Järjestämissopimus 2012

Transkriptio

1 Järjestämissopimus 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Utajärven kunta LUONNOS Päivitetty Toimitettu kuntaan

2 Sisällys 1 Sopimuksen osapuolet Sopimuksen kesto Palveluprosessit ja -rakenne Investoinnit Hankkeet Talousraami ja sen kohdentaminen Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Sopimuksen liitteet Sopimuksen seuranta Allekirjoitukset LIITE: Maisema-yhteenveto

3 Järjestämissopimus vuodelle 2012 Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä budjettiraamista. Järjestämissopimus perustuu valtuustokausittain linjattavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, Ii Vastuuhenkilö: Kirsti Ylitalo-Katajisto, kuntayhtymän johtaja Utajärven kunta Laitilantie 5, Utajärvi Vastuuhenkilö: Kyösti Juujärvi, kunnanjohtaja 2 Sopimuksen kesto Sopimus on voimassa Palveluprosessit ja -rakenne Seuraavassa on palvelualoittain kuvattu palveluprosesseihin ja -rakenteisiin liittyvä tavoitetila, tausta ja perustelut, tarvittavat resurssit ja kustannusvaikutukset vuodelle Perhepalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Sosiaalityö Lastensuojelutyön toimintakäytäntöjä on kehitetty. Utajärvellä on paljon asiakkaita lastensuojelussa ja työkäytännöissä on kehitettävää. Perhepalvelujohtaja koordinoi. Perheneuvolatoiminta on järjestetty seudullisena verkostomaisena rakenteena. Sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden palvelu, jonka järjestämisessä on pienillä kunnilla vaikeuksia. Yksikössä tulee olla perhe- Toteutetaan työnjaollisesti siten, että Pudasjärven perhepalvelujen palveluesimies koordinoi. 3

4 neuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä sekä konsultoiva psykiatri. On järkevää luoda seudullinen perheneuvolan rakenne, joka perustuu koko yhteistoiminta-alueen osaamisen hyödyntämiseen ja alueen asiakasmäärien tarkkaan analyysiin. Sitä kautta voidaan rakentaa asiakasmääriä ja asiakarpeita vastaava optimirakenne perheneuvolatyölle. Perheterapiatyön resurssia on vahvistettu. Lapsiperheiden tuen tarve ja ongelmat ovat monimutkaistuneet. Psykologityövoimaa on vaikea saada. Perhepalvelujen lähiesimiehillä on osana virkatehtäviä asiakastyötä. Kohdistetaan Pudasjärven perhepalvelujen esimiehen asiakastyön työpanosta terapiatyöhön, koska hänellä on siihen soveltuva koulutus ja työkokemus, näin ko. palvelua ei tarvitse ostaa kokonaan ostopalveluna. Perheneuvolatyön koordinaattori tekee asiakastyönä perheterapiatyötä seudullisesti. Lastensuojelun sijaishuoltoon on saatu rekrytoitua perhehoitajia. Lastensuojelu on alueella laitosvaltaista. Lastensuojelulain mukaan lapset tulee sijoittaa sijaishuoltoon ensisijaisesti sukulaissijoituksiin, taikka perhehoitoon. Alueella on ollut tähän mennessä liian vähän, tai ei ollenkaan perhehoitajia. Perhehoitajien rekrytoinnin tulee olla keskitettyä ja suunnitelmallista ollakseen tuloksellista. Perhepalvelujohtaja koordinoi. Perhehoitajien koulutuskustannukset, palkkiot ja kustannusten korvaukset. Ei lisämäärärahan Tarvittavat määrärahat ovat jo tällä hetkellä lastensuojelun laitoshuollon määrärahoissa. Kuntouttavan työtoimintaan on luotu toimivat käytännöt yhteistyössä kunnan kanssa. Kuntouttava työtoiminta on lakisääteinen sosiaalipalvelu. Kuntouttavan työtoiminnan henkilöstöresurssi peruskunnan puolelle. Toiminnan kehittäminen toteutetaan omana kehittämistoimintana. tarvetta Oulunkaaren kuntayhtymän puolella. 4

5 Seudullinen oppilashuollon strategia on valmistunut ja strategia toimii osaltaan koulukuraattorityön kehittämisen välineenä. Peruskunnilla on ollut osittain omia oppilashuollon strategioita. Koska Oulunkaaren hoitama kouluterveydenhuolto sekä koulukuraattori- ja koulupsykologityö on osa oppilashuoltotoimintaa on perusteltua tehdä oppilashuoltotyön kehittämistä varten kuntien kanssa yhteinen seudullinen strategia oppilashuoltoyön kehittämisen välineeksi. Strategiatyöryhmä ja siihen käytettävä työaika. tarvetta, työ tehdään virkatyönä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvän Virta-hankeen myötä on saatu edistettyä vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja heidän kuntoutumistaan sekä kiinnittymistään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palveluverkoston toimintaa tehostamalla. Tunnuslukujen kertomana Oulunkaaren alueella on paljon nuoria toimeentulotukiasiakkuudessa, koulutuksen ulkopuolella, he kärsivät yksinäisyydestä ja heillä on päihteidenkäyttöä. Palveluverkostoa on kehitettävä niin, että monitoimijaisella jalkautuvalla työotteella saamme nuoret tarvittavan tuen piiriin ajoissa tukeaksemme heidän selviytymistään ja hyvinvointiaan. Toteutetaan Virta-hankkeen kautta. Hankkeella on 25 % projektityöntekijä (Iin sosiaalitoimiston sosiaaliohjaaja) ja jokaisella palvelualueella yksi työntekijä tekee 10 %:n työpanoksella hankkeen projektityötä alueella, jotta koordinaatiohankkeen (Kainuun maakunta -kuntayhtymä) ja Oulunkaaren osahankkeen toimenpiteet saadaan jalkautettua ja juurrutettua alueelle. Toteutetaan Virta-hankkeen kautta. Kustannusvaikutukset koostuvat projektityöntekijöiden palkkauskustannuksista ja esim. koulutuskustannuksista. Oulunkaaren omarahoitusosuus 25 % = jakautuen vuosille Kuntakohtaiset rahoitusosuudet jakaantuvat asukasmäärän mukaisessa suhteessa. Sähköisten palvelujen kehittäminen on käynnistynyt ja ensimmäisenä pilottina on toimeentulotuen sähköinen palveluprosessi. Sähköisiä palveluja tarvitaan asiakkaille käyttäjälähtöiseksi joustavaksi vaihtoehdoksi sellaisiin palveluihin, jossa aina ei tarvita henkilökohtaista asiointia toimistolla. Näin myös työntekijöiden työaikaa saadaan suunnattua niihin asiakkaisiin, jotka eniten hyötyvät ammatillisesta työstä. Toteutetaan asiaa koskevan kehittämishankkeen kautta. Vastuuhenkilö sosiaalijohtaja. Toteutetaan Sosiaalisujuva-hankkeen kautta. Ei vielä päätöstä hankerahoituksesta. 5

6 Vammaispalvelut Erityisryhmien asumisolosuhteita on kehitetty yhteistyössä kunnan kanssa; riittävä määrä asuntoja, asumisen tukipalvelut toimivat. Palvelujen järjestämisstrategian ja valtakunnallisten suositusten mukaisesti erityisryhmien asumispalvelut on mahdollisimman pitkälle järjestetty normaalisuusperiaattella omissa asunnoissa asumisen tukipalvelujen turvin. Kunnissa on ollut huonosti saatavissa pieniä asuntoja, joita ko. asiakasryhmä tarvitsisi. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Vastuuhenkilöt perhepalvelujohtaja ja erityisryhmien asumispalveluvastaava. Asumisen taitojen opetteluun liittyvän toimintamallin mahdollisesti tarvitsemat lisäresurssit. Asuntojen tavoitelukumäärä tarkentuu. Tarkentuu. Mahdollisesta lisämäärärahasta neuvotellaan kuntaneuvotteluissa. Työ- ja päivätoiminta Asumispalveluista eriytetyn työja päivätoiminnan sisällöllinen kehittäminen. Työ- ja päivätoiminta siirtyy uudelle hyvinvointitalolle vuonna Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Mahdollinen lisävuokrakustannus. Päihdepalvelut Päihdehuollon avohuollon erityispalveluja tuotetaan lähipalveluna ja työn sisältöjä on kehitetty. Ostettu aikaisemmin Oulun kaupungilta, mistä sitä ei enää saa ostopalveluna. On myös vaikuttavampaa tuottaa lähipalveluna, koska asiakasryhmät tarvitsevat uudenlaisia päihdetyön työkäytäntöjä ja vaikuttava päihdetyö edellyttää tiivistä yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa. Asiakaspalvelujen ostot. Vastuuhenkilö päihdetyön koordinaattori, Utajärvi- Vaalan perhepalvelujen palveluesimies. Hyödynnetään Innokylän työkaluja. Esim. nuorten päihdehoitopolku on mallinnettu ja sitä toteutetaan jalkautuvalla työskentelyotteella. Neuvolapalvelut Moniammatillisia työn toimintamalleja on kehitetty ja ne on otettu käyttöön yhteistyössä kunnan varhaiskasvatuspalvelujen kanssa. Neuvola-asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset; yhdessä päivähoidon henkilökunnan kanssa suoritettava Lene-testi (lasten neurologinen testi) + muu tarvittava moniammatillinen yhteistyö päivähoidon kanssa erityisen tuen tarpeessa olevien lasten tukea varten. Toteutetaan Tukeva 2 -hankkeen kautta. Lastenneuvolatyössä on ollut riittävä henkilöstöresurssi. Ajoittain on ollut vaikeuksia täyttää 1/2 vakanssia. Edellyttää, että 1/2 vakanssi on täytettynä. 6

7 Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tehdään säännöllisesti ja toimintamallia on kehitetty seudullisesti. Tarvitaan seudullisesti yhtenäisiä toimintakäytäntöjä. Toteutetaan Virta-hankkeen kautta ja omana kehittämistoimintana. Terveyspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Vastaanotto Joustava, asiakaslähtöinen ja oikea-aikainen palvelu lääkärien ja hoitajien vastaanotolla. Sitä tuetaan hyvin toimivalla puhelinpalvelulla ja sähköisillä palveluilla. Vastaanottotilat ovat rakenteellisesti saneerattu ja vastaavat hyvin nykyaikaiseen toimintatapaan. Riittävä lääkäri- ja hoitajaresurssi ympärivuotisesti. Ei kustannusvaikutuksia. Lääkärityövoima on vakiinnutettu. Syksyllä 2011 on täytetty kaikki kolme lääkärin virkaa. Ei vaadita lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. Osallistutaan aktiivisesti Hyvä vastaanotto -hankkeeseen (osa Sujuva-hanketta). Tavoitteena toimintamalli, jolla käytettävissä oleva resurssi hyödynnetään optimaalisesti. Varmistetaan oikea-aikainen vastaanotolle pääsy jonottamatta. 30 henkilötyöpäivää hankkeen puitteissa. Sähköinen palvelu on käynnistetty (Sujuva-hanke). Omahoitoalusta on avattu asiakkaiden käyttöön vuoden 2012 alusta. Palvelun käyttö on saatu niin laajaksi vuoden 2013 loppuun mennessä, että se merkittävästi tukee nykyistä toimintaa useilla terveyspalvelujen lohkoilla. Sähköisellä palvelulla kuntalaiset pystyvät aluksi varaamaan näytteenottoaikoja laboratorioon ja katselemaan omia laboratoriotuloksiaan sekä kommunikoimaan henkilökunnan kanssa suojatulla sähköpostilla. Myöhemmin tulevat mahdollisiksi ajanvaraukset vastaanotoille. Toteutetaan Sujuvahankkeella. Hankkeen omarahoitusosuus. Kuntoutus Koko kuntayhtymän alueella on erityisenä kehittämiskohteena lasten kuntoutus. Lasten kuntoutukseen panostaminen on vaikuttavaa ennaltaehkäisyä. Ei vaadi lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. 7

8 Mielenterveystyö Avohoitopainotteisuutta on kehitetty edelleen lääketieteellisin ja hoidollisin perustein. Sairaalassa laitoshoidossa olleille järjestetään tarvittaessa 24/7-hoitoa palvelukodeissa, ja palvelukodeissa kuntoutuneille järjestetään tuettua palveluasumista ja itsenäistä asumista päivätoiminnan tuella. Psykiatrinen hoito on edelleen liian laitosvaltaista. Avohoito on hoidettavien kannalta kokonaisuudessaan mielekkäämpää ja yhteiskunnan kannalta monin tavoin järkevämpää. Aktiivinen työ sairaanhoitopiirin suuntaan kaikilla vaikuttamisen tasoilla psykiatristen sairaalapaikkojen vähentämiseksi ja tällöin vapautuvien resurssien suuntaamiseksi avohoitoon. Tässä onnistuminen vähentää merkittävästi psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksia. Etenkin ennalta ehkäisevän mielenterveystyön kannalta olisi tärkeää saada täytettyä avoinna oleva psykologin vakanssi. Yhtymähallituksen päätöksellä Utajärvi-Vaala -palvelualueen psykologivakanssin kotipesä siirrettiin Vaalasta Utajärvelle. Palkkakustannusten ja työpanoksen jakautuminen: suunniteltu Utajärvi 60 % ja Vaala 40 %. Vakanssi täytetään niin pian kuin siihen löytyy pätevä ja sopiva työntekijä. Kustannusvaikutus: 60 % psykologin palkkakuluista (n ) ja materiaalihankinnat noin Osastohoito Osastopaikkojen käytetään ensisijaisesti lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon. Kaikki erikoissairaanhoidosta tarjottavat potilaat otetaan välittömästi jatkohoitoon. Hoitopäiviä myydään myös Oulunkaaren ulkopuolisille kunnille. Osaston hoitopaikkojen määrä on otettava arvioinnin kohteeksi. Oulun kaupunki on ollut viime vuosina selvästi suurin hoitopäivien ostaja. Toukokuussa 2011 Oulussa on tehty päätös, että oululaiset hoidetaan omassa kaupungissa. Sen jälkeen Oulu on ostanut vain yksittäisiä hoitopäiviä, eikä korvaavia ostajia ole näköpiirissä. Yöpartiotoiminnan siirtyminen kotihoitoon. Hyvä yhteistyö vanhuspalvelujen ja erityisesti kotihoidon kanssa. Selkeiden kriteerien sopiminen vapautuvien paikkojen täyttämisessä. Osaston tulot ovat romahtaneet vuoden 2011 kuluessa eikä muutosta vuodelle 2012 ole nähtävissä Arvioitu tulojen vähennys vuonna 2012 noin Menot ennallaan. Suun terveydenhuolto Toiminta on turvattu tasolle, jossa pysytään hoitotakuun rajoissa myös vuona Hoitotakuu toteutuu. Ei vaadi lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. Röntgenin digitalisointi. Siirtyminen nykyaikaan. Vaikutus kunnan investointeihin Työterveyshuolto Tth:n järjestäminen harmonisoidaan Oulunkaarella. Perusedellytys tth:n jatkamisena omana toimintana on, että saadaan rekrytoitua tth:n ylilääkäri koko kuntayhtymän tarpeisiin. Koko kuntayhtymää koskeva kilpailutus järjestettävä, mikäli edellytykset omana työnä tehtävälle tth:lle eivät täyty. Ei vaadi lisävakansseja. Vuodelle 2012 ei muutosta. 8

9 Erikoissairaanhoito Perustason erikoissairaanhoidon selvitystyö on saatu päätökseen. Erikoissairaanhoidon käytön ja kustannusten optimointi. Perustason erikoissairaanhoidon järjestäminen terveysasemilla. Simo Kokon ja Lauri Nuutisen tekemä selvitys valmistuu vuonna Työaikaresurssi Oulunkaaren asiantuntijoilta. Tarkentuu. Vanhuspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Kotihoito Omaishoidon tuen määräraha on ollut riittävä. Omaishoitajien vapaapäivien järjestelyt ja palveluohjaus ovat toimineet hyvin. Omaishoidon tuen asiakkaita vuonna 2011 on ollut 31. Määräraha Omaishoidon vapaapäivät on voitu järjestää hoitoosastolla. Vanhuspalvelujohtaja vastaa omaishoidon tuen myöntämisestä. Omaishoidon tuen määräraha on vuoden 2011 tasolla eli On selvitetty palvelusetelikäytännön käyttöön ottamisen hyödyt ja haitat. Selvitetään palvelusetelin käyttötarve ja kustannukset Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Vastuutahot: järjestämiskeskus ja vanhuspalvelujohtaja. Kotihoidossa on otettu käyttöön seudullisesti yhtenäiset toimintamallit. Kotihoidon palveluiden oikea kohdentaminen ja myöntämisen kriteereiden täsmentäminen. Tiimien asiakastyön kehittäminen ja henkilöstöresurssien oikea tehtäväkohtainen kohdentaminen. Kirjaamiskäytäntöjen tarkentaminen ja tehostaminen. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Yöpartiotoiminta tuotetaan vanhuspalvelujen omana toimintana; jatketaan vuonna Asiakkaiden hoitoisuus lisääntynyt, selkeä tarve ja perusteet yöhoidolle ovat olemassa. Yöpartiotoiminta käynnistetty kesäkuussa Ei lisämäärärahavarausta vuodelle Kaksi vakanssia vuonna Kustannusvaikutus n

10 Kotihoidon palveluprosessin johtamista on kehitetty seudullisesti. Palvelujen oikea kohdentaminen. Oikea henkilöstörakenne. Kotihoidon kustannustietoisuus. Vaihtoehtoiset toimintamallit. Toteutetaan erillisen hankkeen avulla. Ei vielä hankerahoituspäätöstä. Toteutetaan Johtamisen tiekartta -hankkeen kautta. Ei vielä hankerahoituspäätöstä. Ikäihmisten päivätoiminnan sisältöjä on kehitetty. Kehittämistyössä on hyödynnetty seudullista ja alueellista osaamista. Jatketaan seudullista yhteistyötä kotihoidon esimiesten ja päivätoiminnan vastuuhenkilöiden kanssa. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Asumispalvelut Ikäihmisten asumisolosuhteita on kehitetty yhteistyössä kunnan kanssa. Ikäihmisille on tarjolla toimintakykyä tukevia senioriasuntoja. Prosessi on työvaiheessa, uudistalo rakenteilla Utajärven keskustaan, valmistuu vuonna Vastuutahot: järjestämiskeskus ja vanhuspalvelujohtaja. Hoito- ja palveluketju on toiminut hyvin ja paikkalukumäärä on ollut riittävä palvelutarpeisiin nähden. Tilannetta on seurattu kuntaneuvotteluissa. Hoidonporrastusta ja palveluketjun toimivuutta seurataan ja arvioidaan SAStyöryhmän avulla. Asumispaikkojen määrä on 30. Vastuutahot: järjestämiskeskus ja vanhuspalvelujohtaja. Tarkentuu. Hoitajia on 17,5 työntekijää. Mitoitus, kun hoidetaan yksiköiden ulkopuoliset 18 asiakasta on 0,36 työntekijää / hoidettava. Toiminnan muutokset Pääskylässä ja vaikutukset henkilöstömitoitukseen. Pääskylän remontin myötä yksikön toiminta on muuttunut siten, että yksiköstä on tehty haasteellisesti käyttäytyvien muistisairaiden yksikkö. Asumispalvelujen henkilöstömitoitus on suosituksiin nähden alhainen. Alhaisen henkilöstömitoituksen ja Pääskylän toiminnan muuttumisen myötä asumispalveluihin tarvittaisiin yksi lähihoitajan vakanssi lisää. Yhden lisävakanssin kustannusvaikutus n Ko. vakanssi ei sisälly talousarvioesitykseen. Hoivahoito Hoito- ja palveluketju on toiminut hyvin ja paikkalukumäärä on ollut riittävä palvelutarpeisiin nähden. Tilannetta on seurattu kuntaneuvotteluissa. Hoivahoidon paikkaluku suosituksiin nähden on riittävä. Nykyinen pitkäaikaishoitopaikkojen määrä on 15, joista 2 paikkaa käytössä vuorohoidon paikkoina. Vastuutahot: järjestämiskeskus ja vanhuspalvelujohtaja. Tarkentuu. 10

11 Vanhuspalvelujen yhteinen tavoite: Apteekkilääkejakelun käyttöön Hyödyt: Apteekki vastaa ottamisen hyödyt ja haitat on lääkärikonsultaatioista, selvitetty. Apteekkilääkejakelu reseptiliikenteestä ja lääkityskorttien tarkistuksesta on otettu käyttöön, mikäli se on suunnitelman perusteella osoittautunut hoitotyön laatua ja kusjakelusta. Asiakkaat hyöty- sekä koneellista lääkkeentannustehokkuutta parantavaksi vät lääkekustannuksissa, toimintamalliksi. hoitohenkilöstön resurssia vapautuu varsinaiseen hoitotyöhön. Tavoitteena on lääkevirheiden väheneminen ja turvallisen lääkehoidon takaaminen. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana.. Vastuuhenkilöt: vanhuspalvelujohtaja ja terveydenhuollon koordinaattori. Selvitys valmistuu 11/2011 mennessä. Riippuu toimielimen päätöksestä, tuleeko kunnan vai asiakkaan maksettavaksi, tai mikä on asiakkaan maksuosuus kokonaiskustannuksista. Palvelualojen yhteiset Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Yhteiskäyttöautoja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti. 2 autoa kotihoidossa ja 2 autoa ateria- ja henkilökuljetuksissa Utajärvi-Vaalan alueella. Käyttöä seurataan ja autojen mahdollinen lisätarve arvioidaan. Arvioitu säästö n / auto / vuosi. Logistiikkaa on kehitetty vuonna 2011 laaditun selvityksen pohjalta yhteistyössä kunnan kanssa. Kuntalogistiikan kehittämisen tarve esim. henkilökuljetusten osalta tällä hetkellä isot kuntakohtaiset erot. KOKO-logistiikkaselvitys valmistuu loppuvuonna Täsmentyvät suunnitelman pohjalta. Tavoitellaan palvelun laadun parantumista, kustannussäästöjä ja tarkoituksenmukaista henkilöstön työpanoksen kohdentamista. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen (Hyte) vastuut, työnjako ja tehtävät on määritelty jäsenkuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset on laadittu. Seudullinen hyvinvointikertomus on laadittu voimaan astuneen uuden terveydenhuoltolain mukaisesti terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen tulee panostaa kunnissa ja kuntayhtymissä. Tavoitteena on myös tukea kuntalaisten omaa aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Seudulliset Hyte-työryhmät toimivat. Seudullisen Hytekoordinaattorin tarve ja vastuut on määritelty. Toteutetaan kuntalaisten hyvinvointikyselyt yhteistyökumppaneiden kanssa. Mahdollinen Terveempi Pohjois- Suomi 2 -hanke. Tarkentuvat vuonna

12 Oulunkaaren valmiussuunnitelmat (yleinen ja toimialakohtaiset) on laadittu yhteistyössä peruskuntien kanssa. Toimialakohtaiset suunnitelmat: sote, tukipalvelut, viestintä. Oulunkaaren ja peruskuntien tulee yhteistyössä laatia lakisääteiset valmiussuunnitelmat. Valmiussuunnittelutyöstä vastaa Oulunkaarelle nimetty varautumistyöryhmä yhteistyössä peruskuntien vastuuhenkilöiden kanssa. Tarkentuu vuonna 2012: esim. koulutus ja harjoitukset. Suunnitelmat on siirretty soveltuvin osin sähköiseen tietokantaan (PPSHP). Vuoden 2012 aikana tavoitteena on organisoida vastuuhenkilöille tarvittava koulutus ja erikseen määriteltävä valmiusharjoitus. Oulunkaaren edustajat osallistuvat soveltuvin osin peruskuntien valmiusharjoituksiin. 4 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli euron investoinnit kunnassa. Suun terveydenhuolto: Digiröntgen, n euroa. Tarkentuu. 5 Hankkeet Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat hankkeet Oulunkaaren kuntayhtymässä vuonna Lisätietoja hankkeista ITTS-hanke ITTS = Implementing Transnational Telemedicine Solutions. Projektin toteutusaika on Projekti on yksi Northern Periphery ohjelman ns. strategisia hankkeita, joka kuuluu luonnon ja yhteisöjen kestävän kehityksen toimintalinjan ruraalien terveydenhuollon palveluiden toimenpidekokonaisuuteen. Kansainvälinen projektikonsortio muodostuu Oulunkaaren lisäksi 2 skotlantilaisesta, 1 norjalaisesta, 3 ruotsalaisesta, 2 irlantilaisesta, 1 pohjoisirlantilaisesta organisaatiosta sekä yhdestä kansainvälisestä teknologiayrityksestä. Projektin kokonaiskustannusarvio on 2,32 M, josta tukirahoituksen osuus on 1,58 M. 12

13 Projektin tavoitteena on implementoida etälääketieteen ratkaisuja arkipäivän käytäntöihin pohjoisessa periferiassa. Hankkeessa toteutetaan 10 pilottiprojektia kuudessa projektiin osallistuvassa maassa. Pilottien teemoja ovat videoneuvotteluun perustuva konsultaatio, mobiilit itsehoitomenetelmät ja kotona tapahtuva terveydenhoito (home-based health services). Oulunkaaressa hankkeen puitteissa on tavoitteena toteuttaa mm. virtuaalihoitajakokeilu kotihoidossa. Kytke hanke 17 kunnan alueella meneillään oleva AVH-potilaiden (AVH = aivohalvaus) kuntoutusketju -osahanke on osa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan alueilla toteutettavaa Kytke-hanketta. Kytke tarkoittaa asiakkaan ja kodin kytkemistä sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan hoito- ja palveluketjuun. Oulu Pohjoinen -alueen osahanke koordinoi ja suunnittelee aivohalvauskuntoutuksen prosessia. Oulu-Pohjoinen selvitystyö, peruserikoissairaanhoito Oulu-Pohjoisen alueella ollaan laatimassa selvitystyötä perustason erikoissairaanhoitoon. Selvitystyötä vetävät Simo Kokko ja Lauri Nuutinen ja sen on määrä valmistua keväällä Sujuva-hanke Sujuvan tarkoitus on varmistaa vastaanottopalvelut Oulunkaarella muuttamalla toiminta monikanavaiseksi ja asiakaslähtöiseksi uuden teknologian ja palveluohjauksen avulla. Hanke toteutetaan Oulunkaaren kuntayhtymän terveyskeskuksissa Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä, Vaalassa ja Simossa. Hankkeelle on saatu rahoitusta vuosille Pohjois-Suomen EAKR - toimenpideohjelmasta. Kokonaiskustannukset ovat euroa. Hankkeen puitteissa terveyskeskusten vastaanottotoimintoja tehostetaan, pitkäaikaissairauksien hoidon kokonaisuuden hallittavuutta tehostetaan sekä sähköisten palveluiden ja työvälineiden hyödyntämistä monikanavaisessa asioinnissa tehostetaan. Lisäksi tehostettua palveluohjausta hyödynnetään uuden teknologian käyttöönoton mahdollistamiseksi asiakastasolla. Tukeva 2 hanke Tukeva 2 -hankkeen päätavoite on Tukeva-hankkeen aikana luodun Oulunkaaren perhekeskustoimintamallin käytäntöön vieminen ja uusien toimintamallien pilotoiminen alueella. Pilotteja ovat mm. FILMii-elokuvapilotti, Pudasjärven perhekeskus, raskausajan moniammatilliset kotikäynnit, Exit -haastavasti käyttäytyvän nuoren tuen polku ja etäperhevalmennus. Moniammatilliset perhekeskustyöryhmät käynnistyvät sekä paikallisesti että seudullisesti. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivistetään. Oulunkaaren osahanke toteutetaan ajalla Hankkeen kustannusarvio on euroa, josta sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusosuus on 75%. Virta-hanke Eri alojen toimijat kokoavat ja kehittävät yhteistyössä keinoja asiakkaiden sosiaaliseksi vahvistamiseksi ja yhteiskuntaan kiinnittämiseksi Virta-hankkeen tuella. Työn yhtenä tavoitteena on kehittää asiakaslähtöinen ja vaikuttava palvelumalli, jossa asiakkaan osallisuus ja tasa-arvo lisääntyvät. 13

14 Hanketta hallinnoi Kainuun maakunta kuntayhtymä ja Oulunkaaren osahankkeen tavoitteena on saada vuotiaat nuoret voimaan hyvin, kuntoutumaan ja kiinnittymään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palveluverkoston toimintaa tehostamalla. Toteutusaika on vuosina ja kokonaiskustannusarvio on , josta Oulunkaaren omarahoitusosuus (koordinaatio ja oma hanke) 25 % on Asumisselvitys Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala) selvitetään mennessä kuntien ja kunnan yhtiöiden/liikelaitosten omistamien asuntojen määrä, laatu/kunto ja pitkän tähtäimen karkea kunnossapitosuunnitelma kiinteistökohtaisesti. Kartoitus on jatkoa Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman asuin- ja elinympäristöjen kehittämistyölle, jolla on Oulunkaaren kuntayhtymässä tehty selvitys rakentamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja teknisten palvelujen kehittämiseksi sekä selvitys haja-asutusalueen väestön tulevaisuuden asumisen ja palvelujen tarpeesta. Nyt kartoitetaan kuntien mahdollisuuksia vastata asukkaiden tuleviin asuntotarpeisiin. Muut Lisäksi hankerahoitusta on haettu tai tullaan hakemaan kokonaisuuksille Sosiaalisujuva, Sotejohtamisen tiekartta/oulunkaaren osahanke, lapsiperheiden Tukeva-toimintamallien juurruttamishanke sekä SOHVI-hanke (sosiaalisen hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittäminen sosiaalialan ammattikorkeakouluverkostossa). 14

15 6 Talousraami ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset mahdollisia. UTAJÄRVEN KUNTA TP 2010 TA 2011 TA 2012 Muutos-% Perhepalvelut Tuotot ,67 Kulut ,03 Netto ,14 Terveyspalvelut Tuotot ,04 Kulut ,33 Netto ,54 Vanhuspalvelut Tuotot ,08 Kulut ,26 Netto ,20 Leikkaukset Tuotot 0 Kulut Netto Oma tuotanto yhteensä Tuotot ,44 Kulut ,29 Netto ,06 Työllistäminen ,69 Tukipalvelut ,93 Sote hankkeet ,08 Sisäiset ,35 Oma tuotanto yhteensä ,79 Erikoissairaanhoito Tuotot ,00 Kulut ,95 Netto ,02 Koko kunta yhteensä Tuotot ,56 Kulut ,79 Netto ,54 15

16 7 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 8 Sopimuksen liitteet Palvelujen järjestämissuunnitelma Talousarvio Sopimuksen seuranta Palvelujen järjestämissopimuksen toteutumista seurataan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kvartaaleittain toteutettavalla laajemmalla väliarvioinnilla talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Keskeisenä työkaluna seurannassa hyödynnetään myös Oulunkaaren kuntayhtymän käytössä olevaa Maisema-mallia. Palvelujen järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan väliraporttien yhteydessä ja seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 10 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Kirsti Ylitalo-Katajisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Kyösti Juujärvi Kunnanjohtaja Utajärven kunta 16

17 LIITE: Maisema-yhteenveto TILAUS Aikuispsykososiaaliset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika Aikuispsykososiaaliset / asiakas Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä Aikuispsykososiaaliset Kulut Aikuispsykososiaaliset Tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas (netto)

18 Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset NETTO Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet Aikuissosiaalityö / asiakasperhe Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus toimeentulotukiasiakkaista 0 % 0 % 0 % Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita / asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Välitystiliasiakkaat Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä oleva Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhtensä Aikuissosiaalityö Kulut Aikuissosiaalityö Tuotot Aikuissosiaalityö Netto Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 2,61 2,26 2,56 Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 7 % 9 % 7 % Hoito ja hoiva / asiakas Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto

19 Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä Hoito ja hoiva joista hoito- ja palvelusuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 1,89 1,89 2,51 piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, hoitosuunnitelman 33 % 35 % 31 % piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,16 3,29 3,18 Hoito ja hoiva / RAVA-piste Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 8 % 5 % 8 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,73 3,75 3,71 Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 4 % 4 % 4 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat Hoito ja hoiva Kulut Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Kulut yhteensä Hoito ja hoiva Tuotot Hoito ja hoiva Netto Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias

20 Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 96 % 96 % 96 % Kuntoutus Terapia-asiakkaat Kuntoutus / terapia-asiakas Kuntoutus jonotusaika kk Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat Kuntoutus / kuntoutusasiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas Kuntoutus / hoitopäivä Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat Kuntoutus / asiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Rintamaveteraani kuntoutusasiakkaat (valtio) Kuntoutus / asiakas Kuntoutus Kulut Kuntoutus Tuotot Kuntoutus Netto Kuntoutus Kustannukset yhteensä Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa Kuntoutus Ulkokuntien osuus Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen Perhepalvelut Ehkäisevä lastensuojelutyö, asiakkaat Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas Perhepalvelut / asiakas

21 Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Avohuolto, asiakas Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä Perhepalvelut / hoitopäivä Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 2 % 1 % 1 % Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Jälkihuolto, asiakkaat Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat Perhepalvelut Jonotusaika kk Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 11 % 3 % 7 % Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus Perhepalvelut / asiakas Perhepalvelut Kulut Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Kulut yhteensä Perhepalvelut Tuotot Perhepalvelut Netto Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 34 % 34 % 27 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 98 % 98 % 98 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 53 % 53 % 53 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon (keskiarvo) 44,40 70,50 0,00 21

22 Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä Suun terveydenhuolto Tuotot Suun terveydenhuolto Netto / asiakas Suun terveydenhuolto Netto / asukas Suun terveydenhuolto Netto Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vammaisten työtoiminta, asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEEN SÄ Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO Vammaispalvelut Kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut / asiakas Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot

23 Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut Vammaispalvelut Tuotot Vammaispalvelut Netto Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut YH TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut/asiakas Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot YH TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden NET TO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas Vastaanotto / asiakas Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen lääkäripalvelujen 67 % 67 % 80 % peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista käynneistä Vastaanotto Terveysasemien asiakastyytyväisyys 0,00 0,00 0,00 (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille 19,33 25,50 0,00 (vrk) (keskiarvo) Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas Vastaanotto / asiakas Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Laboratoriotutkimukset Vastaanotto / tutkimus 6,2 5,0 4,5 Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto

24 Vastaanotto Röntgentutkimukset Vastaanotto / tutkimus 19,2 93,9 119,3 Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Sairaankuljetukset Vastaanotto / kuljetus Vastaanotto Kulut Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Kulut yhteensä Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen asukas Vastaanotto Tuotot Vastaanotto Netto Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen