30 vuotta. Työikäisten kuntoutuksen kehitys Suomessa. Paavo Rissanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "30 vuotta. Työikäisten kuntoutuksen kehitys Suomessa. Paavo Rissanen"

Transkriptio

1 30 vuotta Paavo Rissanen Työikäisten kuntoutuksen kehitys Suomessa Sosiaaliturva on osa sosiaali- ja hyvinvointipolitiikkaa. Se toteutuu vuorovaikutussuhteessa erilaisten ihmisten ja väestöryhmien kanssa. Sen tarkoituksena on tukea näiden sopeutumista ja mukautumista taloudellisissa, terveydellisissä ja vuorovaikutuksellisissa vaikeuksissa, paineissa ja ristiriitatilanteissa (Raitasalo 1995). Sosiaalipolitiikan tehtäväksi on näinä aikoina viranomaiskielessä muotoutunut työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, kehittämiseen ja käyttämiseen tarvittavien edellytysten turvaaminen (Lehto 2001). Monet sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan ja sosiologian asiantuntijat, tutkijat ja keskustelijat näkevät tavoitteet laajempina ja syvällisempinä. Sosiaaliturvajärjestelmät pyrkivät vaikuttamaan ulkoisten ehtojen ja resurssien lisäksi myös ihmisten kokemuksiin, sosiaaliseen kiinnittyneisyyteen ja käyttäytymiseen. Silloin puhutaan turvallisuudentunteesta, terveydentilasta, työkyvystä, työstä, aktiivisesta sopeutumisesta, itsenäisestä toimintakyvystä ja normien mukaisesta käyttäytymisestä (Raitasalo 1995). Perimmäinen tavoite onkin inhimillinen kokonaisuus ihmisten ulkoisen ja sisäisen elämänhallinnan edistäminen. Näin tarkasteltuina sosiaalipolitiikan yhteiskunnalliset tavoitteet ovat sopusoinnussa yksittäisen kansalaisen asettamien elämän pyrkimysten kanssa. 17

2 Elämä on politiikkaa Sosiaaliturva oli 1930-luvulla vielä jokseenkin tuntematonta. Kansalaissodan arvet ja lamakauden jättämä työttömyys olivat rankkoja yhteiskunnan varjoja. Vain 3,6 % ammatissa toimivista kansalaisista oli oikeutettuja eläkkeeseen. Sosiaalivakuutuskomitean mietinnössä (KOM 1935:11) todettiin vuonna 1935, että vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuslakien tärkeä alue on tarpeen tullen antaa soveltuvaa hoitoa vakuutetun työkyvyn palauttamista tai säilyttämistä varten. Tätä voidaan pitää ensimmäisenä yhteiskunnallisena yrityksenä nostaa työikäinen väestönosa köyhäinhuollosta ja avusta aktiiviratkaisujen piiriin. Samalla luotiin pohja sosiaalivakuutuksen myöhemmälle kuntoutusajattelulle, joka on vahvasti taloudellinen eli vakuutustoiminnan säästöt. Komitea totesikin: Jos nimittäin eläkkeensaajan työkyky voidaan palauttaa ja hän voi uudelleen ansaita toimeentulonsa omalla työllään, vapaudutaan suorittamasta eläkettä (Niemelä 1994, Hellsten 2008). Vuosia kestänyt poliittinen kädenvääntö konkretisoitui vuonna 1939 voimaan tulleessa kansaneläkelaissa (KEL 248/1937), joka velvoitti arvioimaan, ketkä olivat työkyvyttömiä ja siten vakuutetuiksi kelpaamattomia. Jokainen työkykyiseksi todettu oli oikeutettu vakuutusturvaan työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalle. Kansaneläkelakiin sisältyi sosiaalivakuutuksen ensimmäinen kuntoutusta koskeva säännös, joka pysyi muuttumattomana seuraavat 20 vuotta (KEL 51 ). Sen mukaan työkyvyttömyyseläkkeen saajalle voitiin työja ansiokyvyn palauttamiseksi järjestää sairaanhoitoa tai ammattiopetusta uuteen, vakuutetulle sopivaksi katsottuun ammattiin sekä myöntää työssä tarvittavia välineitä ja muita apuneuvoja. Työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi voitiin antaa tarkoituksenmukaista sairaanhoitoa. Kannustimeksi lakiin oli kirjattu sanktio. Jos vakuutettu ei halunnut käyttää tarjottuja palveluja, eläkkeen täydennysosa ja lisäeläke voitiin evätä. Sota paha, tahto hyvä Sota-aika muutti käsityksiä työkyvystä. Työkyvyttömätkin tekivät työtä, koska eläketurva oli riittämätön ja työvoima ratkaisevasti vähentynyt. Sotien jälkeen rintamamiehet hakeutuivat työmarkkinoille, sodissa vammautuneet sekä sairaat ja raihnaiset työssä olevat työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkeläisväestöltäkin vaadittiin työkykyisyyttä, koska se sai pääosan toimeentulostaan ansiotyöstä ja sukulaisilta vielä 1950-luvun alkupuolella. Sotavammaisten tarpeet antoivat yleisemmänkin sysäyksen varsinkin vammaisten henkilöiden kuntoutukseen. Sotavammaisten huoltokomitean aloitteesta perustettiin Invalidisäätiö vuonna 1940 ja Kela tuli sen jäseneksi. Laki Sotainvalidien työhuollosta vuodelta 1942 käynnisti sotainvalidien ammattikoulutuksen, työhön sijoituksen, raaka-aine- ja työvälineavun sekä antoi mahdollisuuden opintolainaan. Vaikka sen voimassaolo lakkasi vuonna 1948, jatkui se erityislakina vuoteen 1953 saakka ja toimi invalidihuoltolain pohjana sekä vaikutti olennaisesti työikäisten kuntoutuksen yleiseen kehitykseen. Invalidihuoltolaki (IHL 907/1946) ohjasi keskeisesti sairaiden ja vammaisten palveluja ja tukitoimia. Kelan tehtävä oli toissijaista ja luonteeltaan ehkäisevää sekä työkykyä pa-

3 lauttavaa sairaanhoitoa, jossa eläkemenojen supistamistavoite säilyi. Varsinainen kuntoutuksen tunnusmerkit täyttävä toiminta alkoi kuitenkin varovaisesti. Kuntoutuksen sisältö ja menetelmät olivat kehittymättömiä, taloudelliset resurssit vähäisiä ja sairaalapaikoista oli puute. Kuntoutus sananakin hyväksyttiin käyttöön vuonna Kunnostamisesta tuli kuntouttamisen kautta kuntoutus vasta parikymmentä vuotta myöhemmin (Kallio 1948). Kela ja sosiaaliministeriö sopivat keskenään, että Kela antaa sairaanhoitoa nivelreumatismia sairastaville ja raajainvalideille, joita se lähettää työkyvyttömyysasteen selvittämiseksi Invalidisäätiön sairaalaan tutkimukseen ja välittömän hoidon käynnistämiseksi. Kela oli perustamassa vuonna 1946 Reumasäätiön sairaalaa Heinolaan ja 1954 liittyi Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiön jäseneksi ja sen ammattikoulun ylläpitäjäksi. Sairaalatoimintojen alettua Kela varasi hoitopaikkoja. Invalidisäätiön sairaalassa tutkimusta ja hoitoa sai vuonna 1949 yhteensä 40 ja 1954 kaikkiaan 116 työikäistä henkilöä. Reuman hoito alkoi 1946 ja kasvoi alun 40 henkilöstä vuoteen 1954 mennessä 939:ään (Airaksinen 1982). Tieto lisää tuskaa Kuntoutuksen asiantuntemus kasvoi pienen asiantuntijajoukon siivellä. Vaikka kuntoutus oli vahvasti suunnattu sellaisille henkilöille, joilla oli sairaus, ruumiinvika tai vamma, ne eivät yksin selittäneet vajaatyökykyisyyttä tai invaliditeettia. Ikä, henkiset ja sosiaaliset vajavuudet, ennakkoluulot, epäsosiaalisuus, elintavat ja elämäntilanne kytkeytyvät monesti tilaksi, joka koski koko ihmistä hänen kulloisessakin ympäristössään. Kuntoutuksen katsottiin ihanteellisesti järjestettynä tarvitsevan erikoismiehiä ja -naisia, spesialisteja. Kuntoutuksen monialaisuus ja -ammatillisuus on peräisin 1950-luvulta ja perustekin oli selvä: yhden työntekijän, olkoonpa hän miten pätevä, miten pitkän kokemuksen ja monipuolisen koulutuksen omaava tahansa, on mahdoton olla perehtynyt kaikkiin esille tuleviin kysymyksiin ja kykenevä niitä arvioimaan (Niemi 1953). Mutta miten tieto olisi voinut kasvaa taidoksi, kun koko maassa oli vuonna 1945 noin lääkäriä, kymmenen vuotta myöhemmin alle 2 400? Erikoislääkäreitä oli muutama. Lääkintävoimistelijoita oli vuonna 1953 kaikkiaan 48, vajaa kymmenen vuotta myöhemmin luvun puoliväissä maassa oli 150 sosiaalityöntekijää ja runsas 100 psykologia (Eskelinen 1995). Kuntoutusta oli kuitenkin totuttu luonnehtimaan toimenpiteiden sarjaksi, joka johtaa sairasvuoteelta työpaikalle. Tähän kuuluvina työkaluina lueteltiin vaiheittaisia tapahtumia, kuten fysioterapia ja siihen kuuluvat harjoitukset sekä työhoidon järjestäminen eli toimintaterapeutin puutteessa askarruttajan hoidon kestäessä aloittama työskentely potilaan kanssa. Ammatinvalinnan ohjaus, ammattikoulutus, työhön sijoitus ja muu työhuolto muodistivat ajallaan sen osan monipolvisesta toiminnasta, joka tunsi jo nimen kuntoutusprosessi (Niemi 1962). Asiakkailta odotettiin omaa panosta, jonka herättäminen oli tärkeä osa prosessin hoitoa. Kuntoutustoiminnalle asetettiin jo tuolloin vaatimuksia, jotka sopisivat erinomaisesti nykypäiväänkin (taulukko 1). 19

4 Taulukko 1. Kuntoutustoiminnan vaatimukset (Niemi 1962). Kuntoutuksen tulee elämään Kuntoutuksen hengähdys Sodan haavat näkyivät vielä koko 1950-luvun ajan. Sodan jaloista jouduttiin raivaamaan oma asuinsija, hakemaan työtä, parantamaan kotiympäristöä, opiskelemaan ammattitaito, rakentamaan perhe ja etsimään elämän muita edellytyksiä. Henkinen ilmapiiri oli lamaantunut. Se näkyi jotenkin myös kuntoutuksen kehitysvaiheena, jossa vähäiset taloudelliset ja henkiset resurssit oli käytetty loppuun. Viestejä tuli maan ulkopuolelta, kansainvälisiltä organisaatioilta. YK:n taloudellinen ja sosiaalinen neuvosto haastoi vuonna 1952 kehittämään täydellisen kuntoutusohjelman osana laajempaa terveydenhuolto-, koulutus-, työmarkkina-, sosiaalihuolto- ja muuta hallintoa. 15 pääkohtaa sisältävä ehdotus sisälsi tavoitteen koordinoidusta järjestelmästä ja sen kaiken kattavasta toimintamuodoista eri elämän alueilla. Sitä pidettiin Suomessa eräänlaisena kultaisena standardina, joka tunnettiin vuosien ajan vain pienissä piireissä ja johti alkuun ainoastaan invalidien työhuoltosuositukseen vuonna Kansainvälinen työjärjestö ILO julkaisi ammatillisen kuntoutuksen suosituksen (99/1955), jonka tavoitteena oli saada kuntoutus yleiseen lainsäädäntöön. Se tuli laajasti hyväksytyksi niin, että seuraavan kymmenen vuoden aikana merimieseläke-, huoltoapu-, kansakoulu-, ammattioppilaitos-, työnvälitys-, ammatinvalinnan ohjaus-, tuberkuloosi-, työeläke-, sairausvakuutus- sekä tapaturma- ja liikennevakuutuslait saivat kuntoutusta koskevan säännöksen. Suositus toimi myös pohjana kuntoutuksen yleisemmälle kehittämiselle kuten Vakuutusalan Kuntouttamiskeskus VKK:n perustamiselle ja vuoden 1966 Kuntoutuskomitean laatimalle ammatillisen kuntoutuksen kehittämissuunnitelmalle (KOM 1966: A 8). Kansaneläke ja sitä säätelevä laki (KEL 347/1956) muuttuivat radikaalisti vuonna Uudistukseen sisältyi kuntoutussäännös, josta poistettiin aikaisempi eläkemenojen vähenemisen tavoite. Myös sanktiomääräys poistettiin ja kuntoutus kohdistui nyt kaikkiin 16 vuotta täyttäneisiin kansalaisiin. Perusteluissa korostettiin, että niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta työkyvyn säilyminen on suurimerkityksellistä eikä menetettyä työkykyä voida korvata eläkkeen myöntämisellä. Kuntoutukseen tuli ehkäisevä periaate. Pysyvän työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi voitiin järjestää lääkintähuollon lisäksi koulutusta ja työhuoltoa. Kuntoutustutki-

5 muksia oli alettu tehdä jo lain valmistelun aikana Työterveyslaitoksessa vuodesta 1953 ja vähän myöhemmin myös Invalidisäätiön sairaalassa, joiden ansiosta tiimityön vakiintuminen alkoi. Vauhdikkaan kehityksen aika 1960-luku oli sekä sosiaaliturvan että kuntoutuksen vuosikymmen. Sosiaalipolitiikan haasteiden rinnalla korostui kuntoutuksen yhteiskuntapoliittinen merkitys. Kuntoutus nähtiin terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja työvoimapolitiikan täydennyksenä, joka tehosti näiden alueiden toimintaa ja sopi niille annettuihin tavoitteisiin. Uudet kuntoutusta järjestävät viranomaiset astuivat näyttämölle niin, että aikaisempi yhtenäinen kuntoutusjärjestelmä hajosi ja sekosi (Niemi 1969). Mukaan tulivat tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutus, Kela, työhallinto ja ammattikasvatushallitus. Tuoreeltaan jouduttiin ihmettelemään, miten saadaan nämä yhteiskunnan resurssit koordinoiduksi niin, että ne palvelisivat tuloksellisesti sekä yhteiskunnan että yksilön tavoitteita. Keskustelu jatkuu tänä päivänäkin eikä ratkaisua ole näköpiirissä. Vuoden 1961 työntekijäin eläkelain lisäksi annettiin yrittäjiä, julkisen sektorin työntekijöitä ja muita ryhmiä koskevia vastaavia säännöksiä. Hyvään tietoon perustuva yhteiskunnan kehittäminen korostui taloudellisen, väestöllisen, poliittisen ja ideologisen murroksen keskellä. Sosiaalipolitiikan painoarvo korostui ja puoluepolitiikka oli siinä innolla mukana. Koko suomalaisen sosiaaliturvan kannalta keskeistä oli sairausvakuutuslain (SVL 364/1963 ja SVA 538/1964) voimaantulo vuonna Kansaneläke- ja sairausvakuutuslait toimivat kuntoutuksen puitelakeina niin, että edellinen oikeutti ja jälkimmäinen velvoitti järjestämään kuntoutusta. Puitelait mahdollistivat kaikkien vallitsevan käsityksen mukaan tarpeellisten kuntoutuskäytäntöjen sisällyttämisen Kelan järjestämän kuntoutuksen piiriin. SVL:n 60 laajensi kuntoutuspalelut koko kansan käyttöön iästä ja työasemasta riippumatta. Sen tavoitteena oli työ- ja toimintakyvyn edistäminen tai heikkenemisen ehkäisy. Oikeus kuntoutukseen oli niillä henkilöillä, joilla oli pitkäaikaissairaus, vika tai vamma, joka rajoittaa työn tai ammatin valintaa tai harjoittamista, alentaa työ- ja toimintakykyä tai tekee niiden säilymisen uhanalaiseksi. Vuosien aikana työskennellyt Kelan kuntouttamistoimikunta näki kuntoutuksen yksilöllisen kehitysprosessin hyväksi suoritettuina toimenpiteinä. Tavoitteena oli se, että vajaakuntoinen henkilö saavuttaa kuntoutuksen avulla mahdollisimman hyvän fyysisen toimintakyvyn, sosiaalisen kelpoisuuden ja henkilökohtaisen tyytyvyyden. Toimenpiteet koostuivat kuntoutustutkimuksista sekä lääkinnällisestä ja sosiaalisesta kuntoutuksesta, jonka tärkein lohko oli ammatillinen kuntoutus. Työssä olevien ennalta ehkäisevän kuntoutuksen korostaminen pohjusti seuraavalla vuosikymmenellä varhaiskuntoutuksen kehittämistä. Kuntoutuksen tehtäväalue laajeni ja mm. työklinikat aloittivat toimintansa vuonna 1963 (Järvisalo ym. 2001). Kuntoutuksen kasvun ja kehityksen aika alkoi ja Kela loi valtakunnallisen kuntoutuksen toimintaorganisaation. Sille ei

6 kuitenkaan mahtanut mitään, että historian arvovaltaisimman, viisaimman ja edistyksellisimmän kuntoutuskomitean (KOM 1966: A 8) lainsäädännön tarkistaminen ja periaateehdotus kuntoutustoiminnan kokonaisohjelmaksi kariutui ja vesittyi eri tahojen kaunaiseen erimielisyyteen. Se voisi kuitenkin edelleen toimia tämän päivän kuntoutusta toteuttavien organisaatioiden oppikirjana. Varhaiskuntoutuksen aika Työn ja työelämän työntekijöille asettamia vaatimuksia ja yhteiskunnassa tapahtuvia kouristuksia on opittu tunnistamaan paljon myöhemmin kuin sairauden, vian tai vamman yksilölle aiheuttamia ongelmia. WHO tähdensi vuonna 1976 kuntoutuksen laajentamisen tarvetta erityisesti varhaiskuntoutuksen suuntaan, koska sairauksien ja vammojen ehkäisy on tehokkaampaa ja taloudellisempaa kuin niiden jälkiseurausten korjaaminen. Samalla kiinnitettiin huomiota kuntoutuspalvelujen saatavuuteen ja kattavuuteen. Tällainen kannanotto on ollut epäilemättä myös viittaus siihen, että muiden kuin puhtaasti lääketieteellisten tekijöiden merkitys työkyvyttömyyden aiheuttajana on kasvanut. Ihmiskuvan poikkitieteellisyys on keskeisin kuntoutuksen lähtökohta (Rissanen 1992). Varhaiskuntoutuksen ehkäisevä näkökulma oli ominaista juuri suomalaiselle kuntoutusajattelulle. Se on kirjattu sosiaalivakuutuksen lainsäädäntöön jo varhain. Varhaiskuntoutuksella tarkoitettiin kuntoutustarpeen mahdollisimman varhaista toteamista sekä ennakoitavissa olevan tai todennäköisesti kehittyvän pitkäaikaisen haitan ehkäisyä. Se kohdistetaan työkykyiseen ja työssäkäyvään väestöön. Kun kuntoutuksen järjestäjä ja maksaja on sosiaalivakuutuslaitos, päätös kuntoutuksesta tehdään sairauden ja sen oireiden perusteella. Eli sairauden, vian ja vamman mantra on säilynyt lainsäädännössä 1700-luvulta saakka, vaikka kukaan ei nykymaailmassa tiedä, mitä tässä vialla tarkoitetaan tai viittaako se johonkin salaiseen tulkintaan tai peräti rehabsaurukseen (Suikkanen A & Lind J (2007) luvulla selvitettiin muutamassa tutkimuksessa ja selvityksessä työllisen väestön varhaiskuntoutuksen tarvetta, joka vaihteli 5 10 %:n välillä luvulla Kunnallinen Eläkelaitos, Helsingin kaupunki ja Kuntoutussäätiö kehittivät myös kaupungin työntekijöiden kuntoutuksen toimintamallia. Valtiokonttori aloitti varhaiskuntoutuskokeilun kolmessa valtion virastossa vuonna Laajamittainen kehitystyö alkoi Kelan toimesta vuonna Siihen liittyi myös tutkimustyötä. Alkuvaiheessa toiminta eteni työpaikkaja ammattialakohtaisina kokeiluina, joiden lähtökohtina olivat yksilön ja työyhteisön tarpeet, työn ja ammatin asettamat erityisvaatimukset ja terveyden vaalimisen ensisijaisuus sairauden hoitamiseen nähden. Kokeilu- ja kehitystyössä oli mukana useita eri tahoja: Työturvallisuuskeskus ja sen turvallisuustyön työalatoimikunta aloitteentekijöinä, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, kaksi ammattioppilaitosta, valtion alueellinen työterveysasema, Kuopion aluetyöterveyslaitos, Kelan keskus- ja aluehallinto ja tutkimuslaitokset, valtionhallinto sekä työpaikkojen johdon, työntekijöiden ja työterveyshuollon edustus.

7 Kuntoutusmallia haettiin Yhdysvalloista, Norjasta ja Ruotsista. Kuntoutuksesta rakentui lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen risteytys, koska maksaja suostui valitsemaan mukaan vain raihnaisia, sairaita ja eläkevaihtoehtoa kaipaavia raskaan työn raatajia, joiden elintavat olivat metsässä. Toiminnalle annettiin nimeksi ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK. Sillä korostettiin monipuolista kokonaisuutta, joka sisälsi terveyden edistämisen, työstä selviytymisen opettamisen, työprosessien hallinnan ja turvatekijöiden harjoittelun sekä työpaikan odotusten selvittelyn. Toisin kuin naapurimaissa, kuntoutus toteutettiin läheisessä yhteistyössä työpaikan johdon, työterveyshuollon, työsuojelun ja työnjohdon kanssa suunnitellen, sopien ja osittain myös toteuttaen (Rissanen 1992). Pitkästä, alkuun 3 4 viikkoa kestävästä kuntoutuslaitosjaksosta siirryttiin 1 2 viikon jaksoihin niin, että osa kuntoutuksesta tehtiin työpaikoilla, jonne kuntoutustyöntekijät jalkautuivat suunnitelmallisella tavalla. Varhaiskuntoutuksesta tuli prosessi, joka toteutui lyhyinä jaksoina noin vuoden ajan. Se alkoi olla yhä enemmän oppimistapahtuma, johon panostettiin sekä työpaikalla, kuntoutuja omassa arjessaan ja kuntoutuslaitoksessa. Kymmenen vuoden kuluessa toimintamalli istutettiin 18 laitokseen yhteisin suunnittelukokouksin, kouluttamalla, tiedottaen ja käytäntöjä seuraten. Pienet työpaikat, yksityiset yritykset ja yrittäjät olivat ja ovat edelleen suuria kuntoutuksen haasteita (Korhonen 2004). Sairaus ja varhaiskuntoutus On arvioitu, että 40 %:lla aikuisväestöstä on pitkäaikaissairaus ja kolmasosalla näistä se haittaa työkykyä. Näistä voisi kertyä helpostikin iso joukko kuntoutusasiakkaita, jos vain sairaus olisi ainoa kuntoutuksen aihe. Totuus muuttui 1990-luvulla, jolloin löydettiin outo joukko työssä olevia terveitä työkykyongelmaisia. Eri tutkimusten mukaan 6 27 % työntekijöistä on sellaisia. Sairauden esiastekaan ei ilman diagnoosia riitä kuntoutuspäätöksen saamiseksi, vaikka erilaisten riskien kasautumisen tiedetään ennustavan sairastumista ja työkyvyttömyyttä. Terveet voidaan jättää oman onnensa varaan. Joku voi olla liian sairas saadakseen työkykykuntoutusta, joku liian terve. ASLAK -toiminnan kohdejoukko on myös muuttunut niin, että raskaan ruumiillisen työn kouluttamattomat tekijät ovat harvinaisia ja pääasiassa aivotyötä tekevät ovat enemmistönä. Työn muutos on tapahtunut niin nopeasti ja konkreettisesti, että ihminen sen keskellä on hämillään. Sitä säestää ja painostaa työmarkkinoiden ja työelämän muutos. Vielä terveen mutta työssä selviytymisen ongelmien kanssa kamppaileva kaipaa ratkaisuja aivan eri asioihin kuin aikaisemmat sairauksiensa kanssa työssä olleet ihmiset (taulukko 2).

8 Taulukko 2. Terveen työkykyongelma (Järvikoski ym. 1991). elämän vastoinkäymiset tai elintavat Niinpä onkin ilolla tervehdittävä sitä työkykykuntoutuksen suuntausta, joka lähtee kasvatustieteen ja erityisesti aikuiskasvatuksen tiedeperustasta. Siinä korostuu työtä koskevan tiedon hankinta ja sen analysointi. Samalla etsitään työvälineitä yhdessä työterveyshuollon kanssa, kiinnitetään huomio toimintaympäristöön ja edistetään työhyvinvointia työtä kehittämällä. Työssä jaksamisen arkiset ongelmat saadaan näin oikeaan valoon eikä odoteta, että psykiatri vääntäisi niistä sairauden vaikka ihmiselämässä vain muuten kuhisee (Ylisassi 2001, Korhonen 2004, Mäkitalo ym. 2008). Lainsäädännön kokonaisuudistus Vuonna 1991 saatiin valmiiksi pitkään jatkunut suunnittelu kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Se toi mukanaan kolme kokonaan uutta lakia ja 25 uutta lainkohtaa jo olemassa oleviin säännöksiin. Yleisenä tavoitteena oli kuntoutusjärjestelmän työnjaon selkiyttäminen, yhteisyön parantaminen ja asiakkaan aseman korostaminen. Lisäksi korostettiin työikäisten työkyvyn ylläpitämistä ja parantamista, eläkkeelle siirtymisen ehkäisyä sekä toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä. Eläkelaitoksia velvoitettiin kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseen ja palvelujen piiriin ohjaukseen silloin, kun eläke hylätään. Tosiasiallisesti kuntoutustarpeen selvitysvelvollisuus tuli Kelalle, jolle rakennettiin kokonaan uusi, laitoksen muusta toiminnasta erillään oleva laki. Ammatillinen kuntoutus oli järjestämisvelvollisuuden piirissä ja siihen kelvollisella hakijalla oli vahva oikeus kuntoutukseen. Muuta työikäisten kuntoutusta, mm. varhaiskuntoutusta voitiin toteuttaa vain harkinnanvaraisesti, eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän mukaisesti. Kuntoutuksen ajalta maksettava toimeentuloturva säädettiin laajalti Kelan tehtäväksi. Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä koski kaikkia kuntoutustahoja, mutta oli rakenteellisesti julkisen terveydenhuollon vastuulla. Sen merkitys jäi vähäiseksi ja laki uudistettiin vuonna 2003 (L497/2003). Edelleenkään sillä ei ole suurta merkitystä työikäisten kuntoutuksen kohdentamisen tai kehittämisen kannalta kuin enintään joissakin yksittäisissä ongelmatilanteissa. Ammatillisen kuntoutuksen haasteet Lainsäädännön kokonaisuudistus merkitsi Kelan järjestämän perinteisen ammatillisen kuntoutuksen vähenemistä kahdesta syystä. Työeläkelaitosten odotettiin ottavan päävas-

9 tuun vakiintuneissa työsuhteissa olevien kuntoutuksesta ja Kelan kuntoutuslain mukaisen vajaakuntoisten ammatilliseen kuntoutuksen pääsyn ehtona oli sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva olennainen työ- ja ansiokyvyn heikkeneminen. Työeläkekuntoutus lisääntyi kuitenkin kokonaisuutena vähän, vaikka kasvuprosentit olivatkin suuria. Kelassa rakennettiin uusi ammatillisen kuntoutuksen prosessimalli, joka poikkesi perinteisestä koulutuspohjaisesta kuntoutuksesta siinä, että se ei edellyttänyt pitkiä työkokeilu-, kurssi- tai koulutusjaksoja eikä siten työstä tai kotoa poissaoloja. Kohderyhmänä oli ennen muuta työelämässä olevat ikääntyvät ja raihnautuvat työntekijät. Toiminnan nimeksi tuli työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli TYK-toiminta, jonka tausta-ajatuksena oli räätälöity palvelu työkykyään eri syistä menettäville henkilöille. Kuntoutus tapahtui olemassa olevan oman ammattitaidon pohjalta. Se ei tähdännyt työn tai ammatin vaihtoon. Lyhyinä jaksoina valituissa kuntoutusyksiköissä toteutettu ja työpaikkaan sidottu prosessi kesti käytännössä puolitoista vuotta, vaikka alun perin se oli tarkoitus toteuttaa yksilön valmennuksen, työkyvyn kehittymisen ja motivaation tarpeista lähtien (Rissanen 1992). Työyhteisön kytkeminen mukaan merkitsi yhteisön vastuun ottamista työkäytäntöjen luomisesta, kehittämisessä ja toteutuksessa. Työpaikan sisäisen yhteistyön ohella toiminnan tahoja olivat työterveyshuolto, Kela ja kuntoutuksen toteuttaja. Haasteeksi muodostuivat yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, kuntoutusprosessiin osallistuvien asiantuntemuksen riittämättömyys, valmennuksen ohuus ja päätöksenteon arvaamattomuus. Taustalla on liian moneen, lähes 40 kuntoutuslaitokseen hajautettu palvelu ja Kelan hylkäävät kuntoutuspäätökset, jotka ovat johtaneet osaavien laitosten vajaakäyttöön. Vuonna 2007 peräti 34,2 % TYK-hakemuksista hylättiin, kuntoutustutkimuksista 25 % ja kuntoutustarveselvityksistäkin joka viides. Jäljet johtavat lakitehtaalle. Vuonna 2005 sekä Kelan (KKL 566/2005) että työeläkelaitosten (TEL 395/2006) kuntoutuslait uudistettiin ja selkiytettiin. Niihin otettiin mukaan työkyvyttömyyden uhka lähimmän noin viiden vuoden aikana, jonka toteaminen antaa hakijalle subjektiivisen oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen. Kelalle jätettiin toiseksi kriteeriksi entinen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennainen heikkeneminen. Uudistuksen tavoitteena oli mm. varhaistaa ammatillisen kuntoutuksen aloittamista ja parantaa työntekijöiden työssä selviytymistä ja jatkamista. Ammatillisen kuntoutuksen kriteerit ovat kuitenkin tiukentuneet eikä kuntoutus ole muuttunut ainakaan varhaiskuntoutuksen suuntaan. Kelan osuus on laskusuunnassa ja kummassakin järjestelmässä hylkäävät päätökset ovat lisääntyneet. Ammatillisella kuntoutuksella on todella paljon haasteita edessään uudistaakseen toimintamalleja eläkkeellä olon ja palkkatyön välimaastoon. Lopuksi Työikäisten kuntoutus on edelleen kehitysradallaan. Sen mahdollisuudet ovat vielä käyttämättä. Uudemmat toimintamallit ovat kärsimässä tarpeetontakin tuskaa osittain lainsäädännön, osittain vallattoman

10 kehityksen ja riittämättömän osaamisen rattaissa. ASLAK yskii työn ja työelämän kourissa. Sen kehittäminen ja siirtäminen ammatilliseksi varhaiskuntoutukseksi olisi kiitos kuntoutusajattelulle. TYK on terveellä pohjalla toimiva prosessi, jonka keskiössä on työpaikka ja työterveyshuolto omassa välineettömässä tilanteessaan. Molemmissa on kehitettävä osaamista mieluummin nykyistä harvempiin yksiköihin, päätöksentekoa Kelan toimistoissa ja lakia niin, etteivät työkyvyttömyyden uhkan sekä sairauden, vian ja vamman käsitteet estä oikeita valintoja. Näin juhlavuoden kunniaksi: Tämä on meidän yrityksemme, me olemme pääoma, työvoima, liikevaihto ja tuotanto, johtoporras ja osakkaat, tappio ja voitto. Me olemme elämä. Se tapahtuu juuri nyt. Lassi Nummi: Kello puoli kolme (osa), kirjassa Maailma, yhä. Paavo Rissanen, erikoislääkäri, kuntoutuksen ja musiikkilääketieteen erityispätevyys, 40 vuotta kuntoutustyössä Kirjallisuus Airaksinen M (1982) Kansaneläkelaki ja sairausvakuutuslaki Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminnan perustana. Teoksessa Käytäntö ja kehittäminen. Kuntouttamisjohtaja Veikko Niemelle 60-vuotispäivän johdosta omistettu juhlakirja. Helsingin Liikekirjapaino, Helsinki Eskelinen E (1995) Kuntoutus Teoksessa Työkyky ja kuntoutus nykytila ja tulevaisuus, Ilmarinen J & Järvikoski A (toim.). Työterveyslaitos & Kuntoutussäätiö, Hellsten K (2008) Miten turvataan niiden toimeentulo, joiden kädessä kynä hidastuu ja kirves herpoaa? Teoksessa Suomen kansan eläke, Hagfors R, Hellsten K, Sakslin M (toim.). Kelan tutkimusosasto, Helsinki, Järvikoski A, Tossavainen A, Rissanen H (1991) Työkyvyn aleneminen ilman sairautta? Keskustelualoite varhaiskuntoutuksen käynnistämisperusteista. Kuntoutus 3, Järvisalo J, Huunan-Seppälä A, Laine A, Rissanen P (2001) Kansaneläkelaitoksen hoitamat sosiaaliturvajärjestelmät ehkäisevän yhteiskuntapolitiikan ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Teoksessa Sosiaalivakuutus ja terveyden edistäminen, Järvisalo J, Lahtinen E, Koskinen-Ollonqvist P (toim.). Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2001:13, Helsinki, 51 82

11 Kallio K E (1948) Vajaakuntoisten kuntouttaminen Yhdysvalloissa. Suomen Lääkärilehti 17, Korhonen M (2004) Työhyvinvointia & tulosta työtä kehittämällä. Ranuan pienyritysten työnkehittämishanke Tykes, Helsinki Lehto M (2001) Sosiaalipolitiikka edistyksen asialla. Vastapaino, Tampere Mäkitalo J, Suikkanen A, Ylisassi H, Linnakangas R (2008) Kuntoutus ja työelämä. Teoksessa Kuntoutus, 2. painos. Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A (toim.). Duodecim, Helsinki, Niemelä H (1994) Suomen kokonaiseläkejärjestelmän muotoutuminen, 2. painos. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja, Helsinki Niemi V (1953) Kuntouttamisesta. Huoltaja 23, Niemi V (1962) Kuntouttamisen yleissuunnitelman kehittäminen. Eripainos Sosiaalinen Aikakauskirja, 9 10 Niemi V (1969) Näkökohtia kuntoutusjärjestelmämme kehitysvaiheesta. Sosiaalinen aikakauskirja 3, Raitasalo R (1995) Elämänhallinta sosiaalipolitiikan tavoitteena. Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 1, Helsinki Rissanen P (1992) Suomalaisen varhaiskuntoutustoiminnan historia ja kehitysnäkymät. Teoksessa Varhaiskuntoutus 1992, Anttonen M (toim.). Suomen Teollisuuslääketieteen Yhdistys Pohjois-Suomen alaosasto, Oulu, 9 12 Rissanen P (1992) Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. Invalidihuolto 3, Rissanen P (1994) Ammatillisen kuntoutuksen uudet tuulet. Duodecim 110, Suikkanen A & Lind J (2007) Rehabsaurus lajinsa viimeinen? Keskustelun avaus kuntoutuksen tulevaisuuden haasteisiin. Kuntoutus 2, 4 8 Ylisassi H (2001) Uuden sukupolven kuntoutusmallia kehittämässä. Teoksessa Viimeinen tykykirja?, Paso E, Mäkitalo J, Palonen J (toim.). Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus & Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, Kokkola,

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustietoutta. Riitta Räsänen Syksy 2008

Sosiaali- ja terveysalan perustietoutta. Riitta Räsänen Syksy 2008 Sosiaali- ja terveysalan perustietoutta Riitta Räsänen Syksy 2008 Sosiaaliturvan perustana olevat oikeudet A. Perusoikeudet 1. Osallistumisoikeudet 2. Kansalaisvapaudet 3. Taloudelliset, sosiaaliset ja

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaista,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sotilasvammalakia muutettavaksi siten, että sotainvalidille, jonka sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste

Lisätiedot

Kuntoutus tie parempaan elämään

Kuntoutus tie parempaan elämään KATSAUS Tiina Huusko Auli Tormonen Kuntoutus tie parempaan elämään Kuntoutuksen avulla voidaan kohentaa väestön työ- ja toimintakykyä, edistää terveyttä sekä antaa ihmisille voimavaroja oman elämän hallintaan.

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010. HE 14/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi urheilijan

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 21.1.2014 ja 23.1.2014 Heidi Giss Terveysosasto, Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina

Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina Nettityöpapereita 17/2010 Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina 2003 2006 Kirjoittaja Jouko Lind, VTT, johtava tutkija,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot