Whistleblowing-järjestelmät suomalaisyhtiöissä. Väärinkäytösepäilyjen raportointi osana hyvän hallintotavan kehittämistä

Transkriptio

1 Whistleblowing-järjestelmät suomalaisyhtiöissä Väärinkäytösepäilyjen raportointi osana hyvän hallintotavan kehittämistä

2 Whistleblowing-järjestelmät eli vihje/-ilmiantokanavat Whistleblowing-järjestelmien tavoitteena on edesauttaa hyvän hallintotavan ja paikallisen lainsäädännön noudattamista organisaation päivittäisessä toiminnassa. Työntekijöille ja muille sidosryhmille ne tarjoavat kanavan raportoida organisaation johdolle huolenaiheita, muun muassa epäilyksiä mahdollisista väärinkäytöksistä ja toimintaperiaatteiden rikkomisista. Whistleblowing-järjestelmät voivat olla tehokas apuväline, kun halutaan edesauttaa hyvän hallintotavan noudattamista. Tutkimuksien mukaan vihjejärjestelmien olemassaolo edesauttaa väärinkäytösten ilmituloa ja lisää organisaation läpinäkyvyyttä. KPMG:n selvityksessä analysoitiin, kuinka yleistä whistleblowingjärjestelmien hyödyntäminen oli 49 suurimmassa suomalaisessa yhtiössä. Selvitykseen valittiin yhtiöt Kauppalehden Suomen 2000-suurinta yritystä 2010 vertailusta liikevaihdon perusteella. Lähtökohtana oli kartoittaa, mainitaanko selvityksessä mukana olleiden yhtiöiden ulkoisilla Internet-sivuilla toimintaperiaatteiden vastaisen toiminnan tai väärinkäytösepäilyjen raportoimisesta, millaisia raportointikanavia yhtiöillä on käytössään, tarjoavatko järjestelmät mahdollisuutta nimettömään raportointiin sekä onko ulkoisilla sidosryhmillä mahdollisuutta hyödyntää järjestelmiä. Selvitys rajoittui kartoittamaan yhtiöiden julkisesti saatavilla olevia tietoja aiheesta. 1

3 Selvityksen tuloksia Maininta raportointivelvollisuudesta Selvityksessä mukana olleiden yhtiöiden osalta alle puolella (21 yhtiötä) oli Internet-sivuillaan nimenomainen maininta toimintaperiaatteiden vastaisen toiminnan tai väärinkäytösepäilyjen raportoinnista. 70 % 60 % 57 % 50 % 40 % 43 % 30 % 20 % 10 % 0 % Maininta Ei mainintaa 2

4 Selvityksen tuloksia - Raportointikanavat Raportointikanavien lukumäärä vaihteli yhtiöittäin Raportointikanavat 9 yhtiöllä 21:stä, eli 43%:lla oli käytössään useampi kuin yksi raportointikanava. Sähköinen 57 % Puhelin 24 % Posti 24 % Suullinen raportointi 10 % Faksi 5 % 3

5 Selvityksen tuloksia Raportoinnin vastaanottajatahot Se, kenelle raportointi tuli yhtiössä suunnata, oli tuotu esiin melko selkeästi Raportoinnin vastaanottajatahot Yhtiöistä 17:llä 21:stä, eli 81 %:lla oli käytössään useampi kuin yksi raportoinnin vastaanottajataho. Esimies Sisäinen tarkastus 48 % 86 % Lakiasiainosasto/-johtaja 33 % Johto 24 % Tarkastusvaliokunta 10 % 4

6 Yhteenvetoa & kehityskohteita Selvityksen valossa positiivista: Useat niistä yhtiöistä, jotka raportointivelvollisuudesta olivat Internet-sivuillaan maininneet, tarjosivat raportoinnille useita vaihtoehtoisia vastaanottajia ja kanavia. Mitä voitaisiin vielä kehittää: Ainoastaan alle puolet selvitykseen valituista yhtiöistä mainitsivat ulkoisilla Internet-sivuillaan henkilöstön velvollisuudesta tuoda esiin huolenaiheitaan hyödynnetäänkö Suomessa vielä täysin järjestelmien tarjoamia etuja? Kanavien saatavuutta ja kattavuutta voitaisiin vielä kehittää avaamalla järjestelmä useammin myös yhtiön ulkopuolisille sidosryhmille, sillä ainoastaan 7 yhtiöllä, eli 33 %:lla vihjekanava oli nimenomaisesti avoin myös organisaation ulkopuolisille tahoille Mahdollisuus tehdä nimettömiä ilmoituksia madaltaa kynnystä hyödyntää whistleblowing-järjestelmiä. Maininta mahdollisuudesta nimettömään ilmoituksentekoon oli 11 yhtiöllä, eli 52 %:lla. 5

7 KIITOS! Outi Nieminen Puh

8 2011 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International.