Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen taloudellisten vaikutusten arviointi. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen taloudellisten vaikutusten arviointi. Loppuraportti 27.6.2014"

Transkriptio

1 Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen taloudellisten vaikutusten arviointi Loppuraportti

2 Sisältö Sivu Johdon tiivistelmä 2-5 Johdanto 6-8 Nykytilan kuvaus 9-14 Toimintaympäristön analyysi Taloudellisten vaikutusten arvioinnin menetelmät ja oletukset Tulokset arvioiduista taloudellisista vaikutuksista Rakentamisvaiheen taloudelliset vaikutukset Toimintavaiheen taloudelliset vaikutukset Tapahtumien taloudelliset vaikutukset Esimerkki yksittäisen tapahtuman vaikutuksista Muun toiminnan taloudelliset vaikutukset Perusparannuksen vaikutus yhteisöllisyyteen ja imagoon Liitteet Liite 1: lista haastatteluista Liite 2: lähdeluettelo Liite 3: vertailukohteiden analyysi KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 1

3 Johdon tiivistelmä

4 Johdon tiivistelmä Yhteenveto taloudellisista vaikutuksista 1(2) Toimeksiannon tavoitteena on ollut laatia taloudellinen vaikuttavuusanalyysi Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen päätöksenteon ja valmistelun tueksi Toimeksiannon tavoite ja toteutus Toimeksiannon tavoitteena on ollut laatia taloudellinen vaikuttavuusanalyysi Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen päätöksenteon ja valmistelun tueksi. Toimeksianto toteutettiin kevään 2014 aikana: haastattelemalla Olympiastadionin keskeisten sidosryhmien avainhenkilöitä hyödyntämällä Tilastokeskuksen ylläpitämää panos-tuotosmallin aineistoa taloudellisten vaikutuksien arvioinnissa sekä analysoimalla ja hyödyntämällä aiemmin tehtyjä tutkimuksia koskien mm. tapahtumajärjestämisen aluetaloudellisia vaikutuksia vertailemalla Olympiastadionia Berliinin, Amsterdamin ja Solnan stadioneihin Taloudellisten vaikutusten arvioinnin menetelmä Toimeksianto on toteutettu KPMG:n taloudellisten vaikutusten arvioinnin viitekehyksen mukaisesti huomioiden erikseen rakentamisja toimintavaiheen välittömät, välilliset ja kerrannaisvaikutukset. Laskennassa on hyödynnetty Tilastokeskuksen tuottamaa panostuotosmallin aineistoa vuodelta 2011, johon perustuen on arvioitu toiminnan aiheuttamat tuotanto-, työllisyys- ja verovaikutukset. Arvio taloudellisista vaikutuksista perustuu bruttomääräiseen tarkasteluun hankkeen rakentamis- ja toimintavaiheessa. Tämän seurauksena raportissa esitetyt tulokset kuvastavat hankkeen synnyttämiä tuotanto-, työllisyys- ja verovaikutuksia, mutta eivät lisäystä nykytilanteeseen verrattuna. Tuloksissa ei myöskään esitetä hankkeen toteuttamisen vaihtoehtoiskustannuksia eikä kysynnän syrjäytymis- ja siirtymävaikutuksia. Tarkastelun rajaukset on toteutettu tilaajan esityksen mukaisesti KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 3

