Paikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari

Transkriptio

1 Paikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari Antti Rehunen Rakennetun ympäristön yksikkö Ympäristöpolitiikkakeskus Suomen ympäristökeskus SYKE

2 SYKE vähittäiskaupan suunnittelua tukevien tietojen yhdistelijänä ja tuottajana Tilastokeskus, yritysrekisteri Toimipaikkatiedot Väestörekisterikeskus Väestötietojärjestelmän rakennustiedot Maanmittauslaitos, Liikennevirasto Maastotietokannan rakennustiedot, liikenneverkko Tilastokeskus Luokitukset Väestö-, rakennusja työpaikkatiedot Kauppaketjut ja markkinatutkimusyhtiöt Myymälätiedot, asiointitiedot Kunnat, konsultit, tutkimuslaitokset Erillisaineistot, tutkimustulokset S Y K E Kaupan volyymi ja kehitys eri alueilla Kaupan volyymi ja kehitys eri alueilla, saavutettavuus Kaupan ohjauksen opas- ja tukimateriaali Tietopohja, aluerajaukset, analyysimallit Yhdyskuntarakenneanalyysit Saavutettavuus- ja palvelutasotiedot Maakuntien liitot, mm. Uudenmaan liitto Kunnat, Helsinki, Espoo, Vantaa, HSY Ympäristöministeriö, ELY-keskukset Kaupan konsultit Kaupan alan yritykset, kiinteistösijoittajat Kansalaiset Maakuntakaavojen kaupan ratkaisut Toimipaikkatiedot yleiskaavoituksessa Kaupan sijainnin ohjaus Palveluverkkoselvitykset Toimipaikkaverkon suunnittelu Asuinpaikan valinta, arjen sujuvuus

3 SYKEn tekemiä ja tulevia tarkasteluja 1. Keskusta-alueiden ja kaupan alueiden rajaaminen 2. Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijaintirakennusten tiedot 3. Kaupan volyymi ja rakentaminen eri alueilla 4. Kaupan alue- ja yhdyskuntarakenteellinen sijoittuminen 5. Palvelurakenne ja palvelujen saavutettavuus tieverkkoa pitkin 6. Kaupan oppaan tukimateriaali -verkkosivut Lähtökohtana koko maan kattavat tiedot Taustalla useita tutkimus- ja kehittämishankkeita: Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa Palveleva maaseutu? Maaseudun palvelujen saavutettavuus vakituisten ja vapaaajan asukkaiden näkökulmasta Vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 2012 Keskustojen elinvoimaisuus ja asema yhdyskuntarakenteessa 2013 Kaupan oppaan www-pohjainen tukimateriaali 2013

4 1. SYKEn keskustarajaus YKR-ruututietojen avulla Keskusta tunnistetaan alueena, jossa sijaitsee ympäröivää aluetta selkeästi tiiviimmin eri toimintoja Lähtötietona YKR 250x250 m ruututiedot eri toimialojen työpaikoista, vähittäiskaupan työpaikoista ja väestöstä Rajaus on tehty paikkatietomenetelmin ja siinä tunnistetaan sekä ydinkeskukset että alakeskukset ja pienemmät keskittymät Keskustan ruuduissa on kävelyetäisyydellä vähittäiskaupan tarjontaa, monipuolisesti erilaisia yksityisiä ja julkisia palveluita sekä tiiviisti asutusta Kehitetyt menetelmät ovat määrällisiä mittareita, jatkotyö vaatii tilastollisen menetelmän tueksi myös paikallisuuteen perustuvaa laadullista tarkastelua.

5

6 Keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet Lyhyen kävelymatkan päähän toisistaan sijoittuvien suurten ja keskikokoisten kaupparakennusten muodostama alue Vähintään 50 työntekijän kaupan alueita keskustojen ulkopuolella Suomessa on noin 160 kappaletta. Kaupan alueiuden rajauksessa vähintään viiden työpaikan tai kerrosneliömetrin kaupparakennusten ympärille on muodostettu puskurivyöhyke, jonka koko on metriä kaupan koon mukaan. Vyöhykkeet on yhdistetty toisiinsa, ja näin muodostuneista yhtenäisistä alueista on valittu varsinaiset kaupan alueet työpaikkamäärän perusteella. Kaupan alueista on muodostettu myös ruutupohjaisia aluerajauksia. Alueet nimetään. 6

7 Keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet 7

8 2. Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijaintirakennusten tiedot KAIKKI RAKENNUKSET KAUPAN RAKENNUKSET KAUPAN TOIMIPAIKAT SYKEssä on yhdistetty Tilastokeskuksen yritysrekisterin vähittäiskaupan toimipaikat Väestötietojärjestelmän rakennustietoihin sekä täydennetty ja korjailtu sijaintitietoja. 8

9 Kaupparakennusten työpaikkamäärä ja pohjapinta-ala KAUPAN TYÖPAIKAT KAUPAN SIJAINTIRAKENNUSPOLYGONIEN ALA Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri Lähde: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja Tilastokeskuksen yritysrekisteri 9

10

11 Kaupan volyymi ja rakentaminen eri alueilla Kaupan toimipaikkoihin saa yhdistettyä sijaintirakennuksen kerrosalatiedon Pitää eritellä rakennukset, joissa kauppa on pääasiallinen käyttömuoto, erilleen esim. kivijalkakaupasta. Ei ole tietoa rakennuksen kerrosalan jakautumista kaupan ja muiden toimintojen kesken Toimipaikoista on tiedossa henkilöstön suuruusluokka. Pääosasta toimipaikkoja on saatavilla tieto tarkasta henkilöstömäärästä. Kerrosalan ja henkilöstömäärän perusteella voidaan tunnistaa myös vähittäiskaupan suuryksikköä vastaavat kaupan rakennukset. YKR:n ruutuaineistossa kaupan työpaikkamäärä, mutta ei toimialajakoa. 11

12 Tietopuutteiden hallinta Tietoa erikoistavarakaupan toimipaikkojen myyntialasta ei ole saatavilla kuin erillisten inventointien avulla Kerrosala, henkilöstömäärä ja asiointimäärä korreloivat keskenään hyvin vahvasti. Puuttuvia tietoja voi korvata toisella aineistolla. Toimialakohtainen erittely parantaa tarkkuutta. Keskustojen ulkopuolisilla kaupan alueilla koko rakennus on yleensä kaupan käytössä, jolloin kerrosalatieto kertoo myös myyntialasta. Keskusta-alueilla on helpompaa kiinnittää huomiota vain suuriin kaupan rakennuksiin ja hyödyntää esim. kaupan toimipaikka- ja työpaikkamäärätietoja. 12

13 Kerrosalat, työpaikat ja asiointi kaupan alueilla Keskusta-alue tai keskustan ulkopuolinen kaupan alue Yritysrekisterin toimipaikkojen sijainti- Yritysrekisterin rakennusten kerrosala toimipaikkojen 2011 (rakennukset, henkilöstömäärä, joissa pääkäyttömuoto) osin arvio, 2011 Vähittäiskaupan työpaikat YKR 2009 Muiden keskustahakuisten palvelujen työpaikat YKR 2009 SVT Kauppaasiointi 2011, laskennallisia kertoja vuodessa SVT Palveluasiointi 2011, laskennallisia kertoja vuodessa Hattula Parola Hämeenlinna Keskusta Hämeenlinna Tiiriö Janakkala Turenki Jyväskylä Keljo Jyväskylä Keskusta Jyväskylä Palokka Jyväskylä Seppälä Jyväskylä Tikkakoski Jyväskylä Vaajakoski Laukaa Keskusta Muurame Keskusta Kangasala Keskusta Kangasala Prisma Lempäälä Ideapark Lempäälä Keskusta Nokia Citymarket Nokia Keskusta Pirkkala Citymarket Pirkkala Keskusta Tampere Eteläinen Tampere Hervanta Tampere Keskusta Tampere Koivistonkylä Tampere Lielahti Tampere Linnainmaa Tampere Turtola Toijala Keskusta Valkeakoski Keskusta Ylöjärvi Elovainio Ylöjärvi Keskusta Porvoo Keskusta Porvoo Kuninkaanportti

14 Kaupan sijaintirakennusten kerrosalasumma ja 2000-luvulla rakennetut maakunnittain Päivittäis- ja erikoistavarakauppa yhteensä Tilaa vaativa erikoistavarakauppa ja moottoriajoneuvokauppa yhteensä 2000-luvulla rakennettu päivittäis- ja erikoistavarakauppa 2000-luvulla rakennettu tilaa vaativa erikoistavarakauppa ja moottoriajoneuvokauppa MAAKUNTA Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa KOKO MAA

15 rakennusten kerrosala yhteensä Myymälä- ja liikerakennusten rakentaminen Myymälä-, liike-, tavaratalo- ja kauppakeskusrakennusten yhteen laskettu kerrosala kokoluokittain ja valmistumisvuoden mukaan vähintään k-m k-m k-m k-m k-m rakennuksen valmistumisvuosi LÄHDE: VRK/VTJ 4/2010 Viime vuosina on tapahtunut kasvua etenkin paljon tilaa vaativan kaupan, kauppakeskusten ja hypermarketien rakentamisessa. Pääosa kaupan myyntialasta sijaitsee myymälä-, liike-, tavaratalo- ja kauppakeskusrakennuksissa. Myymälärakennusten lisäksi vähittäiskaupan toimipaikat sijoittuvat myös muun muassa toimisto-, asuin-, varasto- ja teollisuusrakennuksiin. Monet autokaupat 15 ovat kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennuksissa.

16 4. Kaupan alue- ja yhdyskuntarakenteellinen sijoittuminen Tutkimus keskustojen ja kaupan alueiden vaikutusalueista eri toimialaryhmissä Lähtötiedot TNS Gallup Oy:n vuosina 2006 ja 2011 tekemistä suurista vaikutusaluetutkimuksista Asuinpaikan tarkin tarkastelutaso on postinumeroalue Pohdintaa: Kaupan seudullisuuden määrittely Pienten seutu- ja alakeskusten asema Valtakunnallisesti yksi suurimmista muutoksista kuntien välisessä asioinnissa on ollut Lempäälän Ideaparkin ja Ylöjärven Elovainion kauppakeskusten rakentaminen Ideaparkin asiakkaista n. 70 % tulee oman kunnan ulkopuolelta, Elovainiossa n. 40 %. Suhteellisesti suurimpia asiointimenetyksiä Ideaparkin takia ovat kokeneet Lempäälän muiden alueiden ohella Valkeakosken keskusta ja Akaa (Toijala)

17 Kaupan työpaikkojen sijainti keskustoissa ja eri etäisyyksillä niistä sekä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä YKRkaupunkiseuduilla vuonna 2009 Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Erikoistavarakauppa Tilaa vaativa erikoistavarakauppa Autokauppa Maatalouskauppa Huoltoasemakaupppa Keskusta m m m Kirkonkyläkeskus Muualla 0 % 50 % 100 % Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Erikoistavarakauppa Paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa Moottoriajoneuvokauppa Huoltoasemakaupppa Keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Muualla SYKE, YKR/SYKE ja TK, Tilastokeskuksen yritysrekisteri. Työntekijämäärä on arvio osassa toimipaikkoja. Kauppatiedot ovat vuodelta % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 17

18 Kaupan työpaikkojen sijainti keskustoissa ja keskustojen ulkopuolisilla kaupan alueilla YKR-kaupunkiseuduilla vuonna 2009 Keskustassa tai alakeskuksessa Kaupan keskittymässä keskustan ulkopuolella Muualla kuin keskustassa tai kaupan keskittymissä Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 18

19 Asutusrakenne, palvelurakenne, keskustatoimintojen ja kaupan työpaikkojen sijoittuminen 19

20 5. Palvelujen ja palvelukeskittymien saavutettavuus tieverkkoa pitkin 20

21 Maaseudun keskusten luokittelu useimmin käytettyjen palvelujen sijainnin ja kokoluokan perusteella PALVELUT MAASEUDUN KESKUKSISSA Pikkukaupunkikeskus Iso kuntatason palvelukeskittymä Pieni kuntatason palvelukeskittymä Iso kylätai asuinalue -keskus Pieni kylä- tai asuinalue -keskus Valintamyymälä 100 % 100 % 100 % 96 % 75 % Pieni supermarket 100 % 100 % 70 % 21 % 4 % Suuri supermarket 97 % 94 % 14 % 9 % 1 % Hypermarket 22 % 7 % 0 % 2 % 0 % Alakoulu 100 % 100 % 99 % 69 % 54 % Yläkoulu 100 % 98 % 87 % 16 % 7 % Lukio 97 % 92 % 45 % 4 % 2 % Kirjasto 100 % 99 % 98 % 67 % 18 % Terveyskeskus 100 % 98 % 93 % 36 % 3 % Apteekki 100 % 99 % 94 % 34 % 1 % Postin myyntipiste 100 % 100 % 100 % 85 % 56 % Huoltoasema 100 % 93 % 74 % 33 % 18 % Alkon myymälä 100 % 93 % 22 % 1 % 1 % Tavaratalo, halpahalli 86 % 57 % 11 % 5 % 2 % Vaatekauppa 100 % 89 % 40 % 6 % 2 % Kenkäkauppa 92 % 60 % 10 % 1 % 0 % Urheiluvälinekauppa 97 % 73 % 30 % 3 % 1 % Kirjakauppa 86 % 61 % 14 % 2 % 0 % Kelloseppä/koruliike 100 % 71 % 13 % 3 % 1 % Optikko 100 % 87 % 14 % 2 % 1 % Kukkakauppa 92 % 77 % 43 % 13 % 2 % Huonekalukauppa 94 % 59 % 9 % 5 % 2 % Kodintekniikkaliike 97 % 66 % 29 % 2 % 1 % Rautakauppa 92 % 70 % 35 % 7 % 2 % Isompi rautakauppa 75 % 51 % 12 % 6 % 1 % Autokauppa 100 % 94 % 47 % 14 % 7 %

22 6. Kaupan oppaan tilasto- ja karttamuotoinen tukimateriaali 1. Aluerajaukset ja karttasarja aluerajauksista kaupunkiseuduittain Keskusta-alueet Keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet Aluerajaukset ovat ruutupohjaisia ja ne on myös nimetty. 2. Kaupan tilastot keskusta-alueilta ja keskustojen ulkopuolisilta kaupan alueilta Kaupan sijaintirakennusten kerrosala Kaupan työpaikkamäärä (YKR) Kaupan työpaikkamäärä toimialaryhmittäin (osin laskennallinen) Kaupan laskennallinen kerrosala (mahdollinen tieto, jos luotettavuus kohtalainen) Kaupan kerrosalan ja työpaikkamäärän muutos Kaupan rakennusten pohjapinta-ala (maastotietokannan rakennuksista) Asiointisumma TNS Gallupin SVT2011-aineiston perusteella (riittävän yleistetty tieto, jotta julkaistavissa) 3. Tilastot asutuksen ja kaupan kehityksestä kunnittain, seutukunnittain ja maakunnittain Myymälärakentaminen Asukaskehitys / ostovoiman kehitys Kaupan sijoittuminen pääkeskukseen ja pienempiin keskuksiin 4. Suuryksiköiden koko ja vaikutusalueen laajuus -matriisi (myöhemmin!) Ohjearvoja seudullisuuden määrittelyyn eri alueilla (myöhemmin!) 5. Esimerkkejä kaupan ratkaisuista (YM:n vastuulla) 22

23 KIITOS! Lisätietoa: -> Yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa uusia tuloksia valmistuu YKR-sivustolle kevään aikana 23