Valtuustoaloite: Toimenpideohjelman laatiminen ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien vanhusten jonotusajan rajaamiseksi alle kolmeen kuukauteen

Transkriptio

1 Maakuntavaltuusto Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntahallitus I Maakuntavaltuusto Valtuustoaloite: Toimenpideohjelman laatiminen ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien vanhusten jonotusajan rajaamiseksi alle kolmeen kuukauteen MV 80 Maakuntavaltuusto: STLTK 269 Pöytäkirjaan merkittiin valtuutettu Timo Krogeruksen esittämä Sitoutumattomien valtuustoryhmän seuraavan sisältöinen valtuustoaloite: "Esitämme, että vuoden 2009 loppuun mennessä laaditaan toimenpideohjelma, jolla ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien vanhusten jonotusaika rajataan alle kolmeen kuukauteen. Vuonna 2008 yli kolme kuukautta jonottaneiden määrä vaihteli välillä." Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 21 :n mukaisesti maakuntavaltuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen maakuntahallituksen valmisteltavaksi. Sitoutumattomien valtuustoryhmä on esittänyt valtuutettu, Timo Krogeruksen johdolla, että "vuoden 2009 loppuun mennessä laaditaan toimenpideohjelma, jolla ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien vanhusten jonotusaika rajataan alle kolmeen kuukauteen." Valtuustoaloitteessa todetaan, että " Vuonna 2008 yli kolme kuukautta jonottaneiden määrä vaihteli välillä". Vuonna 2008 yli kolme kuukautta jonottaneiden asiakkaiden määrä (13-24 kuukausivaihtelu) jakautui seuduittain niin, että keskimäärin Kajaanin seudulla yli kolme (3) kuukautta jonotti yhdeksän (9), Kuhmo-Sotkamo seudulla kolme (3) ja Ylä-Kainuun seudulla seitsemän (7) asiakasta. Vuonna 2009 yli 3 kuukautta jonottaneiden asiakkaiden määrä on vaihdellut tammi -elokuussa 8-22 asiakkaan välillä, joka on jakautunut seuduittain niin, että Kajaanin seudulla kuusi (6), Kuhmo-Sotkamo seudulla viisi (5) ja Ylä-Kainuun seudulla kolme (3) asiakasta on keskimäärin odottanut ympärivuorokautista hoitopaikkaa yli kolme (3) kuukautta. Vuonna 2007 ympärivuorokautisiin hoitopaikkoihin sijoittui 224 asiakasta ja vuonna 2008 sijoittui 206 asiakasta sekä vuoden 2009

2 elokuun loppuun mennessä on sijoittunut 143 asiakasta. Ympärivuorokautisiin hoitopaikkoihin odottavien määrä on ollut koko ajan noin asiakasta. Ympärivuorokautisia hoitopaikkoja on Kainuussa 788. Vuosittain niihin sijoittuu noin 200 asiakasta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että keskimäärin neljännesvuosittain hoitopaikkaa jonottaneiden jonotilanne vaihtuu. Syitä siihen, että joidenkin asiakkaiden jonotusaika muodostuu käytännössä kolme kuukautta pidemmäksi, on monia. Sijoittuneiden määrä suhteessa hoitopaikkojen määrään tarkoittaa käytännössä myös sitä, että meillä vaihtuu vuosittain vain yksi neljäsosa olemassa olevista hoitopaikoista. Tämän lisäksi on olemassa joukko pienempiä osatekijöitä, jotka kumuloituessaan pidentävät joidenkin asiakkaiden kohdalla ympärivuorokautisen hoitopaikan odotusaikaa. Hoitopaikkaan ohjaamisessa pyrimme aina kuulemaan ja toteuttamaan asiakkaan ja hänen omaisten toiveita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan sijoittaminen ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan tapahtuu yhteisneuvottelun lopputuloksena. Eikä asiakasta sijoiteta esimerkiksi oman kotikunnan ulkopuolelle tai pitkän matkan päässä sijaitsevaan hoitopaikkaan etenkään esimerkiksi silloin, neuvottelematta omaisten kanssa. Yksittäisten asiakkaiden jonotusajan pituuteen vaikuttaa myös näiden inhimillisten asioiden lisäksi sijoittelussa huomioitavat seuraavat tekijät. Asiakkaiden erilaiset hoito- ja palvelutarpeet, kuten erityisosaamista vaativat psykogeriatriset asiakkaat, jolloin asiakkaan vastaanottavassa yksikössä on oltava ko. osaamista. Samoin asiakkaiden erilaisten erityisapuvälineiden käyttö vaikuttaa hoitopaikan valintaan ja sijoittumiseen. Tämän lisäksi sijoittelussa joudutaan huomioimaan yhä enenevässä määrin myös erilaisista sairaalabakteereista johtuvia tekijöitä, jotka rajoittavat asiakkaiden sijoittelua. Myös asiakkaan ja hänen omaisten kieltäytyminen kertaalleen tarjotusta hoitopaikasta pitkittää jonotusaikaa. Joissain tapauksissa myös asiakkaan sukupuoli vaikuttaa hoitopaikkaan sijoittumiseen. Esimerkiksi pitkäaikaisessa laitoshoidossa asukashuoneet ovat 2-4 henkilön joko mies- tai naishuoneita, jolloin niihin sijoittuminen vaatii samaa sukupuolta olevan asiakkaan. Toisaalta meillä on myös hoitokoteja, joissa on sellaisia huoneratkaisuja, jolloin kahdessa eri huoneessa olevat asukkaat jakavat yhteisen wc-tilan. Myös näissä sijoituksissa on kaikkien kannalta tarkoituksenmukaista, että molemmissa huoneissa asuu samaa sukupuolta olevia henkilöitä. Viime vuosina on esiin tullut ns. uutena ilmiönä myös kuntien vanha asuntokanta sekä heikko vuokra-asuntokanta esteettömien asuntojen osalta. Myös nämä tekijät vaikuttavat vanhustenhuollon ympärivuorokautisten paikkojen tarpeeseen ja osaltaan lisäävät paikkaa jonottavien asiakkaiden määrää. Käytännössä on ollut sellaisia tilanteita, jolloin sairastumisen tai toimintakyvyn heikkenemisen myötä monia apuvälineitä tarvitseva asiakas ei ole voinut enää kotiutua omaan kotiin, koska asuntoon ei ole ollut