5 Johdon tiivistelmä Yhteenveto taloudellisista vaikutuksista 2(2) Panos-tuotosmalliin pohjautuvan arvion perusteella rakentamisvaiheen koko elinkaaren työllisyysvaikutus (ml. kerrannaisvaikutukset) on Suomessa noin 2900 työpaikkaa ja rakentamisen jälkeisen toimintavaiheen noin 1200 työpaikkaa Yhteenveto arvioinnin tuloksista Rakentamisvaihe Panos-tuotosmalliin pohjautuvan arvion perusteella hankkeen rakentamisvaiheen koko elinkaaren aiheuttama bruttomääräinen tuotantovaikutus Suomessa on kerrannaisvaikutuksineen yhteensä noin 460 miljoonaa euroa ja sen työllisyysvaikutus on noin 2900 työpaikkaa. Rakentamisvaiheen on arvioitu kasvattavan tulo-, kirkollis-, yleisradio-, yritys- ja arvonlisäverojen määrää yhteensä noin 33 miljoonalla eurolla, josta noin puolet kohdistuu valtiolle ja 45% kunnille. Arvio ei sisällä rakentamiseen liittyvää arvonlisäveroa, josta Stadionsäätiölle on myönnetty huojennuspäätös. Rakentamisvaiheen taloudellisten vaikutusten arviointi perustuu Olympiastadionin tarveselvityksessä ( ) esitettyyn kustannusarvioon hankkeen verottomasta kokonaishinnasta (197 miljoonaa euroa). Toimintavaihe Panos-tuotosmalliin pohjautuvan arvion mukaan parannushankkeen jälkeisen toimintavaiheen vuosittainen tuotantovaikutus kerrannaisvaikutuksineen on yhteensä noin 130 miljoonan euroa ja sen työllisyysvaikutus on noin 1150 työpaikkaa. Toimintavaiheen vuosittaisiksi verovaikutuksiksi on arvioitu noin 17 miljoonaa euroa. Arviomme mukaan tapahtumatoiminnan aluetaloudellinen tuotantovaikutus on noin 80 miljoonaa euroa vuodessa, työllisyysvaikutus noin 700 työpaikkaa ja verovaikutus noin 10 miljoonaa euroa. Esitetyt taloudelliset vaikutukset pohjautuvat arvioon vuosittaisista tapahtumien määrästä, tapahtumiin osallistuvien henkilöiden määrästä ja kulutusvaikutuksista sekä stadionilla että sen ulkopuolella. Yhteiskunnallisten vaikutuksien yhteenveto Tuotantovaikutus (MEUR) Työpaikat Verovaikutus (MEUR) Rakentaminen (elinkaari) Toimintavaihe (vuosikohtainen) KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 4

6 Johdon tiivistelmä Yhteenveto yhteisöllisistä ja imagollisista vaikutuksista Helsingin Olympiastadionilla on erityinen kulttuurihistoriallinen merkitys Suomelle ja Helsingille Yhteisöllisten ja imagollisten vaikutusten arviointi Osana toimeksiantoa arvioitiin Olympiastadionin perusparannuksen vaikutuksia yhteisöllisyyteen sekä Helsingin kaupungin ja Suomen imagoon. Yhteisöllisillä ja imagollisilla vaikutuksilla tarkoitetaan tässä selvityksessä vaikutuksia ihmisten mielikuvaan Olympiastadionista yhteishengen luojana, kiinnostavana matkailukohteena ja kulttuurin edistäjänä. Työhön sisältyi vertailu valittuihin kansainvälisiin areenoihin: Berliinin Olympiastadioniin, Amsterdam Arenaan ja Friends Arenaan Solnassa. Yhteenveto arvioinnin tuloksista Helsingin Olympiastadionin kulttuurihistoriallinen arvo vuoden 1952 kesäolympialaisten areenana on tunnustettu. Rakennus ilmentää funktionalistista arkkitehtuuria ja se voidaan mieltää myös Suomen sodanjälkeisen jälleenrakentamisen symbolina. Olympiastadion on kapasiteetiltaan Suomen suurin urheilun ja viihteen tapahtuma-areena. Olympiastadionin nykyinen kunto ja riittämättömät palvelutarjonnan tilamahdollisuudet heikentävät kuitenkin kohteen kiinnostavuutta mm. kaupunkilaisten ja turistien näkökulmasta. Perusparannuksen arvioidaan lisäävän Olympiastadionin vaikutusta yhteisöllisyyteen sekä Helsingin kaupungin ja Suomen imagoon. Perusparannus mahdollistaa urheilun ja viihteen suurtapahtumien järjestämisen jatkossakin Olympiastadionilla. Lisäksi yleisöviihtyvyyden ja turvallisuuden selvä parantuminen mahdollistavat monipuolisten tapahtumien ja stadionin päivittäiskäytön lisäämisen ja kehittämisen. Kansainvälisen vertailun perusteella voidaan vilkkaan tapahtumatoiminnan todeta olevan keskeinen tavoite stadionin elinvoimaisuuden ja siten yhteisöllisten ja imagollisten hyötyjen maksimoimiseksi. Vilkkaan tapahtumatoiminnan voidaan nähdä mahdollistuvan monipuolisen palvelutarjonnan ja yleisöviihtyvyyteen panostamisen myötä. Vertailun ja haastattelujen perusteella voidaan arvioida, että uudistamistyössä on keskeistä kiinnittää huomiota Olympiastadionin ympäristön kehittämiseen ja alueen palvelutason parantamiseen KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 5

7 Johdanto

8 Johdanto Toimeksiannon taustaa Toimeksiannon tavoitteena on ollut laatia taloudellinen vaikuttavuusanalyysi Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeesta Toimeksiannon tavoite Toimeksiannon tavoitteena on ollut laatia taloudellinen vaikuttavuusanalyysi Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeesta päätöksenteon sekä hankkeen valmistelun tueksi. Työmme sisältää arvion hankkeen taloudellisista vaikutuksista työllisyysvaikutuksista yhteisöllisistä ja imagollisista vaikutuksista Työ sisältää lisäksi vertailun valittuihin kansainvälisiin areenoihin. Toteutus Toimeksianto on toteutettu mm.: haastattelemalla stadionin keskeisten sidosryhmien avainhenkilöitä (ks. liite 1 lista haastatteluista) analysoimalla ja hyödyntämällä aiemmin tehtyjä tutkimuksia koskien mm. tapahtumajärjestämisen aluetaloudellisia vaikutuksia (ks. liite 2 lähdeluettelo) hyödyntämällä Tilastokeskuksen ylläpitämän panos-tuotosmallin aineistoa taloudellisten vaikutuksien arvioinnissa vertailemalla Olympiastadionia Berliinin, Amsterdamin ja Solnan stadioneihin (ks. liite 3 KPMG:n vertailuanalyysi) 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 7

9 Johdanto Olympiastadion-hankkeen eteneminen Tässä raportissa esitetyn Olympiastadionin perusparannuksen taloudellisia vaikutuksia koskevan arvion tavoitteena on tukea hankkeen toteuttamista edeltävää suunnittelua ja päätöksentekoa Perusparannuksen ja uudisrakentamisen tarve Olympiastadionille tehty mittava kuntotutkimus valmistui vuonna Perusteellisen kuntotutkimuksen mukaan Olympiastadionin kunto vaatii pikaista ja täydellistä perusparannusta. Olympiastadionin tarveselvitys laadittiin kuntotutkimuksen tulosten pohjalta. Tarveselvityksessä todetaan, että perusparannuksen ja uudistamisen toteuttamatta jättäminen aiheuttaisi Olympiastadionin toimintojen ja rakennuksen osien sulkemisen jo vuoden 2016 alusta lähtien. Olympiastadion ei kaikilta osin täytä kansainvälisen suurtapahtuman järjestämiselle asetettuja kriteereitä, vaan toimii poikkeusluvilla Perusteellinen kuntotutkimus Perusparannuksen ja uudistamishankkeen tarveselvitys Rahoituspäätökset Taloudellisten vaikutusten arviointi Rakentamis- ja uudistamisvaihe Uudistettu Olympiastadion Lähteet: Stadion.fi; Olympiastadionin tarveselvitys 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 8

10 Nykytilan kuvaus

11 Nykytilan kuvaus Olympiastadionin perustiedot Osoite Paavo Nurmentie 1 Rakennettu (vihittiin käyttöön ) Katsojakapasiteetti jalkapallo-otteluissa > (kansainvälisten liittojen sääntöjen ja ohjeistuksen mukaan) konserteissa n. n Perusparannuksen ja uudistamishankkeen kokonaiskustannusarvio Uudistamishankkeen rahoitusrakenne Investoinnin arvioitu kokonaiskustannus: 197 miljoonaa euroa (lähde: tarveselvitys) Tarveselvityksen mukainen kustannusarvio on 197 miljoonaa, joka tarkentuu syksyllä L2 vaiheen valmistumisen yhteydessä. Rahoitus jakaantuu seuraavasti: 50 % kaupunki ja 50 % valtio. Stadion-säätiö on käynnistänyt Pro-Stadion kumppanuushankkeen yrityksille rahoituspohjan laajentamiseksi. Henkilöstö Vakituisia henkilöitä: 11 Tavoitteellinen tapahtumien lukumäärä Tapahtumapäivinä: (tapahtumajärjestäjän toimesta) tapahtumaa vuosittain sis. suuret ja pienet tapahtumat Tapahtumien lisäksi stadionilla vierailee kävijöitä päivittäin (stadionin päivittäiskäyttö) Hallinnointi Olympiastadionia hallinnoi vuonna 1927 perustettu Stadion-säätiö, joka on Helsingin kaupungin konserniohjauksen alainen säätiö. Kävijämäärät Vuosittain stadionilla vierailee n henkilöä. Noin puolet kävijöistä on tapahtumavierailijoita. Tapahtumien lisäksi stadionilla vierailee päivittäin merkittävä määrä turisteja, liikunta,- kokous,- ja ravintola-asiakkaita. Lisäksi stadionilla toimii yli 60 yritystä ja yhteisöä vuokralaisina. Kaupunkikehitys Tarveselvityksessä on tunnistettu ympäristön kehitystarve. Ympäristöä kehitetään siten, että sen toiminnot saavat ihmiset viihtymään stadionin läheisyydessä ja vierailemaan stadionilla. Lähteet: Olympiastadionin tarveselvitys, 2012; Stadion.fi 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 10

