Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen taloudellisten vaikutusten arviointi. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen taloudellisten vaikutusten arviointi. Loppuraportti 27.6.2014"

Transkriptio

1 Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen taloudellisten vaikutusten arviointi Loppuraportti

2 Sisältö Sivu Johdon tiivistelmä 2-5 Johdanto 6-8 Nykytilan kuvaus 9-14 Toimintaympäristön analyysi Taloudellisten vaikutusten arvioinnin menetelmät ja oletukset Tulokset arvioiduista taloudellisista vaikutuksista Rakentamisvaiheen taloudelliset vaikutukset Toimintavaiheen taloudelliset vaikutukset Tapahtumien taloudelliset vaikutukset Esimerkki yksittäisen tapahtuman vaikutuksista Muun toiminnan taloudelliset vaikutukset Perusparannuksen vaikutus yhteisöllisyyteen ja imagoon Liitteet Liite 1: lista haastatteluista Liite 2: lähdeluettelo Liite 3: vertailukohteiden analyysi KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 1

3 Johdon tiivistelmä

4 Johdon tiivistelmä Yhteenveto taloudellisista vaikutuksista 1(2) Toimeksiannon tavoitteena on ollut laatia taloudellinen vaikuttavuusanalyysi Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen päätöksenteon ja valmistelun tueksi Toimeksiannon tavoite ja toteutus Toimeksiannon tavoitteena on ollut laatia taloudellinen vaikuttavuusanalyysi Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen päätöksenteon ja valmistelun tueksi. Toimeksianto toteutettiin kevään 2014 aikana: haastattelemalla Olympiastadionin keskeisten sidosryhmien avainhenkilöitä hyödyntämällä Tilastokeskuksen ylläpitämää panos-tuotosmallin aineistoa taloudellisten vaikutuksien arvioinnissa sekä analysoimalla ja hyödyntämällä aiemmin tehtyjä tutkimuksia koskien mm. tapahtumajärjestämisen aluetaloudellisia vaikutuksia vertailemalla Olympiastadionia Berliinin, Amsterdamin ja Solnan stadioneihin Taloudellisten vaikutusten arvioinnin menetelmä Toimeksianto on toteutettu KPMG:n taloudellisten vaikutusten arvioinnin viitekehyksen mukaisesti huomioiden erikseen rakentamisja toimintavaiheen välittömät, välilliset ja kerrannaisvaikutukset. Laskennassa on hyödynnetty Tilastokeskuksen tuottamaa panostuotosmallin aineistoa vuodelta 2011, johon perustuen on arvioitu toiminnan aiheuttamat tuotanto-, työllisyys- ja verovaikutukset. Arvio taloudellisista vaikutuksista perustuu bruttomääräiseen tarkasteluun hankkeen rakentamis- ja toimintavaiheessa. Tämän seurauksena raportissa esitetyt tulokset kuvastavat hankkeen synnyttämiä tuotanto-, työllisyys- ja verovaikutuksia, mutta eivät lisäystä nykytilanteeseen verrattuna. Tuloksissa ei myöskään esitetä hankkeen toteuttamisen vaihtoehtoiskustannuksia eikä kysynnän syrjäytymis- ja siirtymävaikutuksia. Tarkastelun rajaukset on toteutettu tilaajan esityksen mukaisesti KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 3

5 Johdon tiivistelmä Yhteenveto taloudellisista vaikutuksista 2(2) Panos-tuotosmalliin pohjautuvan arvion perusteella rakentamisvaiheen koko elinkaaren työllisyysvaikutus (ml. kerrannaisvaikutukset) on Suomessa noin 2900 työpaikkaa ja rakentamisen jälkeisen toimintavaiheen noin 1200 työpaikkaa Yhteenveto arvioinnin tuloksista Rakentamisvaihe Panos-tuotosmalliin pohjautuvan arvion perusteella hankkeen rakentamisvaiheen koko elinkaaren aiheuttama bruttomääräinen tuotantovaikutus Suomessa on kerrannaisvaikutuksineen yhteensä noin 460 miljoonaa euroa ja sen työllisyysvaikutus on noin 2900 työpaikkaa. Rakentamisvaiheen on arvioitu kasvattavan tulo-, kirkollis-, yleisradio-, yritys- ja arvonlisäverojen määrää yhteensä noin 33 miljoonalla eurolla, josta noin puolet kohdistuu valtiolle ja 45% kunnille. Arvio ei sisällä rakentamiseen liittyvää arvonlisäveroa, josta Stadionsäätiölle on myönnetty huojennuspäätös. Rakentamisvaiheen taloudellisten vaikutusten arviointi perustuu Olympiastadionin tarveselvityksessä ( ) esitettyyn kustannusarvioon hankkeen verottomasta kokonaishinnasta (197 miljoonaa euroa). Toimintavaihe Panos-tuotosmalliin pohjautuvan arvion mukaan parannushankkeen jälkeisen toimintavaiheen vuosittainen tuotantovaikutus kerrannaisvaikutuksineen on yhteensä noin 130 miljoonan euroa ja sen työllisyysvaikutus on noin 1150 työpaikkaa. Toimintavaiheen vuosittaisiksi verovaikutuksiksi on arvioitu noin 17 miljoonaa euroa. Arviomme mukaan tapahtumatoiminnan aluetaloudellinen tuotantovaikutus on noin 80 miljoonaa euroa vuodessa, työllisyysvaikutus noin 700 työpaikkaa ja verovaikutus noin 10 miljoonaa euroa. Esitetyt taloudelliset vaikutukset pohjautuvat arvioon vuosittaisista tapahtumien määrästä, tapahtumiin osallistuvien henkilöiden määrästä ja kulutusvaikutuksista sekä stadionilla että sen ulkopuolella. Yhteiskunnallisten vaikutuksien yhteenveto Tuotantovaikutus (MEUR) Työpaikat Verovaikutus (MEUR) Rakentaminen (elinkaari) Toimintavaihe (vuosikohtainen) KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 4

6 Johdon tiivistelmä Yhteenveto yhteisöllisistä ja imagollisista vaikutuksista Helsingin Olympiastadionilla on erityinen kulttuurihistoriallinen merkitys Suomelle ja Helsingille Yhteisöllisten ja imagollisten vaikutusten arviointi Osana toimeksiantoa arvioitiin Olympiastadionin perusparannuksen vaikutuksia yhteisöllisyyteen sekä Helsingin kaupungin ja Suomen imagoon. Yhteisöllisillä ja imagollisilla vaikutuksilla tarkoitetaan tässä selvityksessä vaikutuksia ihmisten mielikuvaan Olympiastadionista yhteishengen luojana, kiinnostavana matkailukohteena ja kulttuurin edistäjänä. Työhön sisältyi vertailu valittuihin kansainvälisiin areenoihin: Berliinin Olympiastadioniin, Amsterdam Arenaan ja Friends Arenaan Solnassa. Yhteenveto arvioinnin tuloksista Helsingin Olympiastadionin kulttuurihistoriallinen arvo vuoden 1952 kesäolympialaisten areenana on tunnustettu. Rakennus ilmentää funktionalistista arkkitehtuuria ja se voidaan mieltää myös Suomen sodanjälkeisen jälleenrakentamisen symbolina. Olympiastadion on kapasiteetiltaan Suomen suurin urheilun ja viihteen tapahtuma-areena. Olympiastadionin nykyinen kunto ja riittämättömät palvelutarjonnan tilamahdollisuudet heikentävät kuitenkin kohteen kiinnostavuutta mm. kaupunkilaisten ja turistien näkökulmasta. Perusparannuksen arvioidaan lisäävän Olympiastadionin vaikutusta yhteisöllisyyteen sekä Helsingin kaupungin ja Suomen imagoon. Perusparannus mahdollistaa urheilun ja viihteen suurtapahtumien järjestämisen jatkossakin Olympiastadionilla. Lisäksi yleisöviihtyvyyden ja turvallisuuden selvä parantuminen mahdollistavat monipuolisten tapahtumien ja stadionin päivittäiskäytön lisäämisen ja kehittämisen. Kansainvälisen vertailun perusteella voidaan vilkkaan tapahtumatoiminnan todeta olevan keskeinen tavoite stadionin elinvoimaisuuden ja siten yhteisöllisten ja imagollisten hyötyjen maksimoimiseksi. Vilkkaan tapahtumatoiminnan voidaan nähdä mahdollistuvan monipuolisen palvelutarjonnan ja yleisöviihtyvyyteen panostamisen myötä. Vertailun ja haastattelujen perusteella voidaan arvioida, että uudistamistyössä on keskeistä kiinnittää huomiota Olympiastadionin ympäristön kehittämiseen ja alueen palvelutason parantamiseen KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 5

7 Johdanto

8 Johdanto Toimeksiannon taustaa Toimeksiannon tavoitteena on ollut laatia taloudellinen vaikuttavuusanalyysi Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeesta Toimeksiannon tavoite Toimeksiannon tavoitteena on ollut laatia taloudellinen vaikuttavuusanalyysi Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeesta päätöksenteon sekä hankkeen valmistelun tueksi. Työmme sisältää arvion hankkeen taloudellisista vaikutuksista työllisyysvaikutuksista yhteisöllisistä ja imagollisista vaikutuksista Työ sisältää lisäksi vertailun valittuihin kansainvälisiin areenoihin. Toteutus Toimeksianto on toteutettu mm.: haastattelemalla stadionin keskeisten sidosryhmien avainhenkilöitä (ks. liite 1 lista haastatteluista) analysoimalla ja hyödyntämällä aiemmin tehtyjä tutkimuksia koskien mm. tapahtumajärjestämisen aluetaloudellisia vaikutuksia (ks. liite 2 lähdeluettelo) hyödyntämällä Tilastokeskuksen ylläpitämän panos-tuotosmallin aineistoa taloudellisten vaikutuksien arvioinnissa vertailemalla Olympiastadionia Berliinin, Amsterdamin ja Solnan stadioneihin (ks. liite 3 KPMG:n vertailuanalyysi) 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 7

9 Johdanto Olympiastadion-hankkeen eteneminen Tässä raportissa esitetyn Olympiastadionin perusparannuksen taloudellisia vaikutuksia koskevan arvion tavoitteena on tukea hankkeen toteuttamista edeltävää suunnittelua ja päätöksentekoa Perusparannuksen ja uudisrakentamisen tarve Olympiastadionille tehty mittava kuntotutkimus valmistui vuonna Perusteellisen kuntotutkimuksen mukaan Olympiastadionin kunto vaatii pikaista ja täydellistä perusparannusta. Olympiastadionin tarveselvitys laadittiin kuntotutkimuksen tulosten pohjalta. Tarveselvityksessä todetaan, että perusparannuksen ja uudistamisen toteuttamatta jättäminen aiheuttaisi Olympiastadionin toimintojen ja rakennuksen osien sulkemisen jo vuoden 2016 alusta lähtien. Olympiastadion ei kaikilta osin täytä kansainvälisen suurtapahtuman järjestämiselle asetettuja kriteereitä, vaan toimii poikkeusluvilla Perusteellinen kuntotutkimus Perusparannuksen ja uudistamishankkeen tarveselvitys Rahoituspäätökset Taloudellisten vaikutusten arviointi Rakentamis- ja uudistamisvaihe Uudistettu Olympiastadion Lähteet: Stadion.fi; Olympiastadionin tarveselvitys 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 8

10 Nykytilan kuvaus

11 Nykytilan kuvaus Olympiastadionin perustiedot Osoite Paavo Nurmentie 1 Rakennettu (vihittiin käyttöön ) Katsojakapasiteetti jalkapallo-otteluissa > (kansainvälisten liittojen sääntöjen ja ohjeistuksen mukaan) konserteissa n. n Perusparannuksen ja uudistamishankkeen kokonaiskustannusarvio Uudistamishankkeen rahoitusrakenne Investoinnin arvioitu kokonaiskustannus: 197 miljoonaa euroa (lähde: tarveselvitys) Tarveselvityksen mukainen kustannusarvio on 197 miljoonaa, joka tarkentuu syksyllä L2 vaiheen valmistumisen yhteydessä. Rahoitus jakaantuu seuraavasti: 50 % kaupunki ja 50 % valtio. Stadion-säätiö on käynnistänyt Pro-Stadion kumppanuushankkeen yrityksille rahoituspohjan laajentamiseksi. Henkilöstö Vakituisia henkilöitä: 11 Tavoitteellinen tapahtumien lukumäärä Tapahtumapäivinä: (tapahtumajärjestäjän toimesta) tapahtumaa vuosittain sis. suuret ja pienet tapahtumat Tapahtumien lisäksi stadionilla vierailee kävijöitä päivittäin (stadionin päivittäiskäyttö) Hallinnointi Olympiastadionia hallinnoi vuonna 1927 perustettu Stadion-säätiö, joka on Helsingin kaupungin konserniohjauksen alainen säätiö. Kävijämäärät Vuosittain stadionilla vierailee n henkilöä. Noin puolet kävijöistä on tapahtumavierailijoita. Tapahtumien lisäksi stadionilla vierailee päivittäin merkittävä määrä turisteja, liikunta,- kokous,- ja ravintola-asiakkaita. Lisäksi stadionilla toimii yli 60 yritystä ja yhteisöä vuokralaisina. Kaupunkikehitys Tarveselvityksessä on tunnistettu ympäristön kehitystarve. Ympäristöä kehitetään siten, että sen toiminnot saavat ihmiset viihtymään stadionin läheisyydessä ja vierailemaan stadionilla. Lähteet: Olympiastadionin tarveselvitys, 2012; Stadion.fi 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 10

12 Nykytilan kuvaus Olympiastadionin merkitys Olympiastadion on urheilun ja liikunnan, viihteen ja kulttuurin sekä matkailun ja turismin kohde. Se mahdollistaa kerralla yli kävijän tapahtuman järjestämisen Olympiastadionin merkitys Suomelle Olympiastadion on yksi Suomen maamerkeistä, joka tunnetaan myös kansainvälisesti. Stadionia on sanottu maailman kauneimmaksi olympiastadioniksi. On myös harvinaista, että olympia-areenaksi suunniteltu stadion on edelleen aktiivisessa alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä. Suomessa ei ole toista Olympiastadionin kokoista rakennusta, johon mahtuu kerralla saman verran katsojia. Olympiastadion mahdollistaa erityisesti viihteen ja kulttuurin, liikunnan ja urheilun sekä matkailun ja turismin toimialoille paikan toteuttaa palvelutarjontaa. Stadionin yleisöennätys on Olympiavuodelta 1952, jolloin stadionilla oli kerralla yhteensä yli ihmistä. Olympiavuoden ennätykseen ei ole päästy, mutta vuonna 2010 stadion houkutteli yhden illan aikana katsojaa, kun Rockyhtye U2 esiintyi. Olympiastadion on Suomen ylivoimaisesti suurin stadion. Sen katsojakapasiteetti on yli katsojaa enemmän kuin Suomen toiseksi suurimman stadionin kapasiteetti Tampereella. Toisaalta Olympiastadion on katsojakapasiteetiltaan pienempi verrattuna KPMG:n tekemässä vertailuanalyysissa tarkasteltuihin stadioneihin. Esimerkiksi Saksan Olympiastadionille mahtuu yli katsojaa. Olympiastadionin merkitys Helsingille Olympiastadion ylläpitää omalta osaltaan Helsingin vetovoimaisuutta erityisesti urheilun ja viihteen suurtapahtumapaikkana. Stadionilla järjestettävät suuret urheilutapahtumat ja konsertit houkuttelevat Helsinkiin vuosittain n vierailijaa. Kävijämäärät vaihtelevat vuosittain. Myös ulkopaikkakuntalaisten ja ulkomaisten vierailijoiden osuus vaihtelee vuosittain ja riippuu järjestettävien tapahtumien luonteesta. Lähteet: Olympiastadionin tarveselvitys, 2012; Stadion-säätiön vuosikertomukset ; KPMG:n vertailuanalyysi Katsojakapasiteetti Suomi Helsinki Olympiastadion in Berlin Helsingin Olympiastadion Olympiastadion Friends Arena in Sweden Tampereen Stadion Ratina Kotimaiset Sonera Stadion Helsinki Ulkomaiset Amsterdam ArenA Turun Stadion Veritas 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 11

13 Nykytilan kuvaus Olympiastadionin toiminnot ja kävijämäärät 1/2 Olympiastadionin kävijämäärä vuositasolla on keskimäärin Vilkkaana suurtapahtumavuonna kävijämäärä on luonnollisesti korkeampi. Myös muiden toimintojen kävijämäärät ovat nousseet n kävijällä vuosittain Vuosittainen kävijämäärä Olympiastadionin kävijämäärä on n vuosittain. Olympiastadionilla on viisi eri toimintamuotoa (tapahtumat, liikuntatoiminta, kokouspalvelut, matkailu ja turismi sekä vuokralaistoiminta), jotka houkuttelevat vierailijoita. Tapahtumat houkuttelevat eniten kävijöitä, vuosina tapahtumakävijöiden osuus kaikista kävijöistä on ollut keskimäärin 63 %. Mitä enemmän tapahtumat ovat houkutelleet kävijöitä sitä suurempi myös kokonaiskävijämäärä on. Vuosina muiden toimintojen kävijämäärät ovat nousseet vuosittain n kävijällä. Kävijät Kävijämäärät yhteensä vuosina Tapahtumavierailijat Kävijämäärä yhteensä Muiden toimintojen kävijämäärät (pl. tapahtumat) vuosina Kävijämäärät toiminnoittain vuonna 2012 Kävijät Hostellivierailijat Urheilumuseovierailijat Tornivierailijat Kokousasiakkaat Liikkujat Urheilumuseovierailijat Tornivierailijat 4 % 6 % Kokousasiakkaat 2 % Liikkujat 17 % Hostellivierailijat 3 % Tapahtumavierailijat 68 % Lähteet: Stadion-säätiön vuosikertomukset KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 12

14 Nykytilan kuvaus Olympiastadionin toiminnot ja kävijämäärät 2/2 Olympiastadionilla liikuntatilojen käyttäjämäärä on lisääntynyt vuodesta 2011 vuoteen 2013 n kävijällä Toinen merkittävä kävijämäärien lisäys on ollut kokousasiakkaat. Kokousasiakkaiden määrä kaksinkertaistui vuodesta 2012 vuoteen 2013 ( kokousasiakasta) Tapahtumien kävijämäärät Vuosi 2012 on ollut Olympiastadionin menestyksekkäin toimintavuosi viime aikoina. Sinä vuonna tapahtumat keräsivät yhteensä vierailijaa, joka oli edelliseen vuoteen verrattuna vierailijaa enemmän. Viime vuonna stadionilla vieraili tapahtumissa kävijää. Liikkujat Olympiastadionilla on 10 liikuntatilaa, jotka ovat urheiluseurojen ja liikunta-alan yritysten käytössä. Liikuntakäyntejä Olympiastadionilla on vuosittain keskimäärin Liikkujien määrä on lisääntynyt vuodesta 2011 vuoteen 2013 n kävijällä. Matkailu ja turismi Stadionilla toimii hostelli. Hostelliyöpyjien määrä on vuositasolla ( ) vähentynyt n yöpyjällä. Stadionin kupeessa on Suomen urheilumuseo, jossa vierailee vuosittain n kävijää. Stadionin torni oli remontissa vuonna Remontin jälkeen kävijämäärät ylsivät lähes kävijään vuodessa. Olympiastadionin alue on yksi matkailijoiden suosimista liikkumisalueista etenkin kesäkuukausina. Vuokraustoiminta Olympiastadion on vuokrannut kaikki toimistotilat. Niissä toimii vuokralaisina 68 yhteisöä. Olympiastadionin kokoustilat on vapaasti vuokrattavissa ympärivuorokautiseen käyttöön. Kokousasiakkaiden määrä kaksinkertaistui vuodesta 2012 vuoteen Vuonna 2013 Olympiastadion houkutteli kokousasiakkaita ennätykselliset Lähteet: Stadion-säätiön vuosikertomukset KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 13

15 Nykytilan kuvaus Tapahtumavuodet Suurin osa tapahtumakävijöistä on suurtapahtumien kävijöitä Tapahtumavuodet Olympiastadionilla järjestettävät tapahtumat voidaan ryhmitellä neljään tapahtumaluokkaan, jotka ovat urheilun suurtapahtumat, viihteen ja kulttuurin suurtapahtumat, kansalaistapahtumat ja muut pientapahtumat. Urheilun suurtapahtumat: yleisurheilun arvokisat, jalkapallomaajoukkueen karsintaottelut ja muut urheilun erikoistapahtumat,( esim. jääkiekko-ottelut) joissa katsojamäärä on yli Viihteen ja kulttuurin suurtapahtumat: katsojamääriltään yli konsertit Kansalaistapahtumat: juoksutapahtumat, yleisöluistelut, Olympiastadion-päivä, Helsinki Cup Muut tapahtumat: Stafett-karneval, opiskelijatapahtumat, Kaartin rykmenttitapahtuma, partiolaisten tapahtumat ym. katsojamääriltään alle tapahtumat Suurin osa kävijöistä on suurtapahtumissa kävijöitä. Vuosina 2011 ja 2012 suurtapahtumien kävijämäärät ylittivät 80 % tapahtumien kokonaiskävijämääristä. Vuonna 2013 suurtapahtumien kävijämäärä ylsi 76 %:iin. Olympiastadionilla on järjestetty vuosittain kaksi maailmanluokan konserttia, jotka vetävät katsojia kerrallaan keskimäärin Vuoden 2012 suuri kävijämäärä johtuu siitä, että Olympiastadionilla järjestettiin kansainvälisesti merkittäviä tapahtumia, mm. kaksi isoa maailmanluokan konserttia, jääkiekon talviklassikko, yleisurheilun Euroopan mestaruuskisat ja kaksi jalkapallon MM-karsintaottelua. Kävijöiden lkm Kävijöiden lkm Kävijämäärät tapahtumaluokittain Suurten tapahtumien osuus kokonaiskävijämääristä % % % Lähteet: Stadion-säätiön vuosikertomukset Urheilun suurtapahtumat Muut tapahtumat Viihteen ja kulttuurin suurtapahtumat 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 14

16 Toimintaympäristön analyysi

17 Toimintaympäristön analyysi Tapahtumien kävijämäärät ja -ryhmät Helsingissä tapahtumien kysyntä on erittäin suurta. Paikalliset tapahtumat luovat pohjan tapahtumaklusterin toiminnalle ja edistävät toiminnan laajentamista suurempiin tapahtumiin Suurtapahtumat, kuten maailmantähtien konsertit ja kansainväliset urheilutapahtumat houkuttelevat katsojia merkittävästi myös Helsingin ulkopuolelta ja ulkomailta Keskimäärin helsinkiläisten osuus suurtapahtumien kävijöistä on 48 %, ulkopaikkakuntalaisten 47 % ja ulkomaalaisten 5 % Tapahtumaklusteri Helsingissä Helsingissä järjestetään paljon tapahtumia. Paikallinen kysyntä tapahtumille on erittäin suuri. Helsinkiläiset käyttävät vapaa-aikaan enemmän rahaa kuin ulkopaikkakuntalaiset. Tutkimusten mukaan helsinkiläiset kotitaloudet kuluttavat 51 % enemmän urheilun ja vapaaajanpalveluihin ja 34 % enemmän kulttuuripalveluihin. Helsingissä järjestettävät tapahtumat houkuttelevat ulkopaikkakuntalaisia ja ulkomaalaisia sitä enemmän mitä monipuolisempi tapahtumatarjonta on ja mitä suurempia ja erikoistuneempia tapahtumat ovat. Tällaisia suurempia Olympiastadionilla järjestettyjä tapahtumia esim. vuonna 2012 ovat olleet Yleisurheilun EM-kisat sekä Bruce Springsteenin ja Madonnan konsertit. Vuosittain Olympiastadionilla järjestetään n pienempää kansalaistapahtumaa, muuta pientapahtumaa tai yritystapahtumaa. Pienemmät tapahtumat houkuttelevat vuosittain yhteensä n kävijää. Pienemmät tapahtumat luovat osaltaan pohjan Olympiastadionin tapahtumatoiminnalle ja aktivoivat Helsingin tapahtumaklusterin toimijoita. Viihteen ja kulttuurin suurtapahtumat Olympiastadionille mahtuu kerralla konserttivierailijoita n Tutkimusten mukaan paikkakuntalaisten osuus on tapahtumissa usein korkea, mutta keskimäärin isoihin konsertteihin osallistujista yli 50 % tulee pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Tällaisia isoja konsertteja ovat olleet mm. Bruce Springsteenin, Madonnan ja Michael Jacksonin konsertit. Maailmantähtien konserttivieraista n. 6 % on ulkomaalaisia. Urheilun suurtapahtumat Urheilun suurtapahtumissa kävijäprofiilit vaihtelevat, mutta mitä suurempi ja näkyvämpi urheilukilpailu kansainvälisesti on sitä enemmän se luonnollisesti houkuttelee myös ulkomaisia katsojia. Esimerkiksi yleisurheilun MM-kisoissa ulkomaisten vierailijoiden osuus oli pääsylippuostosten mukaan 15 %. Suomi-Ruotsi maaottelussa ruotsalaisten osuus katsojista on n. 4 %. Arvokisoissa urheilijat ja taustajoukot muodostavat merkittävän osan ulkomaisista vierailijoista. MM-kisojen pääsylippuostosten perusteella pääkaupunkiseutulaisia oli n. 60 % ja 25 % ulkopaikkakuntalaisia. Olympiastadion on Suomen jalkapallomaajoukkueen kotiareena. Stadionin kapasiteetti jalkapalloareenaksi on n paikkaa. Katsojakeskiarvo on Suomen jalkapallomaajoukkueen karsintaotteluihin pääkaupunkiseudulta tulee tutkimusten mukaan keskimäärin 56 %, Tampereelta 7 %, Varsinais-Suomesta 8 % ja ulkomailta 1 %. Keskimääräinen kävijäryhmittely suurtapahtumissa Tässä tutkimuksessa olemme arvioineet aiempiin toteutettuihin tutkimuksiin perustuen, että helsinkiläisten osuus suurtapahtumien kävijöistä on 48 %, ulkopaikkakuntalaisten osuus 47 % ja ulkomaalaisten osuus 5 %. Lähteet: Tapahtumaklusteri ja tapahtumien vaikutukset Helsingissä, 2012; Haastattelut 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 16

18 Toimintaympäristön analyysi Tapahtumakävijöiden kulutuskäyttäytyminen ja taloudellinen vaikutus Olympiastadionilla järjestettävät suurtapahtumat osaltaan synnyttävät aluetaloudellisia vaikutuksia tapahtumakävijöiden kulutuksesta johtuen, koska ne houkuttelevat tapahtumavieraita merkittävästi ulkopaikkakunnilta ja ulkomailta Tutkimusten mukaan ulkopaikkakuntalainen tapahtumavierailija kuluttaa yli 100 euroa päivässä muuhun kuin tapahtuman pääsylippuun. Eniten rahaa käytetään ravitsemuspalveluihin, majoitukseen ja ostoksiin Tapahtumakävijöiden kulutuskäyttäytyminen Tapahtumakävijöiden kulutus on merkittävästi suurempaa silloin, kun tapahtumakävijä on ulkopaikkakuntalainen tai ulkomaalainen. Aiempiin tutkimuksiin viitaten voidaan olettaa, että mitä enemmän vieraita tapahtumat houkuttelevat Helsingin ulkopuolelta, sitä enemmän aluetaloudellisia vaikutuksia tapahtumista syntyy Helsingille. Tutkimusten mukaan helsinkiläiset käyvät tapahtumissa myös muualla maassa. Tämän johdosta kulutus oman paikkakunnan tapahtumissa on osittain ns. tuonnin korvaamista, eli raha kulutettaisiin tapahtumaan jossain toisella paikkakunnalla, jos ei tapahtumaa järjestettäisi omalla paikkakunnalla. Lisäksi paikkakuntalaisten rahan käytön katsotaan edustavan alueella jo olevaa rahan kiertoa paikallistaloudessa, joka ilman tapahtumaakin tulisi käytetyksi. Tapahtumien vaikutuksesta ulkopaikkakuntalaiset ja ulkomaiset tapahtumavierailijat tuovat aluetalouteen ns. uutta rahaa. Ulkopaikkakuntalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden suurempi kulutus tapahtuman johdosta johtuu osittain majoitus- ja ravitsemuspalveluista. Lisäksi tutkimusten mukaan ulkopaikkakuntalaiset yhdistävät tapahtumavierailuihin myös ostosten tekemisen. Kulttuuri- ja viihdepalveluiden vierailijoista tehdyn tutkimuksen mukaan 80 % kulutetusta rahasta tapahtuman aikana käytetään muihin palveluihin ja tuotteisiin kuin itse tapahtumaan (esim. pääsylippu). Tapahtumavierailija käyttää tutkimuksen mukaan rahaa keskimäärin 143 euroa, josta 104 käytetään ravitsemuspalveluihin, ostoksiin, majoitukseen, liikenteeseen ja kulttuuripalveluihin. Tutkimusten mukaan ulkopuolelta tulevat tapahtumavierailijat käyttävät rahaa alueella kaksi kertaa enemmän paikallisiin tapahtumavierailijoihin verrattuna. Helsingin MM-kisojen aikana tehdyn tutkimuksen perusteella Helsingin ulkopuolelta tulleet kisavieraat käyttivät keskimäärin 107 euroa/päivä. Päivittäinen rahankäyttö oli suurempaa useamman päivän vierailun aikana. Rahaa käytettiin eniten ravitsemuspalveluihin, ostoksiin, kulttuuriin ja viihteeseen. Ulkomaiset kisaturistit käyttivät eniten rahaa, keskimäärin 129 euroa/päivä. Taloudellinen vaikutus Olympiastadionilla järjestettävät suurtapahtumat kuten Yleisurheilun arvokisat (MM-, EM-, Suomi-Ruotsi -maaottelut), jalkapallon karsintaottelut sekä maailmantähtien konsertit synnyttävät aluetaloudellisia vaikutuksia, koska ne houkuttelevat tapahtumavieraita merkittävästi ulkopaikkakunnilta ja ulkomailta. Alueellinen vaikutus muodostuu tapahtuman järjestämisen edellyttämistä tuotannon lisäyksistä alueella ja toisaalta yksityisen kulutuksen kasvun kautta. Lähteet: Tapahtumaklusteri ja tapahtumien vaikutukset Helsingissä, 2012; Haastattelut; Pirkanmaan festivaalien ja kulttuurikohteiden vaikuttavuus KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 17

19 Toimintaympäristön analyysi Tapahtumatoiminnan osapuolet ja taloudelliset vaikutukset Olympiastadion mahdollistaa monelle eri toimijalle taloudellisesti merkittävän palvelutarjonnan organisoinnin Tapahtuman järjestäminen aktivoi merkittävän tapahtumatoiminnan tuotantoketjun Tapahtumajärjestämisen osapuolet Olympiastadion on näkyvä ja merkittävä osa pääkaupunkiseudun tapahtumaklusteria. Ilman stadionin tarjoamia tapahtumatoiminnan puitteita tapahtumaklusterin tuotantoketjun toiminnat heikentyisivät huomattavasti Helsingin alueella, mikäli tapahtumia ei voitaisi järjestää vaihtoehtoisessa paikassa. Olympiastadionin merkittävimpiä yhteistyökumppaneita ovat mm.: Suomen Palloliitto Suomen Urheiluliitto Konserttijärjestäjät, mm. LiveNation Finland Tapahtumatoiminnan tuotantoketju Tapahtuman järjestäminen aktivoi merkittävän tapahtumatoiminnan tuotantoketjun, jota on kuvattu viereisessä kuvassa. Tällainen tuotantoketju syntyy esim. silloin, kun tapahtuman järjestäjä ostaa tapahtuman toteuttamiseen tarvittavia palveluita ja tavaroita yrityksiltä. Aluetaloudelliset vaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä enemmän tuotantoketjun yritykset toimivat paikallisesti. Tapahtuman järjestämisen vaikutuksesta aiheutuvat ostot yrityksiltä yrityksille synnyttävät hankintaketjuja, jotka taas osaltaan synnyttävät kerrannaisvaikutuksia laajempaan yritysjoukkoon. Kulutusvaikutus Taloudellisia vaikutuksia syntyy myös kulutuksen lisääntymisestä Olympiastadionin rakentamis- ja toimintavaiheessa. Tuotantovaikutus Tapahtumapaikka ja fasiliteetit Tapahtumajärjestäjät (mm.) Tuotantoketjut/ alihankintaverkostot Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Olympiastadion Suomen Urheiluliitto Konserttijärjestäjät Suomen Palloliitto Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Lähteet: Tapahtumaklusteri ja tapahtuman vaikutukset Helsingissä, 2012; Haastattelut 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 18

20 Toimintaympäristön analyysi Toimintaympäristön työllisyys Työpaikat Olympiastadionin tapahtumatoiminnalla ja uudistamiseen liittyvällä rakentamishankkeella on keskeinen vaikutus Helsingin alueen työllisyyteen. Helsingissä oli viimeisen tilastomerkinnän mukaan työpaikkaa (2011). Koko maan työpaikoista Helsingissä on 16,4 % (2011). Helsingin työttömyysaste oli joulukuussa ,3 %, kun se koko maassa oli 12,6 %. Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen suoraan liittyvä toimiala, taiteet, viihde ja virkistys muodostavat Helsingissä neljänneksen koko toimialan työpaikoista Suomessa. Rakentamisen toimialalla Helsingissä on työpaikkoja noin 12 % koko Suomen rakentamisen toimialan työpaikoista. A Maatalous, metsätalous ja B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja E Vesihuolto, viemäri- ja F Rakentaminen 41 Talonrakentaminen 42 Maa- ja vesirakentaminen 43 Erikoistunut rakennustoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys 90 Kulttuuri- ja viihdetoiminta 91 Kirjastojen, arkistojen, 92 Rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut 93 Urheilutoiminta sekä huvi- ja S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta U Kansainvälisten X Toimiala tuntematon Työpaikat Helsingissä toimialoittain Toimialan työpaikat yhteensä Toimialan työpaikat yhteensä Lähteet: Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastokeskus, TEM :n työnvälitystilastot 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 19

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta

Lisätiedot

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan

Lisätiedot

Osta Suomalaista Luo työtä

Osta Suomalaista Luo työtä Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2017 Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016 Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016 Aineisto sisältää kuntien ja kuntayhtymien omistamat yritykset Kuntien ja kuntayhtymien omistamat yritykset oikeudellisen muodon mukaan vuonna 2016 Verohallinnon

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)

Lisätiedot

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Loppuraportti. Syyskuu 2015

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Loppuraportti. Syyskuu 2015 Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Loppuraportti Syyskuu 2015 Sisältö Tiivistelmä 3 Johdanto 6 Taloudellinen toimintaympäristö 11 Hankkeen vaikutukset 14 Hankkeen vaikutukset

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012 LBOyrityskauppojen vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla Elokuu 1 Top 5 Buy-outit ja IPO:t Buy-out-sijoitukset muodostavat merkittävän 1 osan Suomen 1 pääomamarkkinasta. 8 Top-5 IPO:t Top-5 Buy-outit Buy-out-sijoituksia

Lisätiedot

Aluetilinpito

Aluetilinpito Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Palvelutorin onnistumisen edellytykset

Palvelutorin onnistumisen edellytykset Palvelutorin onnistumisen edellytykset Päijät-Häme 24.8.2015 Sisältö 1. Taustaa 2. Sitran Palvelutori lyhyesti 3. Palvelutorin onnistumisen edellytykset Päijät-Hämeessä 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited

Lisätiedot

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesä-/heinäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 367-447 TYÖTTÖMYYS-

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 418-391 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA Laadukas ammatillinen koulutus syntyy monipuolisessa yhteistyössä työelämän kanssa, ja yhteistyön merkitys kasvaa ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä. Tiiviillä

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019 Pirkanmaan yritysbarometri I/19 Toukokuu 19 Markus Sjölund Taustatiedot Kyselyajankohta: 3.5. -15.5.19 Vastanneita 364, vastausprosentti 19 % Vastaajat yrityskoon mukaan: 1-9 44.1% - 49 31.9% - 249 17.4%

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja Janne Vesa 19.11.2015 Arvioinnin tavoite Arvioinnin tavoitteena oli arvioida hankkeen: tavoitteita tehdäänkö oikeita asioita? toteutusta tehdäänkö

Lisätiedot

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5. ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.2015, TURKU Dos. FT Joonas Hokkanen 1 YLEISESTI ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ Alueellinen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset tammikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,3-1,1 ALLE 25 VUOTIAAT 452-25 TYÖVOIMA

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta

Lisätiedot

Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,0-1,5 ALLE 25 VUOTIAAT 415-39 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,0-1,4 ALLE 25 VUOTIAAT 438-50 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet

Kymenlaakso ennusteet Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön

Lisätiedot

KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä

KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä 1.4.2019 SISÄLLYS 1. TAUSTA 2. TOTEUTUSTAPA 3. TULOKSET HANKKEEN AVAINLUVUT RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Whistleblowing-järjestelmät suomalaisyhtiöissä. Väärinkäytösepäilyjen raportointi osana hyvän hallintotavan kehittämistä

Whistleblowing-järjestelmät suomalaisyhtiöissä. Väärinkäytösepäilyjen raportointi osana hyvän hallintotavan kehittämistä Whistleblowing-järjestelmät suomalaisyhtiöissä Väärinkäytösepäilyjen raportointi osana hyvän hallintotavan kehittämistä Whistleblowing-järjestelmät eli vihje/-ilmiantokanavat Whistleblowing-järjestelmien

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot