ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 123/05/1 Dnro Psy-2004-y-43 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 123/05/1 Dnro Psy-2004-y-43 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Olki-Peurasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Yli-Ii ja Ylikiiminki Vapo Oy Suo ja Vesi -kiinteistöyksikkö PL OULU

2 - HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Kuntoonpano ja tuotanto... 5 Tuotteet ja tuotantomäärä... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 6 Kuivatus- ja valumavesien käsittely... 6 Liikennejärjestelyt... 8 Toiminnan lopettaminen... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 8 Ympäristönhallintajärjestelmä... 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 9 Päästöt pintavesiin... 9 Kuntoonpanovaihe Tuotantovaihe Arvio tulevasta kuormituksesta Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia...14 Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Veden laatu Vesistön käyttökelpoisuus Kalatalous Muut vesistön käyttö Maaperä ja pohjavesiolot Muut elinkeinot ja toiminnot Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun ja tärinän vaikutukset Muut vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Raportointi Laadunvarmistus POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalataloudelliset velvoitteet Korvaukset ja vakuudet LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen

3 3 Lausunnot Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Muistutukset ja mielipiteet Etelä-Iin kalastuskunta AA BB ja CC, Tilat RN:o 38:18 ja Siirtola RN:o 8: Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU... U 34 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen estämiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Istutusvelvoite VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU U Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 45

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Olki-Peurasuon turvetuotantoalueelle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Hakemukseen sisältyy uutta tuotantokelpoista aluetta auma-alueineen 139,8 ha. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Olki-Peurasuon turvetuotantoalue sijaitsee Yli-Iin ja Ylikiimingin kunnissa valtionmaalla noin 20 kilometriä Yli-Iistä kaakkoon ja noin 28 kilometriä Kiimingistä koilliseen. Matkaa hankealueelta Haapakosken kylälle on noin 2,7 kilometriä. Alueen vedet johdetaan laskuojien kautta Ylä- Koutuanjärveen ja siitä edelleen reittiä Välioja Ala-Koutuanjärvi Koutuanoja Iijoki. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin myönnetty lupaa. Olki-Peurasuon turvetuotantoalue on vuokrattu Metsähallitukselta. Hakija on lisäksi saanut Metsähallitukselta luvan tukkia Olkiojan alaosaa tarkoituksena Olkiojan ja samalla Olki-Peurasuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtaminen pintavalutuksena Ylä-Koutuanjärveen sekä perata laskuojat Ylä-Koutuanjärveen ja Olkiojaan. Pohjois-Pohjanmaan antaman lausunnon mukaan Pohjois- Pohjanmaan seutukaavassa (1990) alueelle ei ole esitetty varausta turvetuotantoalueeksi. Sen sijaan vahvistamattomassa maakuntakaavassa alue on osoitettu turvetuotantoalueeksi. Merkinnällä on osoitettu energiahuollon kannalta tärkeät turvetuotantoon soveltuvat suoalueet. Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja.

5 TOIMINTA 5 Yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on lainvoimaisen ympäristöluvan saamisen jälkeen valmistella alue tuotantokuntoon ja aloittaa turvetuotanto. Olki- Peurasuon turvetuotannolla korvataan Oulun käyttökohteiden (Oulun Energia Oy, Kemira Oyj ja Stora Enso Oyj) hankinta-alueella jo tuotannosta poistuneita pinta-aloja. Olki-Peurasuolla ei ole tehty turvetuotantoon liittyviä toimenpiteitä. Tuotannon alueella arvioidaan kestävän vuokrasopimuksen päättymiseen vuoteen Alueelta tuotettava jyrsinpolttoturve toimitetaan turvetta käyttäville asiakkaille pääasiassa Ouluun. Kuntoonpano ja tuotanto Ensiksi alue raivataan sillä olevasta puustosta sekä perataan tai kaivetaan lasku- ja eristysojat tarpeellisilta osilta. Eristys- ja laskuojina käytetään olemassa olevia metsäojia. Niitä ei perata, mikäli niiden vedenjohtamiskyky on riittävä, eikä niiden käyttö perkaamattomina aiheuta tulvavaaraa eikä ulkopuolisten alueiden vettymistä. Eristysojiin rakennetaan tarpeen vaatiessa putousportaita mahdollisen uomaeroosion estämiseksi. Seuraavaksi tehdään vesiensuojelurakenteet sekä reuna- ja kokoojaojat. Sarkaojitus ja kenttien muotoilu tehdään sen jälkeen kun vesiensuojelurakenteet ovat käytössä. Alueille rakennetaan neljä tieyhteyttä Haapakoski Naurua -metsäautotieltä sekä seitsemän auma-aluetta tuotantosuunnitelman mukaisesti. Turvetuotanto alueella aloitetaan alueen valmistuttua tuotantokuntoon. Turpeen tuotantoa alueella harjoitetaan vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksettä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelmänä alueella käytetään vaunumenetelmää. Kalustona toimivat osittain samat mekaaniset kokoojavaunut ja imuvaunut, joita käytetään Iso-Pihlajasuon tuotannossa. Tuotantokenttiä ja ojia kunnostetaan vuosittain töiden keskittyessä syksyyn ennen vesien jäätymistä. Kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Suolta Kuusamontielle johtavien teiden huonosta kantavuudesta johtuen turvekuljetukset täytyy hoitaa aikana, jolloin maa on roudassa eli käytännössä marras maaliskuun aikana. Koko tuotantomäärän toimittaminen kestää kulutustilanteesta riippuen noin 2 5 viikkoa. Toimitusjaksolla lastausta ja ajoa suoritetaan ympärivuorokautisesti. Tuotteet ja tuotantomäärä Keskimääräinen vuosituotanto koko tuotantopinta-alalla noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Alueelta voidaan tarvittaessa tuottaa myös palaturvetta.

6 Poltto- ja voiteluaineet 6 Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliinia. Polttoaineiden vuosittainen kulutus tuotannossa on noin litraa, ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 240 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Olki-Peurasuon polttoainehuolto järjestetään turvallisuussuunnitelman mukaisesti siten, että tuotantoyrittäjät tuovat alueelle omat polttoainesäiliönsä. Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. Kuivatus- ja valumavesien käsittely Olki-Peurasuon kuivatusvedet johdetaan kolmen laskuojan kautta Ylä- Koutuanjärveen ja siitä edelleen reittiä Välioja Ala-Koutuanjärvi Koutuanoja Iijoki. Lohkojen 1 4 (46,8 ha) vedet käsitellään virtaamansäätöpadoilla 1 4 ja laskeutusaltaalla 1, josta vedet johdetaan perattavaa laskuojaa 1 pitkin Ylä-Koutuanjärveen. Pintavalutuskentäksi soveltuvaa ojittamatonta aluetta ei ole tuotantoalueen ja Ylä-Koutuanjärven välissä, koska lohko 1 on ympäriinsä tehokkaasti metsäojitettu. Alueen vesiä ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin johtaa muille rakennettaville pintavalutuskentälle ja -alueelle. Kemikaloinnin käyttäminen vajaan 50 hehtaarin kuivatusvesien käsittelemiseen kyseessä olevassa kohteessa ja olosuhteissa ei ole taloudellisesti mahdollista eikä järkevää. Kemikaloinnin käyttö sillä saatavaan hyötyyn nähden on Olki-Peurasuon lohkojen 14 olosuhteissa kohtuuttoman kallis ratkaisu. Esitetty vesien käsittely ympärivuotisesti virtaaman säädöllä ja laskeutusaltaalla vastaa ko. alueella BAT-periaatteen mukaista rakennetta. Hakija on selvittänyt mahdollisuudet lohkojen 1 4 kuivatusvesien johtamisen muiden lohkojen vesien käsittelemiseksi rakennettaville pintavalutuskentille, koska lohkojen 1 4 vesille ei ole löydettävissä teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista ratkaisua lähempää. Kuivatusvesien johtamista Olkiojan suiston pintavalutusalueelle ei voida pitää suositeltavana vaihtoehtona, koska kyseisen pintavalutusalueen valuma-alue on jo nykyisellä suunnitelmalla suurehko johtuen ulkopuolisten vesien määrästä. Jotta merkittävää vesiensuojelullista hyötyä saavutettaisiin, tulisi vedet pumpata Pihlajaharjun pohjoispuoliselle pintavalutuskentälle 1, joka mitoitusarvojen osalta kestäisi vielä hyvin lohkojen 1 4 aiheuttaman vesimäärän lisäyksen. Tällaisen järjestelyn tekninen toteuttaminen olisi kuitenkin poikkeuksellisen hankalaa ja kallista. Vedet täytyisi johtaa pintavalutuskentälle yli 2,3 km pitkää putkilinjaa pitkin. Tällä tavoin toteutettu pumppaus tulisi jo investointivaiheessa maksamaan yli euroa. Kun otetaan huomioon, että pumppaamo rakennetaan normaalisti yli 100 hehtaarin valuma-aluetta kohti ja Olki-Peurasuon tapauksessa pumppaamo kuivattaisi vain 47 hehtaarin aluetta, johtaa tämä n. 5,5 kertaisiin hehtaarikustannuksiin normaaliin verrattuna. Käytännössä se merkitsee sitä että Peurasuo ei enää olisi liiketaloudellisesti kannattava hanke. Käyttövaiheessa pitkä put-

7 7 kilinja aiheuttaa tehohäviöitä, mikä johtaa huonompaan hyötysuhteeseen ja edelleen normaalia kalliimpiin käyttökustannuksiin. Vapo Oy:ssä on selvitetty eri vesiensuojelumenetelmien rakentamis- ja käyttökustannuksia. Selityksen mukaan kemikalointiaseman rakentamiskustannukset ilman tietä ja sähkölinjaa ovat yhteensä noin euroa/asema. Yhdellä asemalla puhdistetaan keskimäärin noin 350 hehtaarin alueen valumavedet, jolloin rakentamiskustannukset ovat 514 euroa/tuotantohehtaari (ilman tie ja sähkölinjan kustannuksia). Peurasuon tapauksessa rakentamiskustannukset olisivat siten euroa/tuotantohehtaari. Kemikalointilaitosten vuotuiset käyttökustannukset ovat keskimäärin yli kuusinkertaiset verrattuna pumppaamalla tapahtuvaan pintavalutukseen ja noin 9-kertaiset virtaaman säädöllä tapahtuvaan vesien puhdistamiseen. Kemikaloinnin käyttö Peurasuon lohkojen 1 4 noin 47 hehtaarin kuivatusvesien käsittelemiseen ei ole taloudellisesti mahdollista. Lohkojen 5 12 (54,0 ha) vedet käsitellään virtaamansäätöpadoilla 5 10 ja laskeutusaltailla 2 4. Laskeutusaltailta vedet johdetaan laskuojaa 2 (Olkioja) pitkin Ylä-Koutuanjärveen. Olkiojan ja samalla turvetuotantoalueen vesille muodostetaan ennen laskua Ylä-Koutuanjärveen noin 4 hehtaarin laajuinen pintavalutusalue tukkimalla Olkiojan nykyinen suora yhteys Ylä- Koutuanjärveen ja johtamalla ojan vedet laajemmalle alueelle rannalla olevalla suoalueella liitekohdan 1 tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Vedet johdetaan alueelle luontaisten laskusuhteiden mukaisesti ympäri vuoden. Toimenpiteellä tehostetaan koko Olkiojan valuma-alueen vesiensuojelua. Alue soveltuu tasaisuutensa ja turvelaatunsa (maatumaton rahkaturve) puolesta hyvin pintavalutusalueeksi. Pintavalutusalueen ala on noin 0,8% Olkiojan koko valuma-alueesta (558 ha) ja noin 9,7 % lohkojen 5 12 valuma-alueesta. Pelkästään lohkojen 5 12 vesien johtaminen pintavalutusalueelle ei ole alueen maasto-olosuhteista johtuen mahdollista Lohkojen (39,0 ha) vedet käsitellään laskeutusaltaalla 5 ja sen jälkeen pintavalutuskentällä. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan laskuojana 3 toimivaa olemassa olevaa metsäojaa pitkin Ylä-Koutuanjärveen. Laskuojaa 3 ei alkuvaiheessa perata. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle luontaisten laskusuhteiden mukaisesti ilman pumppausta, joten pintavalutuskenttä on ympärivuotisesti toiminnassa. Virtaamansäätöpatojen sijoittaminen ja lukumäärä on suunniteltu siten että niiden padottava vaikutus ulottuu mahdollisimman suurelle osalle sarkaojastoa, jolloin käytettävissä on suurin laskeutustilavuus. Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivettavilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennettavilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoaineskuormitusta alapuolisessa vesistössä. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä. Allassyvennykset kaivetaan niihin ojiin, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja virtaamansäätöpatojen lietetilat tarvittaessa. Laskeutusaltaat varustetaan pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön. Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön.

8 Kaikki vesiensuojelurakenteet ovat toiminnassa ympärivuotisesti. 8 Liikennejärjestelyt Turpeen kuljetukset suuntautuvat Olki-Peurasuolta Oulun käyttökohteisiin Haapakoski Naurua -metsäautotien ja Nauruan paikallistien kautta Somerovaaran tielle nro 18745, jota pitkin valtatielle nro 20 (Kuusamon tie) ja edelleen Ouluun voimalaitoksille. Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen pyöräkuormaajaa. Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 550 autokuormallista. Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Toiminnan lopettaminen Olki-Peurasuo on uusi turvetuotantoalue. Ensimmäiset turpeen loppumisen vuoksi poistuvat alueet jäävät pois tuotannosta vuosina Olki- Peurasuon turvetuotannon arvioidaan loppuvan kokonaisuudessaan vuokrasopimuksen päättymisen aikoihin Kun tuotannosta poistetuista alueista muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, alueet siistitään siten, että sieltä poistetaan varastoaumat, kantokasat, jätteet yms. sekä maapohjaa tasoitetaan tarpeen mukaan. Vuokra-alueet luovutetaan maanomistajalle takaisin vuokrasopimuksen edellyttämässä kunnossa ja rajataan ojituksella pois tuotantoalueesta. Alueen uudesta käyttömuodosta päättää alueen omistaja. Lupakauden aikana jälkikäyttöön otettavista alueista ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ennen töiden toteuttamista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Olki-Peurasuon vesienkäsittely perustuu 46,8 ha:n (lohkot 1 4) osalla ympärivuotiseen virtaaman säätämiseen ja laskeutusaltaaseen, 54 ha:n (lohkot 5 12) osalla ympärivuotiseen pintavalutukseen yhdessä Olkiojan muiden vesien kanssa, virtaaman säätämiseen ja laskeutusaltaaseen sekä 39 ha:n osalla ympärivuotiseen pintavalutukseen ja laskeutusaltaaseen. Hakijan käsityksen mukaan rakenteet ovat Olki-Peurasuon olosuhteissa alueelle teknisesti ja taloudellisesti parhaiten soveltuvat ja täyttävät BAT -periaatteen vaatimukset. Olki-Peurasuon jätehuolto järjestetään jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa.

9 9 Hakijan arvion mukaan Olki-Peurasuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Ympäristönhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmää sovelletaan mm. varmistamaan, että prosessien toteuttaminen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatuja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Olki-Peurasuon luonnontilaisen alueen valumavesien määrää tai laatua ei ole tarkkailtu. Arviot kuntoonpano- ja tuotantovaiheen valumista, veden laadusta sekä kuormituksesta on tehty Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikkien tarkkailusoiden vuosien ja tarkkailutulosten perusteella. Tarkkailussa ei ole ollut mukana yhtään kohdetta, jossa vesienkäsittelymenetelmänä olisi virtaamansäätö. Olki-Peurasuon tuleva kuormitus on arvioitu pinta-alalle 141 ha, josta vedet johdetaan vesistöön osittain pintavalutuskenttien (39 ha) ja osittain virtaamansäätöpatojen (102 ha) kautta. Kuntoonpanovaiheen kuormitusarvio on laskettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosien keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella. Tuotantovaiheen kuormitusarvio on laskettu vuosien ominaiskuormituslukujen perusteella. Alivalumakauden kuormitusarviossa on otettu huomioon alivalumakauden kuormitusvähenemät. Kuormitusarviossa on otettu huomioon virtaamansäädön aiheuttama prosentuaalinen lisäreduktio laskeutusaltaallisten tuotantosoiden kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta. Kuormitukset ovat yli- ja alivalumatilannetta lukuun ottamatta esitetty sekä brutto- että nettokuormituksena. Olkiojan laskennalliset virtaamat Olki-Peurasuon virtaamat Valuma-alue Valuma l/s*km 2 Virtaamat m 3 /s Alaraja Pinta Hq Mhq Nq HQ MHQ NQ ala km 2 1/20 1/20 Ft1 0, ,141 0,074 0,0005 Ft2 0, ,162 0,085 0,005 Ft3 0, ,117 0,062 0,004 Fu1 2, ,554 0,292 0,0024 Fu2 5, ,262 0,664 0,0056 Fu3 2, ,487 0,256 0,0021

10 Ft1 Tuotantolohkojen 1 4 vedet laskuojassa 1 laskussa Ylä-Koutuanjärveen Ft2 Tuotantolohkojen 5 12 vedet laskuojassa 2 laskussa Ylä-Koutuanjärveen Ft3 Tuotantolohkojen vedet laskuojassa 3 laskussa Ylä-Koutuanjärveen Fu1 Ulkopuoliset vedet laskuojassa 1 laskussa Ylä-Koutuanjärveen Fu2 Ulkopuoliset vedet laskuojassa 2 laskussa Ylä-Koutuanjärveen Fu3 Ulkopuoliset vedet laskuojassa 3 laskussa Ylä-Koutuanjärveen 10 Olkiojan virtaama muodostuu Fu2:n ja Ft2:n summana Valuma-alue Valuma l/s*km 2 Virtaamat m 3 /s Alaraja Pinta Hq Mhq Nq HQ MHQ NQ ala km 2 1/20 1/20 Ft2 0, ,162 0,085 0,005 Fu2 5, ,262 0,664 0,0056 6,12 1,424 0,749 0,0061 Olkiojan valuma-alue on lähes täysin ojitettu ja ojaa on aikoinaan perattu mm. ojan alaosasta. Metsähallituksen laatimassa Vengas-Hirvisuo- Ylivuotto alue-ekologisessa suunnitelmassa Olkiojan yläosa on merkitty luontokohteeksi merkinnällä pienvesi, ympäröivä maa-alue. Metsähallitukselta saadun tiedon mukaan merkintä tarkoittaa, että ojaa ei kyseiseltä osalta perata eikä puronvarren metsää käsitellä. Olkioja ei kuulu arvokkaisiin pienvesiin. Ojassa ei voi sen koon ja vähäisen vesimäärän vuoksi liikkua millään kulkuvälineellä eikä ojassa voi kalastaa. Hakijan käsityksen mukaan Olkiojan merkitys on ainoastaan johtaa valuma-alueen kuivatusvedet Ylä-Koutuanjärveen. Kuntoonpanovaihe Kuntoonpanovaiheessa suon alivalumat ja kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisen suon tilanteesta, koska suohon varastoituneet vedet pääsevät purkautumaan. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa, joka kestää 3 6 vuotta. Tyhjenemisvalunnan lisäksi kasvillisuuden poistamisesta aiheutuva haihdunnan väheneminen nopeuttaa veden virtausta suolta. Vaikutusten suuruus riippuu suon vetisyydestä ja turvekerroksen paksuudesta. Jos turvetuotantoon otettava alue on valmiiksi metsäojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat vähäisempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna. Olki-Peurasuon alueesta osa on metsäojitettua ja osa ojittamatonta aluetta. Kuntoonpanovaiheessa valunnan vaihtelu eri vuosina on eri soiden välillä ja samallakin suolla kuntoonpanotöiden vaiheesta ja hydrologisista oloista riippuen suurta. Kuntoonpanovaiheen vaikutukset valumaveden laatuun vaihtelevat mm. suotyypin mukaan. Turpeeseen aikaisemmin sitoutuneet aineet vapautuvat kuivatusvaiheessa valumavesiin. Usein kiintoaineen, liuenneen orgaanisen aineen, fosforin, typen, erityisesti epäorgaanisen typen sekä raudan pitoisuudet kasvavat. Aina selvää pitoisuuksien kohoamista ei kuitenkaan tapahdu, tai kohoaminen havaitaan vain jonkun aineen kohdalla. Valumavesien vaikutukset vastaanottavassa vesistössä ovat tapauskohtaisia ja riippuvat mm. kuntoonpanotöiden ajankohdasta, kuntoonpanoalueen koosta, valuma alueosuudesta, laimentumisolosuhteista, alueen etäisyydestä vesistöön sekä vesistön laadusta. Kaukana vesistöstä sijaitsevan

11 11 kuntoonpanosuon kuormittavista aineista valtaosa voi sedimentoitua laskuojiin ennen vesistöön kulkeutumistaan. Tuotantovaihe Tuotantovaiheessa suon valuntahuiput voivat olla luonnontilaista huomattavasti suurempia, sillä tiiviiden tuotantokenttien kyky varastoida vettä on pieni ja ojien kaltevuus lisää voimakkaasti hetkellistä valuntaa. Toisaalta kuiva turve imee vettä paremmin kuin märkä, jolloin pintavalunta voi vähentyä. Valuntahuippuja voidaan tasoittaa vesiensuojelutoimilla, kuten vähentämällä ojien kaltevuutta ja asentamalla sarkaojien päihin päisteputkia ja lietteenpidättimiä sekä virtaamansäätöpadoilla ja laskeutustilavuuden lisäämisellä. Suurimmat valumat esiintyvät kevättulvan aikana, mutta myös rankkojen kesäsateiden jälkeen hetkelliset valumahuiput voivat nousta huomattavan suuriksi. Syksyllä keskivaluma on yleensä kesäkautta suurempi. Talvella valunta voi loppua pitkäksikin aikaa kokonaan. Turvetuotannon vaikutukset kokonaisvalumiin ja alivalumiin ovat yleensä pieniä. Arvio tulevasta kuormituksesta Kuntoonpanovaihe Ympärivuotisia kuntoonpanovaiheen soita on ollut tarkkailussa vähän, joten vuosikuormitusarvio on vain suuntaa-antava. Kuormitusarviossa on oletettu koko pinta-alan olevan kuntoonpanossa yhtä aikaa, mikä ei vastaa täysin todellista tilannetta. Arvion mukaan kuntoonpanovaiheen kuormitus on suurinta keväällä. Kesällä ja syksyllä kuormitus on COD Mn :ta lukuun ottamatta melko pientä. Vuositasolla kuntoonpanovaiheen nettokuormitus on noin kg/a kiintoainetta, kg/a COD Mn, 29 kg/a fosforia ja 970 kg/a. Arvio Olki-Peurasuon tulevasta kuntoonpanovaiheen kuormituksesta eri vuodenaikoina. Pinta-ala 141 ha Brutto Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Talvi ,11 2,7 Kevät ,42 9,7 Kesä ,08 3,0 Syksy 6,5 41 0,05 2,8 Vuosi kg/a Netto Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Talvi ,10 2,5 Kevät ,23 6,0 Kesä 6,5 19 0,03 2,1 Syksy 5,1 28 0,04 2,6 Vuosi kg/a Tuotantovaihe Arvio Olki-Peurasuon tuotantokauden aikaisesta kokonaiskuormituksesta on esitetty taulukossa 15 ja arvio kuormituksesta eri vuodenaikoina taulukossa 16. Taulukossa 16 on myös esitetty arvio koko vuoden kuormituksesta. Ympärivuotisia tarkkailukohteita Pohjois-Pohjanmaan alueella on ol-

12 12 lut vähän, mistä johtuen vuosikuormitusarviota voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavana. Kuormitusarviossa on oletettu pintavalutuksen olevan käytössä 39 ha alueella ja virtaamansäädön 102 ha alueella. Ylivalumatilanteessa kuormitus voi hetkellisesti olla huomattavastikin keskimääräistä suurempi, ja alivalumakaudella se jää keskimääräistä alhaisemmaksi. Virtaamansäätö vähentää erityisesti ylivaluman aikaista kiintoainekuormitusta. Kesän kuivana kautena valunta saattaa loppua kokonaan, jolloin kuormitusta ei synny lainkaan. Tuotantokauden aikainen keskimääräinen nettokuormitus Olki-Peurasuolta on arvion mukaan 2,9 kg/d kiintoainetta, 11 kg/d COD Mn, 40 g/d fosforia ja 1,1 kg/d typpeä Turvesuon kuormitus on voimakkaasti riippuvaista valuntaoloista. Vuositasolla Olki- Peurasuon nettokuormituksen on arvioitu olevan noin kg/a kiintoainetta, kg/a CODMn:a, 12 kg/a fosforia ja 500 kg/a typpeä. Arvio Olki-Peurasuon tuotantovaiheen kokonaiskuormituksesta eri vuodenaikoina. Pinta-ala 141 ha. Brutto Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Talvi ,03 1,9 Kevät ,11 4,3 Kesä ,09 2,0 Syksy ,6 Vuosi kg/a Netto Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Talvi 3,5 2,1 0,01 1,4 Kevät ,04 1,5 Kesä 2,9 11 0,04 1,1 Syksy ,08 2,3 Vuosi kg/a Talvella ja etenkin keväällä kuntoonpanovaiheen kuormitus on selvästi suurempaa kuin tuotantovaiheen kuormitus. Myös vuositasolla arvioituna tuotantovaiheen vesistökuormitus on selvästi pienempää kuin kuntoonpanovaiheen kuormitus. Tuotantovaihe kestää kuitenkin useita vuosia pidempään kuin kuntoonpanovaihe, joten tuotanto-vaiheen kuormituksen kokonaismäärä tulee olemaan suurempi. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjavesiin. Olki- Peurasuon turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat

13 13 helposti puhdistettavissa. Toiminta ei ennakolta arvioiden myöskään vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen, koska alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita, vedenottamoita tai kaivoja. Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Olki-Peurasuo sijaitsee niin etäällä asutuksesta, ettei tuotantotoimien mahdollisesti aiheuttama pölyäminen ulotu asutukseen saakka. Hakemuksen täydennyksestä: Ylä-Koutuanjärven suuntaan voi hakemussuunnitelman mukaisesti alueelta kulkeutua pölyä lohkoilta 1 3 lähinnä länsi-kaakkoistuulien vallitessa. Tällaisia tuulia on touko elokuussa Ilmatieteen laitoksen Pudasjärven säähavaintoaseman pitkäaikaisseurannan mukaan noin %. Tuotantoalueen ja järven välissä oleva puusto ehkäisee pölyn kulkeutumista järvelle. Pölyn leviäminen järvelle voidaan estää ottamalla laatuohjeiden mukaisesti tuulen suunta ja voimakkuus huomioon tuotantotoiminnassa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että alueelle asennetaan tuulipussi, josta tuulen suunta voidaan havainnoida. Tuulipussin asennosta voidaan karkeasti arvioida myös tuulen nopeutta. Tuulen nopeuden tarkempaa määrittämistä varten työmaalle hankitaan käsikäyttöinen tuulimittari. Mikäli tuulen suunta on järvelle päin ja tuulen voimakkuus sellainen, että käynnissä olevan työvaiheen mahdollisesti ilmaan nostattama pöly voi kulkeutua Ylä- Koutuanjärvelle saakka, työt alueella keskeytetään. Melu ja tärinä Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa, ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit). Olki-Peurasuo sijaitsee niin etäällä asutuksesta, ettei tuotantotoimien mahdollisesti aiheuttama melu ulotu asutukseen saakka.

14 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen 14 Tuotantoalueella syntyy vuosittain sekajätettä sekä jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä. Työmaalle laaditaan jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit. Työmaalle rakennetaan jätekatos, jossa on keräysastiat erilaatuisille jätteille. Jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Olki-Peurasuon turvetuotantoalue sijaitsee Yli-Iin kunnassa Iijoen ja tarkemmin Koutuanojan vesistöalueella (61.129). Turvetuotantoalue koostuu erillisistä Olkisuon ja Peurasuon alueista. Alueilta kertyvät vedet johdetaan Olkiojaa ja kahta muuta laskuojaa pitkin läheiseen Ylä-Koutuanjärveen, mistä vedet kulkevat edelleen Koutuanojaan. Koutuanoja laskee Iijokeen noin 8 km:n päässä Ylä-Koutuanjärvestä. Myös Olki-Peurasuon vieressä sijaitsevan Vapo Oy:n hallinnassa olevan Iso-Pihlajasuon turvetuotantoalueen valumavedet johdetaan Ylä-Koutuanjärven alapuolella Koutuanojaan ja edelleen Iijokeen. Olkioja saa alkunsa Olkisuon turvetuotantoalueelta ja sen valuma-alue (558 ha) on suota ja metsää. Olki-Peurasuon turvetuotantoalueen osuus Olkiojan valuma-alueesta on vajaat 10 %. Kahden muun Ylä- Koutuanjärveen laskevan laskuojan koko valuma-alueista turvetuotantoalueen osuudet ovat %. Ylä-Koutuanjärvi on vajaan 30 ha:n kokoinen järvi, ja sen rannat ovat asumattomia. Koutuanojan valuma-alue on pääosin ojitettua metsää ja suota. Koutuanojan valuma-alueen pinta-ala sen yhtyessä Iijokeen on noin 34 km 2. Olki-Peurasuon noin 140 ha:n turvetuotantoalue muodostaa ojan valuma-alueesta noin 4 %. Koutuanojan virtaama voidaan arvioida Kirnuojan (Simo) pienen valumaalueen vertailujakson valuman perusteella. Iijoen virtaama heti Koutuanojan alapuolella on laskettu Iijoen Raasakan v virtaamien perusteella. Koutuanojan alapuolella Iijoen valuma-alueen pinta-ala on noin km 2. Alueen luonto ja suojelukohteet Tuotantoalueen ympäristö on pääosin metsäistä ojitettua turve- ja kangasmaata. Suunnitellun tuotantoalueen länsipuolella noin 0,5 kilometrin etäisyydellä lohkosta 13 sijaitsee hakijan tuotannossa oleva Iso- Pihlajasuon turvetuotantoalue. Alueiden väliin jäävä suoalue on pääosin ojittamatonta matalaturpeista aluetta. Lähin suojelualue on noin 1 kilometri suolta etelään sijaitseva Hirvisuon soidensuojelualue. Hakijan tiedossa ei ole hankealueen läheisyydessä arvokkaita pienvesiä. Suunnitellut tuotantoalueet muodostuvat hakemuksen tuotantolohkoista Olki-Peurasuon tuotantoalue muodostuu kolmesta toisistaan erillään

15 15 olevasta (lohkot 1 9, lohkot ja lohkot 13 14) alueesta, jotka eivät muodosta luonnonoloja ajatellen yhtenäisiä kokonaisuuksia. Osa tuotantolohkoista 1, 3 ja 7 9 sijaitsevat ojittamattomalla alueella. Alueiden ympäri kiertävät metsäojat, ja ympäristö on muutenkin tehokkaasti metsäojitettu, joten alueiden luonnontila on entisestään muuttunut. Liitekohdassa 3 olevasta otteesta Geologian tutkimuskeskuksen vuonna 1984 julkaisemasta raportista P 13.4/84/150 Yli-Iissä tutkitut suot ja niiden turvevarat sivuilta 34 ja 49 ilmenee, että jo tuolloin Olkisuo oli ojitettu lähes kokonaan ja Peurasuo suurimmaksi osaksi. Olkisuon tutkimuspisteiden suotyypeistä (lyhytkortinen neva, rimpineva ja tupasvillaräme) puolet oli jo muuttuma-asteella ja Peurasuon tyypeistä (varsinainen saraneva, eri tyyppiset rämeet ja turvekankaat) oli 62% muuttuma- tai turvekangasvaiheessa. Lähin järvi on suon länsipuolella noin 350 metrin etäisyydellä sijaitseva Ylä-Koutuanjärvi. Kuivaus-Naurualle on Olki-Peurasuolta matkaa noin 0,7 kilometriä lounaaseen ja Iijokeen noin 1,2 kilometriä pohjoiseen. Alueet on kokonaisuudessaan vuokrattu Metsähallitukselta. Vesiylioikeus on Joutensuon turvetuotantoalueen vesienjohtamisasiassa antamansa päätöksen nro 137/1997 (Dnro 1997/97) pääasiaratkaisun perusteluissa (s.7) todennut mm. seuraavaa: Vesioikeuden päätöksen perustelujen lisäksi vesiylioikeus viittaa Joutensuon luonnonarvojen merkityksen arvioinnissa siihen, että Metsähallitus on valtion edustajana voinut vuokrata Joutensuota turvetuotantokäyttöön vain edellytyksin, että vuokrattavan alueen merkitys luonnonsuojelun kannalta ei ole erittäin huomattava. Korkein hallinto-oikeus ei ole myöntänyt asiassa valituslupaa antamallaan päätöksellä Dnro 145 ja 146/3/98 taltio Alue sisältyy Metsähallituksen laatimaan Vengas Hirvisuo Ylivuotto alue-ekologiseen suunnitelmaan, jonka mukaan (kartta 2) alueella ei sijaitse arvokkaita luontokohteita. Hakijan selvitys hankealueen luontoarvosta perustuu siihen, että alueet hakijalle vuokrannut metsähallitus on selvittänyt luontoarvot alueelle vuosina laatimassaan alue-ekologisessa suunnitelmassa. Vengas Hirvisuo Ylivuotto alueen ekologinen suunnitelma ja liitekartan 1 mukaan hankealueilla ei sijaitse arvokkaita luontokohteita. Suunnitelma perustuu laajan taustamateriaalin (mm. uhanalaistiedostojen ja rekisterien läpikäyntiin, maastokartoituksiin sekä yleisötilaisuuksiin. Hakijan käsityksen mukaan metsähallituksen alue-ekologinen suunnitelma on riittävä selvitys metsähallitukselta turvetuotantoon vuokrattujen alueiden luontoarvoista, eikä niiden hakijan toimesta enempi selvittäminen ole tarpeellista. Olkisuon kasvillisuusselvitys Olkisuon tutkimusalue koostuu kolmesta erillisestä osa-alueesta. Alueita ympäröivät lähinnä ojitetut suoalueet sekä talouskäytössä olevat kangasmetsät. Keskeisiltä osiltaan luonnontilainen osa-alue 1 koostuu karusta saranevasta ja rahkarämeestä. Alue rajoittuu ojituksiin ja rämemuuttumiin. Osaalueen 2 pohjois- ja länsiosassa on laajahko luonnontilainen avosuoalue. Alueella on karua rimpinevaa sekä pienialaisemmin välipintaista saranevaa. Luonnontilainen alue vaihettuu etelästä rahkarämeen kautta laajaksi ja muuttuneeksi ojitusalueeksi. Osa-alue 3 on suurelta osin ojitettu ja muuttunut. Luonnontilaisella keskiosalla on rahkarämeiden reunustamaa karua saranevaa. Alueella on myös pieni keskiravinteinen rimpijuotti, jonka eteläpäässä esiintyy pienellä alueella heikkoa luhtaisuutta.

16 16 Inventointialueella ei esiinny metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain nojalla suojeltuja luontotyyppejä eikä alueella tiedetä esiintyvän uhanalaisten kasvien esiintymiä. Hirvisuon Natura 2000-alue (FI ) sijaitsee lähimmillään vajaan kilometrin etäisyydellä osa-alueen 3 eteläpuolella. Hirvisuo on suojeltu myös soidensuojelualueena. Peurasuon kasvillisuusselvitys Peurasuolla tavataan suotyyppeinä pääasiassa ruopparimpinevaa, lyhytkorsinevaa, sirppisammalrimpinevaa sekä pienialaisina suursaranevaa. Ravinteisuudeltaan suo on oligo-mesotrofinen, mesotrofisuuden keskittyessä pääasiassa suon reunaosiin. Selvitysalueen pohjois- ja keskiosissa on laajat metsäojitusalueet, jotka ovat jo puustottuneita rämemuuttumia. Suon keskiosalla sijaitsee kangasmetsäsaareke, joka on pääosiltaan kangasrämettä. Saarekkeen luonnontilaisuus ei täyttäne metsälakikohteelle asetettuja luonnontilaisuuskriteerejä. Suon sisäinen maisemakuva on häiriintymätön, reunametsien hakkuut ja taimikot kuitenkin heikentävät laajempaa maisemakuvaa. Turvetuotantoalue näkyisi paikoitellen läheiselle metsäautotielle. Peurasuon alueelta ei ole tiedossa havaintoja valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisista tai silmälläpidettävistä kasvilajeista eikä maastotyön aikana tavattu tällaisia lajeja. Lähin suojelualue on noin 3 km selvitysalueen eteläpuolella sijaitseva Hirvisuon Natura-alue. Olkisuon linnustoselvitys Olkisuon pesimälinnuston lajisto ja parimäärät selvitettiin suoritetussa ja täydennetyssä laskennassa. Laskenta tehtiin koko tutkimusalueen kattaneena koealalaskentana. Olkisuon pesimälinnusto on metsälajivaltaista tyypillistä Pohjois-Pohjanmaan rämevaltaisten soiden lajistoa. Linnuston parimäärät ovat esim. maakunnallisesti tyypillisiä ja suolajien osalta jopa tavanomaista pienempiä. Varsinaisia suolintuja alueella tavattiin 3 lajia. Suojelullisesti merkittävimpiä ovat EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittu Iiro sekä Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin (EVA) edellisen lisäksi luettavat valkoviklo ja leppälintu. Olkisuon alueella todettiin pesivänä 1 Suomen kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäväksi mainittu laji. Selvitysalueella ei tavattu luonnonsuojelulain (46 ja 47 ) mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Olkisuon ja sen lähialueen linnustollinen arvo on tulosten perusteella kokonaisuudessaan sekä lajistollisesti että parimääräisesti maakunnallisesti tavanomainen. Peurasuon linnustoselvitys Peurasuon pesimälinnuston lajisto ja parimäärät selvitettiin suoritetussa laskennassa. Laskenta tehtiin koko tutkimusalueen kattaneena koealalaskentana. Peurasuon pesimälinnusto koostuu pääasiassa sekametsien lajeista ja varsinaisia suolintuja alueella pesii vain kolme lajia. Linnuston kokonaisparimäärät ovat alueellisesti tyypillisiä. Suojelullisesti merkittävimpiä ovat EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitut teeri ja Iiro. Teeri, Iiro, valkoviklo ja leppälintu ovat Suomen kansainvälisiä vastuulajeja (EVA). Peurasuolla havaittiin 2 Suomen kansallisessa uhanalaisluokituksessa mainittua lajia. Sen mukaan teeri ja käki ovat silmälläpidettäviä (NT). Selvitysalueella ei tavattu luonnonsuojelulain (46 ja 47 ) mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Peurasuon ja sen lähialueen linnustollinen arvo on tulosten perusteella kokonaisuudessaan sekä lajistolli-

17 17 sesti että parimääräisesti tavanomainen ja suolajien pesimäaikaisen esiintymisen osalta varsin vaatimaton. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse rakennuksia. Lähimpään asutukseen suon luoteispuolella sijaitsevaan Haapala-nimiseen taloon on tuotantoalueelta matkaa noin 2,3 kilometriä ja lähimpään Haapakosken asutuskeskittymään Iijoen pohjoispuolella noin 2,7 kilometriä. Tuotantoalueen lähialueella ei sijaitse kesäasuntoja. Vesistön tila ja käyttö Veden laatu Veden laatua on tarkasteltu Koutuanojan ylä- ja alapuolella, missä sijaitsevat Iijoen yhteistarkkailun havaintopisteet, sekä Koutuanojassa, Ylä- Koutuanjärvessä ja Olkiojassa. Iijoen yhteistarkkailussa vuorottelevat intensiivisen ja alueellisen tarkkailun vuodet. Koutuanojan alapuolisessa havaintopisteessä veden laatua on tarkkailtu kolmen vuoden välein, vuosina 1998 ja Koutuanojan yläpuolisessa havaintopisteessä tarkkailua on tehty joka vuosi. Iijoen valuma-alueesta suuri osa on suota. Iijoen veden laatuun vaikuttavat hyvin voimakkaasti sivujoet, varsinkin Livojoki, Siuruanjoki ja Kostonjoki erityisesti joen alaosalla. Latvavesillä ja yläjuoksulla on jonkin verran kalankasvatusta. Turvetuotanto on keskittynyt Iijoen alajuoksulle ja Siuruanjoen varrelle. Iijoen pääuoma on yhteistarkkailutuloksien perusteella ravinnepitoisuuksiensa puolesta lievästi rehevä. Suovaltaisen valuma-alueen takia joen vesi on yleensä ruskeaa ja humuspitoista. Iijoen yhteistarkkailutuloksien perusteella noin 25 km:n päässä Koutuanojan yläpuolella (Kipinä) vesi on humusvaikutteista ja ruskeaa. Vuosina COD Mn on ollut keskimäärin 11,5 mg/l. Veden väriluku on ollut kesällä keskimäärin 88. Kesäajan kokonaisfosforipitoisuus on ollut lievästi rehevän tai rehevän vesistön tasolla, mutta typpeä vedessä on ollut vähän (noin 330 μg/l). Koutuanojan alapuolella (Pahkakoski) vesi on ollut vuosina 1998 ja 2001 melko samankaltaista kuin Iijoessa ojan yläpuolella viime vuosina. Veden väriluku ja ravinnepitoisuudet ovat olleet Koutuanojan alapuolella hieman korkeampia kuin ylempänä Iijoessa. Koutuanojan alapuolisen havaintopisteen veden laatuun vaikuttavat paljon myös mm. Panumajärvestä tulevat hyvin humuspitoiset vedet. Ylä-Koutuanjärvestä on otettu kaksi ennakkonäytettä, syksyllä 1995 ja elokuussa Tulosten perusteella luonnontilaisen lammen vesi on ruskeaa ja voimakkaan humuspitoista suovettä. Veden ph on humushappojen vaikutuksesta lievästi hapan. Vesi on hyvin ravinteikasta, fosfori- ja typpipitoisuus ovat rehevien vesistöjen tasolla (kok. P 75 µg/l ja kok. N 685 μg/l keskimäärin). Epäorgaanisen typen pitoisuus on kuitenkin alhainen. Kokonaisfosforista noin 30 % oli elokuussa 2002 epäorgaanisessa fosfaattimuodossa. Loppukesällä 2002 otettiin myös näytteet Olkiojasta Ylä-Koutuanjärven yläpuolelta sekä Koutuanojan alajuoksulta. Olkiojassa vesi on erittäin ravinteikasta ja humuspitoista; fosfori-, ammonium- ja nitraattityppipitoisuus

18 18 sekä COD Mn olivat korkeampia kuin Ylä-Koutuanjärvessä ja Koutuanojassa. Koutuanojan alaosalla kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin Ylä-Koutuanjärvessä, mutta epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet korkeampia. Koutuanojan vedessä on yleensä ottaen selvästi enemmän ravinteita, humusta ja kiintoainetta ja vesi on väriltään tummempaa kuin Iijoessa. Vesistön käyttökelpoisuus Ylä-Koutuanjärven ja Koutuanojan rantatilojen tilakohtaista vesistön käyttöä selvitettiin postitiedustelulla elo syyskuussa Kyselyalue ulottui Koutuanojan suulle. Ylä-Koutuanjärven ja Koutuanojan alueella oli yhteensä 19 tilaa, joilta vastaukset saatiin 15 tilalta (79 %). Vakituista asutusta alueella ei ollut. Koutuanojan varressa oli yksi kesämökki, jossa harjoitettiin kalastusta ja uintia Koutuanojalla. Mökillä oli myös rantasauna, johon vesi otettiin joesta. Asutulta rantatilalta ei saatu lisäkommentteja vesistön käyttöön liittyen. Eräs toinen kyselyyn vastannut oli sitä mieltä, että turvesoilta tulevat turvelautat ovat pilanneet Koutuanojan veden; vesi on tummaa, kivet liukkaita ja rannat iljanteisia. Kaksi vastaajaa huomautti lisäksi, että Koutuanojan alueelle on ehkä tulossa eräkämppä, mikä lisäisi alueen metsästystä ja kalastusta selvästi. Kalatalous Koutuanojan vesistöalue kuuluu hallinnollisessa kalastusaluejaottelussa Iijoen vesistön kalastusalueeseen. Kalastusoikeuden haltija Ylä- Koutuanjärvellä ja sen alapuolisella Koutuanojalla on Karjalankylän osakaskunta. Noin puolet Ylä-Koutuanjärvestä on Suomen valtion vesialuetta. Koutuanojan alaosalla kalastusoikeuden haltija on Etelä-Iin osakaskunta. Iijoessa Koutuanojan alapuolella vesialueita on molemmilla osakaskunnilla. Vesistön käyttökyselyn yhteydessä (kohta 3) tehtiin suon ympärystiloille ja alapuolisille Ylä-Koutuanjärven ja Koutuanojan rantatiloille kalastustiedustelu. Tiedustelu ulottui Koutuanojan suulle asti. Tiedusteluun vastanneista kaksi kalasti Koutuanojalla. Ylä-Koutuanjärvellä rantatilallisista ei kalastanut kukaan. Tiedusteluun vastanneista 2 taloudesta molemmat kalastivat verkoilla sekä katiskoilla ja toinen lisäksi heittovavoilla ja mato-ongilla. Kalastus oli pienimuotoista ja ajoittui touko-syyskuulle. Verkkoja (# mm) oli käytössä 4 ja katiskoja 3. Heittovapoja ja mato-onkia oli käytössä molempia 2. Verkoilla kalastettiin keskimäärin 13 ja katiskoilla 18 päivää. Kahden talouden kokonaissaalis vuodessa oli vajaa 50 kg, joka oli pääasiassa haukea, ahventa ja lahnaa. Näiden lisäksi saatiin vähän kirjolohta ja särkeä. Saaliista pääosan (43 kg) sai toinen kalastaja Koutuanojan suualueelta. Kirjolohi, lahna ja särki saatiin kokonaan sieltä. Kirjolohi oli Iijoesta noussutta kalaa. Toisen kalastajan mukaan Koutuanojan kaloissa ei esiinny makuvirheitä ja toisen mukaan niitä esiintyy. Makuvirheet arvioitiin kuitenkin niin lieviksi, että ne eivät vaikuta kalojen käyttökelpoisuuteen. Pyydysten likaantuminen Koutuanojassa ei toisen kalastajan mukaan haittaa pyyntiä. Toinen kalastaja sen sijaan ilmoitti limoittumisen vaikeuttavan pyyntiä. Hänen mukaansa Koutuanojan pohjaan on laskeutunut humusta ja muuta suoperäistä ainesta. Ojan yhtymäkohdassa Iijokeen on myös turvelauttoja ja heinäisiä

19 19 saaria. Ojan koskisella osalla vettä ilmoitettiin olevan kesällä vähän ja vesi on siellä mustaa ja käyttökelvotonta. Karjalankylän osakaskunnalta saadun tiedon mukaan Ylä-Koutuanjärvi on tyypillinen pieni latvajärvi, jossa harjoitetaan varsin aktiivista kutupyyntiä keväällä. Järvellä ja osin myös Koutuanojalla kalastaa arviolta 20 henkilöä. Kalastus keskittyy kevääseen kutukalan pyyntiin, mutta kalastusta harjoitetaan myös myöhemmin kesällä. Kalastus tapahtuu pääosin verkoilla ja katiskoilla. Myös vapakalastusvälineitä käytetään. Saalis on pääasiassa haukea ja ahventa. Saalismääristä ei ole käytettävissä tietoja, mutta saalista pidettiin yleisesti varsin hyvänä. Koutuanojan vesistön kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat kalalajit: hauki, ahven, lahna ja särki. Lisäksi ojaan nousee jonkin verran istutettua kirjolohta Iijoesta. Karjalankylän osakaskunnan esimiehen mukaan Ylä-Koutuanjärveen tai Koutuanojaan ei ole tehty kalaistutuksia. Muut vesistön käyttö Koutuanojan alueelle on ehkä tulossa eräkämppä, mikä lisäisi alueen metsästystä ja kalastusta selvästi. Maaperä ja pohjavesiolot Iso-Pihlajasuon välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on noin 4 kilometriä suolta lounaaseen sijaitseva Somerovaaran I- luokan pohjavesialue ( ). Matkaa suolta pumppaamolle on noin 4,3 kilometriä. Hakijan tiedossa ei ole kaivoja tms. lähietäisyydellä tuotantoalueesta Muut elinkeinot ja toiminnot Olki-Peurasuo sijaitsee poronhoitoalueella. Tuotantoalue sijoittuu Kiiminki- Kollajan paliskunnan poronhoitoalueeseen. Muut kuormittavat toiminnat Iijoen pääuomassa valuma alueella Maalismaan Haapakosken alueella turvetuotantoala on ha. Näiden tuotantoalueiden aiheuttama kuormituslisä alapuoliseen vesistöön vuonna 2003 oli kiintoaineen osalta 0,34 kg/d, typpeä 4,15 kg/d ja fosforia 0,16 kg/d. Asukasvastelukuina tämä tarkoittaa typen osalta 277 asukasta, kiintoaineen osalta 3 asukasta ja fosforin osalta 40 asukasta. Tuotantoalueilta tulevien ojien suilla Iijoki on vuorokausisäännöstelyssä ja valuma-alue on suuruudeltaan yli km 2. Iijoen virtaama on esimerkiksi Pahkakosken kohdalla keskimäärin 139 m 3 /s kun vastaava keskivirtaama Koutuanojasta Iijokeen on vain 0,45 m 3 /s. Iijoen pääuomassa turvetuotannon vaikutuksia on näin ollen käytännössä mahdoton havaita. Turvetuottajien yhteistarkkailussa Iijoen pääuomassa vuosittaista seurantaa tulee kuitenkin kolmelle pisteelle Pahkakoskelle (I46), Haapakoskelle (I58) ja Kipinään (I75). Vesistötarkkailun raportoinnissa käytetään hyväksi myös muuta saatavilla olevaa tietoa alueen kuormituksesta ja vesistöstä. Iijoen yhteistarkkailun sisällöstä ja jatkuvuudesta v jälkeen ei ole vielä mitään varmuutta, mutta turvetuotantoalueen lu-

20 20 pahakemuksessa on kuitenkin esitettävä tarkkailuohjelma koko lupakaudelle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Olki-Peurasuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Koutuanojan suulla sekä Iijoen pääuomassa Koutuanojan alapuolella. Olki-Peurasuon kuormituksen vaikutuksia tarkasteltiin myös Iijoen pääuomassa heti Koutuanojan alapuolella. Koutuanojan alapuolella Iijoen valuma-alueen pinta-ala on noin km 2. Pitoisuuslisät on laskettu kuntoonpanovaiheen bruttokuormituksesta vuodenajoittain ja tuotantovaiheelle kesän brutto- ja nettokuormituksesta keskimääräisessä virtaamatilanteessa sekä ali- ja ylivirtaamakaudella. Eri vuodenaikojen virtaamina on käytetty luvussa 1 esitettyjä valumia vastaavia. Ylivalumakauden valumana on käytetty 25 l/s km 2 ja alivalumana on käytetty 3 l/s km 2. Kuormituksena vesistövaikutusarviossa on käytetty edellä esitettyjä kuntoonpano- ja tuotantovaiheen kuormitusarvioita. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita, ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan huomioimatta sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole otettu huomioon. Kuntoonpanovaihe Olki Peurasuon turvetuotantoalue muodostaa pienen osan koko Koutuanojan valuma-alueesta (noin 4 %). Kuntoonpanovaiheen kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisät ojassa ovat kiintoaineen ja COD Mn :n osalta suhteellisen pieniä kaikkina vuodenaikoina, tosin kesällä COD Mn -arvo nousee noin 3,0 mg/l. Talvella varsinkin fosfori- ja typpikuormitus ovat suuremmat kuin muina vuodenaikoina; syksyllä kuormituksen vaikutukset Koutuanojassa ovat vähäisimpiä. Kesällä Koutuanojan typpipitoisuus kohoaa arvion mukaan hieman yli 130 µg/l (veden nykyisen laadun perusteella noin 530 µg:sta/l noin 660 µg:aan/l). Ojan vesi olisi näin lievästi rehevän ja rehevän vesistön rajoilla. Iijoessa Koutuanojan alapuolella Olki-Peurasuon kuntoonpanon aiheuttamat pitoisuuslisäykset jäävät arvion mukaan merkityksettömän pieniksi. Talvella kuormituksen ollessa suurimmillaan fosforipitoisuus kasvaa Iijoessa noin 0,02 µg/l ja typpipitoisuus 0,4 µg/l, joten käytännössä joen ravinnetasossa ei voida havaita nousua. Tuotantovaihe Olki-Peurasuon tuotantovaiheen kuormituksen vaikutukset Koutuanojan veden laatuun ovat nähtävissä lähinnä ravinnepitoisuuksien lievänä kohoamisena. Kesän keskimääräinen nettokuormitus nostaa laskennallisesti arvioituna fosforipitoisuutta 1,9 µg/l ja typpipitoisuutta noin 48 µg/l. Fosforipitoisuus pysyy edelleen alle 70 µg:ssa/l ja typpipitoisuus nousee 530 µg:sta/l noin 580 µg:aan/l, joten ravinnetasossa ei tapahdu merkittävää muutosta. Iijoen veden laatuun tuotantovaiheen kuormituksella ei käytännössä ole vaikutusta; fosforipitoisuus kohoaa pääosin noin 0,01 µg/l ja typpipitoisuus noin 0,2 µg/l.