3 mahdollista tehdä tarvittavia asunnonmuutostöitä. Esteettömiä eli ns. inva-mitoitettuja vuokra-asuntoja ei myöskään ole Kainuussa saatavilla riittävästi. Käytännössä kyseisen asunnon saaminen, johon asiakkaan on mahdollista saada kotiin annettavat palvelut, saattaa kestää kohtuuttoman kauan. Yli kolme kuukautta jonottaneista asiakkaista puhuttaessa on kuitenkin syytä muistaa, että silloin puhutaan kuitenkin varsin pienestä määrästä asiakkaita, joiden hoitoa ei ole suinkaan laiminlyöty vaan he ovat odotusajankin erimuotoisten palvelujen piirissä. Eli he odottavat joko terveyskeskusten vuodeosastoilla tai vanhuspalvelujen lyhytaikaishoitopaikoissa. Heidän hoitonsa on kuitenkin sillä hetkellä asianmukaisesti järjestetty, vaikka he eivät ole vielä pysyvään hoitopaikkaan sijoittuneetkaan. Totta on, ettei terveyskeskuksen vuodeosasto ole tarkoituksenmukainen odotuspaikka niille asiakkaille, jotka odottavat tehostettua palveluasumista. Toki pyrimme aina siihen, ettemme turhaan kuormittaisi odottajilla akuuttihoitoyksiköitä mutta valitettavasti, edellä kerrotuista syistä johtuen asiakkaan sijoittuminen pysyvään ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan ei ole aina mahdollista alle kolmen kuukauden. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen ( ) valtakunnallisen palvelurakenneindikaattorin mukaan kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä tulisi olla %. Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus suositellaan olevan 5-6 % yli 75-vuotiaista ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus 3 % yli 75- vuotiaista. Tällä hetkellä ympärivuorokautisia hoitopaikkoja Kainuun vanhuspalveluissa on 10, 2 %:lle yli 75-vuotiaista, mikä jakautuu seuduittain Kajaanin seudulla on 10,3 %, Kuhmo-Sotkamo seudulla on 8,5 % ja Ylä-Kainuussa 11,9 %. Rahaa vanhuspalvelujen asumispalvelujen ostoon käytettiin vuonna ,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 käytetään yli seitsemän (7) miljoonaan euroa. Vanhuspalvelujen myös poliittisessa päätöksentekojärjestelmässä hyväksyttynä tavoitteena on, että ympärivuorokautisia hoitopaikkoja on 10 %:lle yli 75-vuotiaille vuonna 2010, 9 %:lle vuoteen 2012 mennessä ja 8 %:lle vuoteen 2020 mennessä. Tavoite perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen sekä MV Talousarvio 2008 ja Taloussuunnitelma ja Talouden ja toiminnan seurantaraportti maakuntavaltuusto Näitä asetettuja ja hyväksyttyjä tavoitteita kohti vanhuspalvelujen tulosalueella on edetty koko ajan määrätietoisesti. Toimintatapojen ja SAS-toimintasäännön ( ja ) yhtenäistämisellä olemme saaneet koko Kainuuseen yhtenäisen toimintamallin, jolla turvataan se, että kaikki asiakkaat ohjautuvat ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan samoin kriteerein koko Kainuun alueella. Tämä toimintatapojen muutos on todettavissa

4 Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: myös kuukausittain seurattavien tilastointien avulla. Valtakunnallisesti odottajien määrää tarkasteltuna Kainuu ei suinkaan erotu muista alueista jos ei parempana, niin ei huonompanakaan. Puhelinsoittokierros elokuussa 2009 eri puolille Suomea osoitti, että esimerkiksi Lahdessa ympärivuorokautista hoitopaikkaa odottaa keskimäärin noin 50 asiakasta, samoin Lappeenrannan seudulla noin 40 asiakasta terveyskeskuksessa tai muissa vastaavissa yksiköissä. Jyväskylässä keskimääräinen jonotusaika on neljästä viiteen kuukauteen ns. kiireellisesti sijoitettavilla eli niillä, jotka odottavat hoitopaikkaa muualla kuin kotona. Kuopiossa ympärivuorokautista hoitopaikkaa odotti vuoden 2008 tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen mukaan joulukuussa 2008 kaikkiaan 287 asiakasta, heistä 103 odotti jatkohoitopaikkaa omassa kodissaan. Ympärivuorokautista hoitopaikkaa odottavia henkilöitä tulee varmasti olemaan jossain määrin myös jatkossa niin meillä Kainuussa kuin muissakin Suomen kunnissa. Kaikesta huolimatta toiminnan ensisijaisena tavoitteena on niin asiakkaan kuin organisaation näkökulmista sijoittaa asiakas aina mahdollisimman lyhyen odotusajan puitteissa. Mikäli lähdemme tässä vaiheessa erillisellä toimenpideohjelmalla rajaamaan vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon kohdistuvaa odotusaikaa alle kolmeen kuukauteen, joudumme käytännössä tekemään osan sijoituksista vastoin asiakkaan ja hänen omaistensa toiveita eli sijoittamaan vanhuksia myös varsin pitkienkin välimatkojen päähän. Tämä puolestaan johtaa siihen, että siinä tilanteessa joudumme todennäköisesti yhä enenevässä määrin vastaamaan myös eriasteisiin valituksiin ja kanteluihin. Joten joustavan ja asiakaslähtöisen toiminnan turvaamiseksi lienee tässä vaiheessa tärkeämpää tukea edelleen niitä yhteistyömahdollisuuksia ja oikea-aikaisia palveluja, joilla tuetaan vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Tarvittaessa asiakkaille järjestetään hyvä ja turvallinen ympärivuorokautinen hoiva- ja hoito heidän omia ja läheistensä valintoja kunnioittaen. Lisätietoja asiasta antavat vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen, puh , ja sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen, puh tai sähköpostitse Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa edellä olevan vanhuspalvelujohtaja Eija Tolosen ja palveluohjaaja Seija Tyrmin laatiman selvityksen vastauksena maakuntavaltuustolle ( ) Timo Krogeruksen esittämään Sitoutumattomien valtuustoryhmän aloitteeseen toimenpideohjelman laatimiseksi ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien vanhusten jonotusajan rajaamiseksi alle kolmeen kuukauteen.

5 Sosiaali- ja terveyslautakunta: MH 257 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: MV 129 Maakuntavaltuusto: Hyväksyi päätösehdotuksen. Vaala ei osallistu tämän asian käsittelyyn. Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnan vastauksen ja esittää sen maakuntavaltuustolle tiedoksi. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyi. Keskustelun kuluessa Timo Krogerus Veli-Matti Karppisen kannattamana esitti, että päätökseen lisätään ponsi: "Tavoitteeksi asetetaan, että yli kolmen kuukauden jonoista päästään vuoden 2010 loppuun mennessä." Puheenjohtaja totesi, että asiasta on tehty maakuntahallituksen esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, niin asiasta on äänestettävä. Teen seuraavan äänestysjärjestysesityksen: ne, jotka kannattavat Timo Krogeruksen esitystä lisätä päätökseen ponsi, äänestävät Ei ja ne, jotka kannattavat maakuntahallituksen ehdotusta, äänestävät Jaa. Äänestys suoritetaan ylösnousten. Timo Krogerus esitti vaatimuksen, että äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Puheenjohtaja totesi, että äänestys suoritetaan valtuuston järjestyksen mukaisesti nimenhuutoäänestyksenä. Maakuntavaltuusto hyväksyi äänestysjärjestyksen. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 36 Jaa-ääntä, 7 Ei-ääntä ja poissa 16. Äänestystulos on liitteenä. Liite nro:4

6 Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntahallituksen esityksen. Pöytäkirjantarkastaja Tapani Kemppainen poistui tämän asian käsittelyn aikana klo Maakuntavaltuusto valitsi tästä asiasta alkaen uudeksi pöytäkirjantarkastajaksi Pentti Kettusen.