuus, työmuisti ja toiminnanohjaus

34 LIEVÄ KOGNITIIVINEN (muistin ja tiedonkäsittelyn) HEIKENTYMINEN (MCI = Mild Cognitive Impairment ) MCI tarkoittaa tilannetta, jossa henkilöllä on subjektiivinen muistioire ja objektiivisesti todettu tiedonkäsittelyn yhden tai useamman osa alueen selvä heikkeneminen aiemmasta suoritustasosta, mutta jokapäiväisistä toiminnoista selviytyminen ei ole vielä ilävaikeutunut merkittävästi ä i Suurella osalla henkilöitä, joilla todetaan muistipainotteinen heikentyminen, varmistuu seurannassa Alzheimerin tauti 34

35 Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta. Etenevät muistisairaudet johtavat useimmiten muistin ja tiedonkäsittelyn dementia asteiseen heikentymiseen.

36 Dementia Dementialla tarkoitetaan useamman kuin yhden älyllisen lli toiminnon i heikentymistä itä aikaisempaan suoritustasoon nähden siinä määrin, että se heikentää itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa, työssä ja sosiaalisissa suhteissa Muistihäiriön lisäksi usein afasiaa eli ongelmia puheen tuottamisessa ja sen ymmärtämisessä (sanat hukassa ),voi olla apraxiaa eli kyvyttömyyttä suorittaa tahdonalaisia liikkeitä, vaikka eiole halvausta, agnosiaa eli esineiden ja asioiden tunnistaminen vaikeutuu, toiminnanohjauksen heikentyminen, jolloin päätöksenteko vaikeutuu, virhealttius lisääntyy jne 36

37 Käytösoireet Muistisairauksista puhuttaessa käytösoireilla tarkoitetaan aivosairauden aiheuttamia haitallisia muutoksia käyttäytymisessä tai tunne elämässä elämässä Behavioral and Psychological Symptoms of Dementia = BPSD 37

38 Käytösoireiden esiintyminen Alzheimerin taudissa 100 % 80 % Levottomuus 60 % SS S Sosiaalinen vetäytyminen Stressi Uupumus Masennus 40 % Vrk rytmin muuttuminen Ahdistuneisuus Ärtyneisyys Vaeltelu Aggressiivisuus 20 % Itsemurhaajatukset Epäluuloiset ajatukset Vaihteleva mieliala Epäsosiaalinen käytös Harhaluulot. Takertuvuus Seksuaalinen poikkeavuus Harhoja 40 kk 30 kk 20 kk 10 kk 10 kk 20 kk 30 kk Aika ennen dg:a DG Aika dg:n jälkeen 38

39 Lievä kognitiivinen heikentyminen on muistisairauden riskitila Aivojen vanheneminen Lievä kognitiivinen heikentyminen Stabiili tai reversiibeli tila Muut muistisairaudet Alzheimerin tauti Seka Muoto LKT+AT PT muisti Sairaus + AT Seka Muoto AT+AVH Vaskulaarinen muistisairaus 39

40 Alzheimerin tauti Alzheimerin i tauti tion yleisin lii yksittäinen kittäi etenevä muistisairaus iti i Esiintyvyys nousee voimakkaasti iän myötä ( n 2 % 65 v, jopa 35 % > 85 v ) Varhainen (<65 vuotta) ja myöhäisellä iällä (>65 vuotta) alkava muoto Tauti etenee tyypillisesti vaiheittain: prekliininen, varhainen, lievä, keskivaikea ja vaikea sairaus. Taudin kesto diagnoosihetkestä km10 15vuotta > 75 vuotiailla oireet usein muistipainotteisempia ja alkuun lievempiä kuin nuoremmilla Alzheimerin tauti voidaan diagnosoida sen varhaisessa vaiheessa, ennen perinteistä laaja alaista ja vaikeaa kognition i ja omatoimisuuden i heikentymistä i eli dementiaa 40

