Kunnanjohtajan päätökset

Transkriptio

1 Kunnnhllitus liite n:o 1 Kunnnjohtjn päätökset Päivä Pykälä Toimivltuus Otsikko Lisätiedot Hllintosääntö Omkotitontin vrus Kirkonkylä, Heinätie Hllintosääntö Omkotitontin vrus Ämmänhudnmäki, Vihniäntie Hllintosääntö Omkotitontin vruksen jtkminen Virolisen lue, kortteli 207, tontti nro 3 Pöytäkirjn llekirjoitus j vrmennus Pöytäkirjnpitäjä Vesilhdess Pöytäkirj on pidetty yleisesti nähtävissä Kunnnjohtj Tuoms Hirvonen Pikk j päivämäärä Vesilhdess / 2019 Virk-sem keskusrkistonhoitj Trj Heino

2 Koko kunnn toteum 1-2_2019.xlsx Kunnnhllitus liite n:o 1 Tuloslskelm Tmmikuu-Helmikuu Vesilhti T Toteutunut 2019 T-Tot.2019 TA-% Toteutunut 2018 TP2018 Toiminttuotot Myyntituotot , Mksutuotot Tuet j vustukset , Muut toiminttuotot , Vlmistus omn käyttöön Toimintkulut , Henkilöstökulut , Plkt j plkkiot Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Plvelujen ostot , Aineet, trvikkeet j tvrt , Avustukset , Muut toimintkulut , Toimintkte , Verotulot , Vltionosuudet , Rhoitustuotot j -kulut , Korkotuotot ***** Muut rhoitustuotot , Korkokulut , Muut rhoituskulut , Vuosikte , Poistot j rvonlentumiset , Suunnitelmn muk. poistot , Tilikuden tulos , Poistoeron muutos Tilikuden ylijäämä (lij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot , Vyörytyserätulot , Sivu 1 / 1

3 Kunnnhllitus Toteum khlle 1-2_2019 perinteinen.xlsx 73 liite n:o 2 Tuloslskelm Tmmikuu-Helmikuu 2019 Vstuulue: 3000, 3100, 3400, 3500, 3600, 3800, 3901, 4001 Summtsot: Vstuulue T Toteutunut 2019 T-Tot.2019 TA-% Toteutunut 2018 TP Luottmushenkilöhllinto Toiminttuotot Myyntituotot Tuet j vustukset Toimintkulut , Henkilöstökulut , Plkt j plkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Plvelujen ostot , Aineet, trvikkeet j tvrt , Avustukset Muut toimintkulut , Toimintkte , Vuosikte , Tilikuden tulos , Tilikuden ylijäämä (lij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Yleishllinto Toiminttuotot , Myyntituotot Tuet j vustukset , Toimintkulut , Henkilöstökulut , Plkt j plkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Plvelujen ostot , Aineet, trvikkeet j tvrt , Avustukset , Muut toimintkulut Toimintkte , Rhoitustuotot j -kulut ***** - - Muut rhoituskulut ***** - - Vuosikte , Tilikuden tulos , Tilikuden ylijäämä (lij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Vyörytyserätulot Tukiplvelut Toiminttuotot , Myyntituotot , Sivu 1 / 4

4 Toteum khlle 1-2_2019 perinteinen.xlsx Tuloslskelm Tmmikuu-Helmikuu 2019 Vstuulue: 3000, 3100, 3400, 3500, 3600, 3800, 3901, 4001 Summtsot: Vstuulue T Toteutunut 2019 T-Tot.2019 TA-% Toteutunut 2018 TP2018 Tuet j vustukset Muut toiminttuotot Toimintkulut , Henkilöstökulut , Plkt j plkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Plvelujen ostot , Aineet, trvikkeet j tvrt , Muut toimintkulut , Toimintkte , Vuosikte , Poistot j rvonlentumiset , Suunnitelmn muk. poistot , Tilikuden tulos ***** Tilikuden ylijäämä (lij.) ***** Vyörytyserät Vyörytyserämenot , Vyörytyserätulot , Elinkeinotoimi Toiminttuotot Myyntituotot Muut toiminttuotot Toimintkulut Henkilöstökulut , Plkt j plkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Plvelujen ostot , Aineet, trvikkeet j tvrt , Muut toimintkulut , Toimintkte , Vuosikte , Tilikuden tulos , Tilikuden ylijäämä (lij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Kvoitus Toiminttuotot , Myyntituotot Mksutuotot , Toimintkulut , Henkilöstökulut Plkt j plkkiot Sivu 2 / 4

5 Toteum khlle 1-2_2019 perinteinen.xlsx Tuloslskelm Tmmikuu-Helmikuu 2019 Vstuulue: 3000, 3100, 3400, 3500, 3600, 3800, 3901, 4001 Summtsot: Vstuulue T Toteutunut 2019 T-Tot.2019 TA-% Toteutunut 2018 TP2018 Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Plvelujen ostot , Aineet, trvikkeet j tvrt Muut toimintkulut Toimintkte , Vuosikte , Tilikuden tulos , Tilikuden ylijäämä (lij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot M j metsätilt Toiminttuotot Myyntituotot Muut toiminttuotot Toimintkulut , Plvelujen ostot , Muut toimintkulut Toimintkte , Vuosikte , Tilikuden tulos , Tilikuden ylijäämä (lij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Rhoitus Toimintkulut Muut toimintkulut Toimintkte Verotulot , Vltionosuudet , Rhoitustuotot j -kulut , Korkotuotot ***** Muut rhoitustuotot , Korkokulut , Muut rhoituskulut , Vuosikte , Tilikuden tulos , Tilikuden ylijäämä (lij.) , Mseututoimi Toimintkulut , Sivu 3 / 4

6 Toteum khlle 1-2_2019 perinteinen.xlsx Tuloslskelm Tmmikuu-Helmikuu 2019 Vstuulue: 3000, 3100, 3400, 3500, 3600, 3800, 3901, 4001 Summtsot: Vstuulue T Toteutunut 2019 T-Tot.2019 TA-% Toteutunut 2018 TP2018 Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Plvelujen ostot Toimintkte , Vuosikte , Tilikuden tulos , Tilikuden ylijäämä (lij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot RAPORTTI YHTEENSÄ Toiminttuotot Myyntituotot , Mksutuotot , Tuet j vustukset , Muut toiminttuotot Toimintkulut , Henkilöstökulut , Plkt j plkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Plvelujen ostot , Aineet, trvikkeet j tvrt Avustukset , Muut toimintkulut , Toimintkte , Verotulot , Vltionosuudet , Rhoitustuotot j -kulut , Korkotuotot ***** Muut rhoitustuotot , Korkokulut , Muut rhoituskulut Vuosikte , Poistot j rvonlentumiset , Suunnitelmn muk. poistot , Tilikuden tulos , Tilikuden ylijäämä (lij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot , Vyörytyserätulot , Sivu 4 / 4

7 Toteum khlle 1-2_2019 sote.xlsx Kunnnhllitus liite n:o 3 Tuloslskelm Tmmikuu-Helmikuu 2019 Vstuulue: 5001, 5101, 5602, 5701 Summtsot: Vstuulue T Toteutunut 2019 T-Tot.2019 TA-% Toteutunut 2018 TP Sos. j terv.toimen hllinto Toiminttuotot Tuet j vustukset Toimintkulut , Henkilöstökulut , Plkt j plkkiot Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Plvelujen ostot , Aineet, trvikkeet j tvrt , Avustukset , Muut toimintkulut , Toimintkte , Vuosikte , Tilikuden tulos , Tilikuden ylijäämä (lij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Sos. j terv.toimi yt Toimintkulut , Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Plvelujen ostot , Toimintkte , Vuosikte , Poistot j rvonlentumiset , Suunnitelmn muk. poistot , Tilikuden tulos , Tilikuden ylijäämä (lij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Ympäristöterveydenhuolto Toimintkulut , Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Plvelujen ostot , Toimintkte , Vuosikte , Sivu 1 / 2

8 Toteum khlle 1-2_2019 sote.xlsx Tuloslskelm Tmmikuu-Helmikuu 2019 Vstuulue: 5001, 5101, 5602, 5701 Summtsot: Vstuulue T Toteutunut 2019 T-Tot.2019 TA-% Toteutunut 2018 TP2018 Tilikuden tulos , Tilikuden ylijäämä (lij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Sotiemme veternit Toimintkulut , Plvelujen ostot , Toimintkte , Vuosikte , Tilikuden tulos , Tilikuden ylijäämä (lij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot RAPORTTI YHTEENSÄ Toiminttuotot Tuet j vustukset Toimintkulut , Henkilöstökulut , Plkt j plkkiot Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Plvelujen ostot , Aineet, trvikkeet j tvrt , Avustukset , Muut toimintkulut , Toimintkte , Vuosikte , Poistot j rvonlentumiset , Suunnitelmn muk. poistot , Tilikuden tulos , Tilikuden ylijäämä (lij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Sivu 2 / 2

9 Kunnnhllitus liite n:o 1 Tietotilinpäätös 2018 Vesilhden kunt Trj Heino Tietosuojvstv Kunnnhllitus

10 2 Sisällysluettelo 1. Johdnto Tilnnekuv Linsäädännön keskeiset muutokset EU:n yleinen tietosuoj-setus j tietosuojlki Tiedonhllintlki Tietosuojn j tietoturvn tvoitetil EU tietosuoj-setuksen toimeenpnoprojekti Nykytilkrtoitus Tietosuojkoulutust Seudulliset toimintohjeet Vesilhden kunnn tietosuojtyö vuonn Tietovrnnot j tietojärjestelmät Henkilötietojen käsittelyn peritteet Tietoturvn toteuttminen Poikkemien hllint Käytön vlvont Hvitut tietoturvpoikkemt Rekisteröidyn oikeuksien toteutuminen Rekisteröidyn informointisikirj eli tietosuojseloste Tietopyyntöprosessi Tietosuoj- j tietoturvosminen Perehdytys Henkilöstökoulutukset Osmisen seurnt Kehittämiskohteet j toimenpiteet Tietotilinpäätös 2018

11 3 1. Johdnto Tietosuojn j tietoturvn sem on korostunut viime vuosin myös julkisell sektorill. Uudistuv linsäädäntö (mm. EU:n yleinen tietosuoj-setus, knsllinen tietosuojlki, tiedonhllintlki) pyrkii pysymään kiihtyvän digitlisoitumisen vuhdiss. Tietotilinpäätös on hyvä tp tuod kootusti esille hstvn toimintkentän iknsnnokset sekä pohtimn kehittämiskohteit tietoturvn j tietosuojn edistämiseksi. Tietotilinpäätös on os kunnn vuotuist tilinpäätöstä Tilnnekuv Vltkunnllisesti setetut tvoitteet edellyttävät julkisen sektorin kehittämistä digitlistion vull. Julkiset plvelut tulee rkent käyttäjälähtöisemmiksi j ensisijisesti sähköisiksi. Tämä iheutt muutoksi myös Vesilhden kunnn plveluiss j toiminttvoiss. Digitlistion myötä tuotettujen plvelujen turvllisuus j luottmuksellisuus korostuvt. Uudet digitliset rtkisut edellyttävät tietoturvllisuudelt entistä joustvmp j ennkoivmp toiminttp. Lähtökohtn on se, että plvelujen käyttäjä voi luott käytön turvllisuuteen. Tietosuojn j tietoturvn tuleekin oll Vesilhden kunnss sisäänrkennettuj j kunnn henkilöstön perustitoj. Uudenlisten teknologioiden j plvelujen kehityksen myötä lisääntyvät väistämättä myös tietoturvloukkukset. Verkkorikollisuuden kehittyminen on digitlistion selkeä lieveilmiö. Tämä trkoitt sitä, että orgnistioss on toteutettv vhv riskienhllint sekä teknisiä j orgnistorisi toimenpiteitä riskien minimoimiseksi. Digitlistio muutt myös käsitystä tietojen hyödyntämismhdollisuuksist j omst oikeudestn päättää henkilötietojens käytöstä. Ihmisten ito kiinnostus omien tietojen hllintn j hyödyntämiseen on vst heräämässä Linsäädännön keskeiset muutokset EU:n yleinen tietosuoj-setus j tietosuojlki EU:n yleistä tietosuoj-setust on lettu soveltmn lähtien. Asetus korv vuoden 1995 henkilötietodirektiivin sekä sen knsllisesti täytäntöön pnemiseksi nnetun henkilötietolin (523/1999). Asetuksen rinnlle on säädetty knsllinen tietosuojlki ( /1050), jok sisältää knsllisi täydennyksiä j täsmennyksiä setukseen nähden. Knsllisen tietosuojlin täsmennyksiä - Tietosuoj-setuksen rikkomisest voidn määrätä erilisi seurmuksi, kuten hllinnollisi skkoj. Tietosuojlin mukisesti seurmusmksu ei void määrätä vltion ti kuntien virnomisille, eikä tietyille muille julkisille instnsseille. Seurmusmksu ei s määrätä, jos rikkomuksest ti liminlyönnistä on kulunut yli kymmenen vuott. Seurmusmksun määräämisestä voi vlitt hllinto-oikeuteen. - Jäsenvltioill on oikeus määrittää ikärj tietoyhteiskunnn plveluille. Uudess tietosuojliss ikärjksi on säädetty 13 vuott, jok on pääsääntöisesti linjss muiden Pohjoismiden knss. Tietotilinpäätös 2018

12 4 Tietosuoj-setuksen tvoitteen on vrmist, että ihmisen oikeus henkilötietojen suojn j sitä kutt yksityisyyteen toteutuu myös digiikn. Toislt setuksen tvoitteen on myös sd henkilötieto liikkeelle j synnyttää uutt liiketoimint sekä helpott yritysten toimintympäristöä yhtenäistämällä EU-miden tietosuojlinsäädäntöä. Yleinen tietosuoj-setus koskee lähtökohtisesti kikenlist henkilötietojen käsittelyä. Asetus tuo sekä rekisterinpitäjälle että henkilötietojen käsittelijöille uusi tehtäviä j velvollisuuksi. Asetus vhvist merkittävästi myös rekisteröidyn oikeuksi. Asetus ott knt henkilötietojen linmukiseen käsittelyyn j kertoo milloin, miten j kenen toimest henkilötietoj s käsitellä. Tietosuoj-setuksen trkoituksen on lisätä henkilötietojen käsittelyn voimuutt j läpinäkyvyyttä. Lisäksi se vhvist rekisteröityjen oikeuksi vlvo henkilötietojens käsittelyä. Asetuksess on säädetty henkilötietolki tiukemmt seurmukset setuksen vstisest henkilötietojen käsittelystä. Tietosuoj-setuksess säädetään henkilötietojen käsittelyä koskevist peritteist, jotk ohjvt kikke henkilötietojen käsittelyä. Tietosuojperitteit ovt - käsittelyn linmukisuus, kohtuullisuus j läpinäkyvyys - käyttötrkoitussidonnisuus - tietojen minimointi - tietojen täsmällisyys - tietojen säilytyksen rjoittminen - tietojen eheys j luottmuksellisuus - rekisterinpitäjän osoitusvelvollisuus. Rekisterinpitäjän on pystyttävä myös osoittmn, että näitä peritteit noudtetn. Peritteiden noudttmisen osoittminen edellyttää rekisterinpitäjältä muun muss henkilötietojen käsittelyn iemp trkemp suunnittelu j dokumentointi. Vikk dokumenttion tuottminen trkoitt lisätyötä, on siitä viime kädessä hyötyä sikklle j Vesilhden kunnlle itselleen, kun riskienhllint j suunnitelmllisuus korostuvt digitlisi plveluj rkennettess. Tietosuoj-setus liikkuu hyvin yleisellä tsoll j sen vikeselkoisten rtikloiden tulkinnoille on luotu EU:n tietosuojvirnomisten (WP29-työryhmä) toimest ohjeistust. Vst tulevisuuden ennkkopäätökset ntvt konkreettisi suuntviivoj setuksen tulkinttvoist Tiedonhllintlki Julkisen hllinnon tiedonhllintlki on tällä hetkellä vlmisteill. Hllituksen esitys on nnettueduskunnlle j ehdotettujen muutosten on trkoitus tull voimn syksyllä Uudell yleislill on trkoitus määrittää tiedon koko elinkren hllint julkisess hllinnoss. Uuden lin os-lueit ovt suunnittelu- j kuvusvelvollisuudet, tietoturvllisuusvtimukset, sinj plveluhllinnn rekisteröinnin perusteet sekä tietoineistojen säilyttämistä j rkistointi koskevt säännökset. Yhtenä tvoitteen on säätää myös rjpintojen vmisest, kuvmisest j määrittämisestä. Trkoituksen on sd virnomiset jo toimintoj suunniteltess j tietojärjestelmiä toteutett- Tietotilinpäätös 2018

13 5 ess ottmn huomioon tietojen hyödyntämisen muiden thojen toimest. Knslisen näkökulmst tämä edistää sitä, että häntä koskevi tietoj kysytään vin kerrn. Virnomisten hlluss olevi tietoj tulee hyödyntää, jos ne ovt stvill luotettvsti j jntsisesti virnomisten tietovrnnoist. Tulev tiedonhllintlki koko yhteen lkin mm. nykyisen julkisuuslin j tietohllintolin velvoitteit j edistää osltn kunti toteuttmn myös tietosuoj-setuksen mukist osoittmisvelvollisuutt. Arkistointi koskev sääntely jäänee toistiseksi voimn sellisen kuin siitä on säädetty rkistoliss. 2. Tietosuojn j tietoturvn tvoitetil Vesilhden kunt hlu osoitt sikkilleen käsittelevänsä heidän tietojn luotettvsti j turvllisesti. Vesilhden kunnss noudtetn setuksen mukisi tietosuojperitteit j otetn ne luontevksi osksi jokpäiväistä toimint. Tärkeänä kehityskohteen on sopivn tietosuojn j tietoturvn mittriston luominen. Mittristo kehitetään tulevin vuosin vertilun mhdollistmiseksi. Ensimmäisen vuoden mittreit ovt: - lditut tietosuoj- j käsittelytoimien selosteet - koulutuksiin osllistuneiden henkilöiden lukumäärä - tietoturvpoikkemien lukumäärä Tärkeää on myös luod ketterät prosessit tietoturvpoikkemien vrlle. Poikkemtilnteiss ik (72h) on kriittinen tekijä j toimintmllit poikkemien vrlle tulee oll henkilöstöllä hlluss. Tietoturvllisuuden ensisijisen päämääränä on orgnistion vstuull olevien plvelujen jtkuvuuden turvminen kikiss olosuhteiss eli tietotekniikknäkökulmst mhdollist orgnistion plveluihin liittyvien ICT-rtkisujen käytettävyys sekä prosesseiss, rekistereissä j plveluiss käytettävien tietojen eheys j luottmuksellisuus kikiss olosuhteiss. 3. EU tietosuoj-setuksen toimeenpnoprojekti Vesilhti osllistui projektimuotoiseen Tmpereen kehyskuntien tietosuojprojektiin, jonk tehtävänä oli koordinoid Tmpereen kehyskuntien (Vesilhti, Hämeenkyrö, Kngsl, Lempäälä, Noki, Orivesi, Pirkkl j Ylöjärvi) tietosuojvlmiuden nostmist tietosuojsetuksen vtimlle tsolle mennessä. Projektin konsulttin j koordinoijn toimi Tieto Oy. Projektin ohjusryhmän lisuudess toimivn projektiryhmän muodostivt ympäristökuntien tietosuojvstvt. Vesilhden kunnnhllitus nimesi kokouksessn setuksen velvoittmn Vesilhden kunnlle tietosuojvstvn. Tietotilinpäätös 2018

14 Nykytilkrtoitus Toimeenpnoprojekti lähti liikkeelle nykytilkrtoituksen tekemisellä. Krtoituksess selvitettiin kunnss olemss olevi henkilörekisterejä, missä niitä käsitellään (sähköinen järjestelmä/mnulinen ineisto) j miten tieto suojtn. Smll krtoitettiin myös käytössä olevi henkilötietojen käsittelyn knnlt merkittävimpiä tietojärjestelmiä sekä niiden senhetkistä kykyä vstt tietosuoj-setuksen vtimuksiin. Myös Vesilhden kunnn sopimuksi käytiin läpi j krtoitettiin selliset sopimukset, jotk sisältävät henkilötietojen käsittelyä. Nykytilkrtoituksen suurimpn hsteen oli tunnist kikki mhdolliset henkilörekisterit. Krtoituksen tuloksen toimilt poistivt käytöstään sellisi henkilörekisterejä, jotk eivät vstnneet tietosuoj-setuksen vtimuksi Tietosuojkoulutust Merkittävä os toimeenpnoprojektin sisältöä oli tietosuojkoulutuksen järjestäminen seudun kuntien henkilöstölle. Toimilkohtisi työpjoj järjestettiin seurvsti: - yleishllinto - henkilöstöhllinto - tloushllinto - vrhisksvtus j koulutoimi - tekninen toimi j kvoitus Lisäksi työpjoj järjestettiin roolipohjisesti seurvsti: - tietosuojvstvt - tietohllinto - esimiehet 3.3. Seudulliset toimintohjeet Projektin ikn käytiin läpi tietosuojn os-lueit tvoitteen luod seudulle yhteinen mlli tietosuoj-sioiden hoitmiselle. Kuv 1 Tietosuojn os-lueet (kuv Tieto Oy) Tietotilinpäätös 2018

15 7 Projektin lopputuotoksen voidn pitää yhteistyössä määriteltyjen tietosuoj-setuksen velvoittmien teknisten j orgnistoristen toimenpiteiden hyväksymistä mukn olleiden kuntien/kupunkien kunnn- ti kupunginhllituksiss. Vesilhden kunnnhllitus hyväksyi kokouksessn seurvt tekniset j orgnistoriset toimenpiteet: Tmpereen ympäristökuntien tietosuojpolitiikk Tietosuojn tehtävät j vstuut Vesilhden kunnss Rekisteröidyn oikeudet j niiden toteuttminen Vesilhden kunnn henkilörekistereissä Tietosuoj-setuksen vtimukset rekisteröityjen informoinnist Ohje henkilötietojen käsittelystä Rekisterinpitäjän seloste henkilötietojen käsittelytoimist Tietosuoj koskev vikutustenrviointi Käyttövltuuspolitiikk Tietoturvpoikkemien hllint j ilmoitusvelvollisuus 4. Vesilhden kunnn tietosuojtyö vuonn 2018 Vesilhden kunnn henkilöstö teki ison työn keväällä 2018 sttkseen orgnistion vstmn tietosuoj-setuksen muknn tuomiin vtimuksiin. Työ ei kuitenkn päättynyt siihen. Vesilhden kunnn tvoitteen on luod kuntn sisäänrkennettu tietosuoj. Tämä trkoitt sitä, että kikess toiminnss suunnittelust toteutukseen tietosuoj otetn jtkoss luonnollisen osn huomioon. Tietosuojlle on rkennettu vuosikello, jok vull voidn vrmist toiminnn j tietotitojen kehityksen jtkuvuus. Kuv 2 Tietosuojn vuosikello vuonn 2018 Tietotilinpäätös 2018

16 8 Toimeenpnoprojektin ikn Vesilhden kunnss tunnistettiin yli 100 tietosuoj-setuksen list henkilörekisteriä. Niitä koskevi tietosuojselosteit j käsittelytoimien selosteit on luotu j päivitetty, mutt työ jtkuu edelleen j selosteiden määrä j ltu ktselmoidn puolen vuoden välein. Riskiperusteinen lähestymistp tietosuoj-setuksen settmien vtimusten toteuttmiseksi on vrmistettu ottmll tietosuoj kiinteäksi osksi koko kunnn jtkoss vuosittin tehtävää riskikrtoitust. Sopimusten vuosittisell ktselmoinnill pyritään vrmistmn, että tietosuoj-setuksen tuomt vtimukset on otettu huomioon myös kunnn solmimiss henkilötietojen käsittelyä sisältämissä sopimuksiss. Henkilöstölle järjestetään sisäistä koulutust puolen vuoden välein ti kun sille ilmenee trve. Koko henkilöstön koulutukseen osllistuminen pyritään mhdollistmn jst j pikst riippumttomll koulutusmterilill. Tietotilinpäätös tehdään jtkoss osn koko kunnn tilinpäätöstä. Tietosuojtyön vuksi kehitettyjen prosessien j muun dokumenttion jntsisuuden vrmistminen j kehittäminen ovt tietosuojtyöryhmän jtkuv työtä. Tietosuojtyöryhmä kokoontuu kerrn kuukudess j sitä vetää tietosuojvstv. Mukn työryhmässä ovt lisäksi: hllintojohtj sivistysjohtj vrhisksvtusjohtj siivous- j ruokplvelupäällikkö kunnninsinööri ICT -sintuntij Kuv 3 Tietosuojtyön orgnisointi Vesilhden kunnss Tietotilinpäätös 2018

17 Tietovrnnot j tietojärjestelmät Vesilhden kunnll on käytössään noin 25 tietojärjestelmää, joist lähes kikiss käsitellään sikkist, sidosryhmistä ti omst henkilökunnst kertyvää henkilötieto. Käytössä olevist tietojärjestelmistä lähes kikki ovt seudullisesti käytössä, mutt mhdollisesti kuntkohtisesti räätälöityjä. Toimeenpnoprojektin ikn tehdyssä tietojärjestelmäkrtoituksess peilttiin järjestelmien tietoturvtso tietosuoj-setuksen vtimuksiin sekä krtoitettiin järjestelmän sisältämien henkilötietojen luonne j käsittelytoimet. Tietoj kerättiin järjestelmän pääkäyttäjiltä sekä plveluntoimittjn edustjilt. Kosk kysymysptteristo oli vrsin mittv, krtoitus toteutettiin riskiperusteisesti korkeimmn riskin järjestelmille j jkmll vstuut toimeenpnoprojektiin osllistuvien kuntien kesken (n. 2 järjestelmää / kunt). Krtoituksess selvitettiin tietojärjestelmän toiminnollisuudet j vlmiudet henkilötietojen keräämiseen, muokkmiseen/poistmiseen, tietojen luovutuksiin j siirtämisiin, säilyttämiseen, käytönvlvonnn toteuttmiseen, riskienhllintn, rekisteröityjen oikeuksien toteuttmiseen, käyttövltuuksien hllintn sekä tietosuoj-setuksest johdettuihin tietoturvvtimuksiin liittyen. Toimeenpnoprojekti ti Vesilhden kunt ei ole ehtinyt tehdä keräämiensä tietojen pohjlt esimerkiksi järjestelmien kriittisyysluokitust, jonk vull mhdolliset priorisoinnit järjestelmien kehittämiselle tietosuoj-setust vstvksi voitisiin tehdä. Tmpereen kehyskuntien tietohllinnon ohjusryhmä voisi toimi tässä keskeisenä tekijänä jtkoss Henkilötietojen käsittelyn peritteet Henkilötietoj tulee käsitellä tietosuoj-setuksen määrittelemien peritteiden mukisesti koko tiedon elinkren jn: Käsittelyn linmukisuus, kohtuullisuus j läpinäkyvyys Henkilötietoj on käsiteltävä rekisteröidyn knnlt läpinäkyvästi. Läpinäkyvällä käsittelyllä trkoitetn sitä, että rekisteröidylle tulisi oll läpinäkyvää, miten heitä koskevi tietoj kerätään j käytetään sekä missä määrin henkilötietoj käsitellään ti on ikeiss käsitellä. Ajn tsll olevt tietosuojselosteet tulee oll selkeällä tvll kirjoitettuj, jott rekisteröity s niistä ymmärrettävän kuvn henkilötietojens käsittelystä. Käyttötrkoitussidonnisuus Henkilötietojen kerääminen tulee oll sidonninen käyttötrkoitukseen, j tietojen kerääminen tuleekin tphtu tiettyä, nimenomist j lillist trkoitust vrten. Käyttötrkoitus tulee oll määriteltynä ennen tietojen keräämistä. Tietotilinpäätös 2018

18 10 Tietojen minimointi Henkilötietojen kerääminen tulee rjt j minimoid trpeelliseen tietoon suhteess keräämisen trkoitukseen j henkilötietojen on oltv sinmukisi sekä olennisi. Tietoj ei enää kerätä vrmuuden vuoksi. Tietojen täsmällisyys Henkilötietojen on oltv täsmällisiä j trvittess päivitettyjä sekä rekisterinpitäjän on kohtuullisin toimenpitein vrmistettv, että käsittelyn trkoituksiin nähden epätrkt j virheelliset henkilötiedot poistetn ti oikistn viipymättä. Rekisteröidylle tulee stt tietoon, miten hän voi toteutt oikeuksin tietojens trkistmiseksi. Tietojen säilytyksen rjoittminen Rekisterinpitäjän on vrmistettv, esimerkiksi setettujen määräikojen vull, ettei henkilötietoj säilytetä pidempään kuin on trpeen. Henkilötiedot on säilytettävä muodoss, jost rekisteröity on tunnistettviss inostn niin kun kuin se on trpeen tietojen käsittelyä vrten. Tietoj voi kuitenkin säilyttää kuemmin, mikäli tietoj käsitellään inostn yleisen edun mukisi rkistointitrkoituksi vrten ti tietoj käytetään historillisi tutkimustrkoituksi ti tilstollisi trkoituksi vrten. Tietojen eheys j luottmuksellisuus Henkilötietoj käsittelyssä on vrmistettv tietojen sinmukinen turvllisuus j siten tietojen eheys j luottmuksellisuus. Tietoj tulee suojt luvttomlt j linvstiselt käsittelyltä sekä vhingoss tphtuvlt häviämiseltä, tuhoutumiselt ti vhingoittumiselt, joss on käytettävä sinmukisi teknisiä ti orgnistorisi toimi Tietoturvn toteuttminen Tietoturvn tärkeys ksv digitlistion edetessä. Tärkeyttä lisäävät knslisille suunnttujen sähköisten plvelujen ljentuminen, tietojärjestelmien etä- j mobiilikäytön lisääntyminen, kuntien yhteistyö plvelujen järjestämisessä, lj plveluntuottjien verkosto (monituottjmlliss myös ostoplvelu- j plvelusetelituottjt käyttävät kuntien järjestelmiä) sekä plvelutuotnnon uudet menetelmät (erityisesti pilviplvelut, jotk hämärtävät miden rjt j tietojen sijinnin). Vesilhden kunnn edustj on mukn Tmpereen kupunkiseudun tietohllinnon johtoryhmässä, jok vst yleisen tietoturvn j tietosuojn hllinnn kehittämisestä sekä koordinoinnist Tmpereen kupunkiseudull. Lisäksi Vesilhden kunt on mukn Tmpereen kehyskuntien tietohllinnon ohjusryhmässä sekä tämän lisuudess toimivss ICT -vstvien työryhmässä. Tietotilinpäätös 2018

19 11 Pikllisesti Vesilhden kunnss toimii ICT -sintuntij. Tietohllinnon ohjusryhmä: Hämeenkyrö Kngsl Lempäälä Noki Pirkkl Orivesi Vesilhti Ylöjärvi Tietohllintojohtj (Ylöjärvi) Hämeenkyrö 2 henkilöä Kngsl 4 henkilöä Lempäälä 3 henkilöä Noki 3 henkilöä Pirkkl 3 henkilöä Orivesi 2 henkilöä Vesilhti 1 henkilö Ylöjärvi 4 henkilöä Kuv 4 Kehyskuntien tietohllinto-orgnistio Seudullisen yhteistyön vstuulle kuuluu vrmist myös Vesilhden kunnn järjestelmien turvllisen j häiriöttömän käytön sekä sikkille että kunnn henkilökunnlle. Tmpereen kupunkiseudulle luotu tietoturvpolitiikk on sisäinen määräys. Tmpereen seudun tietoturvpolitiikn määrittelemät yhteiset tietoturvperitteet: Tietoturv j tietosuoj ovt Suomen linsäädännön mukisesti os orgnistion päivittäistä toimint j koskevt koko toimint j henkilöstöä. Asit pitää tehdä tietoturvllisesti, millä trkoitetn tiedon suojmist monenlisilt uhkilt. Trkoituksen on vrmist (liike)toiminnn jtkuvuus, minimoid (liike)toiminnlliset riskit sekä mksimoid investoinneist j (liike)toiminnn mhdollisuuksist stu tuotto. Tietoturvn liittyvät ongelmt tulee mieluummin ennltehkäistä kuin hoit jälkikäteen. Tietoturv- j tietosuoj-sit pitää huomioid välineestä riippumtt eli ne eivät liity vin tietotekniikkn. Pperiset sikirjt, sähköiset tietovrnnot, tietojärjestelmät, tietotekniset litteet, tietoverkot j niihin liittyvät plvelut on pidettävä sinmukisesti suojttuin sekä normli- että poikkeusoloiss. Tietoturvllisuuden svuttmiseksi pitää toteutt sopivi turvmeknismej, jotk muodostuvt toimintperitteist, prosesseist, orgnistiorkenteist j ohjelmisto- j litteistotoiminnoist. On vrmistettv, että luottmukselliset, rkluonteiset j muut slss pidettävät sit kuuluvt vitiolovelvollisuuden piiriin riippumtt siitä, miten ti mihin niitä on tllennettu ti millä tvll tiedot on stu. Jokisen esimiehen on huolehdittv, että tietoturv- j tietosuojmääräykset j ohjeet koulutetn j perehdytetään henkilöstölle. Tietoturvn liittyvä ohjus, vlvont j seurnt tulee orgnisoid. Tietoturvn toteutumist tulee seurt j kehittää. Tietotilinpäätös 2018

20 Poikkemien hllint Vesilhden kunt on määritellyt toimintmllin tietoturvpoikkemien hllintn. Toimintmlli vst tietosuoj-setuksen settmn 72 tunnin ikrjn, jonk puitteiss poikkemn hvinnost ilmoitetn vlvontvirnomiselle j rekisteröidylle, mikäli poikkem iheutt todennäköisesti korken riskin rekisteröidyn oikeuksille j vpuksille. Vesilhden kunnn pienessä orgnistioss tiedonkulku on kohtuullisen nope. Henkilöstöä on rohkistu tekemään ilmoitus hvitust poikkemepäilystä ilmn liin korke kynnystä j ensi viheess suorn puhelimitse. Keskeisenä työprin toimii tietosuojvstv j tietoturvvstv. Liteknnn lisääntymisen j toiminnn sähköistymisen myötä isoimmt huoleniheet ovt olleet kdonneet muistitikut, puhelimet j muut älylitteet. Litteiden turvllisest käytöstä on suunniteltu järjestettävän henkilöstölle erillinen koulutus Käytön vlvont Kikille Vesilhden kunnn käyttämille tietojärjestelmille, ohjelmistoille j sovelluksille on määrätty omistj j pääkäyttäjä. Käyttöoikeuksien oslt on tvoitteen noudtt pienimmän käyttöoikeuksien ljuuden peritett. Tietotilinpäätös 2018

21 13 Käyttövltuuksien hllinnoinnin, peritteiden j vstuiden kokonisuutt ei ole kuitenkn dokumentoitu j tämä onkin merkittävä kehittämiskohde lähitulevisuudess. Tvoitteen on tietosuojn vuosikellon mukisesti trkstell käyttövltuushllinnn tilnnett säännöllisesti vuosittin j sd Vesilhden kunnlle hllitumpi käyttövltuusprosessi. Käytön vlvontn kuuluu osn myös lokiseurnt. Vesilhden kunnll ei ole määriteltynä tähän vielä hllintmlli ti prosessi. Tietojärjestelmäkrtoituksen pohjlt on kuitenkin tietoj tähän liittyen jo olemss, joten tvoitteen on hyödyntää niitä j vhvist käytön vlvont lokiseurnnn kutt Hvitut tietoturvpoikkemt Vuoden 2018 ikn Vesilhden kunnlle tehtiin kolme (3) tietoturvpoikkem-ilmoitust. Yhdestä ilmoituksest on tehty tietosuojvltuutetun toimistolle tiedustelu, tuleeko sist tehdä virllinen ilmoitus tietosuojvltuutetulle. Vstust emme kovst ruuhkst johtuen ole vielä sneet. Ilmoitusten johdost on pyritty minimoimn mhdollisi rekisteröidylle iheutuneit vhinkoj j prntmn hllinnon j työntekijöiden ohjeistust j toimintmllej. 5. Rekisteröidyn oikeuksien toteutuminen 5.1. Rekisteröidyn informointisikirj eli tietosuojseloste Vesilhden kunnn ylläpitämiä henkilötietoj sisältäviä rekisterejä koskevt informointisikirjt eli tietosuojselosteet ovt julkisesti esillä kunnn verkkosivuill. Tällä hetkellä tietosuojselosteit on Vesilhden kunnss 26 kpl: Yleishllinto o Asunnonhkurekisteri o Avustusrekisteri o Kuppkirjt o Liike-, toimitil- j huoneistovuokrussopimusrekisteri o Luottmustoimirekisteri o Luottmushenkilön yhteystiedot verkkosivuill o Omkotitontin vrusrekisteri o Omkotitontti, m- sekä peltolueen vuokrsopimukset o Sidonnisuusilmoitusrekisteri Tloushllinto o Mksuliikennerekisteri o Myyntilskutusrekisteri o Ostolskutusrekisteri Vrhisksvtus o Kunnllisen perhepäivähoidon hoitosopimusrekisteri o Päikky vrhisksvtuksen mobiilisiksrekisteri o Vrhisksvtuksen siksrekisteri o Vrhisksvtuksen seutusopimusrekisteri o Vrhisksvtussuunnitelmrekisteri Tietotilinpäätös 2018

22 14 o Yksityisten perhepäivähoitjien henkilörekisteri o Vrd-vrhisksvtuksen tietovrnto Opetustoimi o Esi- j perusopetuksen oppilsrekisteri o Koulukeskuksen vinrekisteri Tekninen toimil o Kvoituksen osllisten rekisteri o Kmervlvont o Rkennusvlvonnn siksrekisteri o Ympäristönsuojelun kohde- j vlvontrekisteri Tvoitteen on vähentää tietosuojselosteiden määrää yhdistämällä niitä isompiin, luonnollisiin kokonisuuksiin Tietopyyntöprosessi Vesilhden kunnlle on luotu tietopyyntöprosessi. Kunnll ei ole vielä käytössään sähköistä siointiknv tietopyynnöille, kosk kunnlt puuttuu plvelust vhvn tunnistmisen väline. Tähän olln kuitenkin hkemss prnnust mhdollisesti Suomi.fi plveluj hyödyntäen. Toistiseksi tietopyyntöprosessi on mnulinen j pyynnön esittäjän on tultv henkilökohtisesti kunnn kirjmoon tunnistmist vrten. Kunnn verkkosivuilt löytyy tieto siitä miten rekisteröity voi toteutt tietosuoj-setuksen hänelle suomi oikeuksin. 6. Tietosuoj- j tietoturvosminen 6.1. Perehdytys Vesilhden kunnss tietosuoj- j tietoturvtietous on mukn uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Tietosuoj j tietoturv tulisi ymmärtää osn toimint j keskiseksi osksi henkilöstön osmispääom Henkilöstökoulutukset Lähes jokinen Vesilhden kunnn työntekijä käsittelee työtehtävissään henkilötietoj. Esimiehen rooli on keskeinen vrmistettess, että henkilökunnll on riittävä tietotitotso henkilötietojen käsittelyssä. Tietosuoj-setus on vielä tuore j knsllist tietosuojlki on vst setettu. Ajn kuluess setuksen j lin tulkinnt tulevt ohjmn toimint j on tärkeää, että henkilöstö pysyy tietosuojn liittyvissä sioiss jn tsll. Tämä vrmistetn säännöllisellä tiedottmisell j tietosuojkoulutuksell Osmisen seurnt Toimeenpnoprojektin ikn järjestettävissä tietosuojtyöpjoiss/-koulutuksiss nnettiin ensikäden koulutust tietosuojn. Koulutuksiin osllistui tuolloin lähinnä esimiehiä j plvelusihteerejä. Sisäisiä koulutuksi järjestettiin kevään j lkusyksyn ikn toimiloill koko henkilökunnlle. Käytännössä jokisen toimiln henkilöstön oli mhdollisuus osllistu tietosuoj-koulutukseen vuoden 2018 ikn. Tietotilinpäätös 2018

23 15 Tietosuojn osmist on tvoitteen lk jtkoss trkemmin seurmn koulutuksiin osllistumist. Trkoituksen on järjestää sisäiset koulutukset pääosin niin, että niihin voi osllistu kolmell tvll: pikn päällä Skype -plvelun kutt ktsomll nuhoitteen jälkikäteen Näin voimme trjot koko henkilökunnlle sen sopivimmn tvn osllistu. Vesilhden kunt järjesti tietosuojkyselyn henkilöstölleen tmmikuuss Kyselyssä krtoitettiin henkilöstön tietosuojn tietotso j omn työyksikön tietosuojhsteit. Kysely on trkoitus uusi noin vuoden kuluttu edellisestä esittäen mhdollisuuksien mukn smt kysymykset. Tällä smme vertiluineisto henkilöstön omst näkemyksestä osmisens j työyksikön tietosuojosmisen suhteen. 7. Kehittämiskohteet j toimenpiteet Tietoturvllisuuden j tietosuojn toteuttmiseksi, johtmisen j päätöksen teon tueksi trvitn tilnnekuv sisäisestä j ulkoisest toiminnst sekä poikkemist j niiden juurisyistä. Keskeisenä tvoitteen onkin luod yhtenäinen tilnnekuv Vesilhden kunnn tietoturvst j tietosuojst. Toinen kehittämiskohde on tietosuojn hllintmllin kehittäminen sähköisen työklun vull. Kolms kehittämiskohde on krtoitt kyttövltuushllinnn kehitystrpeet. Asi on otettu käsittelyyn seudun ICT -vstvien työryhmässä. Neljäs kehittämiskohde on löytää tekninen rtkisu tietopyyntöjen käsittelyn sähköistämiselle. Tämän hetkinen toiminttp on knke eikä toteut prhll mhdollisell tvll tietosuoj-setuksess määriteltyjä rekisteröidyn oikeuksi. Viides kehittämiskohde on lokiseurnnn hllintmllin kehittäminen käytön vlvonnn tehostmiseksi. Vesilhden kunnss ei ole tällä hetkellä selkeää näkyvyyttä käytössä olevien järjestelmien lokitietojen stvuudest j ldust. Kuudes kehittämiskohde on sikirjhllinnon kehittäminen sinhllintjärjestelmän käyttöönotoll. Tietosuoj-setus vtii, että henkilötietoj käsitellään tvll, joll vrmistetn henkilötietojen sinmukinen turvllisuus, mukn lukien vhingoss tphtuv häviäminen, tuhoutuminen ti vhingoittuminen (5. rt). Tällä hetkellä sikirjoj ohjeistetn säilyttämään kunnn yhteisellä verkkolevyllä. Tämän toteutumisess on selkeitä hsteit. Tietoj tllennetn vhingoss ti trkoituksell vstvll mekniikll myös muille verkkosemille ti muistitikuille ohjeistuksen vstisesti. Tämä on selkeä j vkv tietoturv- j tietosuojriski. Lisäksi tietosuoj-setus sett rekisterinpitäjälle velvollisuuden toteutt trvittvt tekniset j orgnistoriset toimenpiteet, joill voidn vrmist j osoitt, että käsittelyssä noudtetn tätä setust (24 rt). Tiedonohjussuunnitelm, johon sinhllintjärjestelmä pohjutuu, ohj sikirjllist toimint tietoturvllisempn j hllittvmpn suuntn. Tietotilinpäätös 2018

24 16 Kuntlki puolestn säätää pöytäkirjojen j virnhltijpäätösten nähtävillä olost sähköisessä tietoverkoss, jollei slsspito koskevist säännöksistä muut johdu. Jos si on kokonn slss pidettävä, pöytäkirjss julkistn inostn minint slss pidettävän sin käsittelystä. Pöytäkirjss julkistn inostn tiedonsnnin knnlt välttämättömät henkilötiedot. Pöytäkirjn sisältämät henkilötiedot on poistettv tietoverkost oikisuvtimus- ti vlitusjn päättyessä (140 ). Kunnn verkkosivuille nähtäville vietyjen sikirjojen hllint verkkosivulustll ei ole riittävällä tietoturv- ti tietosuojtsoll. Asikirjn poistminen verkkosivuilt ei tk sitä, että sikirj ei olisi tämän jälkeen verkon kutt stvill j tämä on merkittävä tietosuojriski. Asinhllintjärjestelmässä henkilötietojen hllint on jo pääsääntöisesti utomtisoitu kuten myös sikirjn poistuminen julkisulustlt. Tmpereen seudulle luotu tietoturvpolitiikk edellyttää sopivien turvmeknismien luomist, jotk muodostuvt toimintperitteist, prosesseist, orgnistiorkenteist j ohjelmisto- j litteistotoiminnoist. Vesilhden kunnn sikirjhllinto on trve kehittää kikill näillä os-lueill. Modernin sähköinen sinhllintjärjestelmän käyttöönotto edistää Vesilhden kunnn tiedonhllinnn tietoturv j tietosuoj eli kyvykkyyttä noudtt säädettyjä lkej, setuksi j määräyksiä. Onnistuneen tietoturvn j tietosuojn toteutumisen tk kuitenkin viime kädessä osv henkilöstö. Sisäänrkennetun tietosuojn iden sisäistäminen lähtee orgnistion ylimmästä johdost j jlkutuu sieltä sisäisen viestinnän j kouluttmisen kutt koko henkilöstölle. Tietotilinpäätös 2018

25 Kunnnhllitus liite n:o 1 Lempäälän strtegisen yleiskv lusuntopyyntö Lempäälän kunt ltii strtegist yleiskv. Strtegisell yleiskvll pyritään määrittämään Lempäälän rooli Tmpereen kupunkiseudull sekä Lempäälän eri kunnnosien pinopisteitä j kehittämiskohteit. Yleiskvtyössä pohditn suunnittelulueen mnkäyttöä yleispiirteisellä tsoll seurvn noin 20 vuoden ikn tphtuvlle kunnn kehitykselle, tvoitevuoten Kvehdotus nähtävillä Kvehdotus on nähtävillä (kunnnhllitus 23, ). Yleisötilisuus järjestetään to klo Virt-kmpuksell. Kvehdotuksen mterili on nähtävillä plvelupisteessä (Tmpereentie 8), kunnn kirjstoiss sekä kunnn verkkosivuill -> suminen j ympäristö -> kvoitus -> vireillä olevt yleiskvt. Lopullisen kvn hyväksyy Lempäälän kunnnvltuusto. Lisätiedot: Lusunnot kvehdotuksest voi postitt viimeistään osoitteeseen Lempäälän kunt, yhdyskunnn plvelulue, PL 36, Lempäälä, lähettää sähköpostitse osoitteeseen yhdyskunt@lempl.fi ti tuod kunnn plvelupisteeseen (Tmpereentie 8). Kvehdotuksen mterili kvn verkkosivuill: Yleiskvsuunnittelij Ktriin Phkslo, , Ktriin.Phkslo@lempl.fi Kvoituspäällikkö Teij Mäkelä, , Teij.Mkel@lempl.fi Ystävällisin terveisin, Ktriin Phkslo yleiskvsuunnittelij Jkelu (yhdistykset eri jkeluss): Pirknmn ELY-keskus Pirknmn liitto Pirknmn mkuntmuseo Väylävirsto (ent. Liikennevirsto) Tmpereen kupunkiseudun kuntyhtymä Tmpereen kupunkiseudun joukkoliikenne Pirknmn pelstuslitos TUKES Puolustusvoimt Akn kupunki Kngsln kupunki Pirkkln kunt Tmpereen kupunki Vlkekosken kupunki Vesilhden kunt nuorisovltuuston pj. seniorivltuuston pj. vmmisneuvoston pj. plvelusuunnittelutyöryhmän pj. (PASU) ympäristönsuojelu Kiinteistö Oy Sirkkvuori (Lempäälän Vuokrkodit, lken) Lempäälän kehitys Oy Lempäälän Lämpö Oy Lempäälän Vesi VR-Yhtymä Oy LEMPÄÄLÄN KUNTA Postiosoite: PL 36, Lempäälä Käyntiosoite: Tmpereentie 6 Puhelinvihde: Sähköposti: kunt@lempl.fi 1

26 S tr te g in e ny le is k v " $ " L e m p ä ä lä nk u n t E h d o tu s,k rtt1, " Kunnnhllitus " $ 79 liite n:o 2 $ $... $ $ $ $ S tr te g in e ny le isk v o no ik e u sv ik u tte in e njv o im sss m n ik ise sti lu e k o h t iste n o s y le isk v o je nk n ss. Y le isk v no nl e m p ä ä lä nk u n n n v ltu u stoh y v ä k sy n y tx x.x x.2 0 x x / x x. T o d ist L e m p ä ä lä ssäx x.x x.2 0 x x,v ir llise sti R iin K iv istö,h llin to p ä ä llik k ö k m P o h j k rtt(c )M M L S tr te g in e ny le isk v,k v e h d o tu s( ) L E M P Ä Ä L Ä NK U N T A Y h d y sk u n n np lv e lu lu e K v o itu sp ä ä llik k öt e ijm ä k e lä Y le isk v su u n n itte lijk t riin P h k s lo 1 :

27 S tr te g in e ny le is k v L e m p ä ä lä nk u n t E h d o tu s,k rtt2, Kunnnhllitus liite n:o 3 S tr te g in e ny le isk v o no ik e u sv ik u tte in e njv o im sss m n ik ise sti lu e k o h t iste n o s y le isk v o je nk n ss. Y le isk v no nl e m p ä ä lä nk u n n n v ltu u stoh y v ä k sy n y tx x.x x.2 0 x x / x x. T o d ist L e m p ä ä lä ssäx x.x x.2 0 x x,v ir llise sti R iin K iv istö,h llin to p ä ä llik k ö k m P o h j k rtt(c )M M L S tr te g in e ny le isk v,k v e h d o tu s( ) L E M P Ä Ä L Ä NK U N T A Y h d y sk u n n np lv e lu lu e K v o itu sp ä ä llik k öt e ijm ä k e lä Y le isk v su u n n itte lijk t riin P h k s lo 1 :

28 Kunnnhllitus Lempäälän kunt Strteginen yleiskv 2040 Kuntkeskuksen helmi (krtt 1) Lempäälän kuntkeskust ympäristöineen tiivistetään j kehitetään vireänä sumisen, plveluiden j työpikkojen keskittymänä. Intensiivisin täydennysrkentminen kohdistetn semn vikutuslueelle. Suunnitteluss huomioidn lueen herkkä j pienimittkvinen kulttuuriympäristö. Helmen rkennusknt on rohke, tulevisuuteen ktsov. Uudisrkentminen on lähinnä kerrostloj j kupunkipientloj tvoitellen korke luetehokkuutt. Tämä mhdollist myös plvelujen kivijlktoiminnot. Alueell vrtn til yleisille lueille sekä monipuolisesti kupoille j plveluille. Helmen lueell on toteutettv ldukst viherympäristöä sekä vrmistettv yhteydet läheisille virkistyslueille. Vpt rnt-lueet vrtn julkiseen käyttöön rntreitistöjä j näkymäyhteyksiä kehittäen. Alueen toteutuksess pnostetn ldukkseen esteettömyyteen j liikenneturvllisuuteen. Sääksjärven helmi (krtt 1) Sääksjärven keskust ympäristöineen tiivistetään j kehitetään vireänä sumisen, plveluiden j työpikkojen keskittymänä. Intensiivisin täydennysrkentminen kohdistetn tulevn seiskkeen läheisyyteen. Alueen rkennusknt on rohke, tulevisuuteen ktsov. Uudisrkentminen on lähinnä kerrostloj j kupunkipientloj tvoitellen korke luetehokkuutt. Tämä mhdollist myös plvelujen kivijlktoiminnot. Alueell vrtn til yleisille lueille sekä monipuolisesti kupoille j plveluille. Helmen lueell on toteutettv ldukst viherympäristöä sekä vrmistettv yhteydet läheisille virkistyslueille, erityisesti läntiselle metsävyöhykkeelle. Alueen toteutuksess pnostetn tsoltn hyvään esteettömyyteen j liikenneturvllisuuteen. 79 liite n:o 4 Strteginen yleiskv 2040, ehdotus (14002) Lempäälän kunt Yhdyskunnn plvelulue Tjmhelmet (krtt 1) Aluett kehitetään erityisesti sumisen j päivittäisplveluiden keskittymänä. Alueelle voi sijoittu ympäristöhäiriötöntä työpikktoimint. Alueell rkennusknt on melko tiivistä suosien keskitehokkit rtkisuj. Intensiivisin rkentminen kohdistetn ensisijisesti joukkoliikennereittien vrrelle j seiskkeiden sijoittumispikkojen vrmistuess näiden ympärille. Alueelt vrmistetn yhteydet läheisille virkistyslueille. Alueen suunnitteluss kiinnitetään huomioit erityisesti liikenneturvllisuuteen j sujuviin yhteyksiin. Kylähelmet (krtt 1) Perinteisissä lempääläläisissä kylissä on jtkosskin til hengittää j tehdä töitä. Vetovoimtekijöitä ovt mseutuminen suminen j miljöö, yhteisöllisyys sekä mhdollisuus virkistyksen j elinkeinojen kehittämiseen. Kunkin kylän ominispiirteiden säilymistä j elinvoimisuutt tuetn mhdollistmll hrkittu lisärkentminen pinotten kyläkeskuksien lähilueit. Uudisrkentminen lueell on suunniteltv huolellisesti mlismisemi j rkennettu ympäristöä kunnioitten. Tjmn läheinen kylämiljöö (krtt 1) Perinteisissä lempääläläisissä kylissä on jtkosskin til hengittää j tehdä töitä. Vetovoimtekijöitä ovt mseutuminen suminen j miljöö, yhteisöllisyys sekä mhdollisuus virkistyksen j hrkittuun elinkeinojen kehittämiseen. Kylien ominispiirteiden säilymistä j elinvoimisuutt tuetn mhdollistmll mltillinen lisärkentminen olev rkennett täydentäen. Uudisrkentminen lueell on suunniteltv erityisellä huolell pikllist kulttuuri- j mlismiljöötä sekä j rkennettu ympäristöä kunnioitten.

29 Lempäälän kunt Strteginen yleiskv 2040 Kehittyvä nuhtjm (krtt 1) Lempäälän nuhminen tjmrkenne muodostuu monipuolisist j toisin tukevist toiminnllisist tjmkeskittymistä. Tiivistyvälle tjmvyöhykkeelle voi sijoittu lisää sutust, plveluit j tjmrkennett tukevi työpikkoj, jotk mhdollistvt monimuotoisen työnteon. Aluett kehitetään pikllinen kulttuuriympäristö huomioiden. Suunnitteluss tulee kiinnittää erityistä huomiot erityyppisten lueiden luontevn kytkeytymiseen: lueiden suunnitteluss j täydennysrkentmisess erityistä huomiot kiinnitetään Lempäälälle oministen luontoyhteyksien sujuvuuteen, lähiluontoon j lähiympäristön ltuun. Julkisi tjmn läheisten rntoj kehitetään virkistyksen rntreittien kokonisuuten luonto j kulttuuriperintö huomioiden. Tiivistyvää tjm kehitetään eri liikkumismuodoill hyvin svutettvn j liikkumisympäristöltään ldukkn. Alueiden liikenneympäristöjä kehitetään esteettöminä eritysesti kävely, pyöräily j joukkoliikenne huomioiden. Joukkoliikenne toteutetn luksi linj-utoliikenteenä, mutt mitoituksess j toimintojen sijoitteluss vrudutn myös lähijunliikenteen ljempn toteuttmiseen. Kulttuuriympäristön merkittävä rvolue / kulttuuriympäristön merkittävä helmi (krtt 2) Alueell tphtuv kehittäminen on sovitettv rvokkn misemn j/ti kulttuuriympäristön vtimuksiin. Alueen rvot huomioidn lueelle kohdistuvss suunnitteluss voimvrn tukien mhdollisuuksien mukn rvojen säilymistä. Puolustusvoimin lue (krtt 1) Alueen j sen ympäristön suunnitteluss turvt lueen toimintedellytykset j huomioid suojvyöhyke. Strteginen yleiskv 2040, ehdotus (14002) Lempäälän kunt Yhdyskunnn plvelulue Merkittävästi prnnettv vltkunnllinen rt j sem/uusi seiske (krtt 1) Rtympäristöä kehitettäessä huomioidn vrus neljään riteeseen sekä vrukset lähijun-semien sijoittumiselle. Asemien j seiskkeiden lähiympäristöjen suunnitteluss tulee mhdollist sujuv liityntäpysäköinti eri liikennemuodoill. Rtmisem tulee kehittää tjmmisemn visulisen osn. Potentilinen seiskkeen sijinti (krtt 1) Potentilinen seiskkeen likimääräinen sijoittumispikk. Alueen ympäristön suunnitteluss tulee mhdollist sujuv svutettvuus j seiskkeen toteutumist tukev tiivis j tehoks rkentminen seiskkeen lähiympäristössä. Potentilinen rtvrikko (krtt 1) Potentilinen rideliikenteen vrikon likimääräinen sijoittumispikk. Vrikon sijintipikk tulee huolell trkstell suunnittelun edetessä huomioiden läheiset suinlueet j kulttuuriympäristöt sekä ekologiset yhteydet. Rtpihn ympäristö sekä rtvrus (krtt 1) Aluett kehitetään monipuolisen yrityslueen kiertotlouden, teollisuuden, puuterminlien j muun teknisen huollon lueen huomioiden mhdollinen rtpihn siirto. Alueen kehittäminen edellyttää toimivien kulkuyhteyksien luomist. Alueen luonnontil merkittävästi muokkvt toimenpiteet voidn loitt lueell vst, kun päätös ktiivisten toimintojen sijoittumisest lueelle on tehty. Alueen j sen lähiympäristön suunnitteluss tulee huomioid vrllisten ineiden kuljetusten järjestelytoiminnoist iheutuv suuronnettomuusriski lähilueelle. Mhdollinen trve yksityiskohtiselle riskiselvitykselle ti riskinhllinttoimenpiteille tulee rvioid trkemmn suunnittelun yhteydessä.

30 Lempäälän kunt Strteginen yleiskv 2040 Strteginen yleiskv 2040, ehdotus (14002) Lempäälän kunt Yhdyskunnn plvelulue Tuotntotoiminnn yrityslue (krtt 1) Aluett kehitetään tehokkn yritys- j tuotntotoiminnn luein. Alueelle voi sijoittu yritys-, teollisuus- j tuotntotoimintoj sekä logistisi toimintoj j plveluj sekä kiertotlouden toimintoj. Nämä voivt iheutt rskst liikennettä, melu, tärinää j päästöjä. Alueell voidn luod myös edellytyksiä uusiutuvn energin tuotntoon. Merkittävä moniplvelukeskittymä (krtt 1) Seudullisesti merkittävä kupp-, yritys- j työpikkkeskittymä sekä solmukoht, jonk kehityksessä huomioidn joukkoliikenteen seudullisesti merkittävä rooli j kevyen liikenteen pikllinen svutettvuus. Alueelle sijoittuu monipuolisi pääsiss työpikktoimintoj, kupllisi plveluj, kulttuuri- j vp-jntoimintoj sekä tuotntotoimint. Alueell luodn myös edellytyksiä uusiutuvn energin tuotntoon. Tulevisuuden yrityslue -selvityslue 2040 (krtt 1) Alue on pitkän ikvälin vrus monipuolisten työpikktoimintojen sekä tuotntotoiminnn lueeksi. Alueen kehityksessä on huomioitv erityisellä huolell liikenneyhteyksien toimivuus j svutettvuus, läheisten kulttuuriympäristöjen rvot sekä turvttv luontorvojen säilyminen. Ksvukehä (krtt 1) Merkinnällä osoitetn Tmpereen ydinkupunkiseudun 2-kehään tukeutuv yritys- j tutkimustoiminnn sekä sumisen vyöhyke. Ksvukehän liikenneyhteyksiä suunnitelln yhteistyössä muiden virnomisten knss. Tien ympäristöön sijoittuvi lueit rkennetn viheittin kiinnittäen huomiot toteutusjärjestykseen sekä vrmisten svutettvuus Sääksjärven keskustst. Reittiä kehitettäessä huomioidn poikittisen joukkoliikenteen sujuvuus. Mnkäytön suunnitteluss tvoitelln tiivistä j sekoittunutt mnkäyttöä sekä edistetään toimintojen svutettvuutt eri liikkumistvoin. Suunnittelun yhteydessä tulee vrmist myös virkistys- j viheryhteyksien jtkuvuus. Ksvukehä II (krtt 1) Merkinnällä osoitetn vlttien 3 oikisuun tukeutuv yritys- j tutkimustoiminnn vyöhyke. Ksvukehän liikenneyhteyksiä suunnitelln yhteistyössä muiden virnomisten knss. Tien ympäristöön sijoittuvi lueit rkennetn viheittin kiinnittäen huomiot toteutusjärjestykseen sekä vrmisten hyvä svutettvuus. Mnkäytön suunnitteluss tvoitelln tiivistä mnkäyttöä sekä edistetään toimintojen svutettvuutt eri liikkumistvoin. Suunnittelun yhteydessä tulee vrmist myös virkistys- j viheryhteyksien jtkuvuus.

31 Lempäälän kunt Strteginen yleiskv 2040 Tjmrkenteen runkoyhteydet (krtt 1) Liikkuminen Lempäälässä on helppo, hrkittu j mhdollisuuksien mukn päästötöntä. Merkityt reitit muodostvt rungon Lempäälän nuhtjmlle sekä toimivt ensisijisin joukkoliikenteen pääyhteyksinä. Teitä j niiden ympäristöjä kehitetään sujuvin tjmliikenteen väylinä, joiss huomioidn eriliset liikkumistvt j - plvelut kävely, pyöräily j pikllisliikenne sekä julkinen liikenne. Teitä kehitetään ensisijisesti tjm plvelevin kokoojktuin, joiden nopeudet ovt hillittyjä j joit pitkin joukkoliikenne kulkee. Lisäksi pyöräily-yhteyksiä tjmn lidoilt runkoyhteyden vrteen sijoittuville joukkoliikennepysäkeille prnnetn. Liikenteen hittoj pyritään vähentämään ktiivisesti eri keinoin. Strteginen yleiskv 2040, ehdotus (14002) Lempäälän kunt Yhdyskunnn plvelulue Moottoriväylä, vlttie 3 (krtt 2) Merkittävästi prnnettv moottoriväylä, vlttie 3 (krtt 2) Uusi moottoriväylä, vlttien 3 Puskiisten oikisu (krtt 2) Tärkeä seutu- ti yhdystie (krtt 2) Uusi tie, 2-kehä (krtt 2) Kehittyvä moottoritieympäristö (krtt 1) Tien ympäristöä kehitetään houkuttelevn yritysten sijoittumisvyöhykkeenä, jonk misemkuvss vihtelevt monimuotoiset yrityslueet sekä perinteinen lempääläläinen mlismisem. Moottoritien iheuttmi hittoj pyritään ktiivisesti vähentämään yhteistyössä eri virnomisten knss. Kehittyvä tieympäristö (krtt 1) Pitkän ikvälin potentilinen vrus yritysten sijoittumisvyöhykkeelle. Misemkuvss tulevt vihtelemn perinteiset ljt lempääläläiset mlismisemt sekä yrityslueet. Yhteisliikenteen potentilinen kehittämislinj (krtt 1) Merkityt reitit muodostvt potentilisen joukkoliikenteen j muun plveluliikenteen reittejä sekä tjmn runkoyhteyttä tukevt reittejä.

32 Lempäälän kunt Strteginen yleiskv 2040 Luontomtkilun ydinlue (krtt 1) Aluett kehitetään lueen luontorvojen ehdoill mtkilun kohdelueen. Rkentminen lueell on suunniteltv pikllist kulttuuri- j mlismiljöötä kunnioitten. Luonnonruhn ydinlue (krtt 1) Luonnon hyvinvointi j hyvinvointivikutukset ovt tärkeä os Lempäälän vetovoim. Alueelle luodn merkittävä virkistyksen j luonnonruhn kokonisuus. Luonnon ydinlue pyritään säilyttämään rkentmttomn sekä riittävän ljn j yhtenäisenä. Alueelle ti läheisyyteen tulee välttää sijoittmst toimintoj, jotk merkittävästi vrntvt luontorvoj ti iheuttvt häiriötä luonnolle ti ihmisille. Metsävyöhyke (krtt 1) Aluett ylläpidetään j kehitetään yhtenäisenä, toiminnoiltn j luonnonympäristöltään monipuolisen metsälueen. Aluett suunniteltess tulee ott huomioon toimivien ekologisten yhteyksien sekä viihtyisien virkistysyhteyksien kytkeytyminen muille lueille. Strteginen yleiskv 2040, ehdotus (14002) Lempäälän kunt Yhdyskunnn plvelulue Olemss olevt tärkeät ekologiset yhteydet (krtt 1) Alueen j sen ympäristön suunnitteluss huomioidn erityisellä huolell viheryhteyden säilyminen osn yhdyskuntrkennett. Ekologisen yhteyden säilyminen j kehittäminen tulee turvt trkemmss suunnitteluss. Kehitettävät ekologiset yhteydet (krtt 1) Ekologinen yhteys sijoittuu osksi tiivistä j täydentyvää tjmrkennett. Yhteyden trkempi sijoittuminen, säilyttämismhdollisuudet sekä kehittämismhdollisuudet j -tvt tulee rvioid trkemmss suunnitteluss. Birgitn polku (krtt 2) Polkuverkosto kehitetään seudullisesti houkuttelevn reittinä mhdollisten sekä lähiretkeily että pidempimtkinen ptikointi reitin eri osiss. Polkuverkoston jtkuvuus j kulkemisen miellyttävyys huomioidn muuss suunnitteluss. Pohjvesilue (krtt 2) Aluett koskevt toimenpiteet on suunniteltv siten, etteivät ne vrnn pohjveden ltu, määrää ti vedenhnkintkäyttöä. Hiljinen lue (krtt 2) Alueen suunnitteluss huomioidn pyrkimys säilyttää lue hiljisen. Alueelle ti sen lähisyyteen tulee välttää sijoittmst toimintoj, jotk merkittävästi lisäävät lueen melu.

33 Kunnnhllitus liite n:o 5 Lempäälän kunt Strteginen yleiskv 2040 Selostus Ehdotusvihe

34 Sisällys 1. Lempäälä vuonn Lähtökohdt j tvoitteet Kvn keskeiset viheet j osllistuminen Suunnitteluorgnistio Yleiskvn sisältövtimukset Lähtökohti strtegiselle yleiskvlle Strtegisen yleiskvn kuvus Pääteemt Kehityskuvt j väestötvoite Perusrkenne Asuminen tjmt j kylät Yhdyskuntrkenne j liikkuminen Elinkeinot Luonto j kulttuuriympäristö Vikutusten rviointi Vikutukset yhdyskuntrkenteeseen Vikutukset sumiseen j viihtyisyyteen Vikutukset elinvoimn, yrittäjyyteen j plveluihin Vikutukset liikkumiseen j svutettvuuteen Vikutukset luontoon Vikutukset ilmstoon Suunnitelmst toteutukseen...34 Liitemterili 1. Tulevisuustrint 2. Osllistumis- j rviointisuunnitelm 3. Tvoitteet j lähtötiedot -rportti 4. Työpjojen yhteisrportti Johtoryhmän työpj Kunnnhllituksen j yhdyskuntlutkunnn työpj Nuorisovltuuston työpj Tulevisuusvliokunnn työpj loitusviheess Kunnnvltuuston työpj Tulevisuusvliokunnn järjestämä työpj (luonnoksen olless nähtävillä) 5. Pluterportti Krttliite 1. Kulttuuriympäristön rvolueet j kohteet Krttliite 2. Arvokkt luontokohteet j misemkokonisuudet 1

35 1. LEMPÄÄLÄ VUONNA 2040 Lempäälässä strtegisen yleiskvn vlmistelutyössä on mietitty sitä, mitkä tekijät tekevät Lempäälästä tunnetun pikllisesti, mkunnllisesti j vltkunnllisesti sekä toislt sitä, mitkä tekijät vikuttvt vetovoimisuuteen nyt j tulevisuudess. Strtegisen yleiskvn vlmisteluss yhdessä kuntlisten, päättäjien j virnhltijoiden knss on noussut esiin neljä vhv teem, joskin eri yhteydessä hiemn eri snoin: suminen, elinkeinot, luonto j liikkuminen. v Lempäälä on pitkään ollut lpsiperheiden suosioss, j kuntn on muuttnut runssti uusi sukkit. Joissin tutkimuksiss on todettu näiden sumistoiveiden muuttumist, muuttuvtko ne Lempäälässä? v Lempäälä on tunnettu myös Ideprkist sekä muust yrittäjämyönteisestä ilmpiiristä. Millinen on kunnn vetovoim jtkoss? v Lempääläläiset itse ovt rvostneet luonto j luonnonläheisyyttä suinympäristössään. Kupungistumisen jtkuess Suomess voimkkn, onko til myös lähiluonnolle j ljoille luontolueille? v Lempäälä sijitsee liikenteellisesti hyvällä pikll, vlttien 3 j päärdn vrrell, lyhyen mtkn päässä Tmpereelt, mikä mhdollist niin junll j linj-utoll liikkumisen kuin utoilunkin pyöräilyä j kävelyä unohtmtt. Millist on tulevisuuden liikkuminen? Yhteiskunnss smn ikn ihmisten tvt elää, liikku j tehdä töitä ovt muutoksess. Millinen siis on Lempäälä vuonn 2040? Entä millinen on Pirknm j Suomi? Vrm vstust näihin kysymyksiin ei ole, vrm kuitenkin on se, että muutoksi tphtuu. Se, muuttuvtko kikkien lpsiperheiden toiveet, muuttuvtko elinkeinot ti liikkumisen tvt, j miten Lempäälä lopult vst tähän kehitykseen, jää tulevisuudess nähtäväksi. Aktiivisesti pyrimme kuitenkin vstmn j ennkoimn ennkkoluulottomsti, kuink Lempäälästä sdn yhä tulevisuudess vetovoiminen j elinvoiminen kunt, johon sukkt j yritykset hluvt settu pitkäksi ik. Tämä vtii sekä joustvuutt, ennkointikykyä että regointikykyä. Lempäälää tuleekin yhdessä kehittää lueen, joss mikään til ei sementoidu vin yhteen trkoitukseen vn mhdollist muuntumisen toiminnst toiseen vstten sekä meidän nykyisin täällä olevien että tulevien sukkiden, työntekijöiden, yritysten j vierilijoiden trpeisiin. Kuv 1. Lempäälä on os kehittyvää Pirknmt, mutt yhtäikisesti siihen vikuttvt knsinvälisetkin muutokset. Ljemmin yleiskvn tvoitteit j lähtökohti on tustoitettu seurviss sikirjoiss: Osllistumis- j rviointisuunnitelm (OAS) Lähtötiedot j tvoitteet -rportti Muit kvtyöhön liittyviä rporttej: Vlmisteluviheen työpjojen yhteisrportti Pluterportti Vlmisteluviheen kehityskuvrportti (liitteenä vlmisteluviheess) 2

36 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1. Kvn keskeiset viheet j osllistuminen Kvtyö on käynnistynyt vuoden 2017 syksyllä j eteni luonnosviheeseen kevätkesällä Kvluonnos oli nähtävillä kesäkuust elokuuhun Kvehdotust on työstetty mielipiteiden j lusuntojen sekä trkentuneiden tvoitteiden pohjlt syksyllä Lopullinen kv on trkoitus sd hyväksyttyä keväällä Kvtyön yhteydessä on eri ospuolille niin kuntlisille, luottmushenkilöille kuin kunnn virnhltijoille järjestetty vuorovikutteisi tilisuuksi. Näiden työpjojen j muun vuorovikutuksen yhtenä trkoituksen on tehdä kikille osllisille tutuksi kvoitust j strtegiseen mnkäytön suunnitteluun liittyviä teemoj. Tilisuuksien etenemistä j tuloksi on esitelty ljemmin erillisliitteissä: työpjojen yhteisrportti sekä tvoitteet j lähtötiedot. Erityisen tärkeänä tvoitteen on ollut myös vuorovikutteisesti yhdessä eri ospuolien knss tuod esiin jtuksi j ideoit siitä, millist Lempäälän mnkäyttö on tulevien runsn 20 vuoden ikn j mitkä ovt tärkeimmät ihepiirit yleiskvss huomioitvksi. Työpjojen j muun vuorovikutuksen tvoitteen on lisäksi luod kvhnkkeen ympärille positiivinen keskusteluilmpiiri j sitoutt vltuutetut sekä muut oslliset mukn kvhnkkeen etenemiseen j viemään strtegisen kvn toteutus käytännöksi yleiskvn kvn vhvistuttu Suunnitteluorgnistio Strtegisen yleiskvn ohjusryhmänä on toiminut kunnn johtoryhmä: kunnnjohtj Heidi Rämö, hllintojohtj Jrmo Hgmn (06/2018 sti), toimitusjohtj Kri Löytty/Lempäälän kehitys Oy, sivistysjohtj Nin Lehtinen, tlousjohtj Kri Auvinen, hyvinvointijohtj Ves Helin, henkilöstöjohtj Auli Nevntie sekä yhdyskuntjohtj Tii Levonm. Kvn suunnittelutyöstä j kvoituksen etenemisestä ovt vstnneet yhdyskunnn plvelulueelt mnkäytön suunnittelust yleiskvsuunnittelij Ktriin Phkslo sekä kvoituspäällikkö Teij Mäkelä (06/2018 lken) j kvoituspäällikkö Ilri Rsimus (11/2018 sti). Kvoitustyössä on ollut mukn myös muu mnkäytön suunnittelun henkilökunt sekä muut yhdyskunnn plvelulueen toimilt. Kuv 2. Tulevisuusvliokunnn järjestämä voin tilisuus to Virt-kmpuksell, jolloin kikill kiinnostuneill oli mhdollist nt plutett kvluonnoksest. Tilisuuden lustuksest vstsi tutkij Otto-Wille Koste Demos Helsinki -jtushutomost. 3

37 Kvn keskeiset viheet 4

38 Tulevt viheet 2.3. Yleiskvn sisältövtimukset Yleiskvn sisältövtimukset (MRL 39 ) ohjvt kikkien yleiskvojen ltimist. Sisältövtimukset määrittelevät osltn sen, mitä kysymyksiä yleiskvss tulee käsitellä j rtkist. Lempäälän strteginen yleiskv ktt koko kunnn lueen. Siinä käsitellään niitä ihepiirejä, jotk nähdään oleellisimmiksi koko kunnn kehityksen knnlt. Tätä trkempi MRL:n mukisi kvtsoj ovt osyleiskvt j semkvt. Mnkäyttö- j rkennusliss j -setuksess esitetyt tvoitteet, säädökset vuorovikutuksest kvoj vlmisteltess sekä kvojen sisältöön j sikirjoihin kohdistuvt vtimukset muodostvt kokonisuuden, jonk pohjlt rvioidn yleiskvoituksen sisältöä, ltu j trkoituksenmukisuutt. Kuv 3. Strteginen yleiskv ktt koko kunnn lueen j ohj trkemp suunnittelu. Ylipäätään hyvä strteginen suunnitelm on visionäärinen, joustv j ohjeen trkemmlle suunnittelulle otten knt kriittisiin kysymyksiin. Se myöskin tspinoilee mhdollisuuksien j hlun välillä j utt määrittelemään prioriteetit. Strteginen yleiskv ei sinänsä ole itseisrvo, vn tärkeää on muodost näkemys siitä, mitä j millist hlutn. Strteginen yleiskv on siinä yksi työklu, jok koko yhteen näkemyksen, miten hllitn Lempäälän ksvu. Yleiskvn toteuttminen voidn loitt kvn tultu mnkäyttö- j rkennuslin mukisen kvprosessin päätteeksi linvoimiseksi kuulutuksell. Oikeusvikutteinen yleiskv tulee ohjmn kunnn osyleiskvoitust, semkvoitust j muut mnkäytön suunnittelu. 5

39 2.4. Lähtökohti strtegiselle yleiskvlle Strteginen yleiskv pohjutuu olemss oleviin ljempiin suunnitelmiin j tvoitteisiin kohdenten ne Lempäälän lueelle. Strtegist yleiskv ei ole luotu tyhjästä vn tustll on myös jtus usempin vuosin eri yhteyksissä tehtyjen sitoumusten tuomisest entistä näkyvimmiksi. Näitä on esitelty ljemmin Tvoitteet j lähtötiedot -rportiss (liite 2). Mnkäyttö- j rkennuslin mukisesti strtegist yleiskv ohjvt vuonn 2018 uudistuneet vltkunnlliset lueidenkäyttötvoitteet (VAT) sekä vuonn 2017 hyväksytty j voimntullut Pirknmn mkuntkv. Lempäälän kunt on sitoutunut Tmpereen kupunkiseudun rkennesuunnitelmn. Smoin kunnn mpoliittisess ohjelmss (2016) on jo hhmoteltu kunnn tärkeimpiä kehityskohteit. Lempäälän kuntstrtegiss (2017) on otettu knt mm. tvoiteltvn ksvuprosenttiin j kehittämiskohteisiin. Myös tvoite hiilineutrlist kunnst on tuotu esiin kuntstrtegiss. Lempäälä on liittynyt mrrskuuss 2018 HINKU-kuntien verkostoon. Hinku-kunnt ovt sitoutuneet tvoittelemn 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tsost. Kunnt pyrkivät vähentämään ilmstopäästöjään lisäämällä uusiutuvn energin käyttöä j prntmll energitehokkuutt. Kunnt knnustvt myös pikllisi yrityksiä j sukkit ilmstotekoihin. Strteginen yleiskv trkent siis näitä j muit vltkunnllisi, seudullisi j suunnitelmi konkretisoiden niitä kvkrtll. Kuv 4. Strtegisess yleiskvss pyritään tuomn yhteen eri lähtökohdist tulevi tvoitteit. 6

40 3. STRATEGISEN YLEISKAAVAN KUVAUS Strtegisess yleiskvss on pyritty hhmottmn suuntviivoj, joill Lempäälää kehitetään tulevien 20 vuoden ikn. Vikk muutoksen ennustminen on vike, on kvtyön pyrkimyksenä kuitenkin oll mhdollistmss prs mhdollinen kehitys Lempäälälle. Kupungistuminen j muuttoliike (mssmuutto j mhnmuutto) ovt viime vuosin jtkuneet vhvn j on oletettu, että Lempäälä osn Tmpereen kupunkiseutu on merkittävä muuttovoittolue Suomess Pääteemt Strtegisen yleiskvn pääteemoj on mietitty niin kuntlisten, eri luottmuselinten kuin kunnn johtoryhmän knss työpjoiss. Kikiss työpjoiss nousi pitkälti esiin smoj teemoj toki hiemn eri pinotuksin j toivein. Työpjoist on ldittu erilliset rportit. Teemt, jotk toistuivt hiemn eri muodoiss, mutt kuitenkin tunnistettvin yhtenäisinä ihepiireinä olivt: elinkeinot/yrittäminen/yrityslueet/työpikt/elinvoimisuus liikenne/liikkuminen/kulkuyhteydet/semt/lähijun/liikkumisen uudet tvt luonto/viheryhteydet/luontoyhteys/lähiluonto/birgitn polku suminen/sumisen uudet muodot/tiivistyvät tjmt/elinvoimiset kylät Näitä teemoj on käsitelty strtegisess yleiskvss ei niinkään erillisinä kvmääräyksinä vn toisiins limittyvinä teemoin. Ulkopuolelle jäi lukuisi teemoj, mutt niitä voidn käsitellä myöhemmin koko kunnn lueell esimerkiksi teemtrksteluin. Kuv 5. Lempäälän tiiveimmin sutut lueet sijoittuvt nykyisin pitkälti utovyöhykkeelle (ruske), osin joukkoliikennevyöhykkeelle (vihreä) sekä pohjoisimmilt osin intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle (sininen). (Ruutuineisto Suomen ympäristökeskus 2018, pohjkrtt MML 2018) Kuv 6. Työpjoiss esiin nousseet pääteemt j strtegisen yleiskvn pinopisteet. 7

41 3.2. Kehityskuvt j väestötvoite Kvluonnoksen pohjksi ldittiin kehityskuvi, joiss hhmoteltiin tvoiteltv suksluku olemss olevien ennusteiden j tvoitteiden pohjlt. Kvtyössä ei lähdetty luomn erilisi rkenteellisi kehityslinjoj, sillä eri työpjoiss lueelliset pinopisteet olivt huomttvn smntyyppiset pinotten nuhtjm ensisijisen kehityskohteen kylien elinvoimisuutt unohtmtt yrityslueiden sijoittuess Mrjmäkeen j uusien väylien vrrelle Puskiisten oikisun j 2-kehän läheisyydessä. Vlmisteluviheess lditut kehityskuvt olivtkin lähinnä snllisi j numerlisi tvoitteit siitä, miten pljon sutust j minkä tyyppistä tjmrkennett Lempäälään tvoitelln. Kehityskuvi käsiteltiin kvn ohjusryhmässä eli kunnn johtoryhmässä. Alustvien kehityskuvien pohjlt ldittiin kksi tvoitteellist kehityskuv, jok pyritään mhdollistmn strtegisell yleiskvll. Nämä toimivt tulevisuuden skenrioin, miten pljon Lempäälä hlu tvoitell uutt sutust. Strtegisen kvn ehdotusviheess sdun plutteen perusteell rvioitiin uudelleen sumisen pinopisteitä. Tulukon lukuj trksteltess on huomttv, että luvuist puuttuu 700 sukkn tiedot (noin 3 % kunnn väestöstä). Tämä johtuu mm. turvkielloist, puuttuvist osoitetiedoist, litoshoidon sukkist sekä rekisterin puutteist. Asumisen pinopisteet perustuvt mm. kuntstrtegin, seudulliseen rkennesuunnitelmn j mkuntkvn. Näissä on noussut esiin erityisesti Lempäälän kuntkeskuksen j Sääksjärven rooli merkittävinä sumisen pinopisteluein. Muu nuhtjm on jo nyt melko yhtenäinen, joten se on myös kuvttu yhtenäisenä. Huomioitv on, että sumisen pinopisteiden tulukko toimii nimenomn strtegisen yleiskvn tust-ineiston eri lueiden keskinäisten suhteiden suuruusluokkien hhmottmiseen. Lopullinen suksmäärä kullkin lueell täsmentyy vst suunnittelun edetessä. Tjm-lueill tätä määritellään semkvojen ltimisen yhteydessä, kun ts hj-sutuslueill j kylissä voidn sumisen sijoittumist hrkit j hhmott esimerkiksi suunnittelutrvertkisuin, lueellisin suunnittelutrvertkisuin kylälueill (MRL 137 ), kyläosyleiskvoin ti sukslähtöisin kyläsuunnitelmin. Kylien väestömäärän kehittymisen rvioiminen on hstv, kosk siihen vikutt myös kunnst riippumttomi seikkoj, kuten rkennuspikkojen trjont, mnomistjien tspuolinen kohtelu, sumistoiveiden mhdolliset muutokset, väestön ikääntyminen j mhdollinen poismuutto kunnn mpoliittisen ohjelmn j vltuuston hyväksymien hjrkentmisen peritteiden lisäksi. nykyisin* osuus tvoite lisäys osuus keskust % % Hkkri-Kulju % % Sääksjärvi % % Annisto 40 0 % % muu tjm % % kylät j hj-sutuslueet % % yhteensä Tulukko 1. Tvoiteltv suksmäärän suuruusluokk kunnn eri os-lueill. Yhteenlskettu tvoiteltu suksmäärä on seudullisen rkennesuunnitelmn mukinen. Asetetuss väestötvoitteen svuttmisess on hstett, sillä viime vuosin Lempäälän ksvuprosentti on jäänyt tvoitellust (2 %). Vuonn 2018 Lempäälän suksluku ksvoi 10 kuukudess 345 sukkll, mikä ennust hiemn lle khden prosentin ksvu koko vuodelle. Syinä tvoiteltu pienemmälle ksvulle lienee mm. trjonnn puute, sillä suntotonttien kvvrnto on ollut melko pieni, sekä sumispreferenssien muuttuminen entistä kupunkimisemmiksi, jolloin kehyskuntien houkuttelevuus vähenee. Asi ei kuitenkn ole tutkittu perusteellisesti. Strteginen yleiskv lähtee osltn vstmn hsteeseen trjot lisää sumisvihtoehtoj j mhdollistmn suntotrjonnn ljentmisen. Luonnollisesti lopulliseen suksmäärään vikuttvt trjoll olevien rkennuspikkojen määrä, toteutunut rkennusknt (omkoti-, rivi- vi kerrostloj) j lueelle muuttvt sukkt sekä tloudelliset suhdnteet. Jo nyt on hvittviss, että esimerkiksi keskustn on rkentunut melko pieniä kerrostlosuntoj j iäkkäämmän väestönmäärä on nousemss lueell. Monipuolisell suntotrjonnll j trjoll olevien plvelujen myötä voidn jonkin verrn vikutt lueen houkuttelevuuteen tvoitelluille suksryhmille, mutt lopulliseen suksprofiiliin ti suksmäärään ei täysin void vikutt. On pidettävä mielessä, että tloudel- 8

42 liset vihtelut voivt myös tuod muknn yllättäviä käänteitä, jos esimerkiksi Tmpereen seutu ei jtkoss houkuttelisikn muuttji muult Suomest ti ulkomilt. Tulukko 2. Asukkiden osuus tlotyypeittäin Lempäälän eri lueill, nykytilnne. Huom. Luokk muu sisältää myös vp-jn sunnoiksi ineistoss luokitellut rkennukset, mikä osltn selittää kylien j hj-sutuslueen tlotyyppien jkum Perusrkenne Kvkrtt tulkitess tulee huomioid, että kvkrtll rjukset (esim. tjmien helmet, työpikk-lueet) j symbolimerkinnät (esim. kylät, potentiliset seiskkeet) ovt likimääräisiä. Kv on ldittu mittkvss 1: Vst trkemmss suunnitteluss näiden luerjukset j sijoittumispikt täsmentyvät. Strtegisell yleiskvll ohjtn yhdyskuntrkenteen tvoitteellist kehittämistä Lempäälässä erityisesti sumisen, liikkumisen, elinkeinojen j luonnon näkökulmist. Yleiskvn lähtöoletuksen on, että Lempäälä jtk ksvu-urlln j siten houkuttelee suin- j yrityskuntn jtkosskin; kvll tvoitelln runsn sukkn lisäystä sekä lisää monimuotoisi yrityksiä niin esimerkiksi koto käsin tehtävää työtä (esim. plvelu- ti sintuntijyrityksiä) kuin til vtiv yritystoimintkin Asuminen tjmt j kylät Yleiskvn keskeinen tvoite on ohjt suurin os yleiskvn tvoitteen mukisest noin suksmäärästä hllitusti siten, että kunnn tjmrkenne kehittyy tspinoisesti vhvisten erityisesti keskustn j Sääksjärven luekeskuksi. Ksvun ohjmisen tvoite perustuu mm. kuntstrtegin (2017) sekä kunnn mpolittiisen ohjelmn (2016) linjuksiin suunnt ksvu nykyisen yhdyskuntrkenteen sisään. Kvss on osoitettu nuhtjmn helmet: kuntkeskus, Hkkri-Vnttr-Moisio-Kulju j Sääksjärvi sekä lisäksi Annisto, jok sijoittuu rkenteellisesti enemmän osksi Tmpereelle ulottuv tjmkokonisuutt. Kuntkeskuksen j Sääksjärven ympärille on osoitettu intensiivisesti kehitettävä lue, jonk vikutuslue on noin 1,5 km (tulevlt) lähijunseiskkeelt. Nuhtjmss intensiivisin rkentminen sijoittuu ensisijss Tmpereentien vikutuslueelle. Anniston oslt keskipisteenä puolestn on Tmpereen puolell olev Vuoreksen tjm. Näille lueille tulee sijoittumn suurin os suunnitelmllisest ksvust. 9

43 Kuv 7. Asuminen pinottuu jtkosskin nuhtjmn, joiden rinnll on perinteisesti vhv kyläsutus. Alueet etelästä pohjoiseen: keskust, Hkkri, Vnttr, Kulju, Sääksjärvi j Annisto. Lempäälän kuntkeskuksest j Sääksjärvestä tvoitelln vireitä keskuksi, joiss suminen, plvelut j työpikt yhdistyvät. Kvtyön luss järjestetyssä kyselyssä myös kuntlisilt stiin plutett, joss toivottiin kunnn olevn jtkoss enemmänkin edistyksellinen futuristi kuin perinteisiin nojv elinympäristön oslt. Alueen rkennusknnst tvoitellnkin rohke, tulevisuuteen ktsov j kupunkimist, lähinnä kerrostloj j kupunkipientloj. Lähijunliikenteen toimivuus edellyttää korke luetehokkuutt (jop e=0,7 suinrkentmisen oslt). Lempäälän keskust j Sääksjärvi voivt toimi jtkoss myös liityntäpysäköinnin noodein, joist on sujuv yhteys esimerkiksi Tmpereen keskustn ti vstvsti etelään Helsingin suuntn. Kuv 8. Pienehkön FiksuAss-kyselyn tuloksi, joiss sukkt sivt osoitt miellyttäviä pikkoj j Sääksjärvellä uuden sutuksen pikkoj (04/2018). Hkkrin, Vnttrn, Kuljun j Anniston oslt tvoitelln hiemn mltillisemp ksvu, mutt kuitenkin riittävän tiivistä (keskitehokst rkentmist, e=0,5 suinrkentmisen oslt), jott myös näillä lueill olisi edellytykset lkeskuksen j mhdollisen lähijunliikenteen synnylle. Tulevien semnseutujen kävelyetäisyydelle sijoittuvn rkentmisen tulee oll kuitenkin riittävän tehokst, jott mhdollisuudet lähijunliikenteen syntymiselle ovt todelliset. Näiden potentilisten semnseutujen lähiympäristön kehittäminen tullee jnkohtiseksi vst vuoden 2030 jälkeen, kun lähijunliikenteen kehittämisen jnkoht selvenee. Tätä ennen pinopiste on linj-utoliikenteeseen perustuvss julkisess liikenteessä. Ylipäätään Tmpereentien vrrest on pyrkimys luod tjmkuvltn hllittu keskitehoks sumisen ympäristö. 10

44 Kuv 9. Pienehkön FiksuAss-kyselyn tuloksi, joiss sukkt sivt osoitt Hkkriss j Kuljuss miellyttäviä pikkoj sekä uuden sutuksen pikkoj (04/2018). Kuv 10. Esimerkki Pirkkln Rtsutilntien lueen keskitehokkst rkentmisest. Kikilt tjm-lueilt tulee vrmist yhteydet ulkopuolisille virkistyslueille j toislt kehittää niistä itsestäänkin viihtyisiä lueit, joill myös liikenneturvllisuus j esteettömyys koetn hyviksi. Tjmvihreän tulisi oll lähellä jokist sukst j työpikk. Alueit on trkoitus kehittää siten, että niin lähiluonto kuin kulttuuriympäristö huomioidn myönteisesti vhvuuksi korosten. Tiivistyvän tjmn vstpinon on osoitettu suurimmt Lempäälän kylät: Säijä, Nurmi, Mttil, Kelho j Lstunen. Merkintä osoitt symbolin kyläkeskuksen likimääräisen sijoittumispikn, mutt ei esimerkiksi luerjust. Kyliä tvoitelln kehitettävän mseutumisin luein, joiss lisärkentminen on mhdollist erityisesti kylän lähilueill. Tvoitteen on toislt se, että kylissä on jtkosskin til hengittää j tehdä töitä erityisesti mseutumisiss elinkeinoiss ti muiss yrityksissä, joiss sijinti voi oll myös tjmrkenteen ulkopuolell. Ahtiln j Kuivspään kylät sijoittuvt lähelle olemss olev tjmrkennett, joten nämä on osoitettu omll erityismerkinnällään. Näillä on myös erityistä pikllist kulttuuriympäristön merkitystä perinteisenä mseutulueen Lempäälän tjmkuvn vstpinon, jolloin suunnitteluss tulee erityisellä huolell huomioid kylämiljöön säilyminen j hrkittu rkentminen. Tjmien helmiin ti kyliin sijoittuvien plveluiden oslt kvss ei ole otettu knt esimerkiksi kouluverkkoon vn niiden oslt toimitn mm. vltuuston määrittelemien peritteiden pohjlt. Sivistystoimen plveluverkkoselvitys on ollut käsiteltävänä ksvtus- j opetuslutkunnss j vltuustoss toukokuuss Tällöin on hhmoteltu kehittämislinjuksi vuosille mm. oppilksiottolueiden trkstelun j kolmnnen yläkoulun sekä kyläkoulujen pedgogisten järjestelyjen edellytyksien oslt. Sivistystoimess on myös ldittu ksvtuksen j koulutuksen kehittämissuunnitelm vuosille Väestömäärän ksvun myötä tullee trpeit kehittää kouluverkko, näitä trpeit voidn ktso esimerkiksi erillisen kouluverkkotrkstelun myötä osyleiskvoituksen pohjksi. Alustvsti on rvioitu, että vuoden 2019 ikn tulee trksteltvksi kouluverkon mhdollinen kehittäminen. Asumiseen ensisijisesti liittyvät merkinnät: Keskustn helmi o Merkinnällä on osoitettu kuntkeskuksen lue, johon tvoitelln noin sukst. 11

45 Sääksjärven helmi o Merkinnällä on osoitettu Sääksjärven lkeskuksen lue, johon tvoitelln noin sukst. Tjmhelmet o Merkinnällä on osoitettu nuhtjmn helmet (Hkkri-Vnttr-Moisio-Kulju), joihin tvoitelln yhteensä noin sukst, sekä Annisto, johon tvoitelln noin sukst. Lempäälän kylät o Merkinnällä on osoitettu perinteiset Lempäälän kylät: Säijä, Nurmi, Mttil, Miemol, Lstunen. o Kylien j muun hj-sutuslueen suksmäärän rvioidn nousevn noin sukkll. Tjmn läheinen kylämiljöö o Merkinnällä on osoitettu Ahtiln j Kuivspään kylien lueet, jotk sijoittuvt lähelle nykyistä tjmrkennett. o Kylien j muun hj-sutuslueen suksmäärän rvioidn nousevn noin sukkll. Joukkoliikenteen kehittäminen on myös yksi keskeisistä plveluist. Joukkoliikenne toteutetn kvn lkuvuosin pääosin linj-utoliikenteenä, mutt mitoituksess j toimintojen sijoitteluss vrudutn myös lähijunliikenteen ljempn toteuttmiseen. Nykyisin Lempäälän kuntkeskuksess pysähtyy jun 1-2 kert tunniss päiväikn, mutt hyvin toimiv j ljempi mssoj houkuttelev joukkoliikenne edellyttäisi tiheämpää vuoroväliä. Lempäälän kuntkeskus j Sääksjärvi on osoitettu ensisijisin lähijunliikenteen seiskkein. Näiden ympärille on jo nykyisin keskittynyt melko pljon sutust j keskustn kehittäminen on jo hyvässä vuhdiss. Sääksjärven oslt osyleiskvoitus on myös loitettu. Muut tvoitteelliset uudet potentiliset lähijunseiskkeet on osoitettu Hkkriin, Vnttrn j Kuljuun. Näistä viimeksi minittu on osoitettu Pirknmn mkuntkvss. Hkkri puolestn seudun rkennesuunnitelmss. Vnttrn sijinti puolt sijinti Mrjmäen kuppj työpikk-lueen lähettyvillä lueell, joss on potentili myös sumisen sijoittumiselle. Kikkien lähijunseiskkeiden ympärillä ylipäätään on jo nykyisin sutust mutt toislt myös kehittämispotentili. Asumisen ympäristöt vtivt liikenneyhteyksien prntmist eri tsoill. Noin viiden kilometrin etäisyydellä seiskkeist on koko Lempäälän tjm Yhdyskuntrkenne j liikkuminen Koko tiivistyvää tjmn luett kehitetään tspinoisen yhdyskuntn, joss plvelut ovt hyvin svutettviss plvelutrve j tulevisuuden mhdollisuudet huomioiden. On todennäköistä, että os plveluist muutt muoton digitlisen kehityksen myötä verkkokupss näin on jo osin käynyt mutt os plveluist trvitn hyvin svutettviss pikss kotiympäristössä, kuten päivähoito. Kuv 11. Strtegisen yleiskvn liikenteelliset rtkisut trjovt sujuvn liikkumisen rtkisuj. Kvss osoitetut nuhtjmn runkoyhteydet muodostvt eräänlisen rngn nuhtjmlle. Näitä reittejä on trkoitus kehittää tj- 12

46 mliikenteen väylinä, joiss nopeudet ovt mltillisi. Liikenteen iheuttmi hittoj, kuten melu, pyritään vähentämään ktiivisesti eri keinoin. Näistä yksi edullisimmist j nopeimmin toteutettvist voisi oll nopeuksien lentminen. Yhdyskuntrkenteen täydentäminen viihtyisyyttä j elinvoim lisäävällä tvll edellyttää myös sisäisen j keskinäisen kytkeytymisen prntmist kehittämällä mm. kävelyn j pyöräilyn olosuhteit. Tätä on kehittyvän nuhtjmn kvmääräyksissä pyritty tuomn esiin. Lisäksi pyöräily-yhteyksiä tjmn lidoilt runkoyhteyden vrteen sijoittuville joukkoliikennepysäkeille on osin trve prnt. Sisäistä j kuntien välistä liikennettä plvelevt myös joukkoliikenteen ti pitkällä ikvälillä myös muun yhteisliikenteen potentiliset kehittämislinjt, jotk ovt runkoyhteyttä tukev joukkoliikenteen kehittämissuunt. Nämä mhdollistvt kylien linkittymisen Lempäälän nuhtjmn. Kvss on myös osoitettu rdn länsipuolell Knnistontie/Sorvlmmentie, joll voi oll jtkoss mhdollisuuksi kehittyä myös yhdeksi runkoyhteydeksi. Teiden j yhteyksien rooli jäsentyy vst myöhemmässä suunnitteluss. Turuntie tjmst vlttielle 3, Helsingintie (seututie 130) Vlkekoskelle sekä eteläinen osuus vlttiestä 3 on osoitettu kehittyvinä tieympäristöinä, joiden misemkuvss on korostettu perinteisiä ljoj mlismisemi j yrityslueiden kehittämistä teiden lähilueill. Ljemmss mittkvss Lempäälän liikenteellinen sijinti Tmpereen kupunkiseudull on erinominen sijitseehn se liikenteen solmupisteessä, jost on hyvä yhteydet niin utoll kuin junll sekä linjutoin sekä Tmpereelle että eteläiseen Suomeen. Moottoritie on ollut j on jtkosskin merkittävä tekijä j mhdollisuus Lempäälälle. Moottoritien ympäristöä on tvoitteellist kehittää houkuttelevn yritysten sijoittumisvyöhykkeenä, jonk misemkuvss vihtelevt perinteinen lempääläläinen mlismisem sekä monimuotoiset yrityslueet. Moottoritien estevikutust j meluhittoj on trkoitus pyrkiä ktiivisesti vähentämään kunnn sisäisesti sekä seudullisess sekä vltkunnllisess yhteistyössä, sillä moottoritie on os vltkunnllist pääverkosto, jok kuitenkin hlkisee Lempäälän tjm. Koko kupunkiseudun mittkvss mnkäytön suurimmt muutostekijät ovt läntinen rtyhteys, järjestelyrtpihn siirto, vlttien 3 oikisu sekä 2-kehä, jotk muokkvt Lempäälän nykyistä, pääosin rkentmtont mseutumist ympäristöä. Kuv 12. Pirknmn mkuntkvn liikenteelliset perusrtkisut, ydinkupunkiseudun liikennejärjestelmä (Pirknmn liitto, 2017). Vlttien 3 oikisu on suunniteltu toteutettvksi Puskiisist Pirkkln Linnkllioon. Vlttien 3 oikisun linjust on tutkittu viimeisimmän mkuntkvtyön yhteydessä (vrt. Pirknmn liitto, Pirknmn mkuntkv 2040). Vlttien 3 oikisu jk liikennettä nykyisen vlttien 3 j uuden vlttieyhteyden välillä j vähentää nykyisen tieyhteyden kehittämistrpeit. Uusi tie- j rtinfr luo mhdollisuuksi uusille työpikk- j teollisuusluevruksille, jotk tuovt kupunkiseudulle uuden toiminnllisen pinotuksen. Toteutuessn työpikk-lueet j väylähnkkeet muuttvt ympäristöä merkittävästi. Uusi mnkäyttö on kuitenkin nivottu viheryhteyksien, virkistyskäytön j kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kehittämiseen. Kehittyvät yhteydet edistävät Lempäälää ljemmin Tmpere-Pirkkln lentosemn svutettvuutt j vetovoimisuutt vten smll uudenlisi, knsinvälisesti j vltkunnlli- 13

47 sesti kiinnostvi logistisi mhdollisuuksi osin myös Lempäälälle. Uusien väylien j tjm-lueiden hittpuolen on, että ne iheuttvt estevikutuksi j pirstovt luontokokonisuuksi. Alueen tärkeimmät ekologiset yhteydet on kuitenkin turvttu kvrtkisuss. Vlttien 3 oikisu Lempäälän Puskiisist Pirkkln Linnkllioon on vltkunnllinen hnke, jonk toteutukseen vditn yhteistyötä. Toinen merkittävä toteutettv linjus on 2-kehä, jok kerää liikenteen Lempäälän j Pirkkln uusilt mnkäyttölueilt j yhdistää ne seudun pääväyliin. Tie myös prnt lentosemn svutettvuutt. 2-kehä ympäristöineen trjo Lempäälälle myös potentilisi yrityslueit. Tämän tien kehittäminen voinee edetä kuntien j ELY:n seudullisen yhteistyönä jop nopemmin kuin vlttien 3 oikisu. Reittiä kehitettäessä on trve huomioid poikittisen joukkoliikenteen sujuvuus. Ensisijisesti tvoitteen on toimiv linj-utoliikenne, mutt Tmpereen ritiotien selvityksissä on ollut esillä myös vihtoehtoj, joiss ritiotie ulottuisi Vuorekseen (vrt. Vuoreksen puistokdun ritiotien tilvrus- j mnkäyttösuunnitelmt, 2016). Tämä voi mhdollisesti tuod uusi näkökulmi myös 2-kehän kehittämiselle. Vlttien 3 rinnll toinen vltkunnllisesti merkittävä yhteysreitti on päärt, jot Lempäälässäkin on syytä kehittää. Päärt on Suomen eniten liikennöity rideyhteys, joll on sekä pitkän mtkn että lähiliikenteen henkilöliikennettä, mutt myös merkittävää tvrliikennettä. Strtegisess yleiskvss on esitetty, että rtympäristöä kehitettäessä huomioidn vrukset lähijunseiskkeiden sijoittumiselle sekä vrus neljään riteeseen, joiden sijoittumist on lustvsti selvitetty mkuntkvn yhteydessä sekä sidosryhmätyöskentelyissä. Lempäälän keskustss on jo henkilöliikenteen sem, mutt tvoitteen on ensiviheess sd myös Sääksjärvelle seiske, jok voisi toimi Tmpereen seudun merkittävänä liikenteen solmupisteenä. Myöhemmin tvoitteen on myös Kuljuun j Hkkriin sd seiskkeet. Lempäälän strtegisess yleiskvss on siis tvoitteen lähijunliikenteen mhdollistminen Sääksjärvellä mhdollisimmn pin. Kuljun sem voisi oll seurv seiske noin vuonn Lempäälän kunnn näkökulmst lueelle voisi sijoittu riittävää sutusmäärää määrätietoisen j tehokkn kvoituksen myötä. Vnttrn on strtegisess yleiskvss osoitettu myös potentilinen semn pikk. Näiden myötä Hkkri olisi luontinen jtkumo lähijunseiskkeiden ketjuss. Rtympäristöä kehitettäessä tulee lisäksi huomioid mhdollisuudet eri liikennemuotojen liityntäpysäköinnille. Alkuviheess tämä koskee erityisesti henkilöutoj j pyöräilyä, mutt mtkketjujen kehittyessä j liikennemuotojen mhdollisesti utomtisoituess on pidettävä silmällä myös muiden trpeiden esiin nousu. Kvtyön työpjoiss nousi esiin myös rdn misemllinen merkittävyys, jok nyt koetn osin jop heikoksi Lempäälässä. Tämän vuoksi on hluttu tuod näkyväksi tvoite, jott päärdn rtmisemn kiinnitetään huomiot niin junmtkustjien kuin mstoss liikkuvien näkökulmst. Lähijunliikenteeseen liittyvien vrikoiden sijinti on lustvsti krtoitettu Liikennevirston knss yhteistyössä tehdyissä selvityksissä keväällä 2018 (Rmboll 2018). Tässä työssä on noussut esiin muutmi mhdollisi vrikkojen pikkoj myös Lempäälässä (Sääksjärvi j Lempäälä eteläinen). Näistä strtegiseen yleiskvn on päädytty esittämään eteläisempää vihtoehto likimääräisenä kehittämismerkintänä, sillä Sääksjärveä on trkoitus kehittää sumisen j plveluiden lueen eikä niinkään liikenteen vrikkolueen. Tosin selvityksessä todetn, että ensisijinen vihtoehto vrikolle on Tmpereen rtpih. Kvss on vruduttu mkuntkvn mukisesti läntisen rtyhteyden j yhdysrdn toteuttmiseen sekä järjestelyrtpihn siirtoon. Kvss on kehittämismerkintänä osoitettu oikort sekä siihen linkittyvä rtpih. Läntinen rtyhteys erknee päärdst Lempäälän Kuljun semkylän eteläpuolell j kulkee mhdollisimmn läheltä lentosem sen itäpuolelt. Mkuntkvtyön yhteydessä on todettu, että vrsininen hnke voi muodostu vst kokonisknnttvuuden j rhoituksen vrmistuttu. Toteutuminen voi siirtyä vuoden 2040 jälkeiseen ikn, mutt tämä on syytä huomioid jo nykyisessä mnkäytön suunnitteluss. Jos vrutumist ei tässä viheess toteutettisi, olisi mnkäyttöpineen ksvess tällisen rtlinjuksen toteuttminen tulevisuudess vike ti jop mhdotont. Omn merkityksensä yhdyskuntrkenteen kehittymiselle tuo myös puolustusvoimien toiminnn sijoittuminen Lempäälän j Tmpereen rj-lueelle lähellä Uutt-Euroopp j Annisto sekä Lempäälän j Pirkkln 14

48 rj-lueell Säijän pohjoisosss. Puolustusvoimien toiminnn edellyttämät suojvyöhykkeet tulee huomioid trkemmss suunnitteluss, mikä sett rjoitteit toimintojen sijoitteluss molempien kohteiden ympäristössä. Yhdyskuntrkenteeseen j liikkumiseen ensisijisesti liittyvät merkinnät: Kehittyvä nuhtjm Tjmrkenteen runkoyhteydet o Merkinnällä on osoitettu merkittävimmät tjmn sisään sijoittuvt kdut j tiet. Yhteisliikenteen potentilinen kehittämislinj Ksvun kehä I o Merkinnällä on osoitettu 2-kehä vikutuslueineen. Ksvun kehä II o Merkinnällä on osoitettu vlttien 3 oikisu. Kehittyvä moottoritieympäristö Kehittyvä tieympäristö Merkittävästi prnnettv vltkunnllinen rt j sem/uusi seiske Potentilinen seiskkeen sijinti Potentilinen rtvrikko Puolustusvoimin lue Rtvrus Tärkeä seutu- ti yhdystie o Merkinnällä on osoitettu merkittävät seututiet j yhdystiet sekä niihin kuuluvt ktuosuudet j yhdystieluonteiset kdut. Uusi tie o Merkinnällä on osoitettu 2-kehän jtko Sääksjärveltä Pirkkln kohti Tmpere-Pirkkln lentosem. Moottoriväylä o Merkinnällä on osoitettu moottoritie, vlttie 3. Merkittävästi prnnettv moottoriväylä o Merkinnällä on osoitettu olevien moottoriteiden lisäkistt. Uusi moottoriväylä o Merkinnällä on osoitettu vlttien 3 oikisu, Puskiisist kohti Pirkkln Linnklliot Elinkeinot Lempäälän kunt on snut kiitost toiminttvoist, joihin kuuluvt kttvt yritysplvelut j kikkien yritysten trpeiden huomioiti niin isojen kuin pienimpien. Strteginen yleiskv jtk Lempäälän yrittäjämyönteistä suhtutumist onhn yksi kunnn elinvoimisuuden merkittävä tekijä lisääntyvä yritysten määrä. Tämä puolestn lisää investointej, mikä mhdollist puolestn uusien sukkiden settumisen kuntn. Strtegisess yleiskvss elinkeinoj ei nähdä pelkästään erillisinä luein vn yritystoimint voi muodostu monenlisist toimijoist, joiden trpeet voivt vihdell. Strtegisell yleiskvll tvoitelln lisää monimuotoisi yrityksiä niin tjmrkenteen sisään kuin erillisille yrityslueille. Uset yritykset voivt sijoittu erityisesti tjmiin mutt myös kyliin, esimerkiksi plvelu- j sintuntijyritykset, j oll siten vhvistmss kunnn elinvoimisuutt. Lempäälän kuntkeskus j Sääksjärvi keskuksin ovtkin potentilisi sijoittumispikkoj lukuisille yrityksille, mitä tvoitett on yleiskvss hluttu edistää. Strtegisess yleiskvss ei ole otettu erikseen knt kupn mitoitukseen, sillä sitä on käsitelty mkuntkvss sekä osyleiskvoiss sekä voimss oleviss semkvoiss. Näiden pohjlt kehitetään lueit eteenpäin. Kuntkeskuksest on muodostumss hllinnollisten plveluiden lisäksi elävä päivittäisplvelujen keskittymä. Alueen suksluku on noussut j jtk nousun. Uudisrkentminen on lähinnä kerrostloj j kupunkipientloj tvoitellen korke luetehokkuutt j siten riittävää suksmäärää, jok mhdollist myös plvelujen kivijlktoiminnot. Ylipäätään lueell vrtn til yleisille lueille sekä monipuolisesti kupoille j plveluille. 15

49 Mrjmäkeä puolestn pyritään jtkosskin kehittämään moniplvelukeskittymänä. Alueelle sijoittuu monipuolisi pääsiss työpikktoimintoj, kupllisi plveluj, kulttuuri- j vp-jntoimintoj sekä tuotntotoimint. Mrjmäki, jonne on Ideprkin lisäksi sijoittunut lukuisi eri lojen yrityksiä, on jo nykyään seudullisesti merkittävä sijintipikk lukuisille yrityksille. Strtegisess yleiskvss Mrjmäki on hluttu nivo kiinteämmin osksi Lempäälän tjmrkennett korostmll kevyen liikenteen pikllist svutettvuutt, sillä siellä sijitsee lempääläläisten rjen plveluit. Mrjmäestä pyritään kehittämään lisäksi osn liikkumisen mtkketju krtoitten esimerkiksi liittymispysäköinnin mhdollisuuksi. Sääksjärvellä on potentili kehittyä toimivksi lkeskukseksi, jonne voi sijoittu plveluj j työpikkoj. Sääksjärven keskust ympäristöineen tiivistetään j kehitetään vireänä sumisen, plveluiden j työpikkojen keskittymänä. Intensiivisin täydennysrkentminen kohdistetn tulevn seiskkeen läheisyyteen. Uudisrkentminen on lähinnä kerrostloj j kupunkipientloj tvoitellen korke luetehokkuutt j siten riittävää suksmäärää, jok mhdollist myös plvelujen kivijlktoiminnot. Ylipäätään lueell vrtn til yleisille lueille sekä monipuolisesti kupoille j plveluille. Lempäälällä on vhv mseutuelinkeinojen perinne. Olemss olevt isot mtilt sijoittuvt tjmn ulkopuolelle, mikä turv näiden toimintedellytyksiä jtkosskin. Toislt strteginen yleiskv nt tjmn ulkopuolell mhdollisuuksi yrityksille. Kyliin voi sijoittu hyvinkin monipuolisesti erilisi pienyrityksiä ti -plvelujentuottji. Näitä onkin viime vuosikymmeninä joitkin jo sijoittunut Lempäälään. Luonto j siihen liittyvä mtkilu on tärkeässä rooliss Lempäälässä. Kvkrtll on erikseen osoitettu Vihmln läheisyydessä luontomtkilun ydinlue tukemn lueen kehitystä. Alueell sijitsee jo nyt Vihmln hovi sekä golfkenttä, joiden lisäksi lueell on myös kehittämispotentili. Tiiviin yhdyskuntrkenteen ulkopuolell olevi yrityslueit kehitetään ensisijisesti pitkän kntmn logistiikkyritysten sekä sellist ympäristöhäiriötä tuottvn toiminnn käyttöön, jot ei void sijoitt sutuksen läheisyyteen. Vlttien 3 oikisun j 2-kehän jtkon vrrelle on osoitettu mhdollisuuksi yrityslueiden kehittämiselle. Nämä sijoittuvt hyvien liikenneyhteyksien päähän j melko kiinteästi osksi nykyistä yhdyskuntrkennett. Kehä 2 ympäristöineen on kvss osoitettu ksvukehänä, jok toimii yritys- j tutkimustoiminnn sekä sumisen vyöhykkeenä. Tien ympäristöön sijoittuvi on knnttv rkent viheittin kiinnittäen huomiot toteutusjärjestykseen. Lisäksi tien vrrelle sijoittuvien lueiden oslt on syytä vrmist svutettvuus Sääksjärven keskustst. Kuv 13. Erilisi uusi työpikkoj voi sijoittu sekä nuhtjmn, kyliin että erillisille työpikk-lueille omien vhvuuksiens j trpeidens mukn. Vlttien 3 oikisun vrteen sekä seututien 130 vrteen on osoitettu mnkuntkvn mukisesti yrityslueet, joit kehitetään tehokkn yritys- j tuotntotoiminnn kohteen. Alueille voi sijoittu yritys-, teollisuus- j tuotntotoimintoj sekä logistisi toimintoj j plveluj sekä kiertotlouden toimintoj. Alueill voidn luod myös edellytyksiä uusiutuvn energin tuotntoon. Näistä vlttien 3 oikisun oslt mnkäytön suunnitteluss tvoitelln tiivistä mnkäyttöä sekä edistetään toimintojen svutettvuutt eri liikkumistvoin. Tien ympäristöön sijoittuvi 16

50 lueit on trpeen rkent viheittin kiinnittäen huomiot toteutusjärjestykseen sekä vrmist hyvä svutettvuus. Alueen suunnittelun yhteydessä tulee vrmist myös virkistys- j viheryhteyksien jtkuvuus. Vlttien 3 liittymiin Ahtiln (pohjoisempi) j Koivistoon (eteläisempi) on osoitettu pitkän ikvälin vrukset yrityslueille. Nämä trjovt yhdyskuntrkenteest hiemn irti olevi pikkoj näkyvillä pikoill moottoritien vrress. Alueiden lopullist sijoittumist tulee trkstell huolell risteyksen j teiden vrsille. Alueiden kehityksessä on huomioitv erityisellä huolell liikenneyhteyksien toimivuus j svutettvuus, läheisten kulttuuriympäristöjen rvot sekä turvttv luontorvojen säilyminen. Alueen toteutuminen edellyttää, että muut kvss osoitetut yrityslueet ovt toteutumss ti muutoin todettu epätvoiteltviksi. Läntisen rtyhteyden vrrelle on etsitty sijinti uudelle järjestelyrtpihlle, jok korvisi toteutuessn nykyisen Tmpereen keskustn tuntumss sijitsevn järjestelyrtpihn. Uudell sijinnill Lempäälässä rtpihn ympäristö esitetään teollisuuslueen, jonne voi sijoittu rideliikenteen läheisyydestä hyötyvää teollist j kuljetusintensiivistä liiketoimint ivn eri mittkvss kuin nykyisellä sijinnill on mhdollist. Järjestelyrtpih liittyvine toimintoineen voi trjot esimerkiksi seudullisille j vltkunnllisille yrityksille logistiikn ln sijoittumismhdollisuuksi. Tärkeää on myös huomt, että Lempäälästä liikutn pljon töihin npurikuntiin j toki kuemmksikin. Lähes 6400 lempääläläistä käy kunnnrjojen ulkopuolell töissä, kun ts Lempäälään tulee noin 3500 muull suv töihin. Tmpere npurikuntn trjo useille mielekkäitä työmhdollisuuksi, mutt myös Lempäälä muiss kunniss suville työpikkoj sekä nyt että tulevisuudess. Elinkeinoihin ensisijisesti liittyvät erityismerkinnät: Merkittävä moniplvelukeskittymä Tuotntotoiminnn yrityslue Tulevisuuden yrityslue / selvityslue 2040 Ksvukehä I o Merkinnällä on osoitettu 2-kehä vikutuslueineen. Ksvukehä II o Merkinnällä on osoitettu vlttien 3 oikisu. Rtpihn ympäristö Luontomtkilun ydinlue 3.7. Luonto j kulttuuriympäristö Lempäälän imgotutkimuksiss on noussut vhvsti esiin luonto. Täällä luonto on lähellä jokist j luonnoss liikuntn pljon eri tvoin. Tätä luontoyhteyttä on tuotu esiin myös kvn kehittämismääräyksissä. Yleisesti viherlueet ovt tärkeä os kuntien trjomi kikille voimi julkisi tiloj j plveluj. Tvoitteen strtegisess yleiskvss ei ole pelkästään viherlueiksi lskettvien lueiden pint-ln ksvttminen vn myös ldullisten ominisuuksien lisääminen, sillä stt oll tilnteit, joiss jop pienemmällä pint-lll voidn svutt sekä käyttäjien että luonnon knnlt prempi rtkisu. Strtegisess yleiskvss on osoitettu kksi luonnonruhn ydinluett, joit tulee kehittää luontorvojen ehdoill. Merkintä pinott lueen merkitystä virkistykseen j luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Pohjoisemmn Koipijärven lähelle sijoittuvn lueelle sijoittuu mm. Koipitipleen-Kirsknniemen luonnonsuojelulue, jok on pint-lltn selvästi suurin yhtenäinen metsälue, jonk Lempäälän kunt omist j se on suojeltu METSO-ohjelmn puitteiss vuonn Lisäksi lueelle sijoittuu Slmuksen Ntur lue. Slmuksen lue muodost useiden luontotyyppien kokonisuuden khden järviketjun muodostmll vlum-lueell. Siellä on vnhoj metsiä, luonnontilisi rntsoit, puroj j lehtoj, järvet ovt puolestn kruj j kirksvetisiä. Alueen poikki kulkee myös mkunnllisesti houkuttelevt Birgitn polut, jotk osltn nivovt yhteen muitkin viheryhteyden knnlt merkityksellisiä lueit. Toinen luonnonruhn ydinlue sijitsee keskustn läheisyydessä Ahtilnjärvellä, jok on merkittävä, rehevä lintujärvi. Tjmympäristön kehittämisessä tuleekin huomioid tämä. Tämän lueen hsteen on sijinti lähellä keskust j osin stutuksen ympäröimä, mutt smll se trjo lukuisille ihmisille mhdollisuuden luontoyhteyteen. Hkkrist Vnttrn ulottuv lue on osoitettu metsälueen. Tämä on ktiivisess liikunt- j virkistyskäytössä. Lisäksi lueelle sijoittuu lukuisi rvokkit luontokohteit, mm. Siisjärvenkukkuln rvoks klliolue sekä Sorvlmmin j Siisjärven lueet (monibiotooppi, vesistöketju 17

51 Sorvlmmilt Pikku-Siisjärven kutt Siisjärveeen, metsäisiä volouhikoit, puroj j noroj, lehtoj, klliolueit). Smoin kunnn koillisosn osoitetun lueen kohdll on lukuisi rvolueit. Metsälueiden kvmerkinnällä ei otet knt esim. metsänhkkuihin j metsätlouteen vn pikemminkin sillä pyritään turvmn lueen säilyminen normlin metsälueen, jonne ei tulisi sijoitt luonnon monimuotoisuutt vähentäviä toimintoj. yhteydet puolestn sijoittuvt osksi tiivistä j täydentyvää tjmrkennett. Yhteyden trkempi sijoittuminen, sen säilyttämismhdollisuudet sekä kehittämismhdollisuudet sekä kehittämistvt tulee rvioid trkemmss suunnitteluss. Erityisesti Puskiisten oikisun kohdll on todettu, että yhteyden turvminen pyritään yhteensovittmn mkuntkvn tvoitteisiin siten, että yhteys toteutuu prhll mhdollisell tvll mkuntkvn tvoitteiden toteutumist vrntmtt. Kuv 15. Seudullinen metsäekologinen verkosto Lempäälässä trkstelulueell (Tmpereen kupunkiseutu, 2018, lustv rportti). Vihreällä pksull viivll on osoitettu pääverkosto, ohuemmll tukev verkosto. Kuv 14. Luontoon liittyvät merkinnät tukeutuvt tärkeimpiin pikllisesti j seudullisesti merkittävimpiin luontorvoihin. Tjmn läheisyydessä on osoitettu khdentyyppisiä viheryhteyksiä: olemss olevt tärkeät ekologiset yhteyksiä sekä kehitettäviä ekologisi yhteyksiä. Nämä pohjutuvt ikisempiin luontoselvityksiin, mkuntkvn sekä vuoden 2018 ikn ldittuun seudulliseen viherverkkoselvitykseen. Olemss olevien tärkeiden yhteyksien oslt on tvoitteen säilyttää j kehittää sitä trkemmss suunnitteluss. Nämä sijoittuvtkin pääosin metsäisille ti muutoin luonnontilisille lueille. Kehitettävät ekologiset Birgitn polku kiertää Lempäälän tjm pääosin metsäisillä lueill. Strtegisess yleiskvss pyrkimyksenä on mhdollist reitin kehittäminen yhteistyössä yksityisten mnomistjien knss. Tärkeää olisi kehittää sitä seudullisesti houkuttelevn reittinä, joss on mhdollist sekä lyhytkestoinen lähiretkeily että pidempimtkinen ptikointi reitin eri osiss. Kunnn inot hiljisimmt lueet sijoittuvt kunnn koillisosn sekä Nurmen j Säijän lueille. Näille lueille ti niiden lähisyyteen tulee välttää sijoittmst toimintoj, jotk merkittävästi lisäävät lueen melu. 18

52 Kuv 16. Hiljiset lueet Lempäälän kunnss sijoittuvt kuksi pääväylistä (Lempäälän ympäristövlvont 2018, lustv rportti). Luontoon liittyy myös luontomtkilun ydinlueen merkitä, jok tukee lueen kehittämistä mtkiluun, mutt smnikisesti muistutt lueen rvoist. Lempäälän kunnll on erilisten inventointien j kulttuuriympäristöohjelmn nsiost vrsinkin rkennetust kulttuuriympäristöstä melko kttv yleispiirteinen selvitysineisto. Arkeologist kulttuuriperintöä koskev selvitysineisto on osksi riittävä, mutt osss kunt selvitysineisto on vnhentunutt ti puutteellist. Kv ldittess on päädytty siihen, että kulttuuriympäristön oslt kvkrtlle merkitään mkunnllisesti j seudullisesti merkittävät kohteet j lueet. Pikllisesti rvokkt kohteet rvioidn trkemmn suunnittelun yhteydessä. Kulttuuriympäristön merkitystä on kuitenkin pyritty korostmn tjmien j kylien merkinnoiss, jott myös pikllisesti rvoks ympäristö tulee huomioiduksi lueit kehitettäessä. Arvojen säilymisen edellyttämä toimenpiteiden huomioiminen, kuten misemnhoito, rkennusten kunnostminen, mtkilun- j kulttuuriympäristön kehittäminen, tulee huomioiduksi luevrusyleiskvoiss j semkvoiss. Kvkrtll on esitetty luevruksen Hurlss sijitsev lj rkeologinen lue. Lisäksi kvkrtll on esitetty vltkunnllisesti j mkunnllisesti rvokkit lueit j kohteit: Alueet: Vesilhden-Lempäälän kulttuurimisem, vltkunnllisesti rvoks kulttuurimisem, ehdotettu ljennettvksi (vrt. Pirknmn mkuntkv 2040) Aimln-Nurmen kulttuurimisem, mkunnllisesti rvoks kulttuurimisem Ahtiln-Lstusten-Vihmln kulttuurimisem, mkunnllisesti rvoks kulttuurimisem Hiidenvuolteen kulttuurimisem, mkunnllisesti rvoks kulttuurimisem Perälän-Tnhunpäänvinion kulttuurimisem, mkunnllisesti rvoks kulttuurimisem Lempäälän vesireitit ympäristöineen / Lempäälän knvn ympäristö j Kuokkln kosken ympäristö, mkunnllisesti merkittävä rkennettu kulttuuriympäristö Mottisen kulttuurimisem, mkunnllisesti merkittävä rkennettu kulttuuriympäristö Vesilhden j Lempäälän krtnot j suurtilt, kolme näistä Lempäälän puolell: Lstunen, Kelho j Sotvlt, mkunnllisesti merkittävä rkennettu kulttuuriympäristö Kohteet: selostuksen liitekrtn nro 1. Lempäälän ruttiesem, vltkunnllisesti rvoks rkennettu kulttuuriympäristö selostuksen liitekrtn nro 2. Sääksjärven ruttiepysäkki, vltkunnllisesti rvoks rkennettu kulttuuriympäristö selostuksen liitekrtn nro 3. Lempäälän kirkon ympäristö, mkunnllisesti rvoks rkennettu kulttuuriympäristö selostuksen liitekrtn nro 4. Lhdenkylän ryhmäkylä, mkunnllisesti rvoks rkennettu kulttuuriympäristö 19

53 selostuksen liitekrtn nro 5. Penttilän pihpiiri, mkunnllisesti rvoks rkennettu kulttuuriympäristö Luontoon j kulttuuriympäristöön ensisijisesti liittyvät erityismerkinnät: Luontomtkilun ydinlue Luonnonruhn ydinlue Metsävyöhyke o o Merkinnällä on osoitettu ljt yhtenäiset metsälueet. Alueelle sijoittuvt merkittävimmät j rvokkimmt luontokohteet j -lueet. Olemss olevt tärkeät ekologiset yhteydet Kehitettävät ekologiset yhteydet Birgitn polku o Pohjvesilue o Merkinnällä osoitetn merkittävä ulkoilureittiyhteys. Birgitn polku yhdistää Lempäälän eri luonto- j virkistyskohteit. Merkinnällä on osoitettu vedenhnkint vrten tärkeät j vedenhnkintn soveltuviksi luokitellut pohjvesilueet. Hiljinen lue o Merkinnällä on osoitettu Lempäälän hiljiset lueet. Kulttuuriympäristön merkittävä rvolue o Merkinnällä on osoitettu merkittävät ljt, yhtenäiset kulttuuriperinnön mkunnllisesti j vltkunnllisesti rvokkt tihentymät. Alueet sisältävät rvokst kulttuuriperintöä, jok voi oll luonteeltn rkeologist, historillist ti misemllist rkennettu kulttuuriympäristöä. o Kulttuuriympäristön hyvinvointivikutukset ovt tärkeä Lempäälän vetovoim. 20

54 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1. Vikutukset yhdyskuntrkenteeseen Strtegisen yleiskvn eräänä tehtävänä on ollut tuke Lempäälän rooli Tmpereen kupunkiseudull. Kv vhvist tätä osoittmll kehittämispotentili Tmpereen eteläpuolell oivllisten liikenneyhteyksien vrrell. Toislt kv vhvist Lempäälän om identiteettiä j vetovoimisuutt tuomll esiin kunnn vhvuuksi: merkittäviä virkistys- j luontokohteit, monipuolisi sumismhdollisuuksi sekä vhvoj elinkeinoelämän nykyisiä lueit sekä kehittymismhdollisuuksi. Kvrtkisu tukee Lempäälän nuhtjmn vhvistuv kehitystä j hrkittu ljenemist j siten hidsten rkenteen suunnitelmtont hjutumiskehitystä. Tjmn kehitystä pyritään hllitsemn osin viheistmll lueiden toteutust j kehittämällä myös olemss olevi lueit. Mseudull j hj-sutuslueill rkentmist ohjtn erityisesti kyliin, nykyisten toimintojen tuntumn. Kv tiivistää erityisesti keskustjm j Sääksjärveä sekä elävöittää niiden miljöötä. Keskustss on jo käynnissä merkittävissä määrin täydennysrkentmist, mikä tulee jtkumn seurvin vuosin j vuosikymmeninä. Sääksjärven suksluku tulee ksvmn merkittävästi nykyisestä. Tämä puolestn heijstuu lueen plvelutrpeeseen j -trjontn. Kv tukee myös Kuljun, Vnttrn, Hkkrin j Anniston kehittämistä. Oletettv on, että erityisesti kuntkeskuksen lisäksi Sääksjärvellä lisääntyy päivittäisplveluiden trjont suksmäärän nousun myötä. Sääksjärven merkittävä kehittäminen tulee vikuttmn kunnn investointikustnnuksiin, joit muuttuv yhdyskuntrkenne synnyttää. Väestönksvun myötä lisääntyvä plvelujen trjont lisää kunnlle kohdistuvi kustnnuksi. Jos plvelut trjotn jtkosskin kuntvetoisesti. Lisääntynyt yksityinen plveluntrjont esimerkiksi päiväkotien kohdll voi kuitenkin helpott jtkoss kunnn plvelutkk. Merkittävimmät keskukset ovt kiinnostvi kohteit myös yksityisille plveluntrjojille. Merkittävät ruttieseiskkeiden kehityshnkkeet ovt kiinnostvi myös vltkunnllisess mielessä. Yhdyskuntrkenteen muutoksest syntyvien kustnnusten ei näin ollen oletettisi kohdistuvn vin yksittäiselle kunnlle, vn rtkisumlleist neuvotelln mm. tuleviss MAL-sopimuksiss. Yleisesti tjm-lueille voi sijoittu ympäristöhäiriöitä tuottmttomi yrityksiä, mikä prnt työllistymismhdollisuuksi kotikunnn lueell sekä vst rkennesuunnitelmn tvoitteeseen uusist työpikoist keskust-lueill. Kvrtkisuss on pyritty määrittelemään tjmt selkeästi. Tjm-lueill lisärkentminen tukeutuu nykyiseen infrstruktuuriin j plveluihin, joit kuitenkin tulee kehittää vstmn lisääntyvää suks- j yritysmäärää. Tämä lisää kunnlle kohdistuvi kustnnuksi. Toislt merkittävä väestömäärän lisäys nimenomn tjm-lueen ulkopuolell j hllitsemton hjrkentminen lisäisi huomttvsti enemmän kunnlle kohdistuvi yksikkökohtisi kustnnuksi (mm. koulukyydit, ikääntyneiden plvelut, kunnllistekniikn rkentminen). Lisäksi tämä iheutt usein ennlt suunnittelemttomi plvelutrpeit semkv-lueiden ulkopuolelle. Asemkvoittmttomill lueill vesihuolto järjestetään tvllisesti kiinteistökohtisesti ti yksittäisillä luekohtisill rtkisuill. Kunnn vstuull olevien keskitettyjen järjestelmien trve ksv sitä suuremmksi, mitä tiiviimmäksi sutus vuosien mittn muuttuu. On työlästä j kllist rkent kunnllistekniikk hjnisesti toteutuneille lueille jälkikäteen. Asutuksen lisääntyessä lisääntyvät myös trpeet yksityisteiden j vltion ylläpitämien yleisten teiden liikenneturvllisuuden prntmiseen, kevyen liikenteen väylien, vlistuksen j tieprnnusten toteuttmiseen. Smll ksvvt kuntien j vltion pineet vust yksityisteitä. Yleisistä teistä vstvn ELY-keskuksen määrärht ovt pienentyneet merkittävästi, eivätkä ne riitä yleisten teiden turvllisuuden prntmishnkkeisiin. Suunnittelemton hjsutus lisää in liikennettä. Se lisää myös sukkiden liikkumiskustnnuksi sekä kunnn j vltion kuljetuskustnnuksi. Os ksvun tuomst väestöstä hkeutunee jok tpuksess tjmn ulkopuolisille lueille mseutumisen elämäntvn houkuttelemn. Riskinä olev yhdyskuntrkenteen hjutumist kunnllistloudellisine vikutuksineen on kvss pyritty hllitsemn nostmll eri puolilt mseutu kvkrtlle Lempäälän perinteisiä kyliä, joiss mseutumist rkentmist voidn ohjt olemss olevn infrstruktuurin läheisyyteen. Tjmn ulkopuolisill lueill rkentminen onkin tvoitteen ohjt ensisijisesti näiden kylien läheisyyteen. Mseudun suksmäärän nousu on kuitenkin viime ikoin ollut melko mltillist. Hj-sutuslueille suuntutuv uusi väkimäärä ei välttämättä kikkill korv luonnollisen poistumn iheuttm vähenemää. Riskinä onkin, 21

55 että uudisrkentmisen elinvoimisuutt lisäävät vikutukset jäävät inkin joissin pikoin heikoiksi. Kvrtkisu pyrkii nivomn hiemn tjmrkenteen ulkopuolelle sijoittuvn Mrjmäen osksi hllittu yhdyskuntrkennett. Muut erilliset työpikk-lueet sijoittuvt hllitusti tiiviimmän sutustjmn lievelueille. Kvss on lisäksi osoitettu kksi uutt yritysluett moottoritien vrrell eteläisessä Lempäälässä. Nämä ovt tjmist j kylistä irrllisi kunnllistloudellisesti klliit kehittämislueit, jotk muodostvt eräänliset stelliitit nuhtjmn ulkopuolelle Vikutukset sumiseen j viihtyisyyteen Yleiskvn lähtöoletuksen on, että Lempäälän houkuttelee suin- j yrityskuntn jtkosskin; kvll tvoitelln noin sukkn lisäystä sekä lisää monimuotoisi yrityksiä niin esimerkiksi koto käsin tehtävää työtä, esimerkiksi plvelu- ti sintuntijyrityksiä, kuin til vtiv yritystoimintkin. Kvll tuetn Lempäälän elinvoimisuutt trjomll suinmhdollisuuksi lukuisille uusille sukkille sekä yrityksille tiloj toiminnoille onhn Lempäälä vetovoiminen kunt. Toislt kvll tuetn nykyisten lueiden omleimisuuden j lähiluonnon säilymistä, mikä yleisesti lisää sukkiden tyytyväisyyttä j viihtyisyyttä sekä hlu settu suinlueelleen. Kv toteutuessn trjo sumismhdollisuuksi lukuisille uusille sukkille, mikä tuo välillisesti elinvoim koko Lempäälän kunnlle. Lempäälä trjo jtkosskin houkuttelevi vihtoehtoj eri suksryhmille, joskin kvrtkisu muutt Lempäälän tjmrkennett kohti entistä yhtenäisempää yhdyskuntrkennett j toislt tiiviimpää rkentmistp. Asuminen tulee jtkoss keskittymään entistä enemmän tulevien lähijunseiskkeiden lähiympäristöön. Tämä muutt Lempäälän tjmkuv tiiviimmäksi j kupunkimisemmksi, mikä mhdollist kupunkikylien synnyn, mutt vtii suunnittelult j toteutukselt entistä hrkitump suunnittelutyötä, jott suinympäristön ltu pysyy hyvänä. On myös muistettv, että hyville sijinneille keskittyvä rkentminen iheutt jossin määrin epätsist kehitystä eri lueiden välillä, jolloin on mhdollist, että jotkin jo rkentuneet lueet voivt jäädä jälkeen muust kehityksestä j menettää houkuttelevuuttn. ikäjkum Piiponritti Kiimkllio Lempäälä % 11 % 10 % % 19 % 16 % % 7 % 5 % % 10 % 7 % % 36 % 29 % % 13 % 18 % % 3 % 10 % % 1 % 6 % Tulukko 3. Ikäjkum nykyisin trkstelun khdell pienellä, erityyppisellä lueell (Piiponritti kuntkeskuksess, Kiimkllio Kuljun kupeess Tmpereentien vrress nuhtjmss) sekä koko Lempäälässä. 22

56 Eriliset suinlueet houkuttelevt nykyisin Lempäälässä eri ikäluokki. Tehdyissä trksteluiss on huomttu, että esimerkiksi kuntkeskuksess nykyisin väestöstä suuri os on vnhusväestöä, kun ts uudehkoill pientlolueill on hyvin pljon lpsi j nuori. Väestön ikärkenne on muutoksess, mikä heijstuu myös Lempäälään. Toislt on myös rvioitu, että sumistoiveet ovt muutoksess nuoret j vnhemmt yhä premmin kupungeiss j keskustoiss plveluiden äärellä. Tähän vikuttvt niin demogrfiset kuin tloudellis-sosiliset muutokset sekä elämäntpojen kirjon ksvminen. Strteginen yleiskv nt mhdollisuuden vstt näihin muuttuviin sumispreferensseihin, mutt vst trkemmn suunnittelun myötä hhmottuu kunkin lueen luonne. Erityiset kehittämisen pinopistelueet ovt keskust j Sääksjärvi. Näiden ljentmis- j täydentämistoimenpiteillä luodn mhdollisuuksi uusille sukkille sekä välillisesti pyritään prntmn ksvvn tjmväestön päivittäisen elinympäristön ltu sekä välillisesti prnnetn ksvvn tjmväestön elinympäristön ltu keskusthkuisten erikoisplvelujen kehittämisellä. Sääksjärven j kuntkeskuksen kehittämisellä houkutelln myös lueell sioimn j vierilemn myös kunnn ulkopuolelt. Yleisesti tällinen keskuksien monimuotoinen ympäristö, joss on myös plveluj stvill sutuksen lomss, edesutt sujuvn j kestävän rjen toteutumist sekä vähentää jokpäiväistä liikkumistrvett. Riittävän suuri suksmäärä tjmss luo mhdollisuuden entistä premmlle joukkoliikenteelle, mikä mhdollist iemp premmin kestävien elämäntpojen, kuten utottomuuden, toteuttmisen rjess. Uudistuvt tjmt trjovt rkentuessn lisää suinpikkoj erityisesti niille, jotk kipvt urbni ympäristöä. Tällisten sumistoiveiden määrä on tutkimusten vloss ollut ksvuss viime vuosin. Lempäälässä hlutn kuitenkin jtkosskin trjot myös muit sumisvihtoehtoj. Strtegisell yleiskvll ei yksityiskohtisesti otet knt lueiden estetiikkn ti rkennuksiin, vikk kvmääräyksin on pyritty tkmn lueiden viihtyvyys j liikenneturvllisuus, jott lueill olisi mielekästä su j yrittää sekä uusien että lueell jo nyt olevien sukkiden j yrittäjien. Merkittävä muutos rkennetuss ympäristössä voi oll kuitenkin hste oslle sukkille kuten vnhuksille ti istirjoittuneille henkilöille. Ikäystävällisyyttä j itsenäistä selviytymistä voidn kuitenkin edistää tjmrkenteen hhmotettvuutt hllitsemll sekä käveltävyyttä, esteettömyyttä sekä turvllisuutt prntmll. Tällä on entistä suurempi merkitys väestön ikääntyessä. Tjmrkenteen vstprin kvss on lisäksi osoitettu perinteiset isoimmt mseutumiset, elinvoimiset Lempäälän kylät: Säijä, Nurmi, Mttil, Kelho j Lstunen sekä Kuivspää j Ahtil. Nämä j muut mseutulueet trjovt väljempää sumisvihtoehto Tmpereen kupunkiseudull. Kylien hrkitun j suunnitelmllisen ksvun mhdollistminen lisää sumisen monimuotoisuutt j vihtoehtoj. Kv mhdollist kylien elinvoimisuuden säilymisen j kehittämisen myös esimerkiksi kyläyhdistys- ti sukslähtöisenä toimintn. Tämän tyyppisestä toiminnst onkin jo olemss hyviä kokemuksi Lempäälässä. Lempäälän rkennetun kulttuuriympäristön j misemn rvolueet keskittyvät kunnn eteläosiin, erityisesti Lempäälän keskustn ti sen tuntumn, jonne myös kohdistuvt kvn suurimmt kehitystrpeet. Intensiivisen kehittämisen lueell suunnitelln tiivistä täydennysrkentmist, kupunkimist rkentmisentp j korke luetehokkuutt. Lempäälän kuntkeskuksess on useit herkkiä, pienimittkvisi lueit, kuten semnseutu, kirkon ympäristö, torpt j rntojen rkennusknt. Arvolueiden suojelun j voimkkn kehittämisen välillä vllitsee pikoin voimks ristiriit. Riskinä on, että lueiden voimks kehittäminen j mnrvon nousu iheuttvt kulttuurirvojen ktomist. Muutos voidn koke elinympäristön viihtyisyyden vähenemisenä, erityisesti jos uudisrkentmisen ltu ei vst ihmisten odotuksi. Sääksjärven seudun rvioidn kestävän muutoksi premmin. Mseutulueill rkentmist on trkoituksenmukist keskittää kyläkeskuksiin. Tällä tuetn kylien elävyyttä, vikkkin se edellyttää uudisrkentmisen huolellist sovittmist mlismisemiin j kylien rkennettuun kulttuuriympäristöön, jott olemss olevi rvoj ei menetetä vn pikemminkin vhvistetn. Kyläläiset ovt tuoneet esiin omn kylän sosilisen yhteisön merkittävyyden näiden lueiden vhvuuten. Yleiskvrtkisull tuetn kuntlisille tärkeiden ulkoilu- j virkistyslueiden säilymistä. Nuhtjmn länsipuolinen lue Hkkrin läheisyydessä sekä keskustn läheinen Ahtilnjärvi toimivt lukuisten kuntlisten virkistysluein. Näiden säilyminen ympäristöineen tuo mhdollisuuksi omehtoiselle rkiliikunnlle. 23

57 Muutoinkin kvn tvoitteen on, että lähivirkistys on mhdollist kikkill myös tjm-lueill. Nämä rtkisut tukevt sukkiden hyvinvointi. terveyttä j liikkumismhdollisuuksi. Väestönksvu j tjmn tiivistäminen luovt myös trpeit virkistysmhdollisuuksien prntmiselle. Uusien yritys- j suinlueiden suunnitteluss j toteuttmisess on tärkeää vrmist viher- j virkistysyhteyksien jtkuvuus myös hyvinvoinnin j terveellisten elämäntpojen ostekijänä luonnon monimuotoisuuden lisäksi. Tjmiin on kvss osoitettu täydennysrkentmist, mikä tiivistää yhdyskuntrkennett sekä tukee lähiplveluiden j joukkoliikenteen toimintedellytyksiä. Alueiden rkentuminen muutt totuttuj misemi, mutt kehittämisperitteeksi on kirjttu kulttuurimisemien säilyminen, mikä toteutuessn säilyttää j luo uusi miellyttäviä, moniulotteisi j historillisesti kerroksellisi misemi. Arkimisemien myönteistä muutost tuetn kvn määräyksin ylipäätään niin tjmss, rtympäristössä kuin vltteilläkin, mikä lisää hyvinvointi. Rtmisemn j moottoritiemisemn näkymissä oleellist on uusien toimintojen sijoitteluss huomioid se, että toiminnot eivät suornisesti käännä selkäänsä vltteillä j riteill kulkijoille, vn rkennukset muodostvt mielenkiintoist kukomisem j kuntimgo. Rdt, kuten yleensäkin merkittävät liikenneväylät, ovt misemss usein vierit elementtejä, jotk sopivt yleensä ympäristöönsä heikosti. Asukkille rdt muodostuvt kulkuesteiden j meluhäiriön lisäksi myös joskus visulisesti epämiellyttävää ympäristöä esimerkiksi korkeiden meluitojen vuoksi. Rdn läheisyyteen on lisäksi osoitettu tjmkeskittymiä, joit tulee kehittää tiiviinä luein, jott sdn riittävä väestöpohj lähijunliikenteelle. Tämä muutt sukkiden tuntem pikk j tjmkuv. Tjmkuvn knnlt eräs keskeinen hste on lisäksi lähijunliikenteen toteuttmisen epävrmuus. Alkuviheess liikenne toteutetnkin linj-utoill. Linj-utoliikenteen vtivien joukkoliikenteen ltukäytävien ympäristöjen rkentuminen kytkeytyy ts tiiviisti yleisesti tjmmiljöön suunnitteluun, johon tulee pnost, jottei merkittäviä kielteisiä muutoksi pääse syntymään. Erilliset työpikk-lueet rkentuessn j ljetessn voivt tuod häiriöitä joidenkin sukkiden lähiympäristöihin, mikä vähentää suinympäristön miellyttävyyttä, mutt näitä häiriöitä on syytä pyrkiä minimoimn. Tiiviin yhdyskuntrkenteen ulkopuolell olevi yrityslueit kehitetään ensisijisesti pitkän kntmn logistiikkyritysten sekä sellist ympäristöhäiriötä tuottvn toiminnn käyttöön, jot ei void sijoitt sutuksen läheisyyteen. Tämä vähentää sutukselle kohdistuvi hittoj. Rtpihn siirtyessä mkuntkvss osoitettuun Lempäälässä mhdollisen onnettomuuden vikutukset vähenevät merkittävästi seudun mittkvss, mutt vstvsti lisääntyvät Lempäälässä. Tämä lisää lähilueiden sukkisiin j työntekijöihin kohdistuvi riskejä, joskin sutus rtpihn ympäristössä on hyvin vähäistä eikä lueell ole työpikkoj Vikutukset elinvoimn, yrittäjyyteen j plveluihin Kv vst sekä kunnllisiin että seudullisiin mnkäytön kehittämistvoitteisiin elinkeinoelämän oslt. Lempäälän kuntkeskuksen j Sääksjärven mutt ljemmin myös muun tjmn helmien j kylien kehittäminen mhdollist uusi mhdollisuuksi erityisesti plveluille j sintuntijyrityksille sijoittu Lempäälään. Tjmien tiivistämisellä on myönteisiä vikutuksi, sillä se tuo yrityksille potentilist työvoim j kontktej sekä oikein toteutettun kohent lueen viihtyisyyttä. Toislt tjmien tiivistyminen stt tuott rjoitteit joillekin nykyisille toimijoille ti niiden toiminnn ljentmiselle. Kylissä ts on til erityyppisille pienyrityksille j -toimijoille. Tvoiteltu väestönksvu vääjäämättä edellyttää plveluiden lisätrjont. Plveluiden kysyntä tulee tjmss lisääntymään väkiluvun ksvun myötä, joskin sen yksityiskohtinen ennkoiminen pitkällä ikvälillä on hstv, sillä kysyntään vikuttvt mm. muutokset syntyvyydessä, mhnmuuttjien mhdollisesti erilinen plvelutrve j sukkiden monipkkistuminen. Jok tpuksess ksvu edellyttänee plvelutrjonnn kehittämistä erityisesti sivistys- j vrhisksvtusplveluiden sekä vnhusplveluiden oslt. Kvrtkisu tukee nykyisten plveluiden säilymistä tjmss j toislt pyrkii nivomn yhteen nyt hiemn tjmrkenteen ulkopuolelle sijoittuvn Mrjmäen osksi hllittu yhdyskuntrkennett. Mrjmäki trjo mhdollisuuden monipuoliselle plveluiden keskittymän kehittymiselle. Mrjmäki mhdollist lueen kupllisen plvelutson kohe- 24

58 nemisen j monipuolistumisen. Smoin kehittäminen trjo mhdollisuuden joukkoliikenteen solmupisteen muodostumiselle j siten plvelutrjonnn lisäämiselle. Keskeisinä uusi yritystoiminnn kehittämispikkoin kvss nousevt esille vlttien 3 vrrelle sijoittuvt yrityslueet sekä Puskiisten oikisun (vlttie 3) j 2-kehän vrret. Seudullisesti trksteltun kupunkirkenteess tphtuvt muutokset, kuten svutettvuutt prntvt väylähnkkeet luovt uusi kiinnostvi mhdollisuuksi erilisille rkentmishnkkeille erityisesti 2-kehän j vlttien 3 oikisun vrrell. Mnkäytön kehittämisen sekä tiehnkkeiden j myös mhdollisen järjestelyrtpihn siirron vikutuksest Lempäälän j osin myös Pirkkln välilueelle syntyy yksi Etelä-Suomen logistisesti edullisimmin svutettvist jkelu- j vrstointitoimintojen ljoist luekokonisuuksist. Tälle lueille voi sijoittu merkittävästi uusi sukkit j työpikkoj. Mkuntkv ldittess on rvioitu, että potentilinen ksvu pitkällä ikvälillä voi oll koko lueell jop työpikk. Teollisuusj logistiikktoiminnoille luontisint luett ovt järjestelyrtpihn lähilueet, joille voidn osoitt myös ympäristöhäiriöitä iheuttv teollisuutt. Kvss on pyritty huomioimn viheittisesti uuden 2-kehän muodostuminen. Tällä viheittisell rkentumisell edistetään vhvn yrityskulttuurin syntymistä jo ennen kuin uusi tielinjus on kokonisuudessn toteutunut. Uusi rtpih tukee lähilueen kehittymistä lueeksi, joll on ljt sijoittumismhdollisuudet sekä teolliselle että kuljetusintensiiviselle tuotnnolliselle toiminnlle. Ljsti ktsottun rdn, uusien tieyhteyksien j lentosemn vikutuslueelle syntyy logistinen solmupiste, jok tukee elinkeinoelämän kehittymistä j uusien toimintojen sijoittumist. Merkittävät infrstruktuurin investoinnit, kuten tie- j rtverkon kehittäminen, tuovt lueelle sekä työpikkoj että välillisiä elinkeinovikutuksi plvelutrpeen ksvess. Toislt ne tuovt kunnlle myös merkittäviä rkentmiskustnnuksi, mikäli kunt on mukn rhoittmss j toteuttmss hnkkeit esimerkiksi 2-kehän oslt. Vuonn 2014 rvioitiin, että 2-kehän kustnnusrvio on miljoon euro (Sääksjärvi Pirkkl-väli) riippuen siitä, toteutetnko tie 1- vi 2- jortisen. Lähinnä Pirkkln puolelle sijoittuvill länsipään vihtoehtoisill linjuksill ei ole merkittävää kustnnusero. Smss yhteydessä rvioitiin, että vlttien 3 oikisun kustnnukset ovt noin 110 miljoon euro (Tmpereen läntiset väylähnkkeet, Pirknmn ELY, 2014). Läntisen rdn j yhdysrdn rkentmisen kustnnusrvio on 613 miljoon euro j järjestelyrtpihn siirtämisen kustnnukset ovt ikisempien suunnitelmien mukn noin 850 miljoon euro. Lisäksi järjestelyrtpihn siirross on huomioitv muut trvittvt rtjärjestelyt. Jott investointi olisi knnttv, vtii se merkittäviä nykyisen järjestelyrtpihn uudelleen käytöstä svutettvi hyötyjä. Hnkkeiden toteuttmiskustnnuksi on rvioitu esimerkiksi mkuntkvn yhteydessä ( Kvss osoitettuj keskustn j Sääksjärven seiskkeisiin kustnnuksi on rvioitu seurvsti: keskust 3-riteinen, väliliturill 3,9 Me keskust 4-riteinen, reunlitureill 8,1 Me Sääksjärvi, 3. riteen jtkminen j reunliturit 7,1 Me Sekä Sääksjärven että Lempäälän kustnnusrvioiss on rvioitu nykyisen turvlitejärjestelmän prntmisen kustnnuksiksi 1,2 M, jok sisältää pljon epävrmuutt. Hkkrin, Vnttrn j Kuljun semien oslt kustnnusrvioit ei ole stvill. (Tmpereen kupunkiseudun lähijunliikenteen kehittäminen: semien j liikenteen suunnittelu, Tmpereen kupunkiseutu, 2016). Kvss on osoitettu kksi uutt yritysluett moottoritien vrrell eteläisessä Lempäälässä. Nämä ovt tjmist j kylistä irrllisi kunnllistloudellisesti klliit kehittämislueit, jotk muodostvt eräänliset stelliitit nuhtjmn ulkopuolelle. Molempien lueiden kehittämisessä on huomttvi hsteit, jotk voivt vikutt lueen toteuttmismhdollisuuksiin j -tpoihin. Alueiden toteuttmiskustnnukset todennäköisesti nousevt merkittäviksi. Pitkän ikvälin vruksin ne voivt toteutuessn toimi mhdollisesti erikoistunein yritystoiminnn pikkoin. 25

59 Eteläisemmän Koiviston lueen toteuttmisen hstett iheutt se, sillä yrityslue sijoittuu osittin Lempäälä-Mäyhäjärvi C pohjvesilueelle. Mikäli lue rkentuu, tulee pohjveden muodostumislueiden säilyminen vrmist. Tällöin voidn vrmist, että pohjvettä muodostuu riittävästi omn kunnn trpeisiin, eikä joudut ostoveteen esimerkiksi npurikunnist, joiss juomvesi sdn pintvedestä. Lisäksi lue sijoittuu mkunnllisesti rvokkseen rkennettuun kulttuuriympäristöön, Sotvlln rtsutillle (Lempäälän krtnot j suurtilt), mikä sett lueen kehittämiselle erityisiä hsteit. Pohjoisemmn Ahtiln hsteen puolestn on liikenneyhteyksien järjestäminen j sijoittuminen sutuksen lähilueille. Lisäksi lueen läheisyyteen sijoittuu viheryhteyksiä sekä Birgitn polku, jonk merkitys Lempäälälle on huomttv. Ahtiln lue on svutettvuuden knnlt hsteellinen, kosk lueelle ei void järjestää liittymää vlttieltä 3, moottoritieltä ilmn huomttvi investointej. Nykyisin lueelle joutuu kiertämään melko pieniä pikllisteitä pitkin, jotk eivät sellisenn sovellut esimerkiksi rsklle liikenteelle. Myöskin uuden tieyhteyden muodostminen voi oll hsteellist, sillä Turuntieltä moottoritielle johtvt rmpit ovt os moottoritietä. Peritteess Ahtiln voisi liikenne osin suuntutu jop Helsingintien (knttie 130) kutt uutt tielinj pitkin. Molempien pitkän ikvälin vruksin esitettyjen yrityslueiden kehittämiseen hsteit tuovt myös joneuvoliikenteen järjestelyjen lisäksi myös jlnkulku- j pyöräily-yhteyksien toteuttmiskustnnukset. Kummllekin lueelle joukkoliikenteen järjestäminen on hnkl. Tämän vuoksi näiden toteuttmistp j -jnkoht tulee selvittää huolellisesti ennen niiden toteuttmist. Toislt nämä lueet trjovt til til vtiville toiminnoille, joiden hlutn sijoittuvn tjmn ulkopuolisille lueille, j toiminnoille, jotk sijoittuvt näkyvälle piklle moottoritien vrteen. Oikordn j rtpih oslt merkittävimmät vikutukset muodostuvt rtpihn j sen ympäristön teollisuus- j työpikk-lueiden toiminnst. Lisäksi vrllisten ineiden kuljetusten vtim suojvyöhyke (VAK-suojvyöhyke) nt luontevsti til muille häiriötä iheuttvien toimintojen kuten teollisuuden sijoittumiselle rtpihn läheisyyteen. Vrllisten ineiden kuljetusten järjestelystä iheutuu suuronnettomuusriski. Tällä on vikutuslueell merkittävä vikutus ihmisten turvllisuuteen. Mkuntkv ldittess on rvioitu, että Lempäälän uuden rtpihn sijinti on esitetty niin, että mhdollisell vikutuslueell sijitsee mhdollisimmn vähän herkkiä toimintoj. Vyöhykkeen sisälle ole myöskään osoitettu uutt suuronnettomuusriskin näkökulmst herkkää toimint. Luontomtkilulle esitetty kehittämisluemerkintä tukee lueen rvojen säilymistä, mutt mhdollist myös lueen kehittämisen mtkilun vetovoimisen kohteen. Alueell on todettu olevn joitin kulttuuriympäristö- j luontorvoj, jotk tulee selvittää trkemmin lueen suunnittelun edetessä. Kvrtkisuss riskinä on luontomtkilun j virkistystoiminnn iheuttmt hitt reittien vrsill sekä virkistyksen j mtkilun keskeisissä kehityskohteiss. Tätä on pyritty estämään luontorvoj tukevin kvmääräyksin. Nykyiset suurimmt mtilt sijoittuvt tjm-lueen ulkopuolelle, mikä luo näille premmt toimintedellytykset, kun uusi sutus ei sijoitu liin lähelle. Tällöin sekä mtiloill on premmt edellytykset toimi j ne eivät iheut hitt (esimerkiksi melu- ti hjuhittoj) uudelle sutukselle eikä uusi sutus puolestn sijoitu liin lähelle toimivi mtiloj iheutten mhdollisi konfliktej. Metsätlouteen liittyen kvss ei ole esitetty suori rjoitteit ti kehittämismääräyksiä. Strteginen yleiskv on luonteeltn erilinen kuin trkemmt osyleiskvt, joss vrtn lueit m- j metsätlouskäyttöön. Strtegisell yleiskvll ei ole suor vikutust metsätlouteen. Mseudull kehittämistä on osoitettu kylähelmiin, jotk eivät ole metsätlouden ydinluett. Kulttuuriympäristön rvolueill metsänhoito ohjvt trvittvilt osin metsälki, mkuntkv ti lueell mhdollisesti voimss olev oikeusvikutteinen osyleiskv. Työnteon murrost j megtrendien vikutust (mm. digitlistio, keinoäly) työtekoon on ennkoitu tphtuvn seurvn 20 vuoden ikn, jolloin esimerkiksi työpikn fyysisen sijinnin merkityksen väheneminen on mhdollist. Tämä edellyttää sekä regointikykyä että ennkointikykyä kunnn mnkäytöltä j -politiiklt, joskin muutosten näkeminen on hstv. Tämä voi trjot Lempäälälle myös ennennäkemättömiä mhdollisuuksi, sillä ldukkt elinympäristöt j toimivt liikennejärjestelyt voivt oll merkittävä veto- j pitovoimtekijä sekä yrityksille että heidän työntekijöilleen. Näiden vikutust mnkäyttöön on kuitenkin hsteellist rvioid. 26

60 4.4. Vikutukset liikkumiseen j svutettvuuteen Yleiskvrtkisu suunt ksvu nuhtjmn vyöhykkeelle, jok on jo nyt melko hyvin svutettviss joukkoliikenteellä lkuviheess pääosin linj-utoin j Lempäälän keskustss junll, myöhemmin ljemmltikin lähijunin. Tälle ksvulueelle on mhdollist sijoitt Lempäälän mittkvss huomttvsti uutt suin-, työpikk- j plvelurkentmist. Tämä on myös vrutumist tulevn kehitykseen, kun on odotettviss työn luonteen muuttumist entistä enemmän tuotnnost plveluihin j sintuntijuuteen. Asutuksen j työpikkojen keskittyminen entistä voimkkmmin tjmn keskuksien lähelle mhdollist entistä toimivmmn joukkoliikenteen kehittämisen. Kylien joukkoliikennettä voi oll mhdollist kehittää esimerkiksi kutsuliikenteen ti muun plveluliikenteen ehkäpä työpjoiss esitetyn robottiliikenteen vull, mikä prntisi toteutuessn myös näiden lueiden svutettvuutt. Yleisesti mnkäytön j liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohtn on kestävien liikennemuotojen mhdollistminen; sujuvt joukkoliikenteen reitit, riittävän tehoks mnkäyttö joukkoliikenteen reittien vrrell j pysäkkien lähellä, sujuvt, houkuttelevt j turvlliset väylät kävelylle j pyöräilylle, toimivien mtkketjujen j liityntäpysäköinnin mhdollistminen sekä innovtiivisten liikennertkisujen j liikkumisen ohjuksen kehittäminen. Joukkoliikenteen lisäksi pyöräily-yhteyksiä pyritään prntmn erityisesti tjmrkenteen sisällä. Viimeikisiss tutkimuksiss (2017) on pyöräilyetäisyytenä pidetty noin 2 5 kilometriä. Muun muss SYKE:n tutkijt (2017) ovt todenneet, että kestävän liikkumisen kupunkirkenteen potentili toteutuu lle viiden kilometrin keskustetäisyydelläsijitsevss tjmrkenteess, joss toiminnot on mhdollist svutt lyhyin pyörämtkoin. [ ] Tulevisuusnlyysin mukn kupunkiseutujen pyöräilyverkoston kehittäminen on tärkeää kikill kupunkiseuduill erityisesti 2 5 kilometrin etäisyydellä sijitsevill suinlueill. Tätä vsten on trksteltu svutettvuutt tulevilt seiskkeilt, jotk muodostvt jtkoss selkeämmin lueidens keskuksi. On todettviss, että nykyistä tieverkko pitkin on nykyinen j tulev nuhtjmrkenne hyvin svutettviss kevyen liikenteen verkko j ktuverkko pitkin. Annistost on mhdollist kulke myös Hervntn tulevn ritiovunulinjn äärelle. Kuv km:n vyöhyke junseiskkeilt teitä j pyöräteitä pitkin (pohjkrtt MML 2018, Digirod Liikennevirsto 2018). Kvn tvoite kävelyn j pyöräily edistämisestä prnt merkittävästi koko liikennejärjestelmän toimivuutt. Niiden lisäämisellä voidn vähentää utoliikenteen ruuhki j prnt koko liikennejärjestelmän sujuvuutt. Kävely j pyöräily ovt tärkeä os erityisesti joukkoliikenteen mtkketjuj. Joukkoliikenteen toimivuus prnee, jos mtkketjujen kikki ost muodostvt järkevän kokonisuuden. Pyöräilyn määrän riittävä lisääntyminen vähentää utojen j pyörien välisten onnettomuuksien todennäköisyyttä. Kävely- j pyöräilyolosuhteiden kehittäminen turvllisemmiksi vähentää liukstumis- j ktumistpturmi sekä muit kävelyn j pyöräilyn onnettomuuksi. Ympäristön ltuun kiinnitetään usein enemmän huomiot kävelyn j pyöräilyn lisääntyessä. Liikenneturvllisuuteen liittyviä kysymyksiä nousi esiin kv vlmisteltess. Näihin on pyritty löytämään rtkisuj korostmll liikenneympäristöjen kehittämistä esteettöminä kävely j pyöräily huomioiden sekä tvoitteell minimoid ktiivisesti liikenteen tuomi hittoj. Liikenteen melu sekä koettu turvttomuutt on mhdollist rtkist esimerkiksi 27

61 nopeuksi lentmll, mutt tämä puolestn hidst utoliikennettä. Muit toimenpiteitä voivt oll esimerkiksi suojteiden määrän lisääminen, erilliset polkupyöräväylät ti hidskdut, joill ei ole eroteltuj kistoj eri liikennemuodoille. Nämä toimenpiteet prntisivt koettu turvllisuutt j mhdollistisivt osltn omehtoisen liikkumisen lisääntymisen. Esteettömyyteen voidn löytää rtkisuj luomll yhtenäisiä j jtkuvi reittejä sekä prntmll kevyen liikenteen väylien tso. Myös nämä toimenpiteet prntisivt useiden käyttäjäryhmien liikkumiskokemust j mhdollistisivt omehtoist liikkumist entistä premmin, mikä puolestn heijstuu ihmisten hyvinvointiin j sitä kutt myös kunttlouteen. Moottoritie j ruttie tuovt hyötyjen lisäksi muknn myös ongelmi. Estevikutus on merkittävä itä-länsisuunnss j liikenne tuo muknn mm. melu- j tärinäongelmi. Näiden rtkisemist pyritään kvn määräyksillä edistämään, mutt toteutus on riippuvinen useist ospuolist eikä siten kunnn yksin rtkistviss. Kvss siis on osoitettu uusi tielinjuksi sekä näiden vrrelle sijoittuvi yrityslueit. Nämä kikki vtivt merkittäviä lisäkustnnuksi. Os yrityslueist tukeutuu 2-kehään, os vlttien 3 oikisuun Puskiisest Pirkkln Linnkllioon. Näiden teiden toteutumiseen liittyy eräitä epävrmuustekijöitä, sillä niiden lopullisest linjuksest j rhoituksest ei ole vielä päätöksiä. 2-kehän jtkminen länteen kohti Pirkkl edellyttää tielinjuksen sijinnin rtkisemist seudullisess yhteistyössä, jott siitä sdn sujuv yhteys esimerkiksi Pirkkln lentosemn suuntn. Toteutuessn yrityslueet sijoittuvt houkuttelevn pikkn. Kvrtkisuss on osoitettu Lempäälän keskustn, Kuljun, Vnttrn, Hkkrin j Sääksjärven pikllisjunseiskkeet. Tähän liittyy riskejä, sillä toistiseksi Tmpereen seudull ei kuitenkn ole tehty päätöksiä lähijunliikenteen loittmisest j sen jnkohdst ti lopullisist tulevist seiskkeist. Vuonn 2016 vlmistuneess lähijunliikenteen kehittämisselvityksessä on todettu, että kysynnän j mnkäytön kehittymisen knnlt trjonnn lisäämiselle Nokille j Lempäälään sekä liikenteen loittmiselle Mänttään on edellytyksiä. Toislt selvityksissä on todettu, että trvitn uusi ohituspikkoj sekä lisäriteit toimivn junliikenteen tkmiseksi niin lähi-, kuko- kuin tvrliikenteen oslt. Pirknm j Tmpereen kupunkiseutu ovt hkeneet mukn Liikenne- j viestintäministeriön (LVM) pilotointiin, joll stisiin seudulle nopesti lisää lähijunliikennettä. Vuosin toteutettvn pilottiin on esitetty yhtenä suuntn Tmpere Lempäälä Ak -väliä. Pilotin myötä Tmpereen kupunkiseutu kehittyisi merkittävästi kohti euroopplist joukkoliikennekupunki. Lähijunliikennettä puolt sutuksen keskittyminen kvrtkisuss seiskkeiden lähelle. Lisäksi erityisesti Sääksjärvi on potentilinen sem seudullisen liityntä- j vihtoliikenteen kehittämiseen. Lempäälän keskustn j Sääksjärven seiskkeet sijoittuvt keskelle olemss olev sutust, smoin jossin määrin Hkkri. Kuljun j Vnttrn seiskkeet sijoittuvt hiemn nykyisen rkenteen ulkopuolelle. Yhtäältä tämä mhdollist tiiviimmän rkentmisen tulevn seiskkeen ympärille, mutt toislt sijinti sisältää myös merkittäviä riskejä. Voi oll hsteellist synnyttää osin uutt tjmtihentymää nykyisen rkenteen reunlle. Uusien seiskkeiden hsteen on myös se, että knnttv lähijunliikenne vtii riittävää suksmäärää lähijunseiskkeiden pyöräily- j kävelyetäisyydellä. Tätä tvoitett strteginen yleiskv tukee, mutt olevss olevn sutuksen muuttminen tehokkmmksi j tiivistäminen toislt voivt muutt joidenkin mielestä nykyistä tjmrkennett liin tiiviiksi. Tämän vuoksi suunnitteluun on tärkeä pnost, jott sdn ikiseksi hyvää j ldukst suinympäristöä. Lempäälässä on koettu, että luonto j luontoyhteydet ovt lähellä. Virkistys- j luontoyhteydet tulisi pystyä säilyttämään jtkosskin, mutt tiivistyvä rkennusknt voi tuod hsteit. Uudet seiskkeet tukevt mnkäytön kehittymistä j toislt mnkäytön kehitys seiskkeiden ympäristössä edistää seiskkeiden kehitysmhdollisuuksi. Rideliikenteen vull pyritään vstmn ksvvn väestön liikkumistrpeisiin. Erityisesti työmtkliikenteen siirtyminen rideliikenteeseen edistäisi ljsti sekä yhdyskunt- että energitlouden tvoitteit. Ljemmn lähijunliikenteen kehittäminen edellyttää lisärideinvestointej tulevisuudess. Rideliikenteen investointi on seudullisestikin 28

62 suuri, mutt ne mhdollistvt rkenteen kehittymisen j ksvvn väestön liikkumisen. Isoin kynnysinvestointein liikennehnkkeill on vikutuksi yhdyskunttlouteen. Mikäli lähijunliikenne ei toteudu, on vrn, että väestönksvu ei svutet utoliikenteen muuttuess yhä häiriöherkemmäksi lisääntyvän liikenteen tki. Lähijunliikenteen toteutumisell ti toteutumttomuudell on myös ilmstollisi vikutuksi Vikutukset luontoon Lempäälässä luonnon koetn olevn lähellä j erityisesti Birgitn polku eri osuuksineen niin tjmss kuin metsäisemmillä lueill on koettu tärkeäksi. Tämä onkin ollut yhtenä lähtökohtn kvss. Birgitn polkuverkosto on koettu tärkeäksi vetovoimtekijäksi, joten se on kuvttu kvss omll merkinnällään. Tällä tuetn sen huomioimist lähilueiden mnkäytön suunnitteluss. Reitti näin toimii jtkosskin sukkiden hyvinvoinnin j virkistyksen lähteenä. Ylipäätään luonto on kvprosessin ikn noussut eri yhteyksissä tärkeäksi Lempäälän vetovoimtekijäksi, minkä merkittävä heikentyminen heikentäisi myös kunnn sukkiden j muiden toimijoiden toimintympäristöä. Koko Lempäälää trksteltess sutuksen j työpikk-lueiden leviäminen nykyisestä kuitenkin kvent luontolueit j vähentää pikoin luonnon monimuotoisuutt nykyisestä, mutt svutettvien hyötyjen voidn nähdä olevn kuitenkin merkittäviä. Pirknmn on ollut pitkään muuttovoittomkunt j tässä trkstelusklss uuden stutuksen sijoittuminen Lempäälään voidn nähdä myönteisenä sin, vikkkin pikllisesti joitin kielteisiä vikutuksi muodostuukin. Yksityiskohtisemmss suunnitteluss tulee huomioitviksi luonnon erityisten rvolueiden turvminen. Kvss on osoitettu Höytämöjärven itäpuolelle lue, missä tvoitteen on luonnon ruhllisuuden j monimuotoisuuden säilyttäminen. Smoin Ahtilnjärvi on nostettu vstvksi lueeksi. Nämä toimivt luonnon omin luein tukien eläinten j ksvien säilymismhdollisuuksi, mutt myös sukkiden j vierilijoiden virkistyskohtein tukien Lempäälän ominispiirteiden säilymistä myös tuleville sukupolville. Yleisesti merkinnät edistävät lueiden luonnon monimuotoisuuden säilymistä j pinottvt virkistyskäyttöä. Kuv 18. Ahtilnjärvi kuntkeskuksen itäpuolell on osoitettu luonnonruhn ydinlueen. Kvss on osoitettu lisäksi merkittävä metsäinen luontolue lähellä tjm. Tämä Hkkrin metsäinen lue mhdollist erityisesti virkistyskäytön tjmien läheisyydessä. Keskeiset ulkoilureitit noudttvt viherverkon päälinjoj. Suurimmt yhtenäiset hiljiset lueet sijoittuvt kunnn koillisosiin, joit tulisikin kehittää luontonäkökulmst. Tjmiss on tärkeää ott kiinnittää huomiot myös vihreän infrstruktuurin merkitykseen. Vihreä infrstruktuuri sisältää sekä luonnontiliset lueet, kuten metsät j purot että rkennetut viherlueet, kuten puistot, viherktot j hulevesirkenteet. Vihreä infrstruktuuri lisää tjm-lueiden ilmstonkestävyyttä j utt kunti sopeutumn muuttuvn ilmston hsteisiin. On kuitenkin huomttv, että tjmn vihreä infrstruktuuri ei ole vin kunnn ylläpitämien yleisten lueiden vn myös kiinteistöt rtkisuineen vikuttvt sin. Näihin seikkojen toteutumiseen ts strtegisell yleiskvll ei pystytä suorn vikuttmn vn vst myöhemmin trkemmll suunnittelull. Kv muutt merkittävästi Sääksjärven länsipuolist luett toteutten mkunnllisi tvoitteit tjmn j liikenneverkon kehityksestä. Rkennettville lueille ei sijoitu merkittäviä tiedoss olevi misem- ti luontorvoj, joskin uudisrkentminen pienentää sukkiden lähivirkistyslueit. Lopulliset kvrtkisut täsmentyvät vst osyleiskvoiss j semkvoiss sekä muuss suunnitteluss. Hsteellinen 29

63 koht on Puskiisten oikisun j nykyisen vlttien 3 erknemiskohdss, joss on nykyisin puustoinen viheryhteys, mutt tien toteutumisen myötä sen säilymisedellytykset vähenevät. Kohdss olisikin pyrkiä yhteensovittmn viheryhteys mkuntkvn tvoitteisiin siten, että viheryhteys toteutuu prhll mhdollisell tvll mkuntkvn tvoitteiden toteutumist vrntmtt. Yleisesti kvll ohjtn mnkäyttöä soveltuville vyöhykkeille. Mperää muokkvi toimintoj, kuten m-ineksen otto, ohjtn pois ekologisesti ti virkistyksellisesti merkittävimmiltä lueilt. Tämä ehkäisee m-ineksen oton iheuttmi ongelmi j tukee luonnon monimuotoisuuden säilymistä, mutt toislt rjoitt toiminnlle soveltuvien lueiden löytämistä Vikutukset ilmstoon Yhdyskuntrkenne Yhdyskuntrkenteen vikutukset ilmstoon määräytyvät rkenteen koko elinkren ikisen energin j rk-ineiden kulutuksen sekä iheutuvien päästöjen j kustnnusten perusteell, joihin kikkiin ei yleiskvoituksell void vikutt. Tutkimusten mukn yhdyskuntsuunnitteluun liittyvillä vlinnoill on kuitenkin merkittävä vikutus yhdyskuntrkenteen kestävyyteen. Tärkeimmät vlinnt suntolueit trksteltess liittyvät eri lueiden sijintiin, luetehokkuuteen, sumisväljyyteen, rkennusten energitehokkuuteen, rkennustyyppeihin j rkennusmterileihin, lämmitystpoihin j energijärjestelmiin. Näistä lueiden sijintiin j jossin määrin luetehokkuuteen voidn vikutt yleiskvoitusviheess. Puolestn merkittävimmät epävrmuustekijät liittyvät teknologin kehittymiseen (vrt. esim. Whlgren 2017). Strtegisess yleiskvss pinopisteet sumiselle ovt erityisesti kuntkeskus j Sääksjärvi sekä myös Tmpereentien vrteen sijoittuv joukkoliikennevyöhykkeen suinlueet, joskin hj-sutuslueill ksvu on mltillist mutt mhdollist. Asutust on pyritty ohjmn siten, että plvelut voivt sijoittu keskushelmiin. Työpikkoj Lempäälässä on sijoittunut niin Sääksjärvelle kuin kuntkeskukseen j osin myös muulle nuhtjmn mutt pljon myös Mrjmäkeen. Viimeksi minittu sijitsee hiemn irti nykyisestä tjmst sijiten moottoritien itäpuolell. Alue ei nykytilnteess ole joukkoliikenteellä erityisen hyvin svutettviss, mutt lueell on potentili kehittyä moniplvelukeskittymäksi j siten myös mtkketjujen solmupisteeksi. Ljt j häiriötä tuottvt työpikk-lueet pyritään lähtökohtisesti erottmn häiriötekijöidensä vuoksi erilleen sumisen lueist. Tämän vuoksi lueet eivät in sijoitu optimlisell tvll kestävien kulkumuotojen käyttämiseksi. Sijoittumist on mhdollist huomioid kuitenkin työpikkintensiivisillä loill niin, että työntekijöiden on mhdollist tehdä kestäviä vlintoj. Yleiskvtsoll tätä on kuitenkin vike ohjt. Kvkrtll on osoitettu työpikk-lueit mm. uusien tieyhteyksien vrrell. Kvss on pyritty siis minimoimn yhdyskuntrkenteen hjutumist erityisesti sumisen oslt, mutt todennäköisesti utovyöhyke (vrt. kuv 5) ljentuu jonkin verrn, vikk pinopiste on erityisesti joukkoliikennevyöhykkeellä (nuhtjm) sekä jlnkulkuvyöhykkeellä (Lempäälän keskust). Hiilinielujen j hiilivrstojen määrä todennäköisesti pienenee yhdyskuntrkenteen ljentuess j tiivistyessä. Tätä voidn kuitenkin kompensoid tekemällä esimerkiksi istuttmll puit nykyisillä viherlueill ti prntmll muutoin viherlueiden kykyä toimi hiilinielun. Liikkuminen Liikenteestä iheutuu noin 20 prosentti ksvihuoneksupäästöistä. Toistiseksi liikenne on lähes täysin riippuvinen fossiilisist polttoineist, joskin pyrkimyksenä on päästöttömän liikenteen lisääntyminen. Lempäälän kunt on sitoutunut kuntstrtegissn pyrkimään hiilineutrliuteen. Lempäälä on perinteisesti yksityisutoiluun voimkksti tukeutunut kunt. Strtegisen yleiskvn yhtenä tvoitteen on kuitenkin mhdollist eläminen myös joukkoliikenteeseen tukeutuen tjm-lueell, jolloin om uto ei ole välttämättömyys. Strtegisell yleiskvll on siis pyritty hkemn sumisen pinopisteitä pikoist, joiss liikkuminen on mhdollist myös julkisen liikenteen vull nuhtjmss lähtökohtisesti linj-utoill mutt mhdollisesti myöhemmin pikllisjunll (kuntkeskus, Hkkri, Vnttr, Kulju, Sääksjärvi) ti ritiovunull (Annisto). Lisääntyvä sutus Lempäälässä todennäköisesti nost yksityisutoilun määrää vrsinkin, jos toimiv lähijunliikennettä j sitä tukev linjutoliikennettä ei sd koko seudun lueelle, sillä läheskään kikki mtkt eivät suuntudu Lempäälästä Tmpereen keskustn ti toisinpäin 30

64 muult kupunkiseudult Lempäälän kuntkeskukseen. Lempäälästä perinteisesti pendelöidään pljon Tmpereen suuntn j toislt npurikunnist myös Lempäälään. Lisääntyvä sutus edellyttää siis joukkoliikenteeltä nykyistä premp plvelutso; seudullisi sekä kunttson investointej joukkoliikenteen nykyistä prempn plvelutsoon, jolloin yhteydet näiden npuritjmien välillä lisääntynevät. Mikäli junliikenteen käynnistyminen ti lähijunliikenne uusill seiskkeill ei toteudu ti kunnn ruttiesemn junliikenteen trjont ei suksmäärän ksvun mukisesti prne, on todennäköistä, että kielteiset ilmstovikutukset lisääntyvät lisääntyvien utoliikenteen liikennemäärien vuoksi. Strtegisell yleiskvll pyritään siis ohjmn merkittävä uusi sutus j plvelutyöpikt joukkoliikennereittien läheisyyteen, mikä on yleisesti sekä infrstruktuurin hyödyntämisen, ympäristövikutusten että ilmstonvikutusten knnlt myönteinen si. Asutust tiivistettäessä erityisesti keskustss j Sääksjärvellä luodn mhdollisuus kivijlkliikkeille j niiden muknn tuomille työpikoille, jotk elävöittävät lueit. Tällöin trjotn myös mhdollisuus utottomn rkipäiväiseen elämäntpn. Yleisesti kävelyn, pyöräilyn j joukkoliikenteen edistäminen vst osltn kuntstrtegin tvoitteeseen vähentää 80 % ksvihuoneksupäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Strtegisen yleiskvn peritteiss, on pyritty siihen, että svutetn hyvää kävely- j pyörätieverkosto, jok on tärkeä os ilmstomyönteistä yhdyskuntrkennett. Trkemmss semkv- j liikennesuunnitteluss kävelijät j pyöräilijät tulisikin sett etusijlle j väylät tulisi pitää hyvässä kunnoss. Yleisesti kvrtkisun mukinen kävelyn, pyöräilyn j joukkoliikenteen edistäminen on todennettu toiseksi kustnnustehokkimmksi toimenpidekokonisuudeksi liikenteen ilmstotoimien joukoss (vrt. Kävelyn j pyöräilyn kehittämisohjelm, LVM 2018). Henkilöutoliikenteen korvminen kävelyllä j pyöräilyllä vähentää ilmnldun knnlt hitllisi päästöjä j melu sekä lisää ympäristön viihtyisyyttä j liikenteen turvllisuutt. Lisäksi henkilöutoliikenteen vähentämisellä on mhdollist osoitt esimerkiksi pysäköinnin vtimi m-lueit tehokkmpiin j kunt premmin hyödyttävimpiin käyttötrkoituksiin. Kävelyn j pyöräilyn lisäämistä tukevt toimenpiteet ovt osoittutuneet kustnnustehokkiksi keinoiksi lisätä myös terveyden j fyysisen toimintkyvyn knnlt välttämätöntä fyysistä ktiivisuutt, jonk puute lisää kroonisi siruksi j vähentää väestön terveiden elinvuosien määrää j iheutt inhimillistä hitt. Sähköpyörien kehityksen seuruksen pyöräilyn etäisyydet ovt kehittyneet, j siten yhä suurempi os kunnst on liikunnllisin kulkumuodoin näin svutettviss. Kv vlmisteltess on pyritty kuntstrtegin mukisesti mhdollistmn elävät kylät. Kikille kylälueille j erityisesti kylien ulkopuolisille hj-sutuslueelle ei pääsääntöisesti ole mhdollist järjestää kustnnustehokksti toimiv joukkoliikennettä. Lempäälän kylistä os kuitenkin sijoittuu melko hyvien yhteyksien vrrelle. Esimerkiksi Lstunen sijitsee Helsingintien eli knttien 130 vrrelle, jot pitkin kulkevt pääsääntöisesti linj-utoyhteydet Vlkekoskelle. Tjmien ulkopuolell voi oll mhdollist kutsu- ti tilusliikenteen kehittyminen, mutt tämä vtinee uusi innovtioit. Tälliset voisivt toteutuessn tuod myönteisiä ilmstovikutuksi. Kylien j hj-stuslueiden kohdll eritysesti on esiin nostettu myös uudet liikkumisen tvt j teknologit. Tjmien ulkopuolell liikkumisj kuljetusplveluille luonteenomist ovt pitkät etäisyydet j ohuet kuljetusvirrt, jotk tuottvt hsteit plveluiden järjestämiselle. Digitlistio j uudet teknologit voivt kuitenkin mhdollist joukko- ti kutsuliikenteen, mikä mhdollisesti voi vähentää kielteisiä ilmstovikutuksi. Tämä voisi Lempäälässä plvell esimerkiksi joitin työpikkintensiivisiä yrityksiä heikompien joukkoliikenneyhteyksien svutettviss. Robottiutot ovt yksi merkittävä muuttuj, sillä ne vputtvt kuljettjt jmisest. Robottibussit puolestn voivt mhdollist joukkoliikenteen plvelutson nostmisen, kun ne toimivt erityisesti syöttöliikenteessä. Smoin sähkövusteiset polkupyörät nopeuttvt j keventävät pyörällä tehtäviä mtkoj, joten ne voivt tjm-lueiden lisäksi lisätä hj-sutuslueiden svutettvuutt ilmn utoilu. Yksityishenkilöiden liikkumisen lisäksi mmttiliikenteessä energitehokkuus on erityisen tärkeää, sillä mtkkilometrejä kertyy pljon enemmän kuin yksittäisillä ihmisillä. Strtegisess yleiskvss ensisijisesti kehitettävät erilliset työpikk-lueet, kuten Mrjmäki, sijoittuu tjmrkenteen reunlle riittävän lähelle muut yhdyskunt j sumist, jott svutettvuus on lähiseudun sukkille hyvä, mutt toislt pikkn, jok on logistisesti hyvin svutettviss j plveltviss ilmn turh utoilu. 31

65 Uudet tieyhteydet mhdollistvt uusi työpikk-lueit nykyisen rkenteen ulkopuolell lähinnä 2-kehän j vlttien 3 oikisun vrrell. Nämä vtivt uusi m-lueit nykyisen tjmrkenteen ulkopuolell j iheuttvt lisää liikennettä. Myös pidemmän ikvälin vrukset moottoritien risteyskohdiss iheuttnevt lisää liikennettä. Nämä lisäävät kielteisiä ilmstovikutuksi. Alueiden suunnitteluss tuleekin jtkoss huomioid kielteisten ilmstovikutusten minimointi. Alueelle tulisi sijoittu ensisijisesti yrityksiä, jotk vtivt til j joiss siointitiheys on hrvemp kuin tjmn sijoittuviss yrityksissä. Tällöin kielteiset ilmstovikutukset jäävät vähäisemmiksi kuin, jos lueelle sijoittuisi esimerkiksi päivittäisplveluiden toimintoj. Lisäksi ilmstovikutuksiss tulee ljoill lueill huomioid myös viherlueiden hiilinielujen vähenemisen vikutus. Pikllinen energintuotnto Jott energintuotnto olisi kestävää, sen on perustuttv uusiutuviin energinlähteisiin. Strtegisess yleiskvss on pyritty tuomn esiin uusiutuvien energituotnnon mhdollisuuksi erityisesti yritys- j työpikk-lueill. Yleisesti uusiutuvn energin käyttöä pyritään energij ilmstostrtegin sekä hllitusohjelmn tvoitteiden mukisesti lisäämään nykyisestä. Esimerkiksi bioksulitos voisi plvell Lempäälän Lämmön jkeluverkon sikkit ljsti. Bioksulitoksiss tuotetn orgnisist rk-ineist nerobisess mädätysprosessiss bioksu. Käytetyt rk-ineet ovt esimerkiksi ksvibiomssoj j mtlouden lntoj. Pääosin tuotettu bioksu syötetään puhdistettun ksun suunniteltuun jkeluverkkoon edelleen hyödynnettäväksi, mutt os ksust voidn käyttää litosprosessin lämmön tuotntoon. Bioksulitoksell Lempäälässä voitisiin yhdistää mseudun syötepotentili j kupunkiseudun kulutuskysyntä. Lempäälässä on tutkittu urinkoenergipotentili j geoenergipotentili, jok mhdollist yksittäisten toimijoiden pikllisen energintuotnnon jo nykymenetelmin. Tiedot ovt stviss kunnn verkkosivujen kutt sekä suorn krttplvelust: Kuv 19. Kuvnkppus krttplvelust, joss näkyy rkennusten urinkoenergipotentili. Aurinkoenergipotentili on tutkittu j esitetty rkennuskohtisesti. Krtll näkyy rkennuksen kttopint j mitä keltisempi väri sitä enemmän on stvill kyseisellä kton kohdll urinkoenergi vuositsoll. Krttplveluss on mhdollist tiedoiss nähdä trkempi erittely sekä kttopinnlle säteilevästä energimäärästä että säteilyenergi sähköenergiksi ti lämpöenergiksi muutettun. Tiedoist löytyy myös, kuink suuri osuus kttopinnst on urinkoenergin tuotntoon soveltuv. On nähtävissä, että monin pikoin pienimotoiseen piklliseen energintuotntoon on mhdollisuuksi Lempäälässä. 32

66 itärjll, jonne voisi prhimmilln mhdutt rviolt 5 kpl 3 MW:n tuulivoimloit. Näitä lueit ei kuitenkn ole mkuntkvss merkitty tuulivoimtuotntoon soveltuviksi lueiksi. Kuv 20. Kuvnkppus krttplvelust, joss näkyy geoenergipotentili Lempäälässä. Geoenergin oslt selvityksessä on todettu, että Lempäälän geoenergipotentili on pääosin hyvä j pikoin jop erinominen. Keskinkertisiksi luokitellut lueet ovt geoenergin hyödyntämisen knnlt myös suositeltvi. Potentililtn tyydyttäviin j heikkoihin lueisiin kuuluu pääosin yksittäisiä lueit, mutt niillä energikivojen suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiot hluttujen energimäärien smisen vrmistmiseksi. Mkuntkvn yhteydessä on todettu, ettei Lempäälässä vikut olevn potentili teollisen tuulivoimn tuotnnolle riittävästä tuulisuudest huolimtt kuin ehkä ivn yksittäisille tuulivoimloille lähinnä kunnn 33

67 5. SUUNNITELMASTA TOTEUTUKSEEN Strtegisess yleiskvss on siis pyritty trjomn erilisi sijoittumispikkoj sumiselle, työpikoille j plveluille. Näillä pyritään vstmn sekä nykyisiin sumistoiveisiin j liikkumistrpeisiin, mutt myös muuttuviin trpeisiin j toiveisiin, joit seurvn runsn 20 vuoden ikn ennkoidn olevn. Elämäntpojen muuttuminen j yksilöllisten käyttäytymistpojen muutokset sekä työnteon tvoiss että vp-jn vietoss voivt tuod uusi ennlt rvmttomi hsteit, minkä vuoksi vditn kunnll j mnkäytön suunnittelult ennkkoluulotont sennett trjot erilisi rtkisuj sekä lähitulevisuudess että pidemmällä tähtäimellä. Milliseksi suminen j miten se Lempäälässä sijoittuu, ei pystytä kvll kikin tvoin vikuttmn. Alueiden kehittymiseen vikuttvt myös mm. tloussuhdnteet j mrkkinoiden suntotrjont. Kuitenkin strteginen yleiskv nt lähtökohdt siihen, mitkä ovt tärkeimmät pinopisteet j kehittämiskohteet mnkäytön suunnitteluss j plveluiden sijoittumisess ti pinopisteet esimerkiksi teknisen huollon järjestelmille. Strtegisen yleiskvn oikeusvikutteiset tehtävät Strtegisen yleiskvn toteuttminen voidn loitt kvn tultu mnkäyttö- j rkennuslin mukisen kvprosessin päätteeksi linvoimiseksi kuulutuksell. Oikeusvikutteinen yleiskv tulee ohjmn osyleiskvoitust, semkvoitust sekä muut mnkäytön suunnittelu. Muit mnkäytön suunnittelu voivt oll esimerkiksi tiehnkkeiden suunnittelu j ympäristölupi vtivt toimenpiteet, kuten m-ineksen otto. Strteginen yleiskv ei kumo oikeusvikutteisi osyleiskvoj. Suunnittelu j toteutust määrittelevien oikeusvikutusten ohell Lempäälän strtegisell yleiskvll on useit muit oikeusvikutuksettomi käyttötrkoituksi j merkityksiä. Strtegist yleiskv voidn hyödyntää esimerkiksi rvioidess muiden kvojen jntsisuutt j ldittess kvoitusohjelm j -ktsust, rkennusjärjestystä j rkentmistpohjeit. Lisäksi strteginen yleiskv toimii kuntstrtegin, mpoliittisen ohjelmn sekä muiden keskeisten strtegioiden rinnll mnkäytön kokoniskuv hhmottvn välineenä käsitellessä esimerkiksi plveluverkkokysymyksiä ti investointien priorisoimist. Strtegisell yleiskvll on vstvn tyyppinen merkitys myös seudullisen suunnittelun työvälineenä. Mhdollisi etenemispolkuj Strtegist yleiskv voidn kehittää eteenpäin jn kuluess trkstelemll teemkohtisesti toteutuneit kehityspolkuj j trvittess päivittämällä näitä sopivin kokonisuuksin. Muit etenemispolkuj voivt oll esimerkiksi: Eri lueiden rkennetrkstelut j -mllit ti muut trkemmt yleissuunnitelmt Kylien kehittäminen esimerkiksi omehtoisesti kyläsuunnitelmin Luonto- j virkistyslueiden j -reittien kehittäminen yhteistyössä kuntlisten j yhdistysten knss Myös tulev mnkäyttö- j rkennuslin muutos voi tuod mukn muit vihtoehtoj j mhdollisuuksi lueittiseen kehittämiseen. Strtegisen yleiskvn oikeusvikutuksettomt tehtävät 34

68 Kunnnhllitus liite n:o 1 Hyvinvointityö HYVINVOINTIKERTOMUKSEN RAPORTTI VUODELTA 2018 JA -SUUNNITELMA VUODELLE Vesilhden kunt

69 Johdnto Kuntlin 1 :n perusteell hyvinvoinnin edistäminen on kunnn perustehtävä. Terveydenhuoltolin 12 mukisesti kunnss on rportoitv vltuustolle vuosittin terveydestä j hyvinvoinnist sekä toteutetuist toimenpiteistä. Vuosittinen hyvinvointirportti on tiivis eri hllinnonlojen yhdessä ltim ktsus j sikirj, jok koko vuoden 2018 hyvinvointitieto j kuv yhteistä näkemystä kuntlisten hyvinvoinnin nykytilst sekä niihin vikuttvien tekijöiden muutoksist j kehittämistrpeist. Tämän lisäksi vltuustolle on vlmisteltv kerrn vltuustokudess lj hyvinvointikertomus j hyvinvointisuunnitelm. Kunnn on seurttv sukkidens terveyttä j hyvinvointi sekä toimenpiteitä, joill vsttn kuntlisten hyvinvointitrpeisiin. HYTE-kerroin knnustin kunnille hyvinvoinnin j terveyden edistämisen vltionosuuden lisäos vuoden 2018 lopull tehtyjen lskelmien perusteell Vesilhden HYTE-kerroin oli 69 (rvo 0-100). Soten ktumisen myötä kerroint trkstelln vltion tholt uudelleen Vesilhden kunt

70 Kunnn rkenteet, tlous j elinvoim Kunnn rkenteet, tlous j elinvoim Vesilhden kunnn rvoj ovt: - luonnon j mseudun rvostus - elämisen j sumisen turvllisuus - yhteisöllisyys j yhteinen vstuu. Kunnss on hyvä su, yrittää j hrrst. Kunis puhds luonto peltoineen, metsineen j vesistöineen on Vesilhden voimvr. Vesilhden väkiluku sukst. Velkmäärä oli 3117,62 /suks. Vltionosuudet/suks ovt viime vuosin oleellisesti vähentyneet. Vuosikte on ollut lhinen eikä ole riittänyt poistoihin j investointeihin, poikkeuksen vuosi 2016 j vuosi Suhteellinen velkntuneisuus on korke. Vuodet 2016 j 2017 olivt ylijäämäisiä, mutt vuosi 2018 on lijäämäinen. Mpoliittinen ohjelm päivitetään vuoden 2019 ikn. Asuintonttien kysyntä on hiemn vilkstunut. Elinvoimtoimikunt on ltinut syksyllä 2017 toimintsuunnitelmn, joss pinotetn uusien yritysten perustmist j smist kuntn, mtkilun uusi vuksi sekä infrn prntmist. Kuntn on tehty mrkkinointisuunnitelm Vesilhden kunt

71 Kunnn rkenteet, tlous j elinvoim TAVOITE VUODELLE 2018 JA TOTEUTUMINEN: Kunnn uudet verkkosivut otettiin käyttöön joulukuuss. 2 omkotitlotontti myytiin j yksi omkotitlotontti vuokrttiin. TAVOITE VUODELLE 2019 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ELINVOIMAN EDISTÄMINEN Pinopiste: Henkilöstön hyvinvointi Yhteistyö kolmnnen sektorin knss Monimuotoisen sumisen lisääminen Vesilhden kunt

72 Lpset j lpsiperheet Lpset j lpsiperheet Vesilhtelisist 0-6 -vuotiit on 8,6%. Noin 70 % 1-5-vuotisit osllistuu kunnlliseen ti yksityiseen vrhisksvtukseen. Hyvän j ldukkn vrhisksvtuksen tkminen j perheiden tukeminen ksvtustyössä nt hyvät eväät lsten fyysiselle j psyykkiselle ksvulle. Vrhisksvtuksen tehtävä on: edistää lsten kokonisvltist ksvu kehitystä j oppimist yhteistyössä huoltjien knss Vrhisksvtus on lsten ts-rvo j yhdenvertisuutt j syrjäytymistä ehkäisevä plvelu. Vrhisksvtuksess opitut tiedot j tidot vhvistvt lsten osllisuutt sekä ktiivist toimijuutt yhteiskunnss. Lisäksi vrhisksvtus tukee huoltji ksvtustyössä sekä mhdollist heidän osllistumisens työelämään j opiskeluun. Vrhisksvtust toteutetn yhteistyössä ljn lst j perhettä plvelevn verkoston knss, joss ovt osllisin sosili-, terveys-, j opetustoimi, liikunt-, nuoriso- j kulttuuritoimi sekä eriliset perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt j seurkunt Vesilhden kunt

73 Lpset j lpsiperheet TAVOITE VUODELLE 2018 Koulujen j vrhisksvtuksen turvllisen j terveellisen ksvu- j oppimisympäristön toimintkulttuurin vhvistminen. Ennltehkäisevän mielenterveystyön yhteistyön vhvistminen eri hllintokuntien välillä. Arkiliikunnn lisääminen vrhisksvtuksess Toteutuminen Vrhisksvtuksess on ktiivisesti käytössä Pienin skelinmterili. Pienin Askelin -tidot ehkäisevät: ongelmkäyttäytymistä; kveripiiristä syrjäytymistä; itsehillinnän vikeutt j epäsosilist käyttäytymistä. Hstvn käyttäytymisen koulutus on järjestetty koko vrhisksvtuksen henkilöstölle. Koulutus ntoi eväitä hstvn käyttäytymisen kohtmiseen, syihin j ennltehkäisyyn. Liikkumist eri muodoissn on lisätty vrhisksvtuspäivään TAVOITE VUODELLE 2019 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN: Avoimen vrhisksvtustoiminnn loittminen yhdessä seurkunnn knss Henkilöstön hyvinvointi Arkiliikunnn lisääminen j liikkuvn elämäntvn edistäminen Hyvien sosilisten j vuorovikutustitojen oppiminen ELINVOIMAN EDISTÄMINEN: Tsokkiden vrhisksvtus j lpsiperheplvelujen kehittäminen j ylläpitäminen Vesilhden kunt

74 Kouluikäiset Kouluikäiset Vesilhdess pinotetn vrhist tuke j ennltehkäiseviä toimenpiteitä. Oppilshuollon j monimmtillisen yhteistyön vull tuetn koulujen j kotien tehtävää. Erityisopetuksen sekä ksvun- j oppimisen tuen kehittäminen ovt keskeisiä kehittämislueit. Uuden opetussuunnitelmn mukisi toiminttpoj j oppimisympäristöjä kehitetään jtkuvsti. Henkilöstön osmist lisätään monipuolisen koulutustrjonnn j yhteistyön vull. Sivistystoimen visio 2025 sekä vrhisksvtuksen j perusopetuksen kehittämissuunnitelm toimivt keskeisinä toimintkulttuurin muutoksen työkluin Vesilhden kunt

75 Kouluikäiset TAVOITE VUODELLE 2018 Liikunnn lisääminen koulupäivän sisällä. Ennltehkäisevän mielenterveystyön yhteistyön vhvistminen eri hllintokuntien välillä j mielenterveystitojen lisääminen. Koulujen j vrhisksvtuksen turvllisen j terveellisen ksvu- j oppimisympäristön toimintkulttuurin vhvistminen. Toteutuminen Kikki koulut ovt rekisteröityneet Liikkuviksi kouluiksi j ovt mukn liikkuv koulu hnkkeess. Uuden opetussuunnitelmn myötä toiminnllisuus opetuksess on lisääntynyt. Oppimisympäristöihin j koulujen pihoihin on hnkittu liikunt lisääviä välineitä. LAPE-työ j yhteisöllinen oppilshuoltotyö yhdistivät eri hllintokunnt j eri toimijt rkentmn toimenpiteitä ennltehkäisevään mielenterveystyöhön. Ops tunne- j vuorovikutustitojen vhvistmiseen j mlli kiusmisen j häirinnän ehkäisyyn otettiin käyttöön. Koko esi- j perusopetuksen henkilöstö koulutettiin tunne- j vuorovikutustitojen mterilin käyttöön. TAVOITE VUODELLE 2019 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN: Henkilöstön hyvinvointi Erityisopetuksen kehittäminen Lpsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen yhdessä kolmnnen sektorin knss mtln kynnyksen plveluit kehittämällä. ELINVOIMAN EDISTÄMINEN: Lduks perusopetus vetovoimtekijänä Vesilhden kunt

76 Nuoret j nuoret ikuiset Nuoret j nuoret ikuiset Vesilhden nuorisotyön pinopisteet ovt: - ksvtuksellisuus, - ktiivinen knslisuus, - ennltehkäisevä työ j yhdenvertisuus Nuorisotyöllä hlutn edistää nuorten hyvinvointi, tspinoist kehittymistä j sosilist vhvistumist. Nuorisotoiminnn kohderyhmänä ovt lpset j nuoret 3.-luokklisist eteenpäin. Nuorisotyön tvoitteen on luod edellytyksiä nuorten omlle toiminnlle j edistää osllisuutt Vesilhden kunt

77 Nuoret j nuoret ikuiset TAVOITE VUODELLE 2018 Nuorisotoimi järjestää kummiluokktoimint seiskoille. Aktiivinen j tiivis yhteistyö osn koulun toimintsuunnitelm. Päättäjien j nuorten välisen yhteistyön lisääminen, yhteiset koulutukset j tpmiset Nuorten ohjus- j plvelu-verkosto kerää tieto nuorten ksvu- j elinoloist sekä edistää nuorille suunnttujen plveluiden yhteensovittmist Toteutuminen Kouluyhteistyön uudelleensuunnittelu loitettiin. Yhteisiä tphtumi järjestettiin suunnitelmn mukisesti pitkin vuott. Nuorisovltuutetut osllistuivt ktiivisesti lut-kuntien j työryhmien kokouksiin. Nuorten ohjus- j plveluverkosto kokoontui j ldittiin toimenpideohjeit. TAVOITE VUODELLE 2019 Hyvinvoinnin edistäminen: Työntekijöiden vstuiden j työnkuvien selkeyttäminen. Kunt mhdollist kolmnnelle sektorille monipuoliset hrrstusmhdollisuudet. Elinvoimn edistäminen: Asuinlueiden ulkoilu- j virkistyslueit kehitetään kuntlisi kuunnellen Vesilhden kunt

78 Työikäiset Työikäiset Vesilhdess on kiinnitetty huomiot vikesti työllistyviin kuntlisiin. Vesilhdess oli vuoden 2018 joulukuuss 134 työtöntä, tämä oli 6,4% työvoimst. (lähde Pirknmn työllisyysktsus joulukuu2018) Työllisyyskokeilun päätyttyä työllisyydenhoidon kokonisvstuu siirtyi vuoden 2019 lust tkisin TEtoimistolle. Kunt hoit edelleen kuntouttvn työtoiminnn järjestäminen, sekä vst omlt osltn TYP - toiminnst. Kunt käyttää myös työllisyydenhoidon määrärhoj plkktukityöllistämiseen Vesilhden kunt

79 Työikäiset TAVOITE VUODELLE 2018 Työllisyyden hoidon tehostminen Toteutuminen; Työllisyyskokeilun myötä työttömien työnhkijoiden osuus työvoimst oli joulukuuss ,4% muutos 2017 joulukuust 20% (lähde: Pirknmn työllisyysktsus joulukuu2018) Aktivointitoimin mm. kuntouttv työtoimint, työkokeilu sekä plkktukityöllistäminen, sekä muut TE-plvelujen työllistymistä edistävät toimenpiteet Kolmnnen sektorin työllistämismhdollisuuksien hyödyntäminen Toteutuminen; Työllisyysmäärärhoist on tuettu yhdistysten plkktukityöllistämistä, sekä yhdistyksissä on järjestetty kuntouttv työtoimint TAVOITE VUODELLE 2019 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Työllisyyden hoidon tehostminen: Yhteistyö TE-toimiston, KELA:n, yhdistysten sekä yritysten knss. kuntouttvn työtoiminnn työpjtoiminnn kehittäminen ELINVOIMAN EDISTÄMINEN työllisyyden tehostminen: Kuntlisten työllisyyspolkujen edistymisen mhdollistminen, mm. kuntouttvn työtoiminnn j plkktukityön keinoin Vesilhden kunt

80 Ikäihmiset Ikäihmiset Asumis- j hoivplveluiss on tvoitteen järjestää ympärivuorokutinen sumis- j hoivplvelupikk nopesti sitä trvitseville Asikkisen elämänldun kohentmiseen on lisätty osllisuutt, monipuolist kulttuurillist hyvinvointi j toimintkyvyn ylläpito liikunnllisin keinoin Vesilhden kunt

81 Ikäihmiset TAVOITE VUODELLE 2018 Henkilökohtinen hoito- j plvelusuunnitelmn lditn yhdessä sikkn knss j siihen kirjtn sikkn toiveet hoidost Hoito- j plvelusuunnitelmt on tehty kikille uusille sikkille j kikkien sikkiden hoito- j plvelusuunnitelmt on päivitetty vähintään kerrn vuodess yhdessä sikkn knss. Hoito- j plvelusuunnitelm sisältää sikkn toiveet hoidost. Koton sumisen tukeminen Koton sumist on tuettu kotihoito vhvistmll. Kikki plvelut on järjestetty joko omn ti ostoplvelutoimintn. Asiksohjust on tehostettu loitti päätoiminen siksohjj Lisätään tehostettu plvelusumist Tehostettu plvelusuminen on järjestetty kikille trvitseville joko omn ti ostoplvelutoimintn TAVOITE VUODELLE 2019 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN: Asumis- j hoivplveluiss digitlisten mhdollisuuksien hyödyntäminen hyvinvoinnin tukemisess. Koton sumisen tukeminen kotihoito vhvistmll. Senioreiden digititojen tukeminen ELINVOIMAN EDISTÄMINEN: Tspinoisen elämän tukeminen Vesilhden kunt

82 Suunnitelmn ltijt j hyväksyminen Hyvinvointityöryhmä: kunnnjohtj Erkki Ploniemi (1/2019 sti), Tuoms Hirvonen (1/2019 lken), hllintojohtj Minn Hutko( 2/ 2019 sti), sivistysjohtj Mik Seppänen, kehitysjohtj Ismo Korhonen (3/2019 sti), kunnn insinööri Märi Hämölä (9/2018 2/2019) elinkeinopäällikkö Jrkko Pkslhti (4/ 2019 lken), siivous- j ruokplvelupäällikkö Kti Moisio ( sij. Pii Jokinen 11/2018-1/ 2019), liikunt- j nuorisosihteeri Sri Juuti, työllisyyskoordinttori Piritt Jlonen, hoitotyön johtj Anne Kytölä ( yhteistoimintlueen edustj), fysioterpeutti Päivi Ploniemi (yhteistoimint-lueen vredustj) j vrhisksvtusjohtj - hyvinvointikoordinttori Anne Mäki Hyvinvointisuunnitelmn rportin vuodelt 2018 j hyvinvointisuunnitelmn vuodelle 2019 hyväksyminen: Kunnnhllitus Kunnnvltuusto Vesilhden kunt

83 Kunnnhllitus liite n:o 1

84

85