Valtuustoaloite: Ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järjestämiseksi vanhustenhuollossa

Transkriptio

1 Maakuntavaltuusto Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntahallitus I Valtuustoaloite: Ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järjestämiseksi vanhustenhuollossa 553/18/180/2010 MV 43 Pöytäkirjaan merkittiin valtuutettu Merja Kyllösen esittämä 17 valtuutetun allekirjoittama (M. Kyllönen, M. Haataja, J. Korhonen, O. Polvinen, V. Kaikkonen, K. Nikulainen, M. Piirainen, M. Niskanen, R. Myllylä, T. Ronkainen, U. Sirkeinen, A. Räisänen, E. Kiljunen, T. Rossi-Määttä, R. Piirainen, M. Oikarinen ja I. Horto) seuraavan sisältöinen valtuustoaloite: "Koko Kainuussa on ruokapalveluiden osalta eletty rajun muutoksen aikaa. Kaikin osin tehdyt muutokset eivät ole ainakaan asiakasnäkökulmasta katsottuna johtaneet parempaan suuntaan. Laatu ei asiakaspalautteen mukaisesti vastaa enää hintaa. Ruoanvalmistuksessa käytetään runsaasti lämmitettäviä eineksiä ja puuroissakin kaivattaisiin vaihtelua. Kansalaiset kyselevät onko maakunnassa sama ruokalista kaikissa hoitolaitoksissa, vai ilmeneekö paikallista vaihtelua? On tiedossa, että säästää pitää ja ruoka on tuotettava suurissa yksiköissä mahdollisimman halvalla. Kansalaispalautteen perusteella ruoan hinta esimerkiksi maakunnan hoitokodeissa on noussut 30 euroa/henkilö vuoden alusta. (ennen 390 eur - nyt 420 eur/kk) Korotus tuntuu korkealta varsinkin, kun ruoan arvonlisäveron alennuksen olisi pitänyt vaikuttaa ruoan hintaan alentavasti, eikä päinvastoin. 420 eurolla kuukaudessa saa yksityistalouskin melkoisen ruokakassin itselleen, joten maalaisjärjellä käsittäen hintataso on varsin korkea. Lisäävätkö kuljetuskustannukset todellakin näin paljon ruoan hintaa, koska henkilöstön määrän ei ole nähty lisääntyvät toimintojen keskittämisen myötä? Lisäksi vanhuspalveluissa on runsaasti asiakkaita, jotka eivät voi syödä enää muuta kuin soseruokaa, mutta hinta pysyy samana edelleen - onko tämä menettely samanlainen koko maakunnan alueella vai kohdistuuko se vain niihin vanhuksiin, joiden omaiset eivät taistele heidän oikeuksistaan myös hintojen kohdalla? Esitämmekin, että hintataso suhteutettuna asiakkaiden saamaan ruokaan ja sen laatuun tarkastellaan varsinkin vanhustenhoidon yksiköissä, joissa erilaisessa tilanteessa olevien vanhusten osalta myös ruoan tarve ja sen hyödyntämisen mahdollisuudet vaihtelevat suuresti. Lisäksi on tarpeen huomioida miten ruoan hinta vaihtelee sen mukaan onko asiakas hoidettavana maakunta -kuntayhtymän hoitokodissa vai sairaalan hoivaosastolla, koska ainakin

2 suurimmissa osissa kuntia, ruoka tulee samanlaisena samasta tuottajayksiköstä ja tällöin on mielenkiintoinen tilanne, jos samasta ruoasta joutuu maksamaan eri hinnan eri yksiköissä." Maakuntavaltuusto: Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 21 :n mukaisesti maakuntavaltuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen maakuntahallituksen valmisteltavaksi. STLTK 248 Maakuntavaltuuston pöytäkirjassa valtuustoaloite on otsikoitu "Ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järjestämiseksi vanhustenhuollossa". Allekirjoitettu aloite puolestaan on otsikoitu "Valtuustoaloite Ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järkeistämiseksi vanhustenhuollossa". Vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen on laatinut seuraavan sisältöisen vastineen valtuustoaloitteeseen: Maakuntavaltuutettu, kansanedustaja Merja Kyllönen on esittänyt valtuustoaloitteen ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järkeistämiseksi vanhustenhuollossa. Aloitteen on allekirjoittanut 17 maakuntavaltuutettua. Aloitteessa esitetään seuraavaa: "Esitämmekin, että hintataso suhteutettuna asiakkaiden saamaan ruokaan ja sen laatuun tarkastellaan varsinkin vanhustenhoidon yksiköissä, joissa erilaisessa tilanteessa olevien vanhusten osalta myös ruoan tarve ja sen hyödyntämisen mahdollisuudet vaihtelevat suuresti. Lisäksi on tarpeen huomioida miten ruoan hinta vaihtelee sen mukaan onko asiakas hoidettavana maakunta -kuntayhtymän hoitokodissa vai sairaalan hoivaosastolla, koska ainakin suurimmissa osissa kuntia, ruoka tulee samanlaisena samasta tuottajayksiköstä ja tällöin on mielenkiintoinen tilanne, jos samasta ruoasta joutuu maksamaan eri hinnan eri yksiköissä." Kainuun maakunta -kuntayhtymän ympärivuorokautiset yksiköt niin vanhuspalveluissa kuin muillakin tulosalueilla hankkivat asiakkaiden tarvitsemat ateriat kuntien ylläpitämistä ravintokeskuksista vallitsevan käytännön sekä kuntayhtymän ja kuntien välisten sopimusten mukaisesti lukuun ottamatta Ristijärven kuntaa, jossa vanhuspalvelujen ateriat tulevat Vanhaintukisäätiöltä. Se miten asiakkailta perittävät ateriamaksut määräytyvät ympärivuorokautisessa hoidossa riippuu siitä, onko asiakas sijoittunut pitkäaikaiseen laitoshoitoon vai tehostettuun asumispalveluyksikköön eli hoitokotiin. Hinnat eivät määräydy sen mukaan, mistä ateriat hankitaan tai missä muodossa ne asiakkaille tarjotaan (vrt. sosemainen tai kiinteä perusruoka). Hinnoittelu on samanlainen kaikkien asiakkaiden kohdalla koko maakunnan

3 alueella, eikä se kohdistu vain niihin vanhuksiin, joiden omaiset eivät taistele heidän oikeuksistaan hintojen kohdalla. Pitkäaikaisen laitoshoidon maksut on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa (7 c ). Sen mukaan maksu voi olla enintään 85 % hoidossa olevan kuukausituloista ja maksu sisältää kaiken annettavan hoivan ja hoidon lisäksi myös ateriat ja lääkkeet. Kun taas tehostetun asumispalvelun maksuista ei ole erityissäännöksiä asiakasmaksulaissa, vaan kunnat/kuntayhtymät voivat itse määritellä ko. asiakasmaksut. Kainuun maakunta -kuntayhtymän hoitokodeissa asiakkailta perittävät maksut alkaen on päätetty nykyisessä sosiaalija terveyslautakunnassa ( 365). Tällöin ateriamaksut yhdenmukaistettiin nimenomaan hoitokodeissa asuvien asiakkaiden osalta. Sillä asiakkaiden maksamissa ateriamaksuissa vallitsi varsin suuri kirjo 300 eurosta 459 euroon kuukaudessa riippuen siitä, missä kuntayhtymän ylläpitämässä hoitokodissa asiakas asui. Käytännössä tämä hintojen yhdenmukaistaminen tarkoitti sitä, että vuoden 2010 alusta osalla asiakkaista hinnat laskivat, osalla nousivat ja osalla pysyivät likimain ennallaan. Vastaava ateriamaksujen yhdenmukaistaminen toteutettiin kotiin kuljetettavien aterioiden osalta jo vuonna 2005, jolloin kuntayhtymä aloitti toimintansa. Hoitokotien aterioiden hintojen yhdenmukaistamismuutosta ei toteutettu aikaisemmin mm. siitä syystä, että aterioiden palveluntuottajilla eli kuntien ravintokeskuksilla oli meneillään yhteinen kehittämishanke, jolla he pyrkivät yhtenäistämään varsin erilaisia ateriapalvelukäytäntöjä, ateriapakettien sisältöjä sekä eroja aterioiden hinnoissa. Aterioiden hintojen yhdenmukaistamiskäytännöllä pyrittiin turvaamaan hoitokodeissa asuvien asiakkaiden tasavertainen asema koko Kainuun alueella riippumatta heidän asuinpaikastaan. Myös Kuntaliitosta saadun linjauksen mukaan samassa kunnassa/kuntayhtymässä annettavalla samalla palvelulla tulee olla sama hinta. Muutos päätettiin toteuttaa vähitellen eli porrastetusti vuosina , koska ateriahintojen erot yksiköiden välillä olivat suuret. Näin oli tarkoituksenmukaista menetellä siksi, että hintojen tarkistuksesta aiheutuva muutos ei muodostuisi kenenkään kohdalla kohtuuttomaksi. Toki hinnan suuruudesta voi olla montaa mieltä, mutta hintaa määriteltäessä pyrittiin kohtuulliseen keskihintaan suhteessa siihen, mitä kuntayhtymä maksaa kunnille asiakkaiden aterioista sekä erikseen maksettavista lisäkustannuksista, jotka koostuvat erilaisista lisäpalveluista sekä asiakkaille tilattavista lisäelintarvikkeista, kuten välipaloista. Todettava on myös se, että ruoan arvonlisäveron alennus ei ole vaikuttanut ostettavien ateriapalvelujen hintoja alentavasti. Aloitteessa on myös verrattu 420 eurolla yksityistalouteen ostettavaa ruokakassia hoitokotien ateriapalvelujen hintaan. On totta, että yksityistalouteen ostaa kyseisellä summalla ison määrän ruokaa. Mutta kun kyseessä on hoitokotien ateriapalvelut, ei suora vertailu ole kaikilta osin yksiselitteisesti mahdollista. Ruokahuoltopäälliköltä

4 Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta: MH 220 Maakuntajohtajan ehdotus: saadun tiedon mukaan hoitokotien ateriapalvelujen hinta sisältää henkilöstömenot, raaka-aineet, tilavuokran ja siivouksen, myös mahdollinen kuljetuskustannus on hinnassa mukana. Mitä taas tulee ruoan laatuun ja einesten käyttöön, niin palveluntuottajien mukaan vanhuksille tarjottavat ateriat noudattavat kaikissa yksiköissä ikääntyneille tarkoitettuja ravitsemussuosituksia. Yksiköissä on käytössä kuuden (6) tai 12 viikon kiertävät ruokalistat, joissa einesten käyttö kokonaisuutena on vähäistä. Silloinkin kun eineksiä käytetään, niin ne muodostavat vain osan kyseisestä ateriakokonaisuudesta. Yhteenvetona todettakoon, että on totta, että samasta tuottajayksiköstä tulevasta ruoasta asiakkaat joutuvat maksamaan eri hinnan johtuen siitä ovatko he laitos- vai avohoidossa. Ja se mihin hoitomuotoon asiakkaat sijoittuvat määrittyy aina asiakkaan henkilökohtaisesta hoivan ja hoidon tarpeesta, eikä tukipalvelujen hinnoittelusta. Mitä tulee vanhustenhoidon yksiköiden asiakkaiden saamaan ruokaan ja sen laatuun sekä erilaisissa tilanteissa olevien vanhusten ruoan tarpeeseen ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksiin, niin olemassa olevia käytäntöjä tarkastellaan säännöllisesti yhteistyökumppaneiden eli tuottajayksiköiden kanssa. Asiakastyytyväisyyskyselyissä sekä muissa palautteissa ilmenneisiin poikkeamiin pyritään etsimään järkiperäisiä ratkaisuja yhdessä niin, että hyöty koituu hoidettavien vanhusten eduksi. Lisätietoja asiasta antavat vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen, puh , ja vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Mauno Saari puh , sekä sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen, puh tai sähköpostitse Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan vanhuspalvelujohtaja Eija Tolosen laatiman selvityksen maakuntavaltuustolle vastauksena maakuntavaltuutettu Merja Kyllösen esittämän ja 17 valtuutetun Ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järkeistämiseksi vanhustenhuollossa -valtuustoaloitteeseen. Hyväksyi päätösehdotuksen. Vaala ei osallistu tämän asian käsittelyyn. Maakuntahallitus merkitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan selvityksen tiedoksi ja saattaa sen maakuntavaltuustolle tiedoksi.

5 Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Maakuntahallitus: Hyväksyi.