41 ALZHEIMERIN TAUDIN VAIHEET AD RISKISSÄ LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN MCI - MILD COGNITIVE DECLINE MMSE 30 VARHAINEN AD28 PREDEMENTIA26 24 LIEVÄ AD KESKI- 16 VAIKEA AD VUOSIA VAIKEA AD Timo Erkinjuntti - MRU

42 Alzheimerin tauti Geenimutaatiot APP ja preseniliini 1 ja 2 geeneissä johtavat poikkeuksetta AT:n tauti ilmenee vuoden iässä ApoE4 alleeli on tärkein AT:n geneettinen riskitekijä; vaikutus suurimmillaan vuoden iässä. Se myös aikaistaa taudin ilmaantumista useilla vuosilla. Siihen liittyy voimakkaampi aivojen amyloidipatologia ja voimakkaammat atrofiamuutokset sisemmän ohimolohkon rakenteissa. Aivojen kuvantamisessa nähdään usein kortikaalista ja sentraalista atrofiaa ( alkuvaiheessa MRI tutkimus diagnostisempi atrofiamuutokset entorinaalinen kuorikerros k ja hippocampus ) 42

43 Alzheimerin tauti Tyypillistä sairauden patologialle aivokudoksessa: solun ulkopuoliset amyloidiplakit ja neurofibrillikimput sekä amyloidin kertyminen pienten verisuonien seinämään ja synapsikato hermosolukatoa seuraa aivoatrofia ( kudoskato) Aivojen välittäjäaineiden etenkin asetyylikoliinin väheneminen Varhainen diagnostiikka mahdollistaa tehokkaamman lääketieteellisen hoidon ja kuntoutuksen osana kokonaisvaltaista muistisairauden hoitoketjua 43

44 Alzheimerin tauti on oirekuvaltaan monimuotoinen sairaus DEMENTIA Toiminta Kognitiiviset kyvyn Käytös oireet muutos oireet Motoriset ja autonomiset oireet 44

45 Alzheimerin tauti Tyypillistä on aluksi tapahtumamuistin heikentyminen Sairaudentunnottomuus Ajan taju vaikeutuu ja myöhemmin myös paikan taju Lievässä vaiheessa vaikeudet asiointitoiminnoissa Taudin edetessä dt usein vaikeudet kasvojen tunnistamisessa, t i kielellisiä vaikeuksia, eksyminen jne Taudin edetessäkohtalaisen vaikeaan ja vaikeaan vaiheeseen vaikeudet myös päivittäisissä toiminnoissa. Painon laskua. Käytösoireita. Vasta sairauden loppuvaiheessa jäykkyyttä ja virtsan pidätyskyvyttömyyttä 45

46 ALZHEIMERIN TAUDIN VAIHEET 30 VARHAINEN LIEVÄ KESKIVAIKEA VAIKEA MUISTIHÄIRIÖ 24 MUITA KOGNITIIVISIA HÄIRIÖITÄ SELVIYTYMISEN RAJOITTUMINEN 10 KÄYTTÄYTYMISHÄIRIÖITÄ MMS SE LAITOSHOITO VUOSIA Timo Erkinjuntti - MRU 46

47 Alzheimerin tauti ja lääkehoito Aivojen välittäjäaineisiin vaikuttavat kliinisessä käytössä Amyloidin ja muiden proteiinien kertymiseen vaikuttavia lääkkeitä/rokotteita tutkitaan, ei vielä kliinisessä käytössä Prof. Hilkka Soinisen mukaan ehkä v ollaan lähempänä kuin nyt taudinkulkuun vaikuttavan lääkkeen tai rokotteen löytymistä. (SLL 20/2012) 47

48 Alzheimerin tauti ja lääkehoito Aivojen välittäjäaineisiin vaikuttavat : Asetyylikoliiniesteraasin estäjät: donepetsiili (Aricept, Doneratio, Donepezil) galantamiini (Reminyl) rivastigmiini (Exelon) Glutamaatin haitallisia vaikutuksia estävä memantiini (Ebixa) 48

49 ALZHEIMERIN TAUDIN ETENEMINEN TAUDIN ETENEMISEN HIDASTAMINEN VAIKEUSASTE KOTONA LAITOKSESSA AIKA 49

50 Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) ja vaskulaariset muistisairaudet (VD) 50

51 Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä Oireyhtymä, ei erillinen sairaus ( ei dgnumeroa) Heterogeeninen oireyhtymä, joka liittyy monentyyppisiin vaskulaarisiin tekijöihin ja aivomuutoksiin. Sillä on toisistaan poikkeavia syitä ja taudinkuvia Aivoverenkiertosairaudet ja niiden riskitekijät vaikuttavat myös AT:n kliinisten oireiden varhaisempaan ilmaantumiseen

52 Vaskulaaristen muistioireiden tausta Pienten suonten tauti ( Subkortikaalinen tauti SIVD) Suurten suonten tauti ( Kortikaalinen, moniinfarktitauti) Kognitiivisesti kriittisellä alueella olevan infarktin aiheuttamat tilat ( kognitiivisesti kriittinen infarkti) 52

53 Kortikaalinen moni infarktitauti i Oireet lisääntyvät ä portaattain, äkilliset pahenemisvaiheet, oireissa fluktuaatiota, tasannevaiheet Neurologiset puutosoireet Epätasainen suoritusprofiili; lievät muisti i ja toiminnanohjauksen häiriöt ja kortikaaliset oireet Masennus, unihäiriöt, iö ahdistuneisuus, i hidastuneisuus Si Sairaudentunto t ja persoonallisuus säilyneempiä iä kuin AT:ssa 53

54 Subkortikaalinen / Pienten suonten tauti Aloitteellisuuden, lli suunnitelmallisuuden, lli organisointi ja arviointikyvyn, toimintojen jäsentämisen, toteuttamisen ja ylläpitämisen ongelmat (toiminnanohjauksen häiriöt) Muistihäiriö ( voi olla lievä!): Mieleenpainamisen työläys ja tehottomuus, tunnistava muisti hyvä, vihjeet auttavat, unohtaminen vähäisempää Erkinjuntti et al

55 Pienten suonten taudille tyypillistä Kävely ja tasapainovaikeudet ik Virtsan pidätyskyvyn y y menetys Puheen ääntämisvaikeudet ja nielemisvaikeudet Tunne elämän vaihtelu Olemuksen jähmeys, jäykkyys ns. parkinsonismi Masennus ja mielialavaihtelut Erkinjuntti et al

56 Vaskulaaritauti + AT Hyvin iäkkäillä potilailla, ill joilla on etenevä muistisairaus nähdään samaan aikaan aivoissa sekä Alzheimerin taudin muutoksia että aivojen verisuonitaudin muutoksia Tämä muoto todennäköisesti yleistyy tulevaisuudessa Sekatyyppisessä muistisairaudessa on sekä Alzheimerin taudinettä vaskulaarisen muistisairauden piirteitä ja nykyisillä lääkkeillä on osoitettu tehoa myös tässä muistisairauden muodossa 56

57 Lewyn kappale tauti McKeith et al., 1996 Consensus criteria 1. Dementia/kognitiivinen i/k iiii hii häiriö 2. Todennäköinen (jos + 2 seuraavista), mahdollinen (jos +1 seuraavista ): a) muistin, tarkkaavaisuuden ja vireystilan päivittäinen vaihtelu b) näköharhat c) parkinsonismi 3) Tukevat piirteet: kaatumiset, pyörtyily, tajuttomuuskohtaukset, neuroleptiherkkyys, harhaluulot 4) Poissulkukriteereinä aivoverenkiertohäiriöt / muut syyt, jotka voivat aiheuttaa taudin kuvan 57

58 Lewyn kappaletaudin aivomuutokset Neuronien eli aivosolujen sisäisiä jyväsiä substantia nigrassa ja aivokuorella Lewyn kappaleet Aivojen kuvantamistutkimuksissa usein yleistä aivoatrofiaa tai vain ikään liittyviä muutoksia Uusi tutkimus PET (positroniemissiotomografia) saadaan esiin tyypilliset aivomuutokset 58

59 Lewyn kappale taudin taudinkulku Alkaa hitaasti i ja on hieman yleisempi li imiehillä Ennuste riippuu paljolti siitä päästäänkö ajoissa oikeaan diagnoosiin ii ja myös miten hoidetaan oireita. i Kognitiivisten oireiden lisäksi usein kävely hidastuu, on jäykkää ja lh lyhytaskelista kli (parkinsonismi) i i) Omaiset huomaavat jopa vuorokauden mittaan vaihtelua muistissa i,vireystilassa il ja käytöksessä ä Toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat Hankaluutta aiheuttaa sairauteen liittyvä äkillinen kaatuminen tai pyörtyily, josta aiheutuu vaaratilanteita t it 59

60 Hoito Alzheimer lääkkeillä lääkkeillä! Usein riittää pienemmät annokset ja varovaisempi annosten nosto paikallaankuin kuin AT:ssa Neuroleptit eli psykoosilääkkeet eivät sovi ollenkaan. Joskus tarvitaan psykoosilääkkeitäkin,mikäli harhat ja levottomuus lisääntyvät silloin ketiapiini (Seroquel tai Ketipinor) suositeltavin Parkinsonismiin voidaan käyttää esim. levo dopa valmisteita valmisteita pienillä annoksilla (esim. Sinemet) Useinmatalatverenpaineet josairaudenalkuvaiheessa alkuvaiheessa huomio muuhun lääkitykseen! Kuntoutus on tärkeä osa kokonaisvaltaista Lewyn kappaletauti potilaan hoitoa 60

61 Parkinson tautiin liittyvä muistisairaus (PT muistisairaus) Parkinson tauti on keski ikäisillä ja vanhuksilla esiintyvä sairaus, jonka syy on tuntematon. Oireiden id perussyynä on väliaivojen i substantia bt ti nigran dopaminergisten hermosolujen vähitellen tapahtuva tuhoutuminen. Tämä johtaa dopamiinin puutteeseen Keskeiset oireet ovat lepovapina, hidasliikkeisyys ja lihasjäykkyys jy yy (rigiditeetti) Muita oireita: tasapainovaikeudet, autonomisen hermoston toimintahäiriöt sekä psyykkiset (depressio) ja kognitiiviset oireet 61

62 Parkinson tautiin liittyvä muistisairaus Etenevien tiedonkäsittelyoireiden esiintyvyys on 4 6 kertaa suurempi kuin normaaliväestössä. Kognitiivisia oireita esiintyy %:lla Parskinsonpotilaista. Kognitiivisia oireita : toiminnanohjauksen ongelmat sekä muistinjaavaruudellisen avaruudellisen hahmottamisenvaikeudet Potilaat ovat hidastuneita ja heillä on vaikeuksia ongelman ratkaisussa, tietyn toimintatavan ylläpidossa ja joustavuus vähenee Masennuksen tunnistaminen ja hoito tärkeää. PT:ssa voi ilmaantua myös AT! Rivastigmiinille (Exelon) virallinen indikaatio Parkinson taudin dementia ja myös peruskorvaus (B lausunto tarvitaan!) 62

63 Otsa ohimolohkorappeumat Kolme tyypillistä oirekuvaa: Frontotemporaalinen e dementia e (FTD) Etenevä sujumaton afasia Semanttinen dementia 63

64 FTD Frontotemporaalisessa muistisairaudessa keskeistä on persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutos; Muisti alkuvaiheessa paremmin säilynyt. Toiminnanohjauksen vaikeudet Sairauden tunnon varhainen heikkeneminen. Hiipivä alku, vähittäinen eteneminen Sosiaalisten taitojen varhainen heikentyminen Päättely ja ongelmanratkaisukyky yheikkenee Tunne elämän muutokset. Osalla puheen tuottaminen tai sanojen ymmärtäminen vaikeutuu 64

65 FTD Potilaan toiminta i on ärsykesidonnaista: k i Pöydällä oleva lasi tyhjennetään, vaikka se olisi toisen Hyllyllä olevat silmälasit laitetaan päähän, vaikka päässä olisivat jo omat lasit Lähimuisti on paremmin säilynyt ja vihjeet auttavat Puhe niukkenee, tulee saman sanan tai tavun toistoa Myöhäisvaiheessa puhumattomia, jäykkiä ja primitiiviheijasteet esiin. HOITO: Oikea diagnoosi.hoitosuunnitelma. Kuntoutus. AT lääkkeistä ei hyötyä. 65

66 Harvinaisia dementoivia sairauksia Monisysteemiatrofia Etenevä supranukleaarinen halvaus (PSP) Huntingtonin tauti Creutzfeldt Jakobin tauti prionitauti 66

67 Kehitysvammaisuus ja muistisairaudet Iän karttuessa kehitysvammaisillakin khi iillki muistisairauden i i todennäköisyys lisääntyy Downin syndroomassa ilmaantuvat iän myötä öäaivojen tyypilliset Alzheimerin taudin neuropatologiset ja neurokemialliset muutokset Diagnostiikassa tärkeää läheisten antamat tiedot aiemmasta selviytymisestä päivittäisistä toiminnoista. Neuropsykologinen tutkimus varmistaa kehitysvammaisen diagnoosin 67

68 Kehitysvammaisuus ja muistisairaus Aiemmin opittujen taitojen ja kielellisten kykyjen heikkeneminen ja häviäminen sekä sekavuus Unohtaminen, ymmärtämisen ätä vaikeutuminen, i omatoimisuuden heikkeneminen ja desorientaatio Unihäiriöt. Puheen tuottamisenvaikeus vaikeus. Ruokahaluttomuus. Yleinen huolestuneisuus. Persoonallisuuden muutos. harhaluulot. Näköharhat saatetaan tulkita aggressiiviseksi käyttäytymiseksi. Myös epilepsian puhkeaminen voi olla merkki Myös kehitysvammaisilla ns hoidettavat syyt syytä poissulkea Alzheimerlääkkeillä suotuisa vaikutus esim. Down potilaiden muistisairaudessa 68

69 Alkoholimuistisairaus Noin puolella kroonikkoalkoholisteista kognitiivisia ongelmia Alkoholismi aiheuttaa yleensä otsalohkon alueen atrofiaa aivoissa käyttäytymisen säätely heikkenee, abstrakti ajattelu heikkenee, ongelman ratkaisukyky heikkenee ja tilahavaintohäiriöt yleisiä Raitistuminen osittain korjaa yllämainitut kognitiiviset puutokset 69

70 Mitä muistisairaus diagnoosin jälkeen? Muistisairaan kokonaisvaltainen hoito. Sodankylä Riitta Matero Geriatrian erikoislääkäri

71 Eloniemi-Sulkava U ym Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys. Suomen lääkärilehti 65(39):

72 Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä (1.) Yksilöllinen kuntoutus ja palvelusuunnitelma Kuntouttavat, selviytymistä ja omatoimisuutta tukevat toimenpiteet Varhainen ja jatkuva kohdennettu ohjaus ja neuvonta Sopeutumisvalmennus Aktiviteetit, terapiat ymv. Aktivoiva päivätoiminta

73 Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä (2.) Asianmukainen lääketieteellinen hoito Kohdennettu lääkitys Käytösoireiden hoito Oheissairauksien hoito ja tilaa pahentavien tekijöiden poistaminen Oikea aikaiset tukitoimet Kotipalvelut Kuljetuspalvelut Lyhytaikainen tai jaksottainen laitoshoito Muut kunnalliset tukipalvelut ( ateriapalvelu, turvapuhelin ym)

74 Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä (3.) Etuuksien varmistaminenja taloudelliset tukitoimet Lääkkeiden korvattavuus Eläkkeensaajan hoitotuki Omaishoidon tuki Omaisen oikeudet ja tukeminen Vertaistuki Lomaoikeus Turvallisuutta lisäävät ratkaisut Edunvalvonnan tarpeen arviointi i i Ympäristömuutokset

75 Tavoite : Muistisairaan toimintakyvyn ylläpitäminen

76 Muistisairaus ja toimintakyvyn säilyminen Oikea diagnoosi Kohdennettu lääkehoito ja sen seuranta Käytösoireiden jatkuva seuranta ja hoito Toissijaistentekijöiden tekijöiden haitallistenvaikutusten jatkuva seuranta ja poistaminen Hoito ja palvelusuunnitelman jatkuva päivitys Kuntoutussuunnitelma Omaisen tukeminen

77 Fyysisen toimintakyvyn säilyminen Eri muistisairauksissa fyysinen toimintakyky muuttuu eri tavoin. Esim. Alzheimerin taudissa liikuntakyky säilyy pitkään normaalina, mutta aloitekyvyttömyys voi johtaa liikkumattomuuteen ja sitä kautta yleiseen haurastuneisuuteen. Hauraus raihnausoireyhtymän raihnausoireyhtymän estämiseksi tärkeää tehdä sekä hyvä liikuntahoitosuunnitelma, it it l että huolehtia hti monipuolisesta ravitsemuksesta Lewyn kappale taudissa, vaskulaarisissa ja Parkinson taudin aiheuttamassa dementiassa muisti säilyy pitempään, mutta liikuntakyvyn ja muun toimintakyvyn heikkeneminen vaikeuttaa kotihoitoa.

78 Mitä kuntoutusta ja milloin sairauden vaikeusasteen arviointi tärkeää kun laaditaan hoitosuunnitelmaa

79 Lievän Alzheimerin taudin oireet Älylliset muutokset Toimintakyvyn muutokset Käytösoireet Elimelliset muutokset Oppiminen hikk heikkenee Unohtelu lisääntyy Monimutkaisem- Masennus Laihtuminen mat toiminnat vaikeutuu Apatia Päättelykyky ja Muistitukien tarve Sosiaalinen keskittyminen lisääntyy vetäytyminen heikkenee Ahdistus Toiminnanohjaus heikkenee Epäluulo Mustasukkaisuus

80 Keskivaikean Alzheimerin taudin oireet Älylliset muutokset Toimintakyvyn muutokset Käytösoireet Elimelliset muutokset Lähimuisti katoaa Ajan- ja paikantaju heikkenee Asiointitoimet vaikeutuvat t Pukeutuminen vaikeutuu Psykoottisia oireita Kiihtynyttä, hallitsematonta käyttäytymistä Laihtuminen Hahmottaminen ja kätevyys heikkenee Vaeltelu Uni-valverytmin vaihtelut Apraksia = kyvyttömyys suorittaa opittuja liikkeitä Sairaudentunto häviää Masennus Jähmettyneisyys, liikkumisen hidastuminen ns. parkinsonismi

81 Vaikean Alzheimerin taudin oireet Älylliset muutokset Toimintakyvyn muutokset Käytösoireet Elimelliset oireet Puheen ymmärtäminen ätä ja tuottaminen vaikeutuu Päivittäiset ti toiminnot i t vaikeutuu Pidätyskyvyn puute Kiihtyneisyys Aggressiivisuus Takertuvuus Apraksia ja jäykkyys lisääntyvät Vaeltelu Psykoottiset oireet Parkinsonismi lisääntyy Masennus Unihäiriöt i i

82 Toissijaiset muut tekijät Asuminen ja eläminen arjessa kodin muutostyötarve? Muutto ajoissa, että sopeutuu? Oikea aikainentuki ja apu! Sosiaalinen verkosto miten saataisiin mukaan vuosien hoitoon? Alkoholin käyttö? (kaatumisriskit, hyväksikäyttö, muun hoidon laiminlyönti ) Tupakointi vahinkoriski! Ympäristö asiointimatkojen järjestyminen, harrastukset. Ajolupa, miten kauan?

83 Muistisairaan hoidon kulmakiviä! HUOLELLINEN TUTKIMINEN DIAGNOOSI KOKONA ISVALTAI NEN HOITO TIEDON ANTAMI NEN TUKI

84 Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. Muistisairaan hoidon kulmakiviä! muistin ja toiminnanohjauksen hoito: lääkkeet sosiaalisen toimintakyvyn ja päivittäisten toimintojen kartoitus ja avustaminen kuntoutus, ulkopuolinen apu käytösoireidenkartoitusja kartoitus hoito lääkehoidot jalääkkeettömät hoidot mielialan ja vireystilan kohentaminen: lääkehoito, ryhmät, liikunta, mielekäs tekeminen omaisen tilanteen kartoitus ja tukeminen, jatkuva yhteistyö riskitilanteiden kartoitus ja niihin puuttuminen / ennakointi sosiaalisten tukien tarpeen arviointi ja niiden hakemisessa avustaminen

85 Muistisairaan potilaan kotihoidon tärkeimpiä tukimuotoja Omaisille ill annettava tieto, tuki ja ohjaus auttavat ymmärtämään paremmin muistisairasta Ei Erityisosaamista i i vaativa muistisairaiden i i id kuntoutus (kokonaisvaltainen fysioterapeuttinen kuntoutus) Tavoitteellisesti itoteutetut ja kuntoutusta tukevat lyhytaikaishoitojaksot Kotimiestoiminta i i i Siivouspalvelu Lähde: Ulla Eloniemi Sulkava ym Vanhustyön Keskusliiton tutkimusraportti Omaishoito yhteistyönä

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus 18.4.2012 DEMENTIA TILA, JOSSA USEAT ÄLYLLISET TOIMINNAT OVAT HEIKENTYNEET RAJOITTAEN SOSIAALISTA JA AMMATILLISTA SELVIYTYMISTÄ

Lisätiedot

Muistisairauksien diagnosointi

Muistisairauksien diagnosointi Muistisairauksien diagnosointi Geriatri Pirkko Jäntti Lääkärimeeting 2.2.2016 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Käsittelee muistisairauksien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa

Lisätiedot

MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013

MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013 MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS 4.10.2013 Hankkeen rooli Organisoi työryhmien työskentelyä, hoitaa kokoon kutsumisen, etsii toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja, järjestää tutustumiskäyntejä

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Muistisairaiden palveluneuvoja/ Muistikoordinaattori

Muistisairaiden palveluneuvoja/ Muistikoordinaattori Muistisairaiden palveluneuvoja/ Muistikoordinaattori Palvelutiimi 9.6.2016 Saara Bitter Kansantaloudellinen haaste Muistisairaudet aiheuttavat ikääntyneille ihmisille kaikista sairausryhmistä eniten sosiaali-

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Paula Tommola, muistiluotsityöntekijä sairaanhoitaja (AMK), muistiasiantuntija-diploma Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi 193

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 19.8.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta

Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta Muistitiimi palveluiden toteuttajana ja kehittäjänä kokemuksia Lapista ja muualta Geriatri Pirkko Jäntti 19.2.2015 1 Muistisairaita on paljon Suomessa oli vuonna 2010 keskivaikea / vaikea muistisairaus

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 12.10.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 16.6.2015 Kehittämistyön menestystekijöitä Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy, IKINÄ, Kide 25, 2015 1. Toimijoilla on riittävästi tietoa. 2.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot