Järjestämissopimus 2012

Transkriptio

1 Järjestämissopimus 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Simon kunta LUONNOS Päivitetty Toimitettu kuntaan

2 Sisällys 1 Sopimuksen osapuolet Sopimuksen kesto Palveluprosessit ja -rakenne Investoinnit Hankkeet Talousraami ja sen kohdentaminen Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Sopimuksen liitteet Sopimuksen seuranta Allekirjoitukset LIITE: Maisema-yhteenveto

3 Järjestämissopimus vuodelle 2012 Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä budjettiraamista. Järjestämissopimus perustuu valtuustokausittain linjattavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, Ii Vastuuhenkilö: Kirsti Ylitalo-Katajisto, kuntayhtymän johtaja Simon kunta Ratatie 6, Simo Vastuuhenkilö: Esko Tavia, kunnanjohtaja 2 Sopimuksen kesto Sopimus on voimassa Palveluprosessit ja -rakenne Seuraavassa on palvelualoittain kuvattu palveluprosesseihin ja -rakenteisiin liittyvä tavoitetila, tausta ja perustelut, tarvittavat resurssit ja kustannusvaikutukset vuodelle Perhepalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Sosiaalityö Perheneuvolatoiminta on järjestetty seudullisena verkostomaisena rakenteena. Sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden palvelu, jonka järjestämisessä on pienillä kunnilla vaikeuksia. Yksikössä tulee olla perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä sekä konsultoiva psykiatri. On järkevää luoda seudullinen perheneuvolan rakenne, joka perustuu koko yhteistoiminta-alueen osaamisen hyödyntämiseen ja alueen asiakas- Toteutetaan työnjaollisesti siten, että Pudasjärven perhepalvelujen palveluesimies koordinoi. 3

4 määrien tarkkaan analyysiin. Sitä kautta voidaan rakentaa asiakasmääriä ja asiakarpeita vastaava optimirakenne perheneuvolatyölle. Simon osalta voidaan jatkaa ostopalvelua Kemistä. Perheterapiatyön resurssia on vahvistettu. Lapsiperheiden tuen tarve ja ongelmat ovat monimutkaistuneet. Psykologityövoimaa on vaikea saada. Perhepalvelujen lähiesimiehillä on osana virkatehtäviä asiakastyötä. Kohdistetaan Pudasjärven perhepalvelujen esimiehen asiakastyön työpanosta terapiatyöhön, koska hänellä on siihen soveltuva koulutus ja työkokemus, näin ko. palvelua ei tarvitse ostaa kokonaan ostopalveluna. Perheneuvolatyön koordinaattori tekee asiakastyönä perheterapiatyötä seudullisesti. Ii-Simo-perhepalvelujen palvelualueella on otettu käyttöön yhteinen lähiesimiesmalli. Esimiehen pääasiallinen toimipiste on Iin sosiaalitoimistossa, mutta hän työskentelee viikoittain tai vähintään vuoroviikoittain myös Simon toimipisteessä. Esimiehen tehtävät ovat pääasiallisesti hallinnollisia, ei varsinaista osallistumista asiakastyöhön. Videoetäyhteyksiä hyödynnetään tehokkaasti. Työajasta Simon työyksikköön kohdistuu noin 30% ja Iin työyksiköihin noin 70% esimiehen työajasta. Ii-Simo-alueelle muodostetaan yhteinen perhepalvelujen palvelualue, jotta voidaan hyödyntää paremmin työntekijöiden erityisosaaminen koko alueella ja luoda alueelle yhteisiä työprosesseja ja toimintakäytäntöjä. Iin perhepalvelujen lähiesimiehen vakanssi on osittain hallinnollinen ja on mahdollista yhdistää Simon alueen sosiaalityön esimiestehtävät tähän vakanssiin. Yhteinen Ii- Simo-alueen perhepalvelujen palveluesimiehen virka laitetaan ulkoiseen hakuun syksyllä Iin perhepalvelujen palveluesimiehen vakanssi organisoidaan hallinnolliseksi, yhteinen vakanssi Simon kanssa. Ii-Simo-palvelualueen yhteistyö; tarkoittaa esim. yhteisiä sosiaalityöntekijöiden vakansseja ko. alueella, jolloin erikoistutaan eri sosiaalityön osa-alueisiin. Sosiaalityöntekijöiden osaamista ja työpanosta on hyödynnetty koko Ii- Simo-palvelualueella. Toteutetaan työnjaollisin järjestelyin Simon kanssa. Lastensuojelun sijaishuoltoon on saatu rekrytoitua perhehoitajia. Lastensuojelulain mukaan lapset tulee sijoittaa sijaishuoltoon ensisijaisesti su- Perhepalvelujohtaja koordinoi. Perhehoitajien koulutuskustannukset, palkkiot ja 4

5 kulaissijoituksiin, taikka perhehoitoon. Perhehoitajien rekrytoinnin tulee olla keskitettyä ja suunnitelmallista ollakseen tuloksellista. Simon alueella voidaan myös jatkaa Kemi-Tornio- -alueen Pela-yhteistyötä sijaisperheiden rekrytoinnissa. kustannusten korvaukset. Ei lisämäärärahan Tarvittavat määrärahat ovat jo tällä hetkellä lastensuojelun laitoshuollon määrärahoissa. Ii-Simo-alueelle on perustettu vakinainen koulukuraattorin yhteinen vakanssi. Iin alueella ko. koulukuraattori työskentelee Kuivaniemen ja Olhavan kouluilla. Yhteinen vakanssi Simon kanssa, josta Simon osuus 50 %. Iissä on ollut suosituksiin nähden liian vähäinen koulukuraattoriresurssi, Simossa ko. työtä on hoitanut sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorityö on järkevää toiminnallisesti erottaa omaksi kokonaisuudeksi ja osaksi oppilashuoltotyön kokonaisuutta. Kustannusvaikutus n Seudullinen oppilashuollon strategia on valmistunut ja strategia toimii osaltaan koulukuraattorityön kehittämisen välineenä. Peruskunnilla on ollut osittain omia oppilashuollon strategioita. Koska Oulunkaaren hoitama kouluterveydenhuolto sekä koulukuraattori- ja koulupsykologityö on osa oppilashuoltotoimintaa on perusteltua tehdä oppilashuoltotyön kehittämistä varten kuntien kanssa yhteinen seudullinen strategia oppilashuoltoyön kehittämisen välineeksi. Strategiatyöryhmä ja siihen käytettävä työaika. tarvetta, työ tehdään virkatyönä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvän Virta-hankeen myötä on saatu edistettyä vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja heidän kuntoutumistaan sekä kiinnittymistään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palveluverkoston toimintaa tehostamalla. Tunnuslukujen kertomana Oulunkaaren alueella on paljon nuoria toimeentulotukiasiakkuudessa, koulutuksen ulkopuolella, he kärsivät yksinäisyydestä ja heillä on päihteidenkäyttöä. Palveluverkostoa on kehitettävä niin, että monitoimijaisella jalkautuvalla työotteella saamme nuoret tarvittavan tuen piiriin ajoissa tukeaksemme heidän selviytymistään ja hyvinvointiaan. Toteutetaan Virta-hankkeen kautta. Hankkeella on 25 % projektityöntekijä (Iin sosiaalitoimiston sosiaaliohjaaja) ja jokaisella palvelualueella yksi työntekijä tekee 10 %:n työpanoksella hankkeen projektityötä alueella, jotta koordinaatiohankkeen (Kainuun maakunta -kuntayhtymä) ja Oulunkaaren osahankkeen toimenpiteet saadaan jalkautettua ja juurrutettua alueelle. Toteutetaan Virtahankkeen kautta. Kustannusvaikutukset koostuvat projektityöntekijöiden palkkauskustannuksista ja esim. koulutuskustannuksista. Oulunkaaren omarahoitusosuus on 25 % = jakautuen vuosille Kuntakohtaiset oma- 5

6 rahoitusosuudet jakaantuvat kuntien asukasluvun mukaisessa suhteessa. Sähköisten palvelujen kehittäminen on käynnistynyt ja ensimmäisenä pilottina on toimeentulotuen sähköinen palveluprosessi. Sähköisiä palveluja tarvitaan asiakkaille käyttäjälähtöiseksi joustavaksi vaihtoehdoksi sellaisiin palveluihin, jossa aina ei tarvita henkilökohtaista asiointia toimistolla. Näin myös työntekijöiden työaikaa saadaan suunnattua niihin asiakkaisiin, jotka eniten hyötyvät ammatillisesta työstä. Toteutetaan asiaa koskevan kehittämishankkeen kautta Vastuuhenkilö sosiaalijohtaja. Toteutetaan Sosiaalisujuvahankkeen kautta. Ei vielä päätöstä hankerahoituksesta. Sosiaalityön henkilöstörakenne; sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja -työparityöskentelyä on kehitetty ja lastensuojelun perhetyön resurssitarve on selvitetty. Simossa sosiaalityön virkarakenteesta puuttuvat sosiaaliohjaajat. Vakanssitarkastelun pohjalta mahdollisesti perustettava sosiaaliohjaajan virka. tarvetta, toteutetaan vakanssimuutoksen kautta. Vammaispalvelut Erittäin haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten asuminen ja erityisopetus on järjestetty oman palvelualueen alueella. Asuminen ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta tai omana toimintana. tarvetta, koska ko. kustannukset ovat jo olleet budjetissa vuonna 2011 asiakaspalvelujen ostoissa. Asiakkaiden tarvitsema erityisopetus Iin kunnan opetuspalveluista. Kustannus kunnan opetuspalvelujen budjetissa. Osa Kiikanpalon asumispalvelukokonaisuudesta on muutettu tukiasunnoiksi. Palvelujen järjestämisstrategian ja valtakunnallisten suositusten mukaisesti erityisryhmien asumispalvelut on mahdollisimman pitkälle järjestetty normaalisuusperiaattella omissa asunnoissa asumisen tukipalvelujen turvin. Vanhuspalvelujen kotihoidon työpanosta ohjataan Kiikanpaloon. Kiikanpalon kustannukset ovat kokonaisuudessaan vanhuspalvelujen talousarviossa. Kustannusten siirto perhepalveluista vanhuspalveluihin tulot = (netto). Toiminnan muutos palveluasumisesta tukiasumiseen. 6

7 Työ- ja päivätoiminta Ii-Simo-yhteistyötä on kehitetty yhteistyösuunnitelman pohjalta; sisällöistä ja työnjaosta on sovittu ja ne on viety käytäntöön. Välimatka Kuivaniemen ja Simon työ- ja päivätoimintakeskusten välillä on lyhyt. Yksiköiden toimintojen välille olisi mahdollista luoda asiakaslähtöisiä työnjakoja, yhteisiä toimintoja ja myös osin keskittää palveluja. Tarkentuvat vuonna tehtävän toimenpidesuunnitelman perusteella. Tarkentuu. Mikäli kustannusvaikutuksia, niin neuvotellaan kuntaneuvotteluissa. Päihdepalvelut Päihdetyön sisältöjä on kehitetty. On vaikuttavampaa tuottaa lähipalveluna, koska asiakasryhmät tarvitsevat uudenlaisia päihdetyön työkäytäntöjä ja vaikuttava päihdetyö edellyttää tiivistä yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa. Simossa A- klinikkapalveluja on saatu ostettua Kemistä. Asiakaspalvelujen ostot. Vastuuhenkilö päihdetyön koordinaattori, Utajärvi- Vaalan perhepalvelujen palveluesimies. Hyödynnetään Innokylän työkaluja. Esim. nuorten päihdehoitopolku on mallinnettu ja sitä toteutetaan jalkautuvalla työskentelyotteella. Neuvolapalvelut Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tehdään säännöllisesti ja toimintamallia on kehitetty seudullisesti. Tarvitaan seudullisesti yhtenäisiä työkäytäntöjä. Toteutetaan Virta-hankkeen kautta ja omana kehittämistoimintana. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Moniammatillisia työn toimintamalleja on kehitetty ja ne on otettu käyttöön yhteistyössä kunnan varhaiskasvatuspalvelujen kanssa. Neuvola-asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset; yhdessä päivähoidon henkilökunnan kanssa suoritettava Lene-testi (lasten neurologinen testi) + muu tarvittava moniammatillinen yhteistyö päivähoidon kanssa erityisen tuen tarpeessa olevien lasten tukea varten. Toteutetaan Tukeva2 -hankkeen kautta. Huomioita talousarvioon 2012 Tulojen pienennys yht : Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikön muuttaminen tukiasumisyksiköksi, asiakasmaksujen pienennys perhepalveluissa (vanhuspalveluihin arvioitu lisää säännöllisen kotipalvelun asiakasmaksutuottoja , muut tulojen vähennykset (Kelan tilittämät elatustukien palautukset menevät kunnalle, perustoimeentulotuen valtionosuuskertymän pienentyminen, kuntouttavan työtoiminnan tulot arvioitu liian suuriksi vuonna 2011). Terveyspalveluista neuvolapalvelujen kustannuksia perhepalveluihin yht Sosiaalitoimiston vuokrat Lastensuojelun sijaishuollon ja erityisryhmien palveluasumisen asiakasmäärien nousut: Kustannusvaikutukset noin

8 Terveyspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Vastaanotto Joustava, asiakaslähtöinen ja oikea-aikainen palvelu lääkärien ja hoitajien vastaanotolla. Sitä tuetaan hyvin toimivalla puhelinpalvelulla ja sähköisillä palveluilla. Vastaanottotilat ovat rakenteellisesti saneerattu ja vastaavat hyvin nykyaikaiseen toimintatapaan. Riittävä lääkäri- ja hoitajaresurssi ympärivuotisesti. Ei kustannusvaikutuksia. Lääkärityövoima on vakiinnutettu. Syksyllä 2011 on täytetty kaikki kolme lääkärin virkaa, mutta yksi virka vapautuu vuoden lopulla. Osa-aikatyöstä, lomista ja muista vapaista johtuvien poissaolojen kompensoiminen edes sijaistyövoimalla on hyvin haasteellista. Ei vaadita lisävakansseja. Lääkärityövoiman optimaalinen rekrytointi on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Rekrytointi vapautuvaan virkaan on aloitettu. Ei kustannusvaikutuksia. Osallistutaan aktiivisesti Hyvä vastaanotto -hankkeeseen (osa Sujuva-hanketta). Tavoitteena toimintamalli, jolla käytettävissä oleva resurssi hyödynnetään optimaalisesti. Varmistetaan oikea-aikainen vastaanotolle pääsy jonottamatta. 30 henkilötyöpäivää hankkeen puitteissa. Omahoitoalusta Oulunkaarella: Sähköinen palvelu on käynnistetty (Sujuva-hanke). Omahoitoalusta on avattu asiakkaiden käyttöön vuoden 2012 alusta. Palvelun käyttö on saatu niin laajaksi vuoden 2013 loppuun mennessä, että se merkittävästi tukee nykyistä toimintaa useilla terveyspalvelujen lohkoilla. Omahoitoalusta Simossa: Omahoitoalustan kaikki osiot eivät tule avautumaan simolaisille, koska Simossa on käytössä eri sairauskertomusjärjestelmä kuin muilla kunnilla. Selvitetään vuonna 2012, onko järkevää siirtyä Simossa Effica sairauskertomusjärjestelmään. Sähköisellä palvelulla kuntalaiset pystyvät aluksi varaamaan näytteenottoaikoja laboratorioon ja katselemaan omia laboratoriotuloksiaan sekä kommunikoimaan henkilökunnan kanssa suojatulla sähköpostilla. Myöhemmin tulevat mahdollisiksi ajanvaraukset vastaanotoille. Toteutetaan Sujuvahankkeella. Hankkeen omarahoitusosuus. 8

9 Kuntoutus Koko kuntayhtymän alueella on erityisenä kehittämiskohteena lasten kuntoutus. Lasten kuntoutukseen panostaminen on vaikuttavaa ennaltaehkäisyä. Ei vaadi lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. Toimintaterapian (50%) yhteistyökumppanin vaihdos: Keminmaa Ii. Mielenterveystyö Avohoitopainotteisuutta on kehitetty edelleen lääketieteellisin ja hoidollisin perustein. Sairaalassa laitoshoidossa olleille järjestetään tarvittaessa 24/7-hoitoa palvelukodeissa, ja palvelukodeissa kuntoutuneille järjestetään tuettua palveluasumista ja itsenäistä asumista päivätoiminnan tuella. Psykiatrinen hoito on edelleen liian laitosvaltaista. Avohoito on hoidettavien kannalta kokonaisuudessaan mielekkäämpää ja yhteiskunnan kannalta monin tavoin järkevämpää. Aktiivinen työ sairaanhoitopiirin suuntaan kaikilla vaikuttamisen tasoilla psykiatristen sairaalapaikkojen vähentämiseksi ja tällöin vapautuvien resurssien suuntaamiseksi avohoitoon. Tässä onnistuminen vähentää merkittävästi psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksia. Päivätoiminnan kehittämistä on jatkettu yhdessä Iin (Kuivaniemen terveysaseman) kanssa. Tällä tavalla mielenterveyskuntoutujien toimintakykyä ylläpidetään ja parannetaan. Vähennetään raskaampien hoitomuotojen Resurssivaje estää tarkoituksenmukaisen avohoidon, erityisesti päivätoiminnan kehittämisen. Tarvitaan koulutettua, osaavaa, motivoitunutta ja tällaiseen työhön sitoutuvaa henkilökuntaa. On suunniteltu, että perustettaisiin psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssi yhteistyössä Iin kanssa. Asia tarkentuu. Mahdollisen psykiatrisen sairaanhoitajan kustannusvaikutus n / vuosi. Päivätoiminnan käynnistämisen muut kustannukset vuositasolla: tarvikkeet noin , tilojen vuokra Osastohoito Osastopaikkojen käytetään ensisijaisesti lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon. Kaikki erikoissairaanhoidosta tarjottavat potilaat otetaan välittömästi jatkohoitoon. Tarvittaessa hoitopaikkojen myynti ulkokuntalaisille. Paikkoja yhteensä 30, joista 15 pitkäaikaishoidon paikkaa. Osastolla alhainen hoitajamitoitus: 0,6 hoitajaa/paikka. Hyvä yhteistyö vanhuspalvelujen ja erityisesti kotihoidon kanssa. Selkeiden kriteerien sopiminen vapautuvien paikkojen täyttämisessä. Hoitajamitoituksen korjaaminen. Siirretään vuonna 2012 kaksi hoitajan vakanssia vanhuspalveluista terveyspalveluihin. Samalla vähennetään sijaismäärärahoja lyhytaikaisosastolta ( ) ja pitkäaikaisosastolta ( ). 9

10 Suun terveydenhuolto Toiminta on turvattu tasolle, jossa pysytään hoitotakuun rajoissa myös vuona Hoitotakuu toteutuu. Ei vaadi lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. Työterveyshuolto Tth:n järjestäminen harmonisoidaan Oulunkaarella. Perusedellytys tth:n jatkamisena omana toimintana on, että saadaan rekrytoitua työterveyshuollon ylilääkäri koko kuntayhtymän tarpeisiin. Koko kuntayhtymää koskeva kilpailutus järjestettävä, mikäli edellytykset omana työnä tehtävälle tth:lle eivät täyty. Ei vaadi lisävakansseja. Vuodelle 2012 ei muutosta. Erikoissairaanhoito Perustason erikoissairaanhoidon selvitystyö on saatu päätökseen, ja sen tuloksia voidaan soveltaa myös Simoon, vaikka selvitystyö kohdistuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulu Pohjoisen kuntien keskinäiseen yhteistyöhön. Erikoissairaanhoidon käytön ja kustannusten optimointi. Perustason erikoissairaanhoidon järjestäminen terveysasemilla. Simo Kokon ja Lauri Nuutisen tekemä selvitys valmistuu vuonna Työaikaresurssi Oulunkaaren asiantuntijoilta. Tarkentuu. Vanhuspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Kotihoito On selvitetty palvelusetelikäytännön käyttöön ottamisen hyödyt ja haitat. Selvitetään palvelusetelin käyttötarve ja kustannukset. Toteutetaan omana selvitystyönä. Vastuuhenkilöt: järjestämiskeskus ja vanhuspalvelujohtaja. Kotihoidossa on otettu käyttöön seudullisesti yhtenäiset toimintamallit. Kotihoidon palveluiden oikea kohdentaminen ja myöntämisen kriteereiden täsmentäminen. Toteutetaan omana selvitystyönä. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Kotihoidon henkilöstön optimi resursointi ja työnjako hoitohenkilöstö/työllistetyt. Kotisairaanhoidon optimiresursointi. 10

11 Omaishoidon tuen määräraha on ollut riittävä. Omaishoidon vapaapäivien järjestelyt ja palveluohjaus toimivat hyvin. Omaishoidon tuen asiakkaita on 27, määräraha on riittävä. Omaishoidon vapaapäiviä järjestetään vuodeosastolla ja palvelukoti Mäntylässä. Vanhuspalvelujohtaja päättää omaishoidon tuen myöntämisestä. Omaishoidon tuen määräraha on vuoden 2011 tasolla Kotihoidon palveluprosessin johtamista on kehitetty seudullisesti. Tiimien asiakastyön kehittäminen ja henkilöstöresurssien oikea tehtäväkohtainen kohdentaminen. Kirjaamiskäytäntöjen tarkentaminen ja tehostaminen. Työvuorosuunnittelun kehittäminen. Toteutetaan kehittämishankkeen avulla. Toteutetaan Johtamisen tiekartta hankkeen kautta. Ei vielä hankerahoituspäätöstä. Päivätoiminnan kuljetusten järjestämistapa on järkeistetty ja kotihoidon henkilöstön työpanos on kohdistettu hoitotyöhön. Selvitetään päivätoiminnan kuljetuskäytännöt ja kustannusvaikutus. Tarkentuvat laadittavan selvityksen pohjalta. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja Tarkentuvat laadittavan selvityksen pohjalta. Mikäli kustannusvaikutuksia, niin neuvotellaan kuntaneuvottelussa. Kehitetään Ii-Simo-alueen yhteistyötä kotihoidossa. Asiakkaan palvelujen saatavuus turvataan laajemmalla alueella. Henkilöstön mahdollinen yhteiskäyttö. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Ikäihmisten päivätoiminnan sisältöjä on kehitetty. Kehittämistyössä on hyödynnetty seudullista ja alueellista osaamista. Jatketaan kehittämistyötä kuntien päivätoiminnan ohjaajien ja kotihoidon esimiesten kesken huomioiden paikalliset olosuhteet. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Asumispalvelut Kehitetään Ii-Simo-alueen yhteistyötä asumispalveluissa (mm. esimiesjärjestelyt hoiva- ja palveluasumisen rakennemuutokseen liittyen). Asiakkaan palvelujen saatavuus turvataan laajemmalla alueella. Synergiaetu henkilöstö- ja asiakaspaikkajärjestelyissä. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Vastuuhenkilöt: järjestämiskeskus, vanhuspalvelujohtaja. Kiikanpalon toiminta siirtyy kuntayhtymälle vuoden 2012 alusta. Asumispalvelut siirtyvät kuntayhtymän hoidettaviksi. Asumispalvelupaikkoja 32. Vastuuhenkilöt: järjestämiskeskus ja vanhuspalvelujohtaja. Kustannusvaikutus ostopalveluista palkkakuluihin. Henkilöstö (15) siirtyy kuntayhtymän palvelukseen, yhteensä 20 työntekijää. 5 työntekijää siirtynyt jo vuoden 2010 alusta. Kustannussäästöä hoito- ja palveluketjun järkeistämisen ja esim. yhteisten hankintojen ja keskitetyn 11

12 Tarkoituksenmukainen henkilöstön yhteiskäyttö ja lähiesimiesjärjestelyt. hallinnon kautta. Tarkentuu. Osa Kiikanpalon asumispalvelukokonaisuudesta on muutettu tuetuksi asumiseksi. Mahdollisuus ja tarve tuetun asumisen kokonaisuudelle. Toiminnan uudelleen järjestäminen kustannustehokkaasti. Kotihoidon työpanosta ohjataan Kiikanpalon tukiasumiseen. Kiikanpalon kustannukset ovat kokonaisuudessaan vanhuspalvelujen talousarviossa. Kustannusten siirto perhepalveluista vanhuspalveluihin tulot = /netto. Kiikanpalon, Mäntylän, hoivaosaton ja akuuttiosaston yhteistyötä on kehitetty laaditun suunnitelman pohjalta tavoitteena tarkoituksenmukainen hoito- ja palveluketju. Hoivahoidon ja palveluasumisen paikkarakennetta oikaistaan suositusten ja palvelutarpeen mukaisesti laaditun suunnitelman ja aikataulutuksen pohjalta. Toimintojen järkeistäminen ja kustannustehokkuus. Prosessi työvaiheessa. Hoidonporrastuksen toimivuus asiakasnäkökulma huomioiden. Kahden vakanssin siirto Kiikanpalosta vuodeosastolle vuoden 2012 alussa (osa Kiikanpalon palveluasumispaikoista tuetuksi asumiseksi). Kahden vakanssin kustannusvaikutus vanhuspalveluihin ( ) ja sijaismäärärahojen vähennys terveyspalveluista ja vanhuspalveluista = +-0. Eläköityminen vuonna 2012 on 1,5 vakanssia. Ei täytetä tässä vaiheessa. Kustannusten vähennys noin Hoivahoito Hoivapaikkojen osuus vuodeosastolla pysyy nykyisellä tasolla ja laskee jatkossa kohti suosituksia. Hoivapaikkoja nyt 15. Suosituksen mukaisesti pitkällä aikavälillä, vuoteen 2015 paikkoja 11 ja vuoteen paikkaa olisi riittävä määrä. Henkilöstöresurssi ja määrärahat terveyspalvelusta vanhuspalvelujen talousarvioon. Määrärahan siirto terveyspalveluista vanhuspalveluihin yht (netto). Vanhuspalvelujen yhteinen tavoite Apteekkilääkejakelun käyttöön Hyödyt: Apteekki vastaa ottamisen hyödyt ja haitat on lääkärikonsultaatioista, selvitetty. Apteekkilääkejakelu reseptiliikenteestä ja lääkityskorttien tarkistuksesta, on otettu käyttöön, mikäli se on suunnitelman perusteella osoittautunut hoitotyön laatua ja kuskeenjakelusta. Asiakkaat sekä koneellisesta lääktannustehokkuutta parantavaksi hyötyvät lääkekustannuksissa, henkilöstön resurssia toimintamalliksi. vapautuu hoitotyöhön. Tavoitteena on turvallisen lääkehoidon takaaminen. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Vastuuhenkilöt: vanhuspalvelujohtaja ja terveyspalveluiden koordinaattori. Riippuu toimielimen päätöksestä, tuleeko kunnan vai asiakkaan maksettavaksi, tai mikä on asiakkaan maksuosuus kokonaiskustannuksista. 12

13 Palvelualojen yhteiset Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Kuljetuspalveluja on kehitetty vuonna 2011 laaditun selvityksen pohjalta yhteistyössä kunnan kanssa. Kuntalogistiikan kehittämisen tarve esim. henkilökuljetusten osalta tällä hetkellä isot kuntakohtaiset erot. Täsmentyvät suunnitelman pohjalta. Täsmentyvät suunnitelman pohjalta. Tavoitellaan palvelun laadun parantamista, kustannussäästöjä ja tarkoituksenmukaista henkilöstön työpanoksen kohdentamista. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen (Hyte) vastuut, työnjako ja tehtävät on määritelty jäsenkuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset on laadittu. Seudullinen hyvinvointikertomus on laadittu voimaan astuneen uuden terveydenhuoltolain mukaisesti terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen tulee panostaa kunnissa ja kuntayhtymissä. Tavoitteena on myös tukea kuntalaisten omaa aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Seudulliset Hyte-työryhmät toimivat. Seudullisen Hytekoordinaattorin tarve ja vastuut on määritelty. Toteutetaan kuntalaisten hyvinvointikyselyt yhteistyökumppaneiden kanssa. Mahdollinen Terveempi Pohjois- Suomi 2 -hanke. Tarkentuvat vuonna Oulunkaaren valmiussuunnitelmat (yleinen ja toimialakohtaiset) on laadittu yhteistyössä peruskuntien kanssa. Toimialakohtaiset suunnitelmat: sote, tukipalvelut, viestintä. Oulunkaaren ja peruskuntien tulee yhteistyössä laatia lakisääteiset valmiussuunnitelmat. Valmiussuunnittelutyöstä vastaa Oulunkaarelle nimetty varautumistyöryhmä yhteistyössä peruskuntien vastuuhenkilöiden kanssa. Tarkentuu vuonna 2012: esim. koulutus ja harjoitukset. Suunnitelmat on siirretty soveltuvin osin sähköiseen tietokantaan (PPSHP). Vuoden 2012 aikana tavoitteena on organisoida vastuuhenkilöille tarvittava koulutus ja erikseen määriteltävä valmiusharjoitus. Oulunkaaren edustajat osallistuvat soveltuvin osin peruskuntien valmiusharjoituksiin. 13

14 4 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli euron investoinnit kunnassa. Tarkentuu kunnan budjetissa. 5 Hankkeet Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat hankkeet Oulunkaaren kuntayhtymässä vuonna Lisätietoja hankkeista ITTS-hanke ITTS = Implementing Transnational Telemedicine Solutions. Projektin toteutusaika on Projekti on yksi Northern Periphery ohjelman ns. strategisia hankkeita, joka kuuluu luonnon ja yhteisöjen kestävän kehityksen toimintalinjan ruraalien terveydenhuollon palveluiden toimenpidekokonaisuuteen. Kansainvälinen projektikonsortio muodostuu Oulunkaaren lisäksi 2 skotlantilaisesta, 1 norjalaisesta, 3 ruotsalaisesta, 2 irlantilaisesta, 1 pohjoisirlantilaisesta organisaatiosta sekä yhdestä kansainvälisestä teknologiayrityksestä. Projektin kokonaiskustannusarvio on 2,32 M, josta tukirahoituksen osuus on 1,58 M. Projektin tavoitteena on implementoida etälääketieteen ratkaisuja arkipäivän käytäntöihin pohjoisessa periferiassa. Hankkeessa toteutetaan 10 pilottiprojektia kuudessa projektiin osallistuvassa maassa. Pilottien teemoja ovat videoneuvotteluun perustuva konsultaatio, mobiilit itsehoitomenetelmät ja kotona tapahtuva terveydenhoito (home-based health services). Oulunkaaressa hankkeen puitteissa on tavoitteena toteuttaa mm. virtuaalihoitajakokeilu kotihoidossa. Kytke hanke 17 kunnan alueella meneillään oleva AVH-potilaiden (AVH = aivohalvaus) kuntoutusketju -osahanke on osa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan alueilla toteutettavaa Kytke-hanketta. Kytke tarkoittaa asiakkaan ja kodin kytkemistä sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan hoito- ja palveluketjuun. Oulu Pohjoinen -alueen osahanke koordinoi ja suunnittelee aivohalvauskuntoutuksen prosessia. Oulu-Pohjoinen selvitystyö, peruserikoissairaanhoito Oulu-Pohjoisen alueella ollaan laatimassa selvitystyötä perustason erikoissairaanhoitoon. Selvitystyötä vetävät Simo Kokko ja Lauri Nuutinen ja sen on määrä valmistua keväällä Sujuva-hanke Sujuvan tarkoitus on varmistaa vastaanottopalvelut Oulunkaarella muuttamalla toiminta monikanavaiseksi ja asiakaslähtöiseksi uuden teknologian ja palveluohjauksen avulla. Hanke toteutetaan Oulunkaaren kuntayhtymän terveyskeskuksissa Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä, Vaalassa ja 14

15 Simossa. Hankkeelle on saatu rahoitusta vuosille Pohjois-Suomen EAKR -toimenpideohjelmasta. Kokonaiskustannukset ovat euroa. Hankkeen puitteissa terveyskeskusten vastaanottotoimintoja tehostetaan, pitkäaikaissairauksien hoidon kokonaisuuden hallittavuutta tehostetaan sekä sähköisten palveluiden ja työvälineiden hyödyntämistä monikanavaisessa asioinnissa tehostetaan. Lisäksi tehostettua palveluohjausta hyödynnetään uuden teknologian käyttöönoton mahdollistamiseksi asiakastasolla. Tukeva 2 hanke Tukeva 2 -hankkeen päätavoite on Tukeva-hankkeen aikana luodun Oulunkaaren perhekeskustoimintamallin käytäntöön vieminen ja uusien toimintamallien pilotoiminen alueella. Pilotteja ovat mm. FILMii-elokuvapilotti, Pudasjärven perhekeskus, raskausajan moniammatilliset kotikäynnit, Exit -haastavasti käyttäytyvän nuoren tuen polku ja etäperhevalmennus. Moniammatilliset perhekeskustyöryhmät käynnistyvät sekä paikallisesti että seudullisesti. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivistetään. Oulunkaaren osahanke toteutetaan ajalla Hankkeen kustannusarvio on euroa, josta sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusosuus on 75%. Virta-hanke Eri alojen toimijat kokoavat ja kehittävät yhteistyössä keinoja asiakkaiden sosiaaliseksi vahvistamiseksi ja yhteiskuntaan kiinnittämiseksi Virta-hankkeen tuella. Työn yhtenä tavoitteena on kehittää asiakaslähtöinen ja vaikuttava palvelumalli, jossa asiakkaan osallisuus ja tasa-arvo lisääntyvät. Hanketta hallinnoi Kainuun maakunta kuntayhtymä ja Oulunkaaren osahankkeen tavoitteena on saada vuotiaat nuoret voimaan hyvin, kuntoutumaan ja kiinnittymään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palveluverkoston toimintaa tehostamalla. Toteutusaika on vuosina ja kokonaiskustannusarvio on , josta Oulunkaaren omarahoitusosuus (koordinaatio ja oma hanke) 25 % on Muut Lisäksi hankerahoitusta on haettu tai tullaan hakemaan kokonaisuuksille Sosiaalisujuva, Sotejohtamisen tiekartta/oulunkaaren osahanke, lapsiperheiden Tukeva-toimintamallien juurruttamishanke sekä SOHVI-hanke (sosiaalisen hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittäminen sosiaalialan ammattikorkeakouluverkostossa). 15

16 6 Talousraami ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset mahdollisia. SIMON KUNTA TP 2010 TA 2011 TA 2012 Muutos% Perhepalvelut Tuotot ,26 Kulut ,54 Netto ,97 Terveyspalvelut Tuotot ,15 Kulut ,97 Netto ,01 Vanhuspalvelut Tuotot ,37 Kulut ,80 Netto ,49 Oma tuotanto yhteensä Tuotot ,60 Kulut ,03 Netto ,10 Työllistäminen ,10 Tukipalvelut ,96 Sote hankkeet ,28 Sisäiset ,34 Oma tuotanto yhteensä ,96 Erikoissairaanhoito Tuotot 0 0 Kulut ,96 Netto ,96 Koko kunta yhteensä Tuotot ,60 Kulut ,77 Netto ,58 16

17 7 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 8 Sopimuksen liitteet Palvelujen järjestämissuunnitelma Talousarvio Sopimuksen seuranta Palvelujen järjestämissopimuksen toteutumista seurataan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kvartaaleittain toteutettavalla laajemmalla väliarvioinnilla talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Keskeisenä työkaluna seurannassa hyödynnetään myös Oulunkaaren kuntayhtymän käytössä olevaa Maisema-mallia. Palvelujen järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan väliraporttien yhteydessä ja seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 10 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Kirsti Ylitalo-Katajisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Esko Tavia Kunnanjohtaja Simon kunta 17

18 LIITE: Maisema-yhteenveto TILAUS Aikuispsykososiaaliset Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 (valtuusto) Talousarvio 2012 (hallitus) Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset NETTO

19 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet Aikuissosiaalityö / asiakasperhe Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus toimeentulotukiasiakkaista 0 % 0 % 0 % Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Välitystiliasiakkaat Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä oleva Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhtensä Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 2,61 2,26 2,56 Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 6 % 6 % 7 % Hoito ja hoiva / asiakas Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto

20 Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä Hoito ja hoiva joista hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 2,18 2,20 2,20 piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, hoitosuunnitelman 11 % 12 % 14 % piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,16 3,29 3,18 Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 10 % 11 % 11 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,73 3,75 3,71 Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 3 % 3 % 4 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Kulut yhteensä Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias

21 Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 98 % 98 % 97 % Kuntoutus Terapia-asiakkaat Kuntoutus / terapia-asiakas Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat Kuntoutus / kuntoutusasiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas Kuntoutus / hoitopäivä Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat Kuntoutus / asiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Rintamaveteraani kuntoutusasiakkaat (kaupunki) Kuntoutus / asiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Rintamaveteraani kuntoutusasiakkaat (valtio) Kuntoutus / asiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Kustannukset yhteensä Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa Kuntoutus Ulkokuntien osuus Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas Perhepalvelut / asiakas

22 Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Avohuolto, asiakas Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä Perhepalvelut / hoitopäivä Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 2 % 2 % 2 % Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat Perhepalvelut Jonotusaika kk Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 7 % 2 % 7 % Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Kulut yhteensä Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 32 % 32 % 34 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 93 % 93 % 116 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 54 % 54 % 55 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 558,00 320,00 0,00 (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 1,10 1,07 0,00 Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä Suun terveydenhuolto Tuotot Suun terveydenhuolto Netto / asiakas Suun terveydenhuolto Netto / asukas

23 Suun terveydenhuolto Netto Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vaikeavammaisten palveluasuminen hoitopäivät Vammaispalvelut /hoitopäivä Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vammaisten työtoiminta, asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEEN SÄ Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO Vammaispalvelut Kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut

24 Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut YH TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut/asiakas Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot YH TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden NET TO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas Vastaanotto / asiakas Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen lääkäripalvelujen 56 % 56 % 56 % peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista käynneistä Vastaanotto Terveysasemien asiakastyytyväisyys 0,00 0,00 0,00 (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille 19,33 25,50 0,00 (vrk) (keskiarvo) Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas Vastaanotto / asiakas Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto

25 Vastaanotto Laboratoriotutkimukset Vastaanotto / tutkimus 7,9 9,3 5,1 Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Röntgentutkimukset Vastaanotto / tutkimus 48,6 63,8 73,9 Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Sairaankuljetukset Vastaanotto / kuljetus Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Kulut yhteensä Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen asukas Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen