30 vuotta. Työikäisten kuntoutuksen kehitys Suomessa. Paavo Rissanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "30 vuotta. Työikäisten kuntoutuksen kehitys Suomessa. Paavo Rissanen"

Transkriptio

1 30 vuotta Paavo Rissanen Työikäisten kuntoutuksen kehitys Suomessa Sosiaaliturva on osa sosiaali- ja hyvinvointipolitiikkaa. Se toteutuu vuorovaikutussuhteessa erilaisten ihmisten ja väestöryhmien kanssa. Sen tarkoituksena on tukea näiden sopeutumista ja mukautumista taloudellisissa, terveydellisissä ja vuorovaikutuksellisissa vaikeuksissa, paineissa ja ristiriitatilanteissa (Raitasalo 1995). Sosiaalipolitiikan tehtäväksi on näinä aikoina viranomaiskielessä muotoutunut työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, kehittämiseen ja käyttämiseen tarvittavien edellytysten turvaaminen (Lehto 2001). Monet sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan ja sosiologian asiantuntijat, tutkijat ja keskustelijat näkevät tavoitteet laajempina ja syvällisempinä. Sosiaaliturvajärjestelmät pyrkivät vaikuttamaan ulkoisten ehtojen ja resurssien lisäksi myös ihmisten kokemuksiin, sosiaaliseen kiinnittyneisyyteen ja käyttäytymiseen. Silloin puhutaan turvallisuudentunteesta, terveydentilasta, työkyvystä, työstä, aktiivisesta sopeutumisesta, itsenäisestä toimintakyvystä ja normien mukaisesta käyttäytymisestä (Raitasalo 1995). Perimmäinen tavoite onkin inhimillinen kokonaisuus ihmisten ulkoisen ja sisäisen elämänhallinnan edistäminen. Näin tarkasteltuina sosiaalipolitiikan yhteiskunnalliset tavoitteet ovat sopusoinnussa yksittäisen kansalaisen asettamien elämän pyrkimysten kanssa. 17

2 Elämä on politiikkaa Sosiaaliturva oli 1930-luvulla vielä jokseenkin tuntematonta. Kansalaissodan arvet ja lamakauden jättämä työttömyys olivat rankkoja yhteiskunnan varjoja. Vain 3,6 % ammatissa toimivista kansalaisista oli oikeutettuja eläkkeeseen. Sosiaalivakuutuskomitean mietinnössä (KOM 1935:11) todettiin vuonna 1935, että vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuslakien tärkeä alue on tarpeen tullen antaa soveltuvaa hoitoa vakuutetun työkyvyn palauttamista tai säilyttämistä varten. Tätä voidaan pitää ensimmäisenä yhteiskunnallisena yrityksenä nostaa työikäinen väestönosa köyhäinhuollosta ja avusta aktiiviratkaisujen piiriin. Samalla luotiin pohja sosiaalivakuutuksen myöhemmälle kuntoutusajattelulle, joka on vahvasti taloudellinen eli vakuutustoiminnan säästöt. Komitea totesikin: Jos nimittäin eläkkeensaajan työkyky voidaan palauttaa ja hän voi uudelleen ansaita toimeentulonsa omalla työllään, vapaudutaan suorittamasta eläkettä (Niemelä 1994, Hellsten 2008). Vuosia kestänyt poliittinen kädenvääntö konkretisoitui vuonna 1939 voimaan tulleessa kansaneläkelaissa (KEL 248/1937), joka velvoitti arvioimaan, ketkä olivat työkyvyttömiä ja siten vakuutetuiksi kelpaamattomia. Jokainen työkykyiseksi todettu oli oikeutettu vakuutusturvaan työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalle. Kansaneläkelakiin sisältyi sosiaalivakuutuksen ensimmäinen kuntoutusta koskeva säännös, joka pysyi muuttumattomana seuraavat 20 vuotta (KEL 51 ). Sen mukaan työkyvyttömyyseläkkeen saajalle voitiin työja ansiokyvyn palauttamiseksi järjestää sairaanhoitoa tai ammattiopetusta uuteen, vakuutetulle sopivaksi katsottuun ammattiin sekä myöntää työssä tarvittavia välineitä ja muita apuneuvoja. Työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi voitiin antaa tarkoituksenmukaista sairaanhoitoa. Kannustimeksi lakiin oli kirjattu sanktio. Jos vakuutettu ei halunnut käyttää tarjottuja palveluja, eläkkeen täydennysosa ja lisäeläke voitiin evätä. Sota paha, tahto hyvä Sota-aika muutti käsityksiä työkyvystä. Työkyvyttömätkin tekivät työtä, koska eläketurva oli riittämätön ja työvoima ratkaisevasti vähentynyt. Sotien jälkeen rintamamiehet hakeutuivat työmarkkinoille, sodissa vammautuneet sekä sairaat ja raihnaiset työssä olevat työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkeläisväestöltäkin vaadittiin työkykyisyyttä, koska se sai pääosan toimeentulostaan ansiotyöstä ja sukulaisilta vielä 1950-luvun alkupuolella. Sotavammaisten tarpeet antoivat yleisemmänkin sysäyksen varsinkin vammaisten henkilöiden kuntoutukseen. Sotavammaisten huoltokomitean aloitteesta perustettiin Invalidisäätiö vuonna 1940 ja Kela tuli sen jäseneksi. Laki Sotainvalidien työhuollosta vuodelta 1942 käynnisti sotainvalidien ammattikoulutuksen, työhön sijoituksen, raaka-aine- ja työvälineavun sekä antoi mahdollisuuden opintolainaan. Vaikka sen voimassaolo lakkasi vuonna 1948, jatkui se erityislakina vuoteen 1953 saakka ja toimi invalidihuoltolain pohjana sekä vaikutti olennaisesti työikäisten kuntoutuksen yleiseen kehitykseen. Invalidihuoltolaki (IHL 907/1946) ohjasi keskeisesti sairaiden ja vammaisten palveluja ja tukitoimia. Kelan tehtävä oli toissijaista ja luonteeltaan ehkäisevää sekä työkykyä pa-

3 lauttavaa sairaanhoitoa, jossa eläkemenojen supistamistavoite säilyi. Varsinainen kuntoutuksen tunnusmerkit täyttävä toiminta alkoi kuitenkin varovaisesti. Kuntoutuksen sisältö ja menetelmät olivat kehittymättömiä, taloudelliset resurssit vähäisiä ja sairaalapaikoista oli puute. Kuntoutus sananakin hyväksyttiin käyttöön vuonna Kunnostamisesta tuli kuntouttamisen kautta kuntoutus vasta parikymmentä vuotta myöhemmin (Kallio 1948). Kela ja sosiaaliministeriö sopivat keskenään, että Kela antaa sairaanhoitoa nivelreumatismia sairastaville ja raajainvalideille, joita se lähettää työkyvyttömyysasteen selvittämiseksi Invalidisäätiön sairaalaan tutkimukseen ja välittömän hoidon käynnistämiseksi. Kela oli perustamassa vuonna 1946 Reumasäätiön sairaalaa Heinolaan ja 1954 liittyi Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiön jäseneksi ja sen ammattikoulun ylläpitäjäksi. Sairaalatoimintojen alettua Kela varasi hoitopaikkoja. Invalidisäätiön sairaalassa tutkimusta ja hoitoa sai vuonna 1949 yhteensä 40 ja 1954 kaikkiaan 116 työikäistä henkilöä. Reuman hoito alkoi 1946 ja kasvoi alun 40 henkilöstä vuoteen 1954 mennessä 939:ään (Airaksinen 1982). Tieto lisää tuskaa Kuntoutuksen asiantuntemus kasvoi pienen asiantuntijajoukon siivellä. Vaikka kuntoutus oli vahvasti suunnattu sellaisille henkilöille, joilla oli sairaus, ruumiinvika tai vamma, ne eivät yksin selittäneet vajaatyökykyisyyttä tai invaliditeettia. Ikä, henkiset ja sosiaaliset vajavuudet, ennakkoluulot, epäsosiaalisuus, elintavat ja elämäntilanne kytkeytyvät monesti tilaksi, joka koski koko ihmistä hänen kulloisessakin ympäristössään. Kuntoutuksen katsottiin ihanteellisesti järjestettynä tarvitsevan erikoismiehiä ja -naisia, spesialisteja. Kuntoutuksen monialaisuus ja -ammatillisuus on peräisin 1950-luvulta ja perustekin oli selvä: yhden työntekijän, olkoonpa hän miten pätevä, miten pitkän kokemuksen ja monipuolisen koulutuksen omaava tahansa, on mahdoton olla perehtynyt kaikkiin esille tuleviin kysymyksiin ja kykenevä niitä arvioimaan (Niemi 1953). Mutta miten tieto olisi voinut kasvaa taidoksi, kun koko maassa oli vuonna 1945 noin lääkäriä, kymmenen vuotta myöhemmin alle 2 400? Erikoislääkäreitä oli muutama. Lääkintävoimistelijoita oli vuonna 1953 kaikkiaan 48, vajaa kymmenen vuotta myöhemmin luvun puoliväissä maassa oli 150 sosiaalityöntekijää ja runsas 100 psykologia (Eskelinen 1995). Kuntoutusta oli kuitenkin totuttu luonnehtimaan toimenpiteiden sarjaksi, joka johtaa sairasvuoteelta työpaikalle. Tähän kuuluvina työkaluina lueteltiin vaiheittaisia tapahtumia, kuten fysioterapia ja siihen kuuluvat harjoitukset sekä työhoidon järjestäminen eli toimintaterapeutin puutteessa askarruttajan hoidon kestäessä aloittama työskentely potilaan kanssa. Ammatinvalinnan ohjaus, ammattikoulutus, työhön sijoitus ja muu työhuolto muodistivat ajallaan sen osan monipolvisesta toiminnasta, joka tunsi jo nimen kuntoutusprosessi (Niemi 1962). Asiakkailta odotettiin omaa panosta, jonka herättäminen oli tärkeä osa prosessin hoitoa. Kuntoutustoiminnalle asetettiin jo tuolloin vaatimuksia, jotka sopisivat erinomaisesti nykypäiväänkin (taulukko 1). 19

4 Taulukko 1. Kuntoutustoiminnan vaatimukset (Niemi 1962). Kuntoutuksen tulee elämään Kuntoutuksen hengähdys Sodan haavat näkyivät vielä koko 1950-luvun ajan. Sodan jaloista jouduttiin raivaamaan oma asuinsija, hakemaan työtä, parantamaan kotiympäristöä, opiskelemaan ammattitaito, rakentamaan perhe ja etsimään elämän muita edellytyksiä. Henkinen ilmapiiri oli lamaantunut. Se näkyi jotenkin myös kuntoutuksen kehitysvaiheena, jossa vähäiset taloudelliset ja henkiset resurssit oli käytetty loppuun. Viestejä tuli maan ulkopuolelta, kansainvälisiltä organisaatioilta. YK:n taloudellinen ja sosiaalinen neuvosto haastoi vuonna 1952 kehittämään täydellisen kuntoutusohjelman osana laajempaa terveydenhuolto-, koulutus-, työmarkkina-, sosiaalihuolto- ja muuta hallintoa. 15 pääkohtaa sisältävä ehdotus sisälsi tavoitteen koordinoidusta järjestelmästä ja sen kaiken kattavasta toimintamuodoista eri elämän alueilla. Sitä pidettiin Suomessa eräänlaisena kultaisena standardina, joka tunnettiin vuosien ajan vain pienissä piireissä ja johti alkuun ainoastaan invalidien työhuoltosuositukseen vuonna Kansainvälinen työjärjestö ILO julkaisi ammatillisen kuntoutuksen suosituksen (99/1955), jonka tavoitteena oli saada kuntoutus yleiseen lainsäädäntöön. Se tuli laajasti hyväksytyksi niin, että seuraavan kymmenen vuoden aikana merimieseläke-, huoltoapu-, kansakoulu-, ammattioppilaitos-, työnvälitys-, ammatinvalinnan ohjaus-, tuberkuloosi-, työeläke-, sairausvakuutus- sekä tapaturma- ja liikennevakuutuslait saivat kuntoutusta koskevan säännöksen. Suositus toimi myös pohjana kuntoutuksen yleisemmälle kehittämiselle kuten Vakuutusalan Kuntouttamiskeskus VKK:n perustamiselle ja vuoden 1966 Kuntoutuskomitean laatimalle ammatillisen kuntoutuksen kehittämissuunnitelmalle (KOM 1966: A 8). Kansaneläke ja sitä säätelevä laki (KEL 347/1956) muuttuivat radikaalisti vuonna Uudistukseen sisältyi kuntoutussäännös, josta poistettiin aikaisempi eläkemenojen vähenemisen tavoite. Myös sanktiomääräys poistettiin ja kuntoutus kohdistui nyt kaikkiin 16 vuotta täyttäneisiin kansalaisiin. Perusteluissa korostettiin, että niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta työkyvyn säilyminen on suurimerkityksellistä eikä menetettyä työkykyä voida korvata eläkkeen myöntämisellä. Kuntoutukseen tuli ehkäisevä periaate. Pysyvän työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi voitiin järjestää lääkintähuollon lisäksi koulutusta ja työhuoltoa. Kuntoutustutki-

5 muksia oli alettu tehdä jo lain valmistelun aikana Työterveyslaitoksessa vuodesta 1953 ja vähän myöhemmin myös Invalidisäätiön sairaalassa, joiden ansiosta tiimityön vakiintuminen alkoi. Vauhdikkaan kehityksen aika 1960-luku oli sekä sosiaaliturvan että kuntoutuksen vuosikymmen. Sosiaalipolitiikan haasteiden rinnalla korostui kuntoutuksen yhteiskuntapoliittinen merkitys. Kuntoutus nähtiin terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja työvoimapolitiikan täydennyksenä, joka tehosti näiden alueiden toimintaa ja sopi niille annettuihin tavoitteisiin. Uudet kuntoutusta järjestävät viranomaiset astuivat näyttämölle niin, että aikaisempi yhtenäinen kuntoutusjärjestelmä hajosi ja sekosi (Niemi 1969). Mukaan tulivat tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutus, Kela, työhallinto ja ammattikasvatushallitus. Tuoreeltaan jouduttiin ihmettelemään, miten saadaan nämä yhteiskunnan resurssit koordinoiduksi niin, että ne palvelisivat tuloksellisesti sekä yhteiskunnan että yksilön tavoitteita. Keskustelu jatkuu tänä päivänäkin eikä ratkaisua ole näköpiirissä. Vuoden 1961 työntekijäin eläkelain lisäksi annettiin yrittäjiä, julkisen sektorin työntekijöitä ja muita ryhmiä koskevia vastaavia säännöksiä. Hyvään tietoon perustuva yhteiskunnan kehittäminen korostui taloudellisen, väestöllisen, poliittisen ja ideologisen murroksen keskellä. Sosiaalipolitiikan painoarvo korostui ja puoluepolitiikka oli siinä innolla mukana. Koko suomalaisen sosiaaliturvan kannalta keskeistä oli sairausvakuutuslain (SVL 364/1963 ja SVA 538/1964) voimaantulo vuonna Kansaneläke- ja sairausvakuutuslait toimivat kuntoutuksen puitelakeina niin, että edellinen oikeutti ja jälkimmäinen velvoitti järjestämään kuntoutusta. Puitelait mahdollistivat kaikkien vallitsevan käsityksen mukaan tarpeellisten kuntoutuskäytäntöjen sisällyttämisen Kelan järjestämän kuntoutuksen piiriin. SVL:n 60 laajensi kuntoutuspalelut koko kansan käyttöön iästä ja työasemasta riippumatta. Sen tavoitteena oli työ- ja toimintakyvyn edistäminen tai heikkenemisen ehkäisy. Oikeus kuntoutukseen oli niillä henkilöillä, joilla oli pitkäaikaissairaus, vika tai vamma, joka rajoittaa työn tai ammatin valintaa tai harjoittamista, alentaa työ- ja toimintakykyä tai tekee niiden säilymisen uhanalaiseksi. Vuosien aikana työskennellyt Kelan kuntouttamistoimikunta näki kuntoutuksen yksilöllisen kehitysprosessin hyväksi suoritettuina toimenpiteinä. Tavoitteena oli se, että vajaakuntoinen henkilö saavuttaa kuntoutuksen avulla mahdollisimman hyvän fyysisen toimintakyvyn, sosiaalisen kelpoisuuden ja henkilökohtaisen tyytyvyyden. Toimenpiteet koostuivat kuntoutustutkimuksista sekä lääkinnällisestä ja sosiaalisesta kuntoutuksesta, jonka tärkein lohko oli ammatillinen kuntoutus. Työssä olevien ennalta ehkäisevän kuntoutuksen korostaminen pohjusti seuraavalla vuosikymmenellä varhaiskuntoutuksen kehittämistä. Kuntoutuksen tehtäväalue laajeni ja mm. työklinikat aloittivat toimintansa vuonna 1963 (Järvisalo ym. 2001). Kuntoutuksen kasvun ja kehityksen aika alkoi ja Kela loi valtakunnallisen kuntoutuksen toimintaorganisaation. Sille ei

6 kuitenkaan mahtanut mitään, että historian arvovaltaisimman, viisaimman ja edistyksellisimmän kuntoutuskomitean (KOM 1966: A 8) lainsäädännön tarkistaminen ja periaateehdotus kuntoutustoiminnan kokonaisohjelmaksi kariutui ja vesittyi eri tahojen kaunaiseen erimielisyyteen. Se voisi kuitenkin edelleen toimia tämän päivän kuntoutusta toteuttavien organisaatioiden oppikirjana. Varhaiskuntoutuksen aika Työn ja työelämän työntekijöille asettamia vaatimuksia ja yhteiskunnassa tapahtuvia kouristuksia on opittu tunnistamaan paljon myöhemmin kuin sairauden, vian tai vamman yksilölle aiheuttamia ongelmia. WHO tähdensi vuonna 1976 kuntoutuksen laajentamisen tarvetta erityisesti varhaiskuntoutuksen suuntaan, koska sairauksien ja vammojen ehkäisy on tehokkaampaa ja taloudellisempaa kuin niiden jälkiseurausten korjaaminen. Samalla kiinnitettiin huomiota kuntoutuspalvelujen saatavuuteen ja kattavuuteen. Tällainen kannanotto on ollut epäilemättä myös viittaus siihen, että muiden kuin puhtaasti lääketieteellisten tekijöiden merkitys työkyvyttömyyden aiheuttajana on kasvanut. Ihmiskuvan poikkitieteellisyys on keskeisin kuntoutuksen lähtökohta (Rissanen 1992). Varhaiskuntoutuksen ehkäisevä näkökulma oli ominaista juuri suomalaiselle kuntoutusajattelulle. Se on kirjattu sosiaalivakuutuksen lainsäädäntöön jo varhain. Varhaiskuntoutuksella tarkoitettiin kuntoutustarpeen mahdollisimman varhaista toteamista sekä ennakoitavissa olevan tai todennäköisesti kehittyvän pitkäaikaisen haitan ehkäisyä. Se kohdistetaan työkykyiseen ja työssäkäyvään väestöön. Kun kuntoutuksen järjestäjä ja maksaja on sosiaalivakuutuslaitos, päätös kuntoutuksesta tehdään sairauden ja sen oireiden perusteella. Eli sairauden, vian ja vamman mantra on säilynyt lainsäädännössä 1700-luvulta saakka, vaikka kukaan ei nykymaailmassa tiedä, mitä tässä vialla tarkoitetaan tai viittaako se johonkin salaiseen tulkintaan tai peräti rehabsaurukseen (Suikkanen A & Lind J (2007) luvulla selvitettiin muutamassa tutkimuksessa ja selvityksessä työllisen väestön varhaiskuntoutuksen tarvetta, joka vaihteli 5 10 %:n välillä luvulla Kunnallinen Eläkelaitos, Helsingin kaupunki ja Kuntoutussäätiö kehittivät myös kaupungin työntekijöiden kuntoutuksen toimintamallia. Valtiokonttori aloitti varhaiskuntoutuskokeilun kolmessa valtion virastossa vuonna Laajamittainen kehitystyö alkoi Kelan toimesta vuonna Siihen liittyi myös tutkimustyötä. Alkuvaiheessa toiminta eteni työpaikkaja ammattialakohtaisina kokeiluina, joiden lähtökohtina olivat yksilön ja työyhteisön tarpeet, työn ja ammatin asettamat erityisvaatimukset ja terveyden vaalimisen ensisijaisuus sairauden hoitamiseen nähden. Kokeilu- ja kehitystyössä oli mukana useita eri tahoja: Työturvallisuuskeskus ja sen turvallisuustyön työalatoimikunta aloitteentekijöinä, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, kaksi ammattioppilaitosta, valtion alueellinen työterveysasema, Kuopion aluetyöterveyslaitos, Kelan keskus- ja aluehallinto ja tutkimuslaitokset, valtionhallinto sekä työpaikkojen johdon, työntekijöiden ja työterveyshuollon edustus.

7 Kuntoutusmallia haettiin Yhdysvalloista, Norjasta ja Ruotsista. Kuntoutuksesta rakentui lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen risteytys, koska maksaja suostui valitsemaan mukaan vain raihnaisia, sairaita ja eläkevaihtoehtoa kaipaavia raskaan työn raatajia, joiden elintavat olivat metsässä. Toiminnalle annettiin nimeksi ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK. Sillä korostettiin monipuolista kokonaisuutta, joka sisälsi terveyden edistämisen, työstä selviytymisen opettamisen, työprosessien hallinnan ja turvatekijöiden harjoittelun sekä työpaikan odotusten selvittelyn. Toisin kuin naapurimaissa, kuntoutus toteutettiin läheisessä yhteistyössä työpaikan johdon, työterveyshuollon, työsuojelun ja työnjohdon kanssa suunnitellen, sopien ja osittain myös toteuttaen (Rissanen 1992). Pitkästä, alkuun 3 4 viikkoa kestävästä kuntoutuslaitosjaksosta siirryttiin 1 2 viikon jaksoihin niin, että osa kuntoutuksesta tehtiin työpaikoilla, jonne kuntoutustyöntekijät jalkautuivat suunnitelmallisella tavalla. Varhaiskuntoutuksesta tuli prosessi, joka toteutui lyhyinä jaksoina noin vuoden ajan. Se alkoi olla yhä enemmän oppimistapahtuma, johon panostettiin sekä työpaikalla, kuntoutuja omassa arjessaan ja kuntoutuslaitoksessa. Kymmenen vuoden kuluessa toimintamalli istutettiin 18 laitokseen yhteisin suunnittelukokouksin, kouluttamalla, tiedottaen ja käytäntöjä seuraten. Pienet työpaikat, yksityiset yritykset ja yrittäjät olivat ja ovat edelleen suuria kuntoutuksen haasteita (Korhonen 2004). Sairaus ja varhaiskuntoutus On arvioitu, että 40 %:lla aikuisväestöstä on pitkäaikaissairaus ja kolmasosalla näistä se haittaa työkykyä. Näistä voisi kertyä helpostikin iso joukko kuntoutusasiakkaita, jos vain sairaus olisi ainoa kuntoutuksen aihe. Totuus muuttui 1990-luvulla, jolloin löydettiin outo joukko työssä olevia terveitä työkykyongelmaisia. Eri tutkimusten mukaan 6 27 % työntekijöistä on sellaisia. Sairauden esiastekaan ei ilman diagnoosia riitä kuntoutuspäätöksen saamiseksi, vaikka erilaisten riskien kasautumisen tiedetään ennustavan sairastumista ja työkyvyttömyyttä. Terveet voidaan jättää oman onnensa varaan. Joku voi olla liian sairas saadakseen työkykykuntoutusta, joku liian terve. ASLAK -toiminnan kohdejoukko on myös muuttunut niin, että raskaan ruumiillisen työn kouluttamattomat tekijät ovat harvinaisia ja pääasiassa aivotyötä tekevät ovat enemmistönä. Työn muutos on tapahtunut niin nopeasti ja konkreettisesti, että ihminen sen keskellä on hämillään. Sitä säestää ja painostaa työmarkkinoiden ja työelämän muutos. Vielä terveen mutta työssä selviytymisen ongelmien kanssa kamppaileva kaipaa ratkaisuja aivan eri asioihin kuin aikaisemmat sairauksiensa kanssa työssä olleet ihmiset (taulukko 2).

8 Taulukko 2. Terveen työkykyongelma (Järvikoski ym. 1991). elämän vastoinkäymiset tai elintavat Niinpä onkin ilolla tervehdittävä sitä työkykykuntoutuksen suuntausta, joka lähtee kasvatustieteen ja erityisesti aikuiskasvatuksen tiedeperustasta. Siinä korostuu työtä koskevan tiedon hankinta ja sen analysointi. Samalla etsitään työvälineitä yhdessä työterveyshuollon kanssa, kiinnitetään huomio toimintaympäristöön ja edistetään työhyvinvointia työtä kehittämällä. Työssä jaksamisen arkiset ongelmat saadaan näin oikeaan valoon eikä odoteta, että psykiatri vääntäisi niistä sairauden vaikka ihmiselämässä vain muuten kuhisee (Ylisassi 2001, Korhonen 2004, Mäkitalo ym. 2008). Lainsäädännön kokonaisuudistus Vuonna 1991 saatiin valmiiksi pitkään jatkunut suunnittelu kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Se toi mukanaan kolme kokonaan uutta lakia ja 25 uutta lainkohtaa jo olemassa oleviin säännöksiin. Yleisenä tavoitteena oli kuntoutusjärjestelmän työnjaon selkiyttäminen, yhteisyön parantaminen ja asiakkaan aseman korostaminen. Lisäksi korostettiin työikäisten työkyvyn ylläpitämistä ja parantamista, eläkkeelle siirtymisen ehkäisyä sekä toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä. Eläkelaitoksia velvoitettiin kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseen ja palvelujen piiriin ohjaukseen silloin, kun eläke hylätään. Tosiasiallisesti kuntoutustarpeen selvitysvelvollisuus tuli Kelalle, jolle rakennettiin kokonaan uusi, laitoksen muusta toiminnasta erillään oleva laki. Ammatillinen kuntoutus oli järjestämisvelvollisuuden piirissä ja siihen kelvollisella hakijalla oli vahva oikeus kuntoutukseen. Muuta työikäisten kuntoutusta, mm. varhaiskuntoutusta voitiin toteuttaa vain harkinnanvaraisesti, eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän mukaisesti. Kuntoutuksen ajalta maksettava toimeentuloturva säädettiin laajalti Kelan tehtäväksi. Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä koski kaikkia kuntoutustahoja, mutta oli rakenteellisesti julkisen terveydenhuollon vastuulla. Sen merkitys jäi vähäiseksi ja laki uudistettiin vuonna 2003 (L497/2003). Edelleenkään sillä ei ole suurta merkitystä työikäisten kuntoutuksen kohdentamisen tai kehittämisen kannalta kuin enintään joissakin yksittäisissä ongelmatilanteissa. Ammatillisen kuntoutuksen haasteet Lainsäädännön kokonaisuudistus merkitsi Kelan järjestämän perinteisen ammatillisen kuntoutuksen vähenemistä kahdesta syystä. Työeläkelaitosten odotettiin ottavan päävas-

9 tuun vakiintuneissa työsuhteissa olevien kuntoutuksesta ja Kelan kuntoutuslain mukaisen vajaakuntoisten ammatilliseen kuntoutuksen pääsyn ehtona oli sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva olennainen työ- ja ansiokyvyn heikkeneminen. Työeläkekuntoutus lisääntyi kuitenkin kokonaisuutena vähän, vaikka kasvuprosentit olivatkin suuria. Kelassa rakennettiin uusi ammatillisen kuntoutuksen prosessimalli, joka poikkesi perinteisestä koulutuspohjaisesta kuntoutuksesta siinä, että se ei edellyttänyt pitkiä työkokeilu-, kurssi- tai koulutusjaksoja eikä siten työstä tai kotoa poissaoloja. Kohderyhmänä oli ennen muuta työelämässä olevat ikääntyvät ja raihnautuvat työntekijät. Toiminnan nimeksi tuli työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli TYK-toiminta, jonka tausta-ajatuksena oli räätälöity palvelu työkykyään eri syistä menettäville henkilöille. Kuntoutus tapahtui olemassa olevan oman ammattitaidon pohjalta. Se ei tähdännyt työn tai ammatin vaihtoon. Lyhyinä jaksoina valituissa kuntoutusyksiköissä toteutettu ja työpaikkaan sidottu prosessi kesti käytännössä puolitoista vuotta, vaikka alun perin se oli tarkoitus toteuttaa yksilön valmennuksen, työkyvyn kehittymisen ja motivaation tarpeista lähtien (Rissanen 1992). Työyhteisön kytkeminen mukaan merkitsi yhteisön vastuun ottamista työkäytäntöjen luomisesta, kehittämisessä ja toteutuksessa. Työpaikan sisäisen yhteistyön ohella toiminnan tahoja olivat työterveyshuolto, Kela ja kuntoutuksen toteuttaja. Haasteeksi muodostuivat yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, kuntoutusprosessiin osallistuvien asiantuntemuksen riittämättömyys, valmennuksen ohuus ja päätöksenteon arvaamattomuus. Taustalla on liian moneen, lähes 40 kuntoutuslaitokseen hajautettu palvelu ja Kelan hylkäävät kuntoutuspäätökset, jotka ovat johtaneet osaavien laitosten vajaakäyttöön. Vuonna 2007 peräti 34,2 % TYK-hakemuksista hylättiin, kuntoutustutkimuksista 25 % ja kuntoutustarveselvityksistäkin joka viides. Jäljet johtavat lakitehtaalle. Vuonna 2005 sekä Kelan (KKL 566/2005) että työeläkelaitosten (TEL 395/2006) kuntoutuslait uudistettiin ja selkiytettiin. Niihin otettiin mukaan työkyvyttömyyden uhka lähimmän noin viiden vuoden aikana, jonka toteaminen antaa hakijalle subjektiivisen oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen. Kelalle jätettiin toiseksi kriteeriksi entinen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennainen heikkeneminen. Uudistuksen tavoitteena oli mm. varhaistaa ammatillisen kuntoutuksen aloittamista ja parantaa työntekijöiden työssä selviytymistä ja jatkamista. Ammatillisen kuntoutuksen kriteerit ovat kuitenkin tiukentuneet eikä kuntoutus ole muuttunut ainakaan varhaiskuntoutuksen suuntaan. Kelan osuus on laskusuunnassa ja kummassakin järjestelmässä hylkäävät päätökset ovat lisääntyneet. Ammatillisella kuntoutuksella on todella paljon haasteita edessään uudistaakseen toimintamalleja eläkkeellä olon ja palkkatyön välimaastoon. Lopuksi Työikäisten kuntoutus on edelleen kehitysradallaan. Sen mahdollisuudet ovat vielä käyttämättä. Uudemmat toimintamallit ovat kärsimässä tarpeetontakin tuskaa osittain lainsäädännön, osittain vallattoman

10 kehityksen ja riittämättömän osaamisen rattaissa. ASLAK yskii työn ja työelämän kourissa. Sen kehittäminen ja siirtäminen ammatilliseksi varhaiskuntoutukseksi olisi kiitos kuntoutusajattelulle. TYK on terveellä pohjalla toimiva prosessi, jonka keskiössä on työpaikka ja työterveyshuolto omassa välineettömässä tilanteessaan. Molemmissa on kehitettävä osaamista mieluummin nykyistä harvempiin yksiköihin, päätöksentekoa Kelan toimistoissa ja lakia niin, etteivät työkyvyttömyyden uhkan sekä sairauden, vian ja vamman käsitteet estä oikeita valintoja. Näin juhlavuoden kunniaksi: Tämä on meidän yrityksemme, me olemme pääoma, työvoima, liikevaihto ja tuotanto, johtoporras ja osakkaat, tappio ja voitto. Me olemme elämä. Se tapahtuu juuri nyt. Lassi Nummi: Kello puoli kolme (osa), kirjassa Maailma, yhä. Paavo Rissanen, erikoislääkäri, kuntoutuksen ja musiikkilääketieteen erityispätevyys, 40 vuotta kuntoutustyössä Kirjallisuus Airaksinen M (1982) Kansaneläkelaki ja sairausvakuutuslaki Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminnan perustana. Teoksessa Käytäntö ja kehittäminen. Kuntouttamisjohtaja Veikko Niemelle 60-vuotispäivän johdosta omistettu juhlakirja. Helsingin Liikekirjapaino, Helsinki Eskelinen E (1995) Kuntoutus Teoksessa Työkyky ja kuntoutus nykytila ja tulevaisuus, Ilmarinen J & Järvikoski A (toim.). Työterveyslaitos & Kuntoutussäätiö, Hellsten K (2008) Miten turvataan niiden toimeentulo, joiden kädessä kynä hidastuu ja kirves herpoaa? Teoksessa Suomen kansan eläke, Hagfors R, Hellsten K, Sakslin M (toim.). Kelan tutkimusosasto, Helsinki, Järvikoski A, Tossavainen A, Rissanen H (1991) Työkyvyn aleneminen ilman sairautta? Keskustelualoite varhaiskuntoutuksen käynnistämisperusteista. Kuntoutus 3, Järvisalo J, Huunan-Seppälä A, Laine A, Rissanen P (2001) Kansaneläkelaitoksen hoitamat sosiaaliturvajärjestelmät ehkäisevän yhteiskuntapolitiikan ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Teoksessa Sosiaalivakuutus ja terveyden edistäminen, Järvisalo J, Lahtinen E, Koskinen-Ollonqvist P (toim.). Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2001:13, Helsinki, 51 82

11 Kallio K E (1948) Vajaakuntoisten kuntouttaminen Yhdysvalloissa. Suomen Lääkärilehti 17, Korhonen M (2004) Työhyvinvointia & tulosta työtä kehittämällä. Ranuan pienyritysten työnkehittämishanke Tykes, Helsinki Lehto M (2001) Sosiaalipolitiikka edistyksen asialla. Vastapaino, Tampere Mäkitalo J, Suikkanen A, Ylisassi H, Linnakangas R (2008) Kuntoutus ja työelämä. Teoksessa Kuntoutus, 2. painos. Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A (toim.). Duodecim, Helsinki, Niemelä H (1994) Suomen kokonaiseläkejärjestelmän muotoutuminen, 2. painos. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja, Helsinki Niemi V (1953) Kuntouttamisesta. Huoltaja 23, Niemi V (1962) Kuntouttamisen yleissuunnitelman kehittäminen. Eripainos Sosiaalinen Aikakauskirja, 9 10 Niemi V (1969) Näkökohtia kuntoutusjärjestelmämme kehitysvaiheesta. Sosiaalinen aikakauskirja 3, Raitasalo R (1995) Elämänhallinta sosiaalipolitiikan tavoitteena. Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 1, Helsinki Rissanen P (1992) Suomalaisen varhaiskuntoutustoiminnan historia ja kehitysnäkymät. Teoksessa Varhaiskuntoutus 1992, Anttonen M (toim.). Suomen Teollisuuslääketieteen Yhdistys Pohjois-Suomen alaosasto, Oulu, 9 12 Rissanen P (1992) Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. Invalidihuolto 3, Rissanen P (1994) Ammatillisen kuntoutuksen uudet tuulet. Duodecim 110, Suikkanen A & Lind J (2007) Rehabsaurus lajinsa viimeinen? Keskustelun avaus kuntoutuksen tulevaisuuden haasteisiin. Kuntoutus 2, 4 8 Ylisassi H (2001) Uuden sukupolven kuntoutusmallia kehittämässä. Teoksessa Viimeinen tykykirja?, Paso E, Mäkitalo J, Palonen J (toim.). Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus & Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, Kokkola,

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri 9.2.2017 Kelan kuntoutus nuorille Esityksessä keskityn Kelan ammatilliseen kuntoutukseen Myöntöedellytykset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sotilasvammalakia muutettavaksi siten, että sotainvalideille, joiden sotilasvammalain

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri Kuntoutus Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri 24.3.2017 Kelan kuntoutustoiminnan perusta ja tavoite Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahalaki KKRL 566/2005 Kuntoutus

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖN KOKEMUKSIA JA HAASTEITA. Pertti Heikkilä ylilääkäri kuntoutusyksikkö Helsingin terveyskeskus 28.9.

KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖN KOKEMUKSIA JA HAASTEITA. Pertti Heikkilä ylilääkäri kuntoutusyksikkö Helsingin terveyskeskus 28.9. KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖN KOKEMUKSIA JA HAASTEITA Pertti Heikkilä ylilääkäri kuntoutusyksikkö Helsingin terveyskeskus 28.9.2012 1 ASIAKASYHTEISTYÖN SÄÄDÖKSET Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena

Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena 1 Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija, VTT, dos. Kelan tutkimus Työhönkuntoutukselle

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Vakuutuskassatoiminnasta hyvinvointia. Vakuutuskassat ry

Vakuutuskassatoiminnasta hyvinvointia. Vakuutuskassat ry Vakuutuskassatoiminnasta hyvinvointia Vakuutuskassa Vakuutuskassa on vakuutuslaitos, joka vakuutustoimintaa liikemäisesti harjoittamatta myöntää mm. korvausta kuoleman, sairauden, vian tai vamman johdosta

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus

Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus Mats Brommels Medical Management Centre 09.06.2017 Agenda Todellisuus Tulevaisuus Tarkoituksenmukaisuus Markkinat Rajat ylittävä hoito kansallisen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa Kuormitus hallintaan-seminaari 5.6.2017 Kristiina Niemelä Kaunialan sairaala, kuntoutuksen johtaja FT, TtM, ft 5.6.2017

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa Välityömarkkinoiden työpaja 1/2017 Ilkka Rantanen, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, TKK-Pilotit hanke Terveydentilan

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Kuntoutus tie parempaan elämään

Kuntoutus tie parempaan elämään KATSAUS Tiina Huusko Auli Tormonen Kuntoutus tie parempaan elämään Kuntoutuksen avulla voidaan kohentaa väestön työ- ja toimintakykyä, edistää terveyttä sekä antaa ihmisille voimavaroja oman elämän hallintaan.

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot