Maakuntavaltuusto Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntahallitus I /18/180/2009 MV 112

Transkriptio

1 Maakuntavaltuusto Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntahallitus I Valtuustoaloite: Kokonaisselvityksen tekeminen kolmannen sektorin tuottamista palveluista Kainuussa, niiden laajuudesta ja niihin käytetyn valtion tuen määrästä 830/18/180/2009 MV 112 Maakuntavaltuusto: STLTK 122 Pöytäkirjaan merkittiin valtuutettu Karl Kunnaksen esittämä (allekirjoittajina Karl Kunnas, Sanni Väisänen) seuraavan sisältöinen valtuustoaloite: "Kainuun maakuntaohjelma vuosille asettaa kolmannen sektorin toimijoille suuret toiveet sekä kansalaisvaikuttamisen että lähipalvelujen tuottamisen suhteen. Vuoden 2010 alusta todennäköisesti voimaan astuva asetus, joka perustuu EU:n kilpailua edistävän "de Minimis" sääntöön tulee kuitenkin rajoittamaan sektorin toimijoiden mahdollisuuksia täyttää näitä toiveita. Esitämme, että maakunta tekee/teettää kokonaisselvityksen kolmannen sektorin tuottamista palveluista Kainuussa, niiden laajuudesta ja niihin käytetyn valtion tuen määrästä. Näin saataisiin kuva siitä mitkä palvelut saattavat kolmannen sektorin toimijoiden tuottamina loppua tai huomattavasti supistua nykyisestään. Selvityksen perusteella voidaan pohtia mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä palvelutarjonnan varmistamiseksi jatkossakin tarvittavassa laajuudessa." Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 21 :n mukaisesti maakuntavaltuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen maakuntahallituksen valmisteltavaksi. Kolmas sektori tarkoittaa niitä yhteisöjä ja toimintoja, jotka eivät ole julkisyhteisöjä tai yrityksiä. Toimijoita ovat mm. yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt. Kolmannen sektorin toiminta on ainakin osittain vapaaehtoista ja se on kaikille avointa. Kolmannen sektorin toiminnalla ei tavoitella voittoa ja siitä saatava hyöty on yleishyödyllistä. Toiminta on järjestäytynyttä ja voimassa olevien lakien ja asetusten mukaista. Organisaatioiden perustana ovat yhteiskunnallinen tai eettinen tavoite ja demokraattisuus. EU:n määritelmän mukaan de minimis -tuki on vähämerkityksellistä

2 julkista tukea, jolla ei nähdä olevan vääristävää vaikutusta EU:n jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kaupankäyntiin. Lähtökohtaisesti de minimis -tueksi määritellään kaikki julkisten viranomaisten yritykselle myöntämä tuki, jota ei ole ilmoitettu komissiolle tai myönnetty ryhmäpoikkeuksena. Yritykselle tai yritystoimintaa harjoittavalle organisaatiolle voidaan myöntää de minimis-tuen alaista tukea max euroa ( lähtien). De minimis -asetus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L 379/5, ). De minimis -asetuksen ansiosta yritykselle voidaan myöntää kolmen vuoden aikana euron tuki ilman komission ennakkohyväksyntää. Tämä kolmen vuoden ajanjakso alkaa siitä, kun yritykselle ensimmäisen kerran myönnetään de minimis -tukea. Kun tuen hakijana on useampi yritys, de minimis -tuen määrä lasketaan kullekin yritykselle erikseen. Näin tehdään silloinkin, kun avustus myönnetään vain yhdelle yritykselle, joka sitten jakaa osan avustuksen määrästä edelleen muille hankkeeseen osallistuville yrityksille. On siis tärkeää erottaa toisistaan rahoituksesta hyötyvä taho, joka on tuen lopullinen saaja, ja toisaalta rahoituksen kanavoiva taho eli ns. välittäjäorganisaatio. Jos hakijana on muu kuin yritys, tulee selvittää, mikä on tai mitkä ovat tuen varsinaisena kohteena. Jos hakijana on välittäjäorganisaatio, lasketaan de minimis -tuen määrä jokaisen tuen lopullisena saajana olevalle yritykselle erikseen. Välittäjäorganisaatio voi siten olla myös yksi tuen saajista eli lopullinen tuen saaja. Saman yrityksen eri toimipisteille myönnetty de minimis -tuki lasketaan yhteen. Poikkeus: De minimis -säädöstä ei noudateta maatalouden, kalastuksen, vesiviljelyn ja liikenteen (transport) aloilla. De minimis tukimuotoja: Tuen kokonaismäärää laskettaessa otetaan huomioon kaikki kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten myöntämät julkiset tuet. Avustukset on otettava huomioon kokonaisuutena, vaikka maksatukset suoritettaisiinkin useammassa erässä. Esimerkkejä de minimis tukimuodoista: - Tekesin valmistelurahoitus yrityksille - TE-keskusten yritysosastojen myöntämät kehittämis- ja koulutuspalvelut - Sosiaaliturvamaksun alennus tietyissä Pohjois-Suomen ja saariston kunnissa - komission hyväksymiä KTM:n hallinnonalan yritystukia saatetaan poikkeuksellisesti myöntää de minimis -tukena (esim. kuljetustuki ja kehittämistuki). - Sisäasiainministeriön yrityksille myöntämä maakunnan kehittämisraha - Finnveran jotkut tukimuodot (esim. Pienyrittäjä- ja naisyrittäjälaina

3 Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: sekä korkotuettu laina, tilanteissa joissa Finnveran korkomarginaali on alempi kuin markkinoilla) - TE -keskuksen maaseutuosaston jotkut tukimuodot - Usein myös kuntien yrityksille myöntämä rahoitus tai etuus voi olla de minimis -tukea (esim. jos kunta vuokraa yritykselle työtiloja halvemmalla kuin markkinahinnoin). - Tykes-ohjelman perusanalyysi- ja kehittämisprojektirahoitus yrityksille Tukimuotoja, jotka eivät kuulu de minimis tuen piiriin: - Notifioidut tukimuodot - TE-keskuksen yritysosaston myöntämä investointi- ja kehittämistuki ei vaikuta mahdolliseen de minimis -tuen kiintiöön. Lisätietoja työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sosiaali- ja terveystoimialalla on tehty kooste toimialan vuoden 2009 aikana käyttämistä kolmannen sektorin tuottamista palveluista: Sosiaali- ja terveyslautakunta: - järjestöjen kohdeavustukset euroa Sote-yhteiset palvelut: - kehittämistoiminnan hankkimat palvelut euroa Ympäristöterveydenhuolto: - ei kolmannen sektorin tuottamia palveluita Sairaanhoidolliset palvelut: - ei ole kolmannen sektorin tuottamia palveluita Terveyden- ja sairaudenhoidon palvelut: - suolistosyövän seulontapalvelut euroa - riippuvuuksien hoitopalvelut euroa Perhepalvelut: - perhepalveluiden ostot yhdistyksiltä ja järjestöiltä euroa Vanhuspalvelut: - voittoa tavoittelemattomia palveluseteliyrittäjiä on vain yksi yhdistys, eikä sillä ole tällä hetkellä yhtään palveluseteliasiakasta hoivatyössä. Sosiaali- ja terveystoimialalla on hankittu kolmannen sektorin palveluja vuonna 2009 yhteensä hieman yli 2,3 milj.euroa. Palveluita on hankittu useilta palveluntuottajilta. Hankituista palveluista maksettujen korvausten määrä vaihtelee palveluntuottajittain 100 eurosta euroon. Lisätietoja asiasta antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen, puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi.

4 Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta 1) toteaa, ettei sosiaali- ja terveystoimialalla ole mahdollisuuksia kokonaisselvityksen tekemiseen kolmannen sektorin tuottamista palveluista Kainuussa, ja 2) päättää antaa omalta osaltaan edellä olevan selvityksen maakuntahallitukselle ja edelleen maakuntavaltuustolle vastauksena kolmannen sektorin tuottamien palvelujen käytöstä sosiaali- ja terveystoimialalla vuonna 2009, sekä 3) esittää maakuntahallitukselle, että se pyytää suunnittelu- ja kehittäminen tulosaluetta antamaan lausuntonsa mahdollisuudesta kokonaisselvityksen tekemiseen kolmannen sektorin tuottamista palveluista Kainuussa, niiden laajuudesta ja niihin käytetyn valtion tuen määrästä. Hyväksyi päätösehdotuksen. MH 209 Suunnittelu ja kehittäminen tulosalueen johtoryhmä : "Asiasta on tehty valtuustoaloite (MV 112). Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsi tellyt asiaa (STLTK 122). Sosiaali- ja terveystoimiala on hankkinut kolmannen sektorin palveluja vuonna 2009 noin 2,3 milj. eurolla. Kainuulaiset yhdistykset, sosiaaliset yritykset ja hankkeiden vastuulliset toimijat ovat arvioi neet mm. Työ- ja elinkeinoministeriölle ja kainuulaisille kansanedustajille osoitta massaan de mimimis -tukea koskevassa vetoomuksessa palkkatuella työllistettyjen henkilöi den määräksi 500 työllistettyä henkilöä vuodessa. Kaira -hanke selvitti tammikuussa 2010 kyselyn avulla Kainuussa toimivien kolmannen sek torin yhdistysten palkkatukityötilanteen mm. henkilömäärät ja kuntien tukien määrät vuonna Kysely lähetettiin 165 yhdistykselle ja vastaajia oli 74 eli vastausprosentti oli 44,8%. Vastausten perusteella saadut Kainuun tulokset ovat: Palkkatukityössä oli 730 henkilöä, henkilötyövuosia ker tyi 204. Työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa tai työko keilussa oli 197 henkilöä, henkilötyövuosia kertyi 27. Kuntien maksama palkkatuki oli Vuonna 2009 Kainuun kehittämisrahaa käytettiin työllistämisen palkkatukiin Vuoden 2010 päätös on 11,2 milj. sekä lisä-

5 talousarviossa , josta osa käytetään työllistämisen palkkatukeen. Kolmannen sektorin palkkatukityöllistettyjen kokonaismääräarvioiksi edellä mainituin perus tein saadaan: Valtion rahoitusta palkkatukiin käytettiin vuonna 2009 kehittämisra han 10,4 milj. euroa. Täs tä käytettiin muille yksi tyissektorin toimijoil le kuin yrityksille n. 3,9 M (Kainuun ELY -keskus). Tä mä vastaa noin 250 henkilötyövuotta. Kainuun maakuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan ostot kol mannelta sektorilta olivat vuonna 2009 noin 2,3 M. Tämä vastaa noin 150 henkilötyövuotta. Kainuun kolmannen sektorin palkkatukityöllistettyjen henkilömäärä arvio on noin henkilötyövuotta. Maakuntajohtajan ehdotus: Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muutta misesta on annettu Laki (312/2010) tuli voimaan Lakiin on kirjattu ns. de minimis -tukisääntö työt tömän työnhakijan palkkaamiseen. Palkkatuki myönnetään laissa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta de minimis -tukena. Päätös: 1) Päätettiin antaa omalta osaltaan yllä esitetty selvitys maakuntahalli tukselle. 2)Todettiin, että suunnittelu- ja kehittäminen tulosalueella ei ole resursseja tarkemman selvityksen laatimiseen." Lisätietoja asiasta antaa strategiajohtaja Esa Toivonen, puh. (08) , tai sähköpostitse osoitteella etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus merkitsee em. selvityksen tiedoksi ja esittää sen maakuntavaltuustolle tiedoksi. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Maakuntahallitus: Hyväksyi.