12 Nykytilan kuvaus Olympiastadionin merkitys Olympiastadion on urheilun ja liikunnan, viihteen ja kulttuurin sekä matkailun ja turismin kohde. Se mahdollistaa kerralla yli kävijän tapahtuman järjestämisen Olympiastadionin merkitys Suomelle Olympiastadion on yksi Suomen maamerkeistä, joka tunnetaan myös kansainvälisesti. Stadionia on sanottu maailman kauneimmaksi olympiastadioniksi. On myös harvinaista, että olympia-areenaksi suunniteltu stadion on edelleen aktiivisessa alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä. Suomessa ei ole toista Olympiastadionin kokoista rakennusta, johon mahtuu kerralla saman verran katsojia. Olympiastadion mahdollistaa erityisesti viihteen ja kulttuurin, liikunnan ja urheilun sekä matkailun ja turismin toimialoille paikan toteuttaa palvelutarjontaa. Stadionin yleisöennätys on Olympiavuodelta 1952, jolloin stadionilla oli kerralla yhteensä yli ihmistä. Olympiavuoden ennätykseen ei ole päästy, mutta vuonna 2010 stadion houkutteli yhden illan aikana katsojaa, kun Rockyhtye U2 esiintyi. Olympiastadion on Suomen ylivoimaisesti suurin stadion. Sen katsojakapasiteetti on yli katsojaa enemmän kuin Suomen toiseksi suurimman stadionin kapasiteetti Tampereella. Toisaalta Olympiastadion on katsojakapasiteetiltaan pienempi verrattuna KPMG:n tekemässä vertailuanalyysissa tarkasteltuihin stadioneihin. Esimerkiksi Saksan Olympiastadionille mahtuu yli katsojaa. Olympiastadionin merkitys Helsingille Olympiastadion ylläpitää omalta osaltaan Helsingin vetovoimaisuutta erityisesti urheilun ja viihteen suurtapahtumapaikkana. Stadionilla järjestettävät suuret urheilutapahtumat ja konsertit houkuttelevat Helsinkiin vuosittain n vierailijaa. Kävijämäärät vaihtelevat vuosittain. Myös ulkopaikkakuntalaisten ja ulkomaisten vierailijoiden osuus vaihtelee vuosittain ja riippuu järjestettävien tapahtumien luonteesta. Lähteet: Olympiastadionin tarveselvitys, 2012; Stadion-säätiön vuosikertomukset ; KPMG:n vertailuanalyysi Katsojakapasiteetti Suomi Helsinki Olympiastadion in Berlin Helsingin Olympiastadion Olympiastadion Friends Arena in Sweden Tampereen Stadion Ratina Kotimaiset Sonera Stadion Helsinki Ulkomaiset Amsterdam ArenA Turun Stadion Veritas 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 11

13 Nykytilan kuvaus Olympiastadionin toiminnot ja kävijämäärät 1/2 Olympiastadionin kävijämäärä vuositasolla on keskimäärin Vilkkaana suurtapahtumavuonna kävijämäärä on luonnollisesti korkeampi. Myös muiden toimintojen kävijämäärät ovat nousseet n kävijällä vuosittain Vuosittainen kävijämäärä Olympiastadionin kävijämäärä on n vuosittain. Olympiastadionilla on viisi eri toimintamuotoa (tapahtumat, liikuntatoiminta, kokouspalvelut, matkailu ja turismi sekä vuokralaistoiminta), jotka houkuttelevat vierailijoita. Tapahtumat houkuttelevat eniten kävijöitä, vuosina tapahtumakävijöiden osuus kaikista kävijöistä on ollut keskimäärin 63 %. Mitä enemmän tapahtumat ovat houkutelleet kävijöitä sitä suurempi myös kokonaiskävijämäärä on. Vuosina muiden toimintojen kävijämäärät ovat nousseet vuosittain n kävijällä. Kävijät Kävijämäärät yhteensä vuosina Tapahtumavierailijat Kävijämäärä yhteensä Muiden toimintojen kävijämäärät (pl. tapahtumat) vuosina Kävijämäärät toiminnoittain vuonna 2012 Kävijät Hostellivierailijat Urheilumuseovierailijat Tornivierailijat Kokousasiakkaat Liikkujat Urheilumuseovierailijat Tornivierailijat 4 % 6 % Kokousasiakkaat 2 % Liikkujat 17 % Hostellivierailijat 3 % Tapahtumavierailijat 68 % Lähteet: Stadion-säätiön vuosikertomukset KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 12

14 Nykytilan kuvaus Olympiastadionin toiminnot ja kävijämäärät 2/2 Olympiastadionilla liikuntatilojen käyttäjämäärä on lisääntynyt vuodesta 2011 vuoteen 2013 n kävijällä Toinen merkittävä kävijämäärien lisäys on ollut kokousasiakkaat. Kokousasiakkaiden määrä kaksinkertaistui vuodesta 2012 vuoteen 2013 ( kokousasiakasta) Tapahtumien kävijämäärät Vuosi 2012 on ollut Olympiastadionin menestyksekkäin toimintavuosi viime aikoina. Sinä vuonna tapahtumat keräsivät yhteensä vierailijaa, joka oli edelliseen vuoteen verrattuna vierailijaa enemmän. Viime vuonna stadionilla vieraili tapahtumissa kävijää. Liikkujat Olympiastadionilla on 10 liikuntatilaa, jotka ovat urheiluseurojen ja liikunta-alan yritysten käytössä. Liikuntakäyntejä Olympiastadionilla on vuosittain keskimäärin Liikkujien määrä on lisääntynyt vuodesta 2011 vuoteen 2013 n kävijällä. Matkailu ja turismi Stadionilla toimii hostelli. Hostelliyöpyjien määrä on vuositasolla ( ) vähentynyt n yöpyjällä. Stadionin kupeessa on Suomen urheilumuseo, jossa vierailee vuosittain n kävijää. Stadionin torni oli remontissa vuonna Remontin jälkeen kävijämäärät ylsivät lähes kävijään vuodessa. Olympiastadionin alue on yksi matkailijoiden suosimista liikkumisalueista etenkin kesäkuukausina. Vuokraustoiminta Olympiastadion on vuokrannut kaikki toimistotilat. Niissä toimii vuokralaisina 68 yhteisöä. Olympiastadionin kokoustilat on vapaasti vuokrattavissa ympärivuorokautiseen käyttöön. Kokousasiakkaiden määrä kaksinkertaistui vuodesta 2012 vuoteen Vuonna 2013 Olympiastadion houkutteli kokousasiakkaita ennätykselliset Lähteet: Stadion-säätiön vuosikertomukset KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 13

15 Nykytilan kuvaus Tapahtumavuodet Suurin osa tapahtumakävijöistä on suurtapahtumien kävijöitä Tapahtumavuodet Olympiastadionilla järjestettävät tapahtumat voidaan ryhmitellä neljään tapahtumaluokkaan, jotka ovat urheilun suurtapahtumat, viihteen ja kulttuurin suurtapahtumat, kansalaistapahtumat ja muut pientapahtumat. Urheilun suurtapahtumat: yleisurheilun arvokisat, jalkapallomaajoukkueen karsintaottelut ja muut urheilun erikoistapahtumat,( esim. jääkiekko-ottelut) joissa katsojamäärä on yli Viihteen ja kulttuurin suurtapahtumat: katsojamääriltään yli konsertit Kansalaistapahtumat: juoksutapahtumat, yleisöluistelut, Olympiastadion-päivä, Helsinki Cup Muut tapahtumat: Stafett-karneval, opiskelijatapahtumat, Kaartin rykmenttitapahtuma, partiolaisten tapahtumat ym. katsojamääriltään alle tapahtumat Suurin osa kävijöistä on suurtapahtumissa kävijöitä. Vuosina 2011 ja 2012 suurtapahtumien kävijämäärät ylittivät 80 % tapahtumien kokonaiskävijämääristä. Vuonna 2013 suurtapahtumien kävijämäärä ylsi 76 %:iin. Olympiastadionilla on järjestetty vuosittain kaksi maailmanluokan konserttia, jotka vetävät katsojia kerrallaan keskimäärin Vuoden 2012 suuri kävijämäärä johtuu siitä, että Olympiastadionilla järjestettiin kansainvälisesti merkittäviä tapahtumia, mm. kaksi isoa maailmanluokan konserttia, jääkiekon talviklassikko, yleisurheilun Euroopan mestaruuskisat ja kaksi jalkapallon MM-karsintaottelua. Kävijöiden lkm Kävijöiden lkm Kävijämäärät tapahtumaluokittain Suurten tapahtumien osuus kokonaiskävijämääristä % % % Lähteet: Stadion-säätiön vuosikertomukset Urheilun suurtapahtumat Muut tapahtumat Viihteen ja kulttuurin suurtapahtumat 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 14

16 Toimintaympäristön analyysi

17 Toimintaympäristön analyysi Tapahtumien kävijämäärät ja -ryhmät Helsingissä tapahtumien kysyntä on erittäin suurta. Paikalliset tapahtumat luovat pohjan tapahtumaklusterin toiminnalle ja edistävät toiminnan laajentamista suurempiin tapahtumiin Suurtapahtumat, kuten maailmantähtien konsertit ja kansainväliset urheilutapahtumat houkuttelevat katsojia merkittävästi myös Helsingin ulkopuolelta ja ulkomailta Keskimäärin helsinkiläisten osuus suurtapahtumien kävijöistä on 48 %, ulkopaikkakuntalaisten 47 % ja ulkomaalaisten 5 % Tapahtumaklusteri Helsingissä Helsingissä järjestetään paljon tapahtumia. Paikallinen kysyntä tapahtumille on erittäin suuri. Helsinkiläiset käyttävät vapaa-aikaan enemmän rahaa kuin ulkopaikkakuntalaiset. Tutkimusten mukaan helsinkiläiset kotitaloudet kuluttavat 51 % enemmän urheilun ja vapaaajanpalveluihin ja 34 % enemmän kulttuuripalveluihin. Helsingissä järjestettävät tapahtumat houkuttelevat ulkopaikkakuntalaisia ja ulkomaalaisia sitä enemmän mitä monipuolisempi tapahtumatarjonta on ja mitä suurempia ja erikoistuneempia tapahtumat ovat. Tällaisia suurempia Olympiastadionilla järjestettyjä tapahtumia esim. vuonna 2012 ovat olleet Yleisurheilun EM-kisat sekä Bruce Springsteenin ja Madonnan konsertit. Vuosittain Olympiastadionilla järjestetään n pienempää kansalaistapahtumaa, muuta pientapahtumaa tai yritystapahtumaa. Pienemmät tapahtumat houkuttelevat vuosittain yhteensä n kävijää. Pienemmät tapahtumat luovat osaltaan pohjan Olympiastadionin tapahtumatoiminnalle ja aktivoivat Helsingin tapahtumaklusterin toimijoita. Viihteen ja kulttuurin suurtapahtumat Olympiastadionille mahtuu kerralla konserttivierailijoita n Tutkimusten mukaan paikkakuntalaisten osuus on tapahtumissa usein korkea, mutta keskimäärin isoihin konsertteihin osallistujista yli 50 % tulee pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Tällaisia isoja konsertteja ovat olleet mm. Bruce Springsteenin, Madonnan ja Michael Jacksonin konsertit. Maailmantähtien konserttivieraista n. 6 % on ulkomaalaisia. Urheilun suurtapahtumat Urheilun suurtapahtumissa kävijäprofiilit vaihtelevat, mutta mitä suurempi ja näkyvämpi urheilukilpailu kansainvälisesti on sitä enemmän se luonnollisesti houkuttelee myös ulkomaisia katsojia. Esimerkiksi yleisurheilun MM-kisoissa ulkomaisten vierailijoiden osuus oli pääsylippuostosten mukaan 15 %. Suomi-Ruotsi maaottelussa ruotsalaisten osuus katsojista on n. 4 %. Arvokisoissa urheilijat ja taustajoukot muodostavat merkittävän osan ulkomaisista vierailijoista. MM-kisojen pääsylippuostosten perusteella pääkaupunkiseutulaisia oli n. 60 % ja 25 % ulkopaikkakuntalaisia. Olympiastadion on Suomen jalkapallomaajoukkueen kotiareena. Stadionin kapasiteetti jalkapalloareenaksi on n paikkaa. Katsojakeskiarvo on Suomen jalkapallomaajoukkueen karsintaotteluihin pääkaupunkiseudulta tulee tutkimusten mukaan keskimäärin 56 %, Tampereelta 7 %, Varsinais-Suomesta 8 % ja ulkomailta 1 %. Keskimääräinen kävijäryhmittely suurtapahtumissa Tässä tutkimuksessa olemme arvioineet aiempiin toteutettuihin tutkimuksiin perustuen, että helsinkiläisten osuus suurtapahtumien kävijöistä on 48 %, ulkopaikkakuntalaisten osuus 47 % ja ulkomaalaisten osuus 5 %. Lähteet: Tapahtumaklusteri ja tapahtumien vaikutukset Helsingissä, 2012; Haastattelut 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 16

18 Toimintaympäristön analyysi Tapahtumakävijöiden kulutuskäyttäytyminen ja taloudellinen vaikutus Olympiastadionilla järjestettävät suurtapahtumat osaltaan synnyttävät aluetaloudellisia vaikutuksia tapahtumakävijöiden kulutuksesta johtuen, koska ne houkuttelevat tapahtumavieraita merkittävästi ulkopaikkakunnilta ja ulkomailta Tutkimusten mukaan ulkopaikkakuntalainen tapahtumavierailija kuluttaa yli 100 euroa päivässä muuhun kuin tapahtuman pääsylippuun. Eniten rahaa käytetään ravitsemuspalveluihin, majoitukseen ja ostoksiin Tapahtumakävijöiden kulutuskäyttäytyminen Tapahtumakävijöiden kulutus on merkittävästi suurempaa silloin, kun tapahtumakävijä on ulkopaikkakuntalainen tai ulkomaalainen. Aiempiin tutkimuksiin viitaten voidaan olettaa, että mitä enemmän vieraita tapahtumat houkuttelevat Helsingin ulkopuolelta, sitä enemmän aluetaloudellisia vaikutuksia tapahtumista syntyy Helsingille. Tutkimusten mukaan helsinkiläiset käyvät tapahtumissa myös muualla maassa. Tämän johdosta kulutus oman paikkakunnan tapahtumissa on osittain ns. tuonnin korvaamista, eli raha kulutettaisiin tapahtumaan jossain toisella paikkakunnalla, jos ei tapahtumaa järjestettäisi omalla paikkakunnalla. Lisäksi paikkakuntalaisten rahan käytön katsotaan edustavan alueella jo olevaa rahan kiertoa paikallistaloudessa, joka ilman tapahtumaakin tulisi käytetyksi. Tapahtumien vaikutuksesta ulkopaikkakuntalaiset ja ulkomaiset tapahtumavierailijat tuovat aluetalouteen ns. uutta rahaa. Ulkopaikkakuntalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden suurempi kulutus tapahtuman johdosta johtuu osittain majoitus- ja ravitsemuspalveluista. Lisäksi tutkimusten mukaan ulkopaikkakuntalaiset yhdistävät tapahtumavierailuihin myös ostosten tekemisen. Kulttuuri- ja viihdepalveluiden vierailijoista tehdyn tutkimuksen mukaan 80 % kulutetusta rahasta tapahtuman aikana käytetään muihin palveluihin ja tuotteisiin kuin itse tapahtumaan (esim. pääsylippu). Tapahtumavierailija käyttää tutkimuksen mukaan rahaa keskimäärin 143 euroa, josta 104 käytetään ravitsemuspalveluihin, ostoksiin, majoitukseen, liikenteeseen ja kulttuuripalveluihin. Tutkimusten mukaan ulkopuolelta tulevat tapahtumavierailijat käyttävät rahaa alueella kaksi kertaa enemmän paikallisiin tapahtumavierailijoihin verrattuna. Helsingin MM-kisojen aikana tehdyn tutkimuksen perusteella Helsingin ulkopuolelta tulleet kisavieraat käyttivät keskimäärin 107 euroa/päivä. Päivittäinen rahankäyttö oli suurempaa useamman päivän vierailun aikana. Rahaa käytettiin eniten ravitsemuspalveluihin, ostoksiin, kulttuuriin ja viihteeseen. Ulkomaiset kisaturistit käyttivät eniten rahaa, keskimäärin 129 euroa/päivä. Taloudellinen vaikutus Olympiastadionilla järjestettävät suurtapahtumat kuten Yleisurheilun arvokisat (MM-, EM-, Suomi-Ruotsi -maaottelut), jalkapallon karsintaottelut sekä maailmantähtien konsertit synnyttävät aluetaloudellisia vaikutuksia, koska ne houkuttelevat tapahtumavieraita merkittävästi ulkopaikkakunnilta ja ulkomailta. Alueellinen vaikutus muodostuu tapahtuman järjestämisen edellyttämistä tuotannon lisäyksistä alueella ja toisaalta yksityisen kulutuksen kasvun kautta. Lähteet: Tapahtumaklusteri ja tapahtumien vaikutukset Helsingissä, 2012; Haastattelut; Pirkanmaan festivaalien ja kulttuurikohteiden vaikuttavuus KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 17

19 Toimintaympäristön analyysi Tapahtumatoiminnan osapuolet ja taloudelliset vaikutukset Olympiastadion mahdollistaa monelle eri toimijalle taloudellisesti merkittävän palvelutarjonnan organisoinnin Tapahtuman järjestäminen aktivoi merkittävän tapahtumatoiminnan tuotantoketjun Tapahtumajärjestämisen osapuolet Olympiastadion on näkyvä ja merkittävä osa pääkaupunkiseudun tapahtumaklusteria. Ilman stadionin tarjoamia tapahtumatoiminnan puitteita tapahtumaklusterin tuotantoketjun toiminnat heikentyisivät huomattavasti Helsingin alueella, mikäli tapahtumia ei voitaisi järjestää vaihtoehtoisessa paikassa. Olympiastadionin merkittävimpiä yhteistyökumppaneita ovat mm.: Suomen Palloliitto Suomen Urheiluliitto Konserttijärjestäjät, mm. LiveNation Finland Tapahtumatoiminnan tuotantoketju Tapahtuman järjestäminen aktivoi merkittävän tapahtumatoiminnan tuotantoketjun, jota on kuvattu viereisessä kuvassa. Tällainen tuotantoketju syntyy esim. silloin, kun tapahtuman järjestäjä ostaa tapahtuman toteuttamiseen tarvittavia palveluita ja tavaroita yrityksiltä. Aluetaloudelliset vaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä enemmän tuotantoketjun yritykset toimivat paikallisesti. Tapahtuman järjestämisen vaikutuksesta aiheutuvat ostot yrityksiltä yrityksille synnyttävät hankintaketjuja, jotka taas osaltaan synnyttävät kerrannaisvaikutuksia laajempaan yritysjoukkoon. Kulutusvaikutus Taloudellisia vaikutuksia syntyy myös kulutuksen lisääntymisestä Olympiastadionin rakentamis- ja toimintavaiheessa. Tuotantovaikutus Tapahtumapaikka ja fasiliteetit Tapahtumajärjestäjät (mm.) Tuotantoketjut/ alihankintaverkostot Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Olympiastadion Suomen Urheiluliitto Konserttijärjestäjät Suomen Palloliitto Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Yritys Lähteet: Tapahtumaklusteri ja tapahtuman vaikutukset Helsingissä, 2012; Haastattelut 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 18

20 Toimintaympäristön analyysi Toimintaympäristön työllisyys Työpaikat Olympiastadionin tapahtumatoiminnalla ja uudistamiseen liittyvällä rakentamishankkeella on keskeinen vaikutus Helsingin alueen työllisyyteen. Helsingissä oli viimeisen tilastomerkinnän mukaan työpaikkaa (2011). Koko maan työpaikoista Helsingissä on 16,4 % (2011). Helsingin työttömyysaste oli joulukuussa ,3 %, kun se koko maassa oli 12,6 %. Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen suoraan liittyvä toimiala, taiteet, viihde ja virkistys muodostavat Helsingissä neljänneksen koko toimialan työpaikoista Suomessa. Rakentamisen toimialalla Helsingissä on työpaikkoja noin 12 % koko Suomen rakentamisen toimialan työpaikoista. A Maatalous, metsätalous ja B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja E Vesihuolto, viemäri- ja F Rakentaminen 41 Talonrakentaminen 42 Maa- ja vesirakentaminen 43 Erikoistunut rakennustoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys 90 Kulttuuri- ja viihdetoiminta 91 Kirjastojen, arkistojen, 92 Rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut 93 Urheilutoiminta sekä huvi- ja S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta U Kansainvälisten X Toimiala tuntematon Työpaikat Helsingissä toimialoittain Toimialan työpaikat yhteensä Toimialan työpaikat yhteensä Lähteet: Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastokeskus, TEM :n työnvälitystilastot 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. 19

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Loppuraportti. Syyskuu 2015

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Loppuraportti. Syyskuu 2015 Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Loppuraportti Syyskuu 2015 Sisältö Tiivistelmä 3 Johdanto 6 Taloudellinen toimintaympäristö 11 Hankkeen vaikutukset 14 Hankkeen vaikutukset

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset Sipi Korkatti Twitter: @SipiKoo Urheilutoimiala = ekosysteemi Liikuntaliiketoiminnan arvo? Liikuntaliiketoiminta = kaikki liiketoiminta,

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja Janne Vesa 19.11.2015 Arvioinnin tavoite Arvioinnin tavoitteena oli arvioida hankkeen: tavoitteita tehdäänkö oikeita asioita? toteutusta tehdäänkö

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

09/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

09/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 09/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 09/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila Vesiviisautta kiertotalouteen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta hankeen loppuseminaari 14.2.2017 Photo: Riku Lumiaro Jani Salminen, Jari Koskiaho, Sarianne

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lapin liitto 24.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2011

Lapin liitto 24.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2011 1/9 Lapin liitto 24.10.2011 Työpaikat Lapin seutukunnissa kunnittain 2011 Toimiala kirjaintaso sekä 2-nro taso (TOL 2008) LAPPI Itä- Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Kemi- Tornio Kemi Keminmaa

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Areena. Lehdistötilaisuus

Areena. Lehdistötilaisuus Areena Lehdistötilaisuus 26.10.2015 Kestävää hyvinvointia ja vetovoimaa Areenan tehtävänä on tukea ja vahvistaa alueen hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja osaamista. Korkeakoulujen rooliin kuuluu oman vaikutusalueensa

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot