Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus I Maakuntavaltuusto MV 73

Transkriptio

1 Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus I Maakuntavaltuusto Valtuustoaloite koko maakunnan vanhuspalveluiden sijaisjärjestelmän vahvistamisesta ja täyttölupamenettelyjärjestelmän yhdenmukaistamisesta sekä yksinkertaistamisesta MV 73 Pöytäkirjaan merkittiin valtuutettu Vesa Kaikkosen esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän seuraavan sisältöinen valtuustoaloite: "Maakunnassamme varsinkin vanhuspalveluiden osalla, henkilöstön työssäjaksaminen ja työhyvinvointi ovat asioita, joihin meidän on valtuustossa kyettävä myönteisellä tavalla puuttumaan niin, että työntekijöiden henkinen ja fyysinen työkyky säilyy inhimillisellä tasolla. Tällä hetkellä useilla alueilla käy niin, ettei sijaisia saada ja esimiehet joutuvat pyytämään työntekijöitä vapaapäiviltä töihin tai ennestään raskaan työvuoron tehneen on jäätävä myös seuraavalle vuorolle. Tämä tilanne on todella haasteellinen vanhuspalveluiden yksiköille, joissa henkilöstö alkaa olla pitkälti ikää Eikä kukaan meistä, iästä riippumatta ole parhaimmillaan ja täysissä voimissaan tehtyään raskaan työvuoron tai joutuessaan jatkuvasti muuttamaan henkilökohtaiset elämänsuunnitelmansa muuttuvien työvuorojen vuoksi. Vaikka lähiesimiehillä on oikeus kutsua 1-3 päivään ulkopuolinen sijainen ehdottomaan tarpeeseen (hallituksen talouden täytäntöönpano-ohje) ja sijainen on tuttu, niin useinkaan tähän ei ole mahdollisuutta siitä yksinkertaisesta syystä, ettei sijaisia ole mistä ottaa, akuutin tilanteen yllättäessä. Maakunnassa esimiehinä toimivilla henkilöillä on vuosien kokemus ja osaaminen alalta. Tämänkin tiedon valossa tuntuu erikoiselta, että meillä pitää olla "kaikille piiskana" byrokraattinen täyttölupamenettely, joka kiertää tulosalueen eri organisaatioiden läpi vieden runsaasti toimijoiden työaikaa. Olisi huomattavan paljon järkevämpää vastuuttaa ihmiset omassa työssään niin, että mikäli yksittäisissä yksiköissä havaitaan löysiä menettelytapoja tai liian reipasta sijaisten käyttöä, niin niitä yksiköitä koulittaisiin asianmukaiseen toimintaan, eikä kaikkia toimijoita kyykytettäisi saman mallin mukaisesti. Lisäksi, kun meillä kerran on toimiva sijaispalveluyksikkö, niin eikö koko järjestelmän pitäisi toimia sen varassa, eikä niin, että jokaisella toimialueella esimiehet pyörittävät samaa paperirumbaa edestakaisin. Tämä jos mikä on resurssien haaskaamista ja turhanpäiväisen byrokratian lisäämistä. Johtamisjärjestelmän kehittämisellä ja siihen luottamisella on kyettävä rakentamaan järjestelmä, joka karsii myös väärinkäytökset ja ohjeiden vastaisen toiminnan pois. Esitämme maakuntavaltuustolle, että se ryhtyy välittömiin toimiin, jotta koko maakunnan vanhuspalveluiden sijaisjärjestelmää

2 vahvistetaan ja täyttölupamenettelyjärjestelmä yhdenmukaistetaan sekä yksinkertaistetaan. Lisäksi maakunnan johtamisjärjestelmää on kyettävät kehittämään ja vahvistamaan niin, että väärinkäytökset ja ohjeiden vastainen toiminta poistuvat ilman, että koko organisaatiota tarvitsee "rangaista" byrokratian lisäämisellä." Maakuntavaltuusto: Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 21 :n mukaisesti maakuntavaltuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen maakuntahallituksen valmisteltavaksi. MH 230 Maakunnallinen sijaispalveluyksikkö, osastonhoitaja Tuula Leinonen: "Maakunnan sijaispalveluyksikkö toimii sosiaali- ja terveystoimialan yhteisissä palveluissa yhtenä johdon tuen tulosyksiköistä. Toiminta on alkanut vuoden 2005 alusta ensin keskussairaalan varahenkilöstönä, jolloin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 12 sairaanhoitajaa. Toimintaa on maltillisesti laajennettu. Henkilöstömäärän lisääminen ja sijaistenkäytön koordinoinnin keskittäminen sijaispalveluyksikköön perustuu kokonaisharkintaan siitä, mikä on tarkoituksenmukaista, taloudellista ja tehokasta työvoiman käyttöä kuntayhtymän eri tulosyksiköissä. Maakunnallinen sijaispalveluyksikkö vastaa varahenkilöstö -toiminnasta. Varahenkilöstössä on tällä hetkellä 106 ½ vakanssia ja toiminta-alueena on kaikki Kainuun kunnat ja 98 tulosyksikköä. Vakansseista suurin osa on täytetty toistaiseksi voimassa olevilla palvelussuhteisilla työntekijöillä. Avoimet toimet ovat täytetty määräaikaisilla työntekijöillä. Varahenkilöstön toimintaperiaatteiden (hyväksytty valtuustossa /Pykälä 71) mukaisesti varahenkilöstöä käytetään suunnittelemattomiin äkillisiin poissaoloihin, alle 5 vrk. Tähän on tullut tarkennus hallituksen ohjeena ( ): 1-3 vrk:n poissaoloihin ei oteta sijaista muuta kuin ehdottomaan tarpeeseen. Varahenkilöstötoiminnan tavoitteena on turvata osaavien sijaisten saatavuus ja vähentää lyhytaikaisten ulkopuolisten sijaisten käyttöä ja siitä aiheutuvaa lisätyötä, rekrytointia ja työsopimusten tekemistä yksiköissä. Varahenkilöstön avoimiin toimiin valitut ovat pitkäaikaisia sijaisia tai nuoria vastavalmistuneita. Valinta on perustunut siihen, minkälaista osaamista kulloinkin on tarvittu. Varahenkilöiden määrän arvioitiin vuonna 2006 olevan noin 5 % vakituisen henkilöstön määrästä. Kolmessa vuodessa varahenkilöiden kysyntä on kuitenkin kasvanut ja tällä hetkellä tarve on noin 9 % vakituisen henkilöstön määrästä. Syinä lyhytaikaisten, äkillisien poissaolojen lisääntymiseen ovat pääasiassa: sairauspoissaolot, alle 10-vuotiaan lapsen hoitovapaa ja koulutuksen lisääntyminen. Poissaolojen ja sijaistarpeen määrät

3 vaihtelevat tulosyksiköiden välillä suuresti. Kuluneena keväänä kaikkiin vanhuspalveluiden varahenkilöpyyntöihin ei ole pystytty vastaamaan. Haastavimpia tilanteet ovat olleet epidemioiden aikana. Sijaisten tarve lisääntyy kaikissa yksiköissä yhtäaikaisesti useasta syystä: yksiköissä eristystarve lisääntyy, joka lisää henkilöstön tarvetta, potilasmäärät kasvavat ja henkilökunnan poissaolot sairauden takia lisääntyvät. Näissä tilanteissa noudatamme henkilöstön käytön suhteen ohjeistusta, jonka on laatinut eri asiantuntijoista koostuva työryhmä. Ohjeet laaditaan viikoittain ja niitä muutetaan tilanteen mukaan. Sijaispalveluyksikön esimies osallistuu työryhmien kokoukseen. Varahenkilöstön lisäksi olemme joutuneet käyttämään ulkopuolisia sijaisia joista suurin osa on opiskelijoita tai ns. reserviläisiä. Sijaispalveluyksikkö tekee yhteistyötä tulosyksikköjen kanssa varahenkilöiden ja sisäisten sijaisten tarkoituksenmukaisen määrän arvioimiseksi. Vanhuspalveluiden alueelle on lisätty varahenkilöitä ja ns. sisäisiä sijaisia. Heinäkuun alusta varahenkilöiden ja sissien vakanssien yhteismäärä on seutu I:llä on 4 sairaanhoitajaa ja 45 lähihoitajaa, seutu II:lla 1 sairaanhoitaja ja 16 lähihoitajaa ja seutu III:n alueella 2 sairaanhoitajaa ja 21 lähihoitajaa. Uusia toimia perustettiin alkaen vanhuspalveluiden seutu I:n alueelle 22 ja seutu III:n alueelle 9. ko. toimet ovat vielä täyttämättä. Ns sisäisiä sijaisia hallinnoidaan sijaispalveluyksiköstä, mutta heidän sijoittamisesta eri sijaisuuksiin vastaa vastuualueen esimies. Sisäiset sijaiset ovat toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevia työntekijöitä ja he toimivat pääasiassa vuosilomien sijaisina. Maakunnallisen sijaispalveluyksikön kautta vanhuspalveluiden tulosalueella on oppisopimuskoulutuksessa 15 lähihoitajaksi opiskelevaa. Oppisopimuskoulutusta käytetään rekrytoinnin apuna varsinkin niillä seuduilla, joissa työvoiman saatavuus on heikkoa. Oppisopimuskoulutukseen valituista osa on esim. hoitoapulaisena pitkään toimineita sijaisia. Maakunnallinen sijaispalveluyksikön tehtävänä on koordinoida sijaisten käyttöä ja hankkia ehdottomasti tarpeellinen sijainen yhteistyössä yksikön esimiehen kanssa (hallituksen ohje ). Ulkopuolisten sijaisten hankinta sijaispalveluyksikön tehtävänä on alkanut nykyisessä laajuudessaan vuoden 2007 syksystä. Täyttölupamenettelyn tullessa voimaan määräaikaisten työntekijöiden työsopimusten tallentaminen sähköiseen järjestelmään siirtyi sijaispalveluyksikön tehtäväksi. Palvelussuhteen oikeudellisuuden vakuudeksi esimies täyttää ulkopuolisesta sijaisesta "määräaikaisen työntekijän ottaminen työyksikköön" -lomakkeen. Tämän lomakkeen täyttäminen on lisännyt yksiköiden

4 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: esimiesten tietoa määräaikaisen työntekijän työehdoista. Sijaistenhankintaprosessi toimii pääpiirteittäin seuraavasti: esimies toteaa sijaistarpeen ja informoi sijaispalveluyksikköä, joka käynnistää tarvittaessa sijaisen hankinnan. Esimies täyttää em. lomakkeen ja lähettää sen sijaispalveluyksikköön missä huolehditaan tietojen tallentamisesta sähköiseen järjestelmään ja lähetetään työsopimus työntekijälle allekirjoitettavaksi. Sijaispalveluyksikkö on avoinna ma - pe klo Muina aikoina tulosyksikkö hoitaa ulkopuolisen sijaisen hankinnan itsenäisesti enintään kolmeksi vuorokaudeksi. Kainuun maakunnassa hoitohenkilökunnan saatavuus pitkäaikaisiin sijaisuuksiin on ollut kokonaisuutena katsottuna tähän asti kohtalaisen helppoa. Tilanne on kuitenkin vaikeutunut tänä kesänä. Heinäkuussa 2009 tilanne oli huonompi kuin vuotta aikaisemmin, sairaanhoitajia eripituisista sijaisuuksista puuttuu 5 ja lähihoitajia ei ole sijaisrekisterissämme vapaana yhtään. Työvoimatoimistosta pyydämme noin 2 kertaa kuukaudessa listan työttömistä työnhakijoista joihin kaikkiin olemme henkilökohtaisesti yhteydessä. Sijaispalveluyksikön toiminnan ensi vuoden painopistealueena on työvoiman hankinnan tehostaminen. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Maakunnan sijaispalveluyksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä sosiaalija terveystoimialan eri yksiköiden kanssa tulevaisuuden osaamistarpeen kartoittamiseksi. Vanhuspalveluiden tulosalueelta on vuoteen 2017 mennessä poistumassa eläkkeelle yli 70 % työvoimasta. Tulevaan työvoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan pelkästään uusia henkilöitä palkkaamalla, koska nuorten halukkuus hakeutua hoitoalalle on vähentynyt ja näin ollen päteviä korkean ammattitaidon omaavia hoitajia on entistä vähemmän vapaana työvoimana. Kainuussa tarvitaan yhteisiä ponnisteluja kaikilta toimijoilta väestön pitämiseksi terveenä, vireänä ja omatoimisena mahdollisimman pitkään sekä löydettävä uusia tapoja toimia optimaalisen hoidon ja hoivan turvaamiseksi kainuulaisille heidän niitä tarvitessa." Maakuntahallitus antaa vastauksenaan aloitteeseen osastonhoitaja Tuula Leinosen laatiman vastineen ja vie vastauksensa tiedoksi maakuntavaltuustolle. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi.

5 Hyväksyi. MV 110 Maakuntavaltuusto: Vaalan edustajat eivät osallistuneet tämän asian käsittelyyn. Osastonhoitaja Tuula Leinonen esitteli asiaa. Keskustelun kuluessa Raili Myllylä Minnan Haatajan kannattamana esitti, että asia lähetetään uudelleen valmisteltavaksi. Keskustelun kuluessa Timo Krogerus teki ponsiesityksen: "Valtuus to toteaa pontena, että oppisopimuskoulutusta vanhuspalveluissa tulee lisätä niin paljon kuin on hyväksyttäviä halukkaita - ainakin kak sinkertaiseksi nykyisestä tasosta." Puheenjohtaja tiedusteli maakuntavaltuustolta, että voidaanko asia palauttaa yksimielisesti ja liittää yksimieli sesti pa lau tus pää tök seen Timo Krogeruksen esittämä ponsi: "Val tuus to to teaa ponte na, että oppisopimuskoulutusta vanhuspalveluis sa tulee lisätä niin pal jon kuin on hyväksyttäviä halukkaita - ainakin kak sin kertai seksi ny kyisestä tasosta." Maakuntavaltuusto vastasi, että voidaan. Maakuntavaltuusto hyväksyi asian palauttamisen ja ponnen liittämiseen päätökseen yksimielisesti.