Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Transkriptio

1 Case Vapo Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

2 Sitoumus

3 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili 10 % Maakaasu 13 % 3

4 Turvetuotannon vedet ovat luonnonvesiä eivätkä sisällä vieraita aineita Turvetuotannon valumavedet ovat tuotannossa syntyviä suoperäisiä luonnonvesiä Ne sisältävät turpeesta ja maaperästä huuhtoutunutta kiintoainetta, ravinteita ja humusta hieman enemmän kuin luonnontilaisen suon vesi Osa ravinteista kulkeutuu maa-alueille ilmakehästä sadeveden mukana Vesistöissä pitoisuudet vaihtelevat suuresti sekä alueellisesti että vuodenajoittain Valumavesien keskimääräiset pitoisuudet Luonnontilaiset suot Metsäojitusalueet Turvetuotantoalueet (pintavalutuskenttä) Fosfori (mg/l) 0,020 * 0,030 * 0,047 * Typpi (mg/l) 0,500 * 0,630 * 1,369 * Kiintoaine (mg/l) 2,0 * 3,5 * 4,4 * Kemiallinen hapenkulutus (mg O 2 /l) 38 ** 35 vanhat ojitusalueet 1 mg = hyttysen paino 1 g = herneen paino Lähteet: * Pöyry Oy (2009) Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi 41 ** Huom! Kiintoaineen pitoisuudet ovat todella pieniä, sillä laboratoriossa määrityksen alaraja on 1 mg/l ** Pöyry Oy (2010) Selvitys turvetuotannon humuspäästöistä 4 *** Joensuu S. ym. (2001) Discharge water quality from old ditch Suo 52: 1-15

5 Vesi on humuksen ruskeaksi värjäämää sekä turvetuotantosuolla että luonnontilaisella suolla Humus on vedessä liuenneena olevaa eloperäistä ainesta, joka aiheuttaa suoveden kellertävän - ruskean sävyn Suomen pinta-alasta noin kolmannes on soita tai turvemaita, joilta humusta huuhtoutuu runsaasti vesistöihin Humusta tulee myös kivennäismailta, mutta huuhtoutuminen on vähäisempää maaperään imeytymisen ja suotautumisen vuoksi Suomen järvistä yli 60% on luonnostaan voimakkaasti ruskeavetisiä 5

6 Suurin osa Suomen kiintoainekuormituksesta vesistöihin tulee maataloudesta 0,5 % 0,2 % yhdyskunnat turvetuotanto 5,2 % 1,0 % teollisuus Metsätalous 8,0 % 0,0 % Hulevedet 0,0 % 0,8 % Hajaasutus 86,0 % maatalous Teollisuus Yhdyskunnat Kalankasvatus Turkistarhaus Turvetuotanto Maatalous Haja-asutus Metsätalous Hulevedet Koko Suomen kiintoainekuormitus t/a (Syke vesistömallijärjestelmä) Vapon kiintoainekuormitus v. 2011: 2344 t/a Maatalouden kiintoainekuormituksen ilmoitetaan vaihtelevan kg/ha/v (Vesitalous 4/2012) kg/ha/v (Pöyry, ominaiskuormitusselvitys 2013) Turvetuotanto 37 kg/ha/v (2011)

7 Kiintoainekuormitus turv ta Kiintoaineen huuhtoumat turv ta Suomessa (tonnia) Turvepeltojen Viljely: Suometsätalouden kunnostusojitukset: t/v Turvetuotanto: Metsäojitus aiheuttaa 10 vuoden kiintoainepiikin, myös muilla metsänhoitotoimilla vaikutusta Kunnostusojitus: kiintoainetta 100 kg/ha/v (10 vuoden ajanjaksolla) Vanha metsäojitus: 15 kg/ha/v Metsän uudistaminen: turvemaat 25 kg/ha/v, kivennäismaat 5 kg/ha/v Luonnonhuuhtouma metsästä: 5 kg/ha/v Luonnonhuuhtouma suolta: 4,2 kg/ha/v 7

8 Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tarve suuri METSÄTALOUS Metsäpinta-ala 22 miljoonaa hehtaaria Hakkuita noin hehtaaria/v (30% uudistus- ja 70 % harvennushakkuita) Muokkausta ha vuodessa Lannoitusta ha/v Kunnostusojituksia ha/v Suomessa km metsäistä vesistönrantaa, 1,5 miljoonaa kilometriä metsäojia MAATALOUS Peltoala 2.3 miljoonaa hehtaaria Viljaa 1.2 milj. ha, nurmikasveja 0.7 milj.ha, kesantoa 0.3 milj. ha 8

9 Suomen vesistöjen typpi- ja fosforikuormitus tulee pääasiassa maataloudesta Typpi Fosfori 9

10 Hyödyt vs. haitat ongelmat ratkaistavissa Kotimainen $ Vesistöongelmat Vastuu omissa käsissä Luontoarvot Lähienergiaa / huoltovarmuus ETS hoitaa CO 2 :n Laatu / varastointi Talous / kauppatase / työllisyys Puunjalostuksen turvaaminen 10

11 Kiintoaine- ja humusmittaukset Kyyjärven valuma-alueella 2012 Aika Tekijä Virtaama Nopolanjoessa m 3 /vrk Turvetuotannon osuus % virtaamasta Osuus (%) kiintoaineesta 0,4 um Osuus (%) kiintoaineesta 1,2 um Osuus (%) COD Mn mg/l O Saloy Oy ,46 1,39 2, Nablabs Oy ,46 3,29 2,30 4, Nablabs Oy ,06 1,72 0,84 3, Nablabs Oy ,85 0,74 1,16 2, Nablabs Oy ,89 1,49 1,37 2, Nablabs Oy ,05 1,11 1,60 2, Nablabs Oy ,46 3,06 1,84 2, Nablabs Oy ,76 2,93 3,34 5, Nablabs Oy ,82 2,32 1,95 3, Nablabs Oy ,24 1,15 1,21 2, Nablabs Oy ,11 1,91 1,70 2,26 keskiarvot 2,65 1,97 1,70 2,98

12 Keskeisimmät tavoitteet % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa vuonna Turvetuotannon ympäristötarkastusten tehostaminen 3. Luotettava ja kattava turvetuotannon ympäristöpäästöjen monitorointi 4. Avoin vuorovaikutus 5. Aktiiviset luontoarvosoiden suojeluvaihdot 12

13 Luonnonmukainen vesienpuhdistusmenetelmä: Pintavalutuskenttä Vesi liikkuu, suotautuu ja puhdistuu pintaturvekerroksessa suoluonnonomaisesti. Aitoneva A. Wichmann

14 1. BAT 2014 tavoitteen eteneminen BAT = perustason (sarkaojien lietesyvennysten ja -pidättimien, laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön) lisäksi pintavalutuskenttä, kosteikko tai kemikalointi Vapon tavoitteena 100 % BAT v loppuun mennessä, investointi 30 miljoonaa euroa Lähtötilanteessa 77 % BAT v Tehostamistoimenpiteiden kohteena noin ha, josta ha uusiutuu lupaprosessin myötä ha tehostetaan nopeutetusti ha:lla tuotanto todennäköisesti lopetetaan Pintavalutuskentiksi ja kosteikoiksi sopivien alueiden kartoitus, suunnittelu ja ympäristöviranomaisilla hyväksyttäminen menossa Rakentaminen painottuu vuosille 2013 ja Yht. Tilanne vuonna 2011: Vesienkäsittelymenetelmien kehitys Tehostetaan omaehtoisesti Uusiutuu lupaprosessien myötä % Perustaso Perustaso Pintavalutus, kosteikko ym. 77 % BAT Työt käynnissä 50 tuotantoalueella Vuoden 2012 tehostamisten jälkeen BAT:n piirissä 82,5 % tuotantoalasta Kemiallinen puhdistus Valunnan säätö Muu menetelmä

15 2. Vesienkäsittelyn tarkastukset ja kunnossapito Uusi toimintamalli v kaikki Vapon yli 400 tuotantosuota tarkastettiin tuotantoyrittäjän toimesta 2 viikon välein tarkastuskierroksella havaitut puutteet korjattiin välittömästi: tarkastuskohteita oli yli kpl, joista 7 % vaati korjaustoimenpiteen ympäristötyö sisältyi tuotantopalkkioon Ympäristötarkastukset samoin kriteerein tehdyt arviot kaikista tuotantoalueista vuosittain pelkästään tätä varten palkatut kesätyöntekijät (23 kpl) katsovat turvetuotantoalueita ulkopuolisen silmin Valvontaviranomaisten ympäristötarkastukset (YSA 29 ) vuonna 2012 tarkastuksia 162 suolla, 2011 tarkastuksia 134 suolla jokainen suo tarkastetaan vähintään 4 vuoden välein 15

16 3. Jatkuva veden laadun tarkkailu vuonna 2012 Vapo asennutti viidelle tuotantoalueelle ensimmäiset jatkuvatoimisesti veden laatua mittaavat laitteistot veden sameus, kiintoainepitoisuus, orgaanisen ja liukoisen hiilen määrä, veden kemiallinen hapenkulutus, nitraatti- ja nitriittityppi, virtaama mittalaitteiden kalibrointi manuaalisten vesinäytteenottojen perusteella vienyt useita kuukausia ja jatkuu edelleen mittalaitteet ovat häiriöherkkiä: veden mukana kulkeutuvat kasvit, eliöt ja ilmakuplat näkyvät virheellisinä kuormituspiikkeinä lyhyen kokemuksen perusteella mittaus vaatii kehitystyötä ja käyttökokemusten lisääntymistä Rukonevan jatkuvatoimisesti veden määrää ja laatua mittaava laitteisto aurinkopaneeleineen ja lähikuva sameusanturista.

17 4. Avoin vuorovaikutus Yhteystiedot kunnittain / soittain 17

18 Verkkosivuilta löytyvät myös päästö- ja vesistötarkkailuraportit.

19 5. Luontoarvosoiden suojelu Vaihtoon tai suojeluun tarjottu ha Neuvotteluja käyty YM:n ja Metsähallituksen kanssa Sopimukseen päästy ha:n osalta (5 suota) Neuvotteluja jatketaan ha:n osalta Karstulan Suoniemensuo, Vaalan Potkunsuo, Vetelin Viisteenneva, Hyvinkään Kurkisuo ja Outokummun Viurusuo valtiolle suojelukohteiksi 19

20 Ja mitä seuraavaksi?

21 Turvetuotanto parantamaan vesistöjen tilaa Vuodesta 2016 lähtien uuden turvetuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa 21

22 Miten sitoumus toteutetaan? Humuskuormituksen osalta tutkimuksissa ei ole ollut juurikaan eroa, oli kyseessä luonnonsuo, metsäojitettu alue tai turvetuotantosuo Vuoden 2011 turvetuotannon intensiivitarkkailusoista merkittävän osan humus- ja kiintoainekuormitus oli pienempi kuin keskimääräisen metsäojitetun alueen Lupaukseen päästään huolellisella uuden suon suunnittelulla ja mitoitusten suurentamisella Kuormitusta verrataan saman suon lähtötilanteeseen ennen turvetuotantoa usean vuoden ajan Mikäli kuormitus ylittyisi, se kompensoidaan puhdistamalla Vapon toimesta samalla alueella muun maankäytön vesiä. Jatkossa purkuvesistöön ei kohdistu turvetuotannon takia ylimääräistä kuormitusta, vaan tilanne aina paranee 22

23 Metsäojituskohteiden taustahuuhtouma v Vapo Oy ennakkotarkkailu kesä 2012: luvitukseen tai tuotantoon tulevien pääosin metsäojitettujen soiden valumavesien laatu Mittauspaikka Kunta ph Kiintoaine (mg/l) Kok. typpi (mg/l) Kok. fosfori (mg/l) CODMn (mg/l O2) Heinäahonsuo Ruokolahti 5,4 5,4 1,4 0,039 65,0 Hinkkasuo Keuruu 6,1 3,3 0,5 0,019 25,8 Iso-Saapasneva Lappajärvi 4,4 7,7 1,6 0,103 99,5 Julkuneva Veteli 4,8 3,9 1,0 0,026 72,3 Karjosuo1 Multia 4,6 0,8 0,9 0,023 67,6 Karjosuo2 Multia 6,0 1,9 0,6 0,020 37,6 Konttisuo1 Saarijärvi 4,5 1,6 0,9 0,043 67,4 Konttisuo2 Saarijärvi 4,7 2,0 1,0 0,047 74,2 Kuitulan Isosuo Uurainen 4,5 4,2 1,4 0,074 78,6 Kynnyssuo Jämsä 4,5 0,8 0,9 0,009 60,8 Lintuneva Kurikka 4,1 1,6 0,8 0,013 65,0 Rättisuo Jämsä 4,7 1,8 1,1 0,035 68,5 Sikarämäkkä Kauhajoki 5,0 2,8 0,5 0,019 45,3 Suljetunneva Saarijärvi 5,0 3,9 1,1 0,070 62,2 Keskiarvo 4,9 3,0 1,0 0,039 63,6 Luonnontilainen suo 2,0 0,5 0,02 38** Turvesuo: pintavalutuskenttä 4,4** 1,3* 0,05* 41* *Pöyry 2009, Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa, Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista **Pöyry , Selvitys turvetuotannon humuspäästöistä ja humuksen merkityksestä vesistöissä

24 Tuotanto keskitetään ojitetuille turv le Turvetuotantoa harjoitetaan vain ihmisen muuttamilla, pääasiassa metsäojitetuilla turv la. Vapolla ei ole ympäristöluvituksessa tai ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) luonnontilaisia 4 ja 5 luokan turvemaita. Soiden suojeluvaihtoja tehty YM:n ja Metsähallituksen kanssa ha:n osalta (5 suota). Soiden suojeluvaihtoja jatketaan ha:n osalta. 24

25 Kaikki tuotantoalueet vuotuiseen tarkkailuun Vuonna 2012 Vapon soilta lähtevästä vedestä otettiin yli näytettä ja tehtiin yli analyysiä. Lisäksi vesistötarkkailussa otettiin näytettä ja tehtiin analyysiä. Vuodesta 2013 alkaen Vapo lisää edelleen näytteenottoa vapaaehtoisena ympäristövastuun toimenpiteenä. Mittaamisen lisääminen toteutetaan suunnitelmallisesti vuosina kaikki suot tuotantokauden aikaiseen päästötarkkailuun 50 % soista ympärivuotiseen päästötarkkailuun jatkuvatoimisen mittaamisen pilotointia jatketaan 25

26 Mikä yhdistää kuvien maisemia? Vastaus: Ne kaikki ovat entisiä turvetuotantoalueita. Kuvissa esimerkkejä jälkikäytöstä:

27 Soistuminen vanhalla tuotantoalueella Tuotannon loppuessa Padotus Sama alue viisi vuotta 27 myöhemmin

28