Vonna 1999 tuli kuluneeksi sata

Transkriptio

1 Pertti Saurola Vonna 999 tuli kuluneeksi sata uotta siitä, kun tanskalamen ehtori Hans Christian Comelius Mortensen ryhtyi rengastamaan kotipihansa kottaraisia alumiinirenkailla,j oihin oli kaiverrettu hänen nimensä ja osoitteensa. Mortensen julkaisi löytöilmoituksia jo ensimmäisistä rengastuksistaan - oli syntynyt uusi mullistava tutkimusmenetelmä, joka on edelleen keskeisessä asemassa lähes kaikilla lintutieteen osa-alueilla. Tämä kirjoitus antaa yleiskuvan rengastustoiminnasta Suomessa 999 (vrt. Saurola 998, 999). Rengastustoimiston johtamista projekteista on laadittu erilliset raportit vuodelta 999 (ks. Haapala ym. 2000, Saurola 2000a, b, Taivalmäki ym. 2000). 00 vuotta lintujen rengastusta - juhlakokous Helgolandissa ja Helsingissä (38), professori Juhani Lokki (43), professori Markku Orell (80), intendentti Pertti Saurola (227), lääninympäristöneuvos Ilkka Sten (243), intendentti Torsten Stjemberg (246) ja professori emeritus Seppo Sulkava (207 ). Osa esitelmistä julkaistaan Linnut 999 -vuosikirjassa. Kokouksen puheenjohtajina toimivat rengastajatoimikunnan puheenjohtaja, yliopistonlehtori Heikki Lokki (846) sekä vs. professori Hannu Pietiäinen ( 4 ). Juhlaillallisella puheen rengastajan naiselle ( diakuvin) piti kirjailija Hans Hästbacka (947). Vuoden 998 rengastajapokaali luovutettiin assistentti Martti Hariolle (347). Juliste rengastuksesta tehostamaan löytöjen raportointia Juhlavuoden antiin kuului myös rengastusta esittelevän julisteen julkaiseminen. Rengastaja Risto Haapala (3) on varsinaisen ammattinsa lisäksi myös taitelija, joka on vuosittain lahjoittanut tuotantoaan hyväntekeväisyyteen. Lions Club Imatra/Koski on Risto Haapalan taulujen myynnistä kertyneillä varoilla pystynyt tukemaan monenlaisia yleishyödyllisiä hankkeita. Kun Risto Haapala oli ilmoittanut Rengastustoimistolle saaneensa ko. Leijona-klubin tukemaan Suomen rengastustoimintaa, syntyi ajatus rengastusta esittelevän julisteen tuottamisesta. Julisteen avulla oli tarkoituksena levittää tietoa rengastuksesta ja näin tehostaa suuren yleisön tekemien rengaslöytöjen raportointia. Kun Risto Haapala painatukseen tarvittavien varojen lisäksi sai Stora-Ensolta lahjoituksena tarvittavan määrän paperia, oli seuraavana tehtävänä löytää taiteilija, joka olisi valmis suunnittelemaan ja tuottamaan julisteen. Rengastaja, taiteilija Riitta Pouttu (845) otti tehtävän vastaan ja upea juliste valmistui joulukuussa 999. Nyt on menossa viimeinen vapaaehtoista talkootyötä vaativa vaihe, julisteen levit- Rengastuksen juhlavuotta vietettiin kansainvälisellä tasolla Helgolandissa pidetyssä kongressissa, johon Suomesta osallistuivat Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Juhani Lokki sekä esitelmöitsijöinä rengastajatoimikunnan puheenjohtaja Heikki Lokki ja allekirjoittanut. Kongressin tieteellinen anti oli 73 esitelmää ja 54 posteria lintutieteen niiltä aloilta,joilla rengastus on tärkeä tutkimusmenetelmä. Suomessa rengastuksen juhlavuoden päätapahtuma oli rengastajakokous Helsingin yliopistolla, johon osallistui yhteensä 98 aktiivirengastajaa sekä 55 emeritustaja seuralaista. Kokouksen avauspuheen piti Helsingin yliopiston rehtori Kari Raivio. Esitelmöitsijöiksi oli lupautunut nimekäs joukko rengastajia: akatemiaprofessori Rauno Alatalo (rengastaja 378), tutkimusprofessori Harto Linden (363), kalastaja Pentti Linkola ~ ' --- CO oo.0.:: :::i n 00000' co 0) C () a: Rengastussummat Ringing totals pull. + fl. fl. pull. - t " C Vuosi/ Year Kuva. Vuosittaiset rengastusmäärät Suomessa Poikasrengastukset (musta) ja täysikasvuisten rengastukset (harmaa) on tilastoitu erikseen vasta vuodesta 968 lähtien. Sitä ennen vain kokonaissummat (valkea) ovat tiedossa. Fig.. Annual ringing tota/s in Finland in B/ack (pu/.) = nestlings, grey (fl.) = fu/-grown young, white = nestlings and fu/-grown young combined. j j LINNUT-VUOSIKIRJA

2 Muita valtakunnallisia seurantatutkimuksia Rengastuskatsaus 999 täminen kouluihin, kirjastoihin ja kaikkiin muihin julkisiin paikkoihin, missä se mahdollisimman hyvin toteuttaisi tehtävänsä. Rengastustoimisto internetissä Luonnontieteellinen keskusmuseo on muutaman vuoden tauon jälkeen saanut verkkosivunsa jälleen auki. Rengastustoimiston sivuilla on mm. lajikohtainen tilasto rengastusmääristä , kokoelma löytökarttoja, viime aikojen eksoottisimpia rengaslöytöjä ym. rengastuksesta kertovaa informaatiota. Lähiaikoina on mahdollista myös ilmoittaa rengaslöydöt verkon kautta. Rengastustoimiston kotisivujen osoite on inki. fi!b irdring/ Rengastustoimisto sai sihteerin Rengastustoimistoon perustettiin vuonna 999 toimistosihteerin virka. Virkaan valittiin 58 hakijan joukosta FM (maantieteilijä/biologi) Päivi Kare. Muilta osin toimiston henkilökunta säilyi ennallaan. Rengastajatoimikuntaan kuuluivat vuonna 999 Heikki Lokki (pj.), Annika Forsten (siht.), varsinaisina jäseninä Mikael Kilpi, Pekka Pouttu ja Martti Virolainen sekä varajäseninä Esko Pasanen ja Jussi Ryssy. Rengastustyöhön osallistui vuoden aikana 57 rengastaj aa. Poikasrengastuksia ensi kerran yli Vuonna 999 rengastettiin poikasta - enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja ensi kerran yli satatuhatta! Edellinen ennätys oli vuodelta 992 (kuva ). Vuoden 999 poikastilaston kärki muodostui seuraavaksi: sinitiainen, haarapääsky, talitiainen, kirjosieppo, harmaalokki, tuulihaukka, lapintiira, kalatiira, kalalokki ja naurulokki (liite ). Poikasten ja täysikasvuisten lintujen rengastusmäärät ryhdyttiin tilastoimaan erikseen vuonna 968, josta lähtien vain kirjosieppo ja talitiainen ovat kuuluneet joka vuosi poikasrengastuksissa "kymmenen kärjessä" -listalle. Esimerkiksi haarapääsky on tunkenut kärkikymmenikköön vasta EURINGin projektin ansiosta vuonna 997 ja tuulihaukka kahta vuotta aikaisemmin. Täysikasvuisten rengastusmäärä keskitasoa Viimeisten 32 vuoden aikana täysikasvuisten lintujen rengastussumma on ollut 2 vuotena parempi ja 9 vuotena huonompi kuin vuonna 999, jolloin rengastettiin yksilöä. Ennätysvuosi oli 995,jolloin peräti täysikasvuista lintua sai renkaan jalkaansa (kuva l ). Suurimmat lajikohtaiset vähennykset ennätysvuoden ja viime vuoden välillä olivat: urpiainen , hippiäinen , ruokokerttunen , pajulintu , kuusitiainen , hömötiainen-3 300, punarinta ja pähkinähakki Näiden vähennysten summa on Ainoa laji, jota rengastettiin paljon enemmän kuin ennätysvuonna oli haarapääsky, (vrt. Saurola 2000b ). Ero ( ) huippuvuoteen syntyi siis vaeltajien vähäisyydestä, Acro-projektin hiipumisesta ja lintuasemien vajaatoiminnasta. Sama todettiin myös vuotta 998 vuoteen 995 verrattaessa, jolloin ero oli peräti yksilöä. Vuosien 998 ja 999 ero ( ) puolestaan johtui haarapääskyprojektin tehostumisen lisäksi ko. vuosien välisestä huomattavasta erosta lähes kaikkien lajien pesimistuloksessa (Haapala ym. 2000). Täysikasvuisten rengastuksessa projektilaj i haarapääsky oli vuonna 999 selvästi ykkösenä perässään ruokokerttunen, talitiainenja pajulintu. Myös haarapääskyrengastusten yhteissumma (0% kokonaissummasta!) oli kirkkaasti suurempi kuin seuraaviksi sijoittuneiden talitiaisenja sinitiaisen. Vain seitsemän kertaa aikaisemmin yhtä lajia on yhden vuoden aikana rengastettu enemmän kuin haarapääskyjä vuonna 999. Talitiainen on ylittänyt haarapääskyn ennätyksen vuosina 972, 973, 975, 979, 980 ja 98 ja pajulintu vuonna 994. Rengastusten kokonaismäärä yli 7,6 miljoonaa Yhteensä suomalaista lintua on vuosina saanut metallirenkaan nilkkaansa. Vuoden 999 osuus kokonaissummasta oli rengastusta. Vuosisumma on ollut suurempi vain vuosina 989 ja (kuval ). Kaikkien aikojen tilastossa eniten rengastetut lajit ovat. talitianen, 2. kirjosieppo, 3. pajulintu, 4. hippiäinen, 5. naurulokki, 6. punarinta, 7. ruokokerttunen, 8. sinitiainen, 9. urpiainenja 0. hannaalokki (liite ). Näiden kymmenen kärkilajin yhteissumma on lähes puolet ( 45%) kokonaissummasta. Kun Acro-projekti alkoi, ruokokettunen nousi muutamassa vuodessa kärkilajienjoukkoon. Haarapääskyprojekti on ollut käynnissä vasta kolme vuotta, mutta laji on kaikkien aikojen tilastossa noussut jo sijalle 7. Jos projektin teho säilyy, tänä vuonna jäävät taakse kalalokki, hömötiainen ja räkättirastas. Nämä esimerkit osoittavat, että rengastusta pystytään järkevillä projekteilla ohjaamaan haluttuun suuntaan. Lajikohtaisia rengastusennätyksiä Seuraavat lajikohtaiset rengastusennätykset kirjattiin vuonna 999 (liite ). Poikasrengastukset: merimetso 309, harmaahaikara 25, valkoposkihanhi 44, kanahaukka 2 3, tuulihaukka 4 496, tunturihaukka 9, lapintiira 4 2, varpuspöllö 923, viirupöllö 2 62, haarapääsky 8 642, haarapääskynja räystäspääskyn risteymä 6, sini tiainen ja naakka yksilöä (huom. edellisessä raportissa painovirhe, oikea luku on 662). Täysikasvuiset: valkoposkihanhi 03, ruisrääkkä 45, haarapääsky 5 492, peukaloinen 70 ja pajusirkku yksilöä. Näistä merimetso, harmaahaikara, varpuspöllö, haarapääsky, peukaloinen ja naakka olivat vastaavalla tavalla ennätyslajeja myös vuotta aikaisemmin. Valkokurkkusirkku saatiin vuoden 999 aikana kokonaan uutena lajina Suomessa rengastettujen lintulajien luetteloon. Löytöilmoituksia käsiteltiin kappaletta Vuoden 999 aikana rengastustoimisto käsitteli yhteensä löytö- ja kontrolli-ilmoitusta, joista puolet oli värirenkaiden lukukontrolleja. Löytörekisteriin tallennettujen tapaamisilmoitusten kokonaissumma oli viime vuoden lopussa Jos samalta paikalta(< 0 km päästä) lyhyen ajan sisällä ( < 3 kk) saadut löydöt jätetään "vähemmän mielenkiintoisina" pois laskuista, edellä mainitut luvut korvautuvat taulukon loppusummilla 8 53 ja Kuten aikaisemmin (Saurola 999) on selvitetty, vuosikatsauksessa ilmoitettava löytöjen määrä ei ole yksikäsitteinen asia. Ensinnäkin on täysin makuasia, mitkä löydöt kelpuutetaan "mielenkiintoisiksi". Toi- 68 LINNUT-VUOSIKIRJA 999

3 Rengastuskatsaus 999 Muita valtakunnallisia seurantatutkimuksia seksi, osa löytö- ja kontrolli-ilmoituksista tulee toimistoon vasta pitkän ajan kuluttua löydön tekemisestä. Esimerkiksi vuoden 999 aikana löytörekisteriin tallennettiin taannehtivasti lähes lokkien värirenkaista usean vuoden aikana tehtyä lukuhavaintoa. Toisaalta taas esim. kolmen viimeisen talvikauden aikana luettuja merikotkien värirenkaita ei ole vielä ehditty ilmoittaa toimistoon. Ne tulevat aikanaan kirjautumaan sen vuoden tiliin, jolloin ne ilmoitetaan. Esim. vuosien merikotkakontrollit kirjautuivat vuodelle 997. Riittävän pitkän ajan kuluttua löydöt voidaan tietenkin taulukoida "oikein", joko rengastus- tai löytövuoden mukaan. Sten Vikströmin hurja helmipöllösyksy 999 Sten Vikström on vuodesta 984 lähtien rengastanut tehokkaasti helmipöllöjä Keski-Pohjanmaalla erityisesti Kokkolassa ja sen lähiympäristössä. Pesäpoikastenja pesivien aikuislintujen - myös koiraiden - rengastamisen lisäksi Vikström on syksyisin pyydystänyt vaeltavia helmi- ja varpuspöllöj ä nauhurin avulla. Vuosina hän on rengastanut yhteensä helmipöllöä eli 4 % tuona aikana Suomessa rengastetuista helmipöllöistä. Syksyn 999 saldo, 30 helmipöllöä rikkoi kaikki aikaisemmat syyspyynnin ennätykset. Rengastusten lisäksi lukuun sisältyi 43 kontrollia,joista 29 oli alunperin rengastettu pesäpoikasena, 2 pesivänä naaraana ja 2 syksyllä jossakin muualla tai edellisenä vuotena. Kontrolleista hämmästyttävimmät tuottivat kaksi -kv. lintua, jotka Johannes Wiehn oli rengastanut Valkealassa samasta poikueesta peräkkäisillä numeroilla CH-3685 ja CH Vikström kontrolloi ne peräkkäisinä öinä 5. ja 6. syyskuuta Kokkolassa 372 km päässä rengastuspaikalta! On lähes mahdotonta, että ne olisivat siirtyneet kyseisen matkan samassa tahdissa sattumanvaraisesti ilman keskinäistä kontaktia. Käenpiian alamäki 500+ U) 250+ Käen piika täysikasvuiset/ full-grown Jynx torquilla poikaset/ nestlings yhteensä / total 0) C: n i o:: ooo+ :~ -- CO 'ui.::c. en 750+ ::::i CO 0) C () a: Koska käenpiika tulee olemaan BirdLife Suomen projektilaji kesällä 2000, on paikallaan tarkastella, mitä rengastusaineistomme kertoo käenpiiasta, jota runsaisiin lajeihimme soveltuvat seurantamenetelmät eivät tarkasti tavoita (Väisänen 999). Rengastusaineisto antoi vihjeen käenpii ooo~~ i 0 n -i 'l ~ ~ illlillil Ii,- C') l{) r--- 0),- C') l{) r--- 0),- C') l{) r--- 0),- C') l{) r--- 0),- C') l{) r--- 0) l{) l{) l{) l{) l{) (0 (0 (0 (0 (0 r--- r--- r--- r--- r--- CX) CX) CX) CX) CX) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0) 0),- Vuosi/ Year Kuva 2. Käenpiian Jynx torquilla rengastusmäärät Suomessa Poikasrengastukset (musta) ja täysikasvuisten rengastukset (harmaa) on tilastoitu erikseen vasta vuodesta 968 lähtien. Sitä ennen vain kokonaissummat (valkea) ovat tiedossa. Fig. 2. Ringing totals of Wryneck, Jynx torquilla, in Finland in /ack (pu/.) = nestlings, grey (fl.) = fu/-grown, white = nestlings and fu/-grown young combined. kakantamme romahduksesta jo vuonna 984 (Saurola 987). Sodan jälkeen Suomen rengastusten kokonaismäärä kasvoi tasaisesti vuoteen 970 asti, jolloin saavutettiin se huippuvuosien taso, jolla edelleenkin ollaan (kuva ). Käenpiikoja on rengastettu eniten vuosina 972ja 973 (kuva 2). Kumpanakin vuotena yhteensä yli 500 korkkiruuvikaulaa sai renkaan jalkaansa. Poikasten osuudet olivat mainittuina vuosina 280 ja 233 yksilöä. Vuosina 998 ja 999 poikasmäärät olivat 6 ja 67 eli vain noin 0 % huippu vuosien tasosta. Täysikasvuisten lintujen rengastusmäärät olivat romahtaneet vastaavalla tavalla: vuosina 972 ja 973 luvut olivat 260 ja32javuosina 998ja 9994ja33. Voidaanko romahdus selittää siten, että kiinnostus kaikkien pönttölintujen rengastukseen oli hiipunut? Vertasin keskenään kaikkien tavallisten pönttölintujen poikasrengastusten määriä jaksoina ja Muutokset 20 vuoden aikana olivat: sini tiainen %, töyhtötiainen + 60%, leppälintu +92 %, kottarainen +86 %, hömötiainen +82 %, kuusitiainen +7 %, talitiainen -59 %, kirjosieppo -60 % ja käenpiika - 79 %. Näistä tali tiaisen ja kirjosiepon luvut ovat vertailussa käyttökelvottomia, koska Rengastustoimisto on aktiivisesti rajoittanut näiden lajien ylen- ~ ri määräistä massarengastusta. Sen sijaan kaikkien muiden pönttölintujen rengastusmäärät ovat 20 vuoden aikana kasvaneet erittäin paljon, joten käenpiian rengastusmäärien romahdusta ei voida selittää yleisellä pönttölintujen rengastusaktiviteetin laimenemisella. Soitin vielä varmuuden vuoksi Pentti Linkolalle, joka rengasti käenpiikaprojektinsa aikana vuosina yhteensä 85 poikasta eli 2 % koko maan summasta noina vuosina. Kysyin, kumpi katkaisi projektin vuonna 983: käenpiika vai Linkola? Vastaus oli naseva: käenpiika. Vilkaisin lopuksi lintuasemien rengastussummia samoilta jaksoilta kuin poikasrengastuksia. Lågskärinja Jurmon aineistot näyttivät vertailukelpoisimmilta. Vuosina Lågskärillä rengastettiin 207 käenpiikaa vain 28. Vastaavat luvut Junnosta olivat 92 ja 0. Suomessa rengastusta ei ole yritetty vakioida paitsi muutamissa erikoisprojekteissa (Acro, SSP, TSP) ja lintuasemilla. Tästä huolimatta uskon, että vakioimattomatkin rengastusmäärät antavat parhaimman kuvan käenpiikakantamme kehityksestä viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Juuri pönttölintujen osalta olisi erittäin helppoa perustaa seuranta-alueita, joilla pöntötys pidetään tarkalleen samana vuodesta toiseenjajoilla tehdyt rengastuk- LINNUT-VUOSIKIRJA

4 Muita valtakunnallisia seurantatutkimuksia Rengastuskatsaus 999 set erotetaan omalla koodillaan "lisäalueiden" rengastuksista. Järjestelmää,jolla periaatteessa kaikki rengastukset eritellään seuranta-aineistoksi kelpaavaan vakioosaan ja satunnaiseen lisäosaan, kannattaa ruveta kehittelemään. Suomessa rengastetuista käenpiioista ei ole saatu ainoatakaan löytöilmoitusta talvehtimisalueelta Saharan eteläpuolelta. Ulkomailta on saatu kaikkiaan 6 löytöä, joista 44 on peräisin Välimeren maista. Kevät- ja syysmuuton aikaiset löydöt leviävät laajaksi viuhkaksi, joka Välimeren alueella ulottuu Espanjasta Libanoniin, mikä viittaa siihen, että myös talvehtimisalue on hyvin laaja (kuva 3). Välimeren alueelta ilmoitetuista käenpiioista 68% on jäänyt tappajan saaliiksi. Käenpiika Jynx torquil/a Löytökuukaudet.._ huhti-toukokuu kesä-heinäkuu T elo-syyskuu loka-joulukuu Rengastusikä pesäpoikanen täysikasvuinen Maailmanennätys naurulokki - ex-suomenennätys rengaslintu: S ! Sallittakoon seuraavassa allekirjoittaneenkin elää hetki rivirengastajan nostalgisissa tunnelmissa. Laajamittaiseen tutkimukseeni (ks. Saurola 998) liittyen hurtti työryhmäni Kalevi Eklöf, Yrjö Raila, Jarno Mäki ja allekirjoittanut tilapäisinä avustajinaan rengastusoppilaiksi ilmoittautuneet noviisit Pentti Halenius, Markku Oksanen ja Niila Valle olivatrengastamassa naurulokin poikasia Sääksmäen Saarioisjärvellä. Rohkenimme ryhtyä puuhaan Jutikkalan kartanon pihassa tapaamamme professori (nykyään akateemikko) Eino Jutikkalan huolestuneista varoituksista huolimatta. "Ei siellä ole pohjaa ollenkaan, vain lo- Kuva 3. Suomessa rengastettujen käenpiian Jynx torquilla ulkomaiset löytöpaikat (symbolit). Musta symboli = rengastettu pesäpoikasena, harmaa symboli = rengastettu täysikasvuisena. Kolmio, kärki alaspäin = löydetty elo-syyskuussa, neliö= löydetty loka-joulukuussa, kolmio, kärki ylöspäin= löydetty huhti-toukokuussa, täplä= löydetty kesäkuussa. Rengastuspaikat on osoitettu symboleista lähtevillä janoilla. Fig. 3. Recovery locations (symbols) ofthe Wryneck Jynx torquilla ringed in Finland and found abroad. Black symbol = ringed as nestling, grey symbol = ringed ful/y-grown. lnverted triangle = found in August-September, square = found in October-December, dot = found in June-July. Ringing sites are indicated by straight Iines. puttoman upottavaa liejua, jos sinne menette, niin sinne jäätte!" Näin kauhisteli viisas humanisti yltiöpäisten omitologien uhkarohkeutta. Rengastimme tuona kesänä Hämeessä kaikkiaan naurulokkia,joista Saarioisjärven osuus oli 592. Koko Suomen naurulokkisaldo vuonna 968oli 408rengastettua poikasta. Tähän mennessä niistä on saatu yhteensä 060 löytöilmoitusta. Yksi löytöilmoituksista on ylitse muiden - ainakin minun mielestäni. Naurulokki S , jolle nimenomaan henkilökohtaisesti kiinnitin renkaan seistessäni Saarioisjärven kortteikossa kainaloita myöten liejumössössä, löytyi kuolleena Hollannin Zuid-Hollandissa 578 km rengastuspaikalta. Löytäjä oli tunnistanut linnun naurulokiksi,joten se ei varmaankaan ollut pitkään virunut paikalla ennen löytymistään. Näin syntyi uusi maailman naurulokkien ikäennätys 30 vuotta 8 kuukautta, joka oli samalla kaikkien suomalaisten rengaslintujen ikäennätys. Kun ryhdyimme 960-luvulla kontrolloimaan pesivien naurulokkien renkaita, havaitsimme pian, että C-alumiinirenkaat olivat läpimitaltaan liian suuria ja kuluivat nopeasti. Kun Ilkka Sten tuli rengastustoimiston johtajaksi, hän valmistutti ensi töikseen vuonna 967 naurulokille sopivan uuden rengassarjan S. Vuonna 968 osa S-renkaista, mm. S , valmistettiin teräksestä ja vuodesta 969 lähtien teräs-s sai oman tunnuksen ST. Yhteensä yli naurulokkia sai alumiinirenkaan (C) nilkkaansa ennen vuotta 940. Taulukossa olen verrannut toisiinsa 930-luvun alumiinirenkaiden ja vuoden 968 teräsrenkaiden (S) tuottamia "ikäjakaumia" toisiinsa. On mielestäni selvää, että aineistojen selvä ero johtuu renkaiden erilaisesta kestävyydestä, eikä naurulokkien erilaisesta kuolevuudesta. Valitettavasti Olavi Hytösen ja kumppaneiden suurella työllä tuottama 930-luvun ilmeisesti arvokkain löytöaineisto on kuolevuusanalyysejä ajatellen pahasti harhainen, vaikkakin se tarjoaa erittäin mielenkiintoista tietoa naurulokin talvehtimisalueiden muutoksista (ks. Saurola 2000c). Rengastuksen keskeinen lähtökohta on merkitä lintuyksilö sellaisella merkillä, jonka avulla kyseinen yksilö voidaan tunnistaa koko sen elämän ajan. Tämä vaatimus on pidettävä kirkkaana mielessä silloin, kun suunnitellaan renkaiden valmistusta jostakin uudesta materiaalista, esimerkiksi muovista. 70 LINNUT-VUOSIKIRJA 999

5 Rengastuskatsaus 999 Muita valtakunnallisia seurantatutkimuksia Harmaalokki H Euroopan ikäennätys ja Suomen vanhin rengaslintu Sic transit gloria mundi! Niin katoaa mainen kunnia! Sain pullistella Suomen vanhimman rengaslinnun rengastajana vain muutaman kuukauden. Tammikuussa 2000 rengastustoimistoon tuli Latviasta kirje,jossa ilmoitettiin H renkaalla merkityn lokin löytyneen kuolleena kalaverkosta heinäkuussa 999 Taisin kaupungin edustalla. Renkaan oli kiinnittänyt harmaalokin poikaselle takavuosien tehorengastaja Timo Tallgren yhteistyössä Martti Miekkavaaran kanssa Helsingin saariston Notgrundilla Rengastuksesta löytöhetkeen oli kulunut 32 vuotta kuukausi - Euroopan harmaalokkien ikäennätys oli syntynyt ja harmaalokista oli tullut Suomen vanhin rengaslintu. Harmaalokkien maailmanennätys jäi kuitenkin vielä neljän vuoden päähän, sillä Staavin (998) mukaan Amerikassa on saatu rengaslöytö 36 vuoden ikäisestä harmaalokista. Taulukko. Vuosina alumiinirenkailla ja vuonna 968 teräsrenkailla rengastetuista ja kuolleiksi ilmoitetuista naurulokeista Larus ridibundus saatujen löytöjen jakaumat ikäluokittain. Ikäluokka =. elinvuosi ; ikäluokka 2 = 2.elinvuosi jne. Table. Number of recoveries by age class of Black-headed Gu/s Larus ridibundus found dead and ringed in with aluminium rings, orin 968 with steel rings. Age-class = first year of /ife from Ju/y to 30 June etc. Ikäluokka Alumiinirenkaat Age class Aluminium rings Löytöjen lkm. Promilleina No. of recoveries Per mille Teräsrenkaat 968 Steel rings 968 Löytöjen lkm. Promilleina No. of recoveries Per mille Muut ikäennätykset Edellä mainittujen kahden lisäksi vuoden aikana saavutettiin tai ilmoitettiin 8 koko joukko muitakin Suomessa rengastettujen lintujen ikäennätyksiä. Ne luetellaan tässä kaikki, vaikka osa niistä ei rengastusaineiston vähäisyyden vuoksi ole lähelläkään lajin todellista ennätysikää. Luettelossa on vertailun vuoksi mainittu myös Staavin (998) julkaisemat Euroopan ja/tai maailman ikäennätykset. Esimerkiksi valkoposkihanhen kohdalla merkintä ME 7-09 (20-08) tarkoittaa, että ) rengastuksesta löytöön kului 7 vuotta 9 kuukautta ja 2) linnun todellinen ikä, kun ikä rengastettaessa otetaan huomioon oli vähintään 20 vuotta 8 kuukautta. Suomenennätyksissä on kuitenkin ilmoitettu vain rengastuksesta löytöön kulunut aika. Jos lintua ei ole rengastettu poikasena, lukija voi mielessään arvailla linnun todellisen iän. Maailmanennätykset Va,puspöllö 5 vuotta 8 kuukautta. Ilmeisesti ME; laji puuttuu Staavin listalta. Pertti Nikkasen Valkeakoskellapoikasena rengastama varpuspöllö löytyi kuolleena Vesilahdelta Yhteensä Total Palokärki 3 vuotta kuukautta. Juhani Ahola tunnisti värirenkaista KBP -tutkijaryhmän tutkimusalueella Siuntiossa palokärkikoiraan, jonka Bo Ekstam oli rengastanut kuuden kilometrin päässä pesäpoikasena Myös entinen ME 3 vuotta 8 kuukautta oli Bo Ekstamin poikasena rengastaman palokärj en nimissä. Suomenennätykset Harmaahaikara 4 vuotta 4 kuukautta. ME Hollanti. Pekka Topp rengasti Porvoossa harmaahaikaran poikasen, joka löytyi kuolleena Cuneossa, Luoteis-Italiassa. Kestää vielä muutamia vuosikymmeniä ennen kuin Suomessa rengastetut hannaahaikarat hätyyttelevät maailmanennätystä Valkoposkihanhi vuotta 2 kuukautta. ME 7-9 (20-08) Iso-Britannia. Juhani Virtanen nappasi Turun saaristossa pesältä valkoposkihanhen. J. Laine puolestaan sai luetuksi renkaan pyydystämättä lintua. Lintu oli tuolloin 3 km päässä rengastuspaikalta. Telkkä 5 vuotta kuukausi. ME 6- Venäjä. Rengastajanestori Lauri Leikkosen rengastama telkkänaaras on vuosittain kontrolloitu pesivänä samalla paikalla. Viimeksi telkkävanhuksen renkaan luki Hannu Elfving Luotokirvinen 6 vuotta 2 kuukautta. ME 8- (9-0) Ruotsi. Martti Hario kontrolloi Porvoo Söderskärillä pesivän luotokirvisen, jonka Pertti Muuronen oli rengastanut samalla paikalla pesivänä + lkv lintuna. Pähkinähakki 0 vuotta kuukautta. ME 5-9 (6-3) Ruotsi. Veikko Tarsan LINNUT-VUOSIKIRJA 999 7

6 Muita valtakunnallisia seurantatutkimuksia Rengastuskatsaus 999 hakkiprojekti tuottaa tulosta: Karjalohjalla 2kv lintuna rengastettu yksilö tunnistettiin värirenkaista rengastuspaikalla. Hemppo 3 vuotta 3 kuukautta. ME 9-04 (9-05) Ranska. Antti Below kontrolloi Rönnskärillä hempon, jonka Pekka Ikonen oli rengastanut samalla paikala +lkv lintuna Ensimmäiset merimetsolöydöt talvehtimisalueelta Merimetso palasi Suomen pesimälinnustoon kesällä 996 (Rusanen ym. 998). Heti alusta alkaen kannan kehitystä on seurattu tarkasti ja myös pyritty rengasta- maan kaikki isoiksi varttuneet poikaset (taulukko 2). Rengastustyö on toistaiseksi ollut Timo Tagrenin, Pekka Rusasen, Jörgen Palmgrenin, Jarmo Ruohon ja Markku Mikkola-Roosin harteilla. Rengastustoimiston löytörekisteriin on jo karttunut 5 löytöä, joiden pohjalta alustava kuva merimetsokantamme muutosta ja talvialueista alkaa hahmottua (kuva 4). Keskitalven löydöt ovat Välimeren tuntumasta Kroatiasta (2) ja Ranskasta (2). Näiden lisäksi kesää 998 Tammisaaressa merkityn poikasen värirengas piirtyi lintuharrastajan kaukoputkeen Pohjois-Italian rannikolla jo Puolasta on saatu kolme löytöä, joiden löytöpäivätovat 24.8., 29.8.ja 0.0. Ne antavat selvän todisteen siitä, että merimetsomme matkaavat Välimeree suoraan Keski-Euroopan yli. Toistaiseksi vain yksi löytö on tuut Atlantin tuntumasta, Tanskan salmista. Näiden ensimmäisten löytöjen Taulukko 2. Merimetsojen Phalacrocorax carbo rengastus Suomessa Table 2. Ringing of Cormorants Phalacrocorax carbo in Finland Vuosi Poikaset Täysikasvuiset Year Pullus Fully-grown Merimetso Pha/acrocorax car Löytökuukaudet loka-tammikuu kesäkuu V elokuu Merimetso Phalacrocorax carbo Ikäluokka löydettäessä löydetty elinvuonna löydetty myöhemmin Kuva 5. Ulkomailla rengastettujen merimetsojen Phalacrocorax carbo suomalaiset löytöpaikat (täplät). Rengastuspaikat on osoitettu symboleista lähtevillä janoilla. Itämeren halki kulkeva jana viitta merimetsoon, joka oli rengastettu talvella Sveitsissä (vrt. teksti). Fig. 5. Finnish recovery locations (dots) af Cormorants Phalacrocorax carbo ringed abroad. Ringing locations are indicated by straight Iines. The line crossing the Baltic refers taa recovery af an individual ringed during the winter in Switzerland. Kuva 4. Suomessa rengastettujen merimetsojen Phalacrocorax carbo löytöpaikat (symbolit). Musta symboli = rengastettu nyky-suomessa, harmaa symboli= rengastettu Petsamossa 930. Kolmio, kärki alaspäin= löydetty elokuussa; neliö= löydetty loka-tammikuussa; täplä = löydetty kesäkuussa. Rengastuspaikat on osoitettu symboleista lähtevillä janoilla. Fig. 4. Recovery locations ( symbols) af Cormorants Phalacrocorax carbo ringed in Finland. Black symbol = ringed in present area af Finland, grey symbol = ringed in Petsamo in 930. lnverted triangle = found in August, square = found in October-January, dot = found in June. Ringing locations are indicated by straight Iines. 72 LINNUT-VUOSIKIRJA 999

7 Rengastuskatsaus 999 Muita valtakunnallisia seurantatutkimuksia antama kuva vastaa hyvin kirjallisuudesta saatavaa käsitystä sinensis -alalajin muutosta (ks. Rusanen ym. 998). Kuvaan 4 on myös merkitty ainoa suomalainen merimetsolöytö ajalta, jolloin maamme kuului valtamerivaltioihin. Petsamon Pummangin "haikarapahdalla" kesällä 930 poikasena rengastettu merimetso kuoli kalanpyydykseen Pohjanlahdella Munsalan rannikolla Suomessa on löydetty myös 63 ulkomailla rengastettua merimetsoa (kuva 5). Löydöt kuvastavat erinomaisesti Kuolan niemimaan ja Vienanmeren merimetsojen muuttoa maamme yli kohti lounasta. Kuvan 5 alareunasta koilliseen suuntautuva viiva,jolla ei ole lähtöpistettä, täydentää osaltaan kuvaamme merimetsojemme talvialueista: Sveitsissä Luzemin lähellä rengastettu yksilö kontrolloitiin Tammisaaren saaristossa. Kolme Norjassa poikasena rengastettua merimetsoa on tavattu Suomessa. Niistä kaksi oli peräisin Berlevågista Ruijan rannikolta. Kolmas, joka oli rengastettu Bodössä kesällä 982, tavattiin kuivettuneena raatona Ahvenanmaan saaristossa. Tämä löytö osoittaa, että myös N0jan länsirannikolla syntyneitä menmetsoja tavataan aluevesillämme. Viiksitimalien sahausta rannikon tuntumassa Toinen pesimälinnustomme tuore tulokas, josta rengaslöytöjä - tai oikeammin kontrolleja - on jo kertynyt kosolti, on viiksitimali. Ensimmäinen timali sai suomalaisen renkaan jalkaansa Tom Lindroosilta Lågskärillä Seuraavat kolme rengastettiin myös Lågskärillä; tällöin rengastajana oli Antti Mikala. Vuoden 999 loppuun mennessä Suomessa oli rengastettu kaikkiaan timalia, joista vain 25 poikasina. Ahkerimmin timaliruoikoissa ovat verkkoilleet Juhani Topp Espoon Laajalahdella, Pekka Alho Turun ympäristössä ja Riku Lehtinen Kotkan Hovinsaaressa. Jos mukaan otetaan vain "mielenkiintoiset" tapaamiset (ks. edellä), löytöjen ja kontrollien yhteissumma on 437. Jos peräkkäisten tapaamisten välinen siirtymäetäisyys pidennetään 20 km:iin, seulaan jää vain 67, jotka yhtä lukuun ottamatta ovat joko kontrolleja tai värirengashavaintoja (kuva 6). Rengastusaineiston mukaan viiksitimalimme ovat joko pysytelleet kotiruoikossaan vuodesta toiseen tai liikku- Viiksitimali Panurus biarmicus Kuva 6. Viiksitimalien Panurus biarmicus löytöpaikat (täplät). Musta täplä= rengastettu Suomessa, harmaa täplä= rengastettu Ruotsissa. Rengastuspaikat on osoitettu symboleista lähtevillä janoilla. Fig. 6. Recovery /ocations (dots) of Bearded Tits Panurus biarmicus. 8/ack dot = ringed in Finland, grey symbol = ringed in Sweden. Ringing /ocations are indicated by straight Iines. neet pitkiäkin matkoja ruoikosta toiseen rannikon tuntumassa. Viiksitimalille ovat tyypillisiä syksyiset "korkeuslennot", joista osa päättyy siihen, että parvi timaleita ei palaakaan takaisin kotiruoikkoon, vaan lähtee sattuman johdattamana kohti uusia maisemia (ks. Routasuo 987). Suomalaiseen kontrolliaineistoon on jo kertynyt todisteita tällaisista "kimppasiirtymisistä". Riku Lehtinen merkitsi Kotkan Hovinsaaressa 5 viiksitimalia, joista neljä jäi Ari Viiksitimali. Juha Niemi Young Bearded Tit. Eerolan verkkoon Porvoon Kråkössä 7 km länteen Hovinsaaresta. Samana päivänä Eerola sai vielä viidennen hovinsaarelaisen, jonka Lehtinen oli merkinnyt päivää myöhemmin kuin muut neljä. Riku Lehtinen puolestaan sai vastalahjana Hovinsaarelle kuuden linnun lähetystön lännestä, johon kuului kolme Hannu Ekblomin ja kolme Martin Helinin Espoon Laajalahdella rengastamaa timalia. LINNUT-VUOSIKIRJA

8 Muita valtakunnallisia seurantatutkimuksia Rengastuskatsaus 999 Mistä viiksitimalit ovat tulleet Suomeen? Virosta vai Ruotsista? Ruotsissa oli vuoden 997 loppuun mennessä rengastettu yhteensä viiksitimalia. Tärkeimmät rengastuspaikat ovat olleet kuuluisat laajaruoikkoisetjärvet Tåkem (5809' N, 4 46' E) ja Kvismaren (59 ' N, 5 24' E). Lokakuussa 992 Tåkemilla rengastettu timali jäi rengastajan verkkoon Espoon Laajalahdella marraskuun alussa 996. Tåkernilta oli peräisin myös rengastettu pesäpoikanen, joka oli jo..998 ehtinyt 747 km päähän Vehkalahden Kirkkojärven ruoikkoon. Myös Kvismarenin linnuista on saatu kontrolli Suomesta: merkitty lkv lintu kontrolloitiinlågskärillä20.0. samana vuonna. Virossa oli vuoden 997 loppuun mennessä rengastettu viiksitimalia. Niistä ei ole toistaiseksi ainoatakaan tavattu Suomessa. Sen sijaan kolme suomalaista rengastimalia on tavattu Virossa: yksi löydettiin kuolleena, yksi kontrolloitiin pyydystämällä ja yksi tunnistettiin värirenkaiden perusteella. Yllämainitut kolme rengaskontrollia tukevat sitä käsitystä, että ensimmäiset tulokkaat 980-luvulla olivat peräisin Ruotsista. Samaan tulokseen päädytään myös tarkastelemalla ensimmäisten havaintopaikkojen sijainteja. Suomen ensimmäisen viiksitimalin, aikaisemmalta nimeltään partatiaisen,jonka koulupojat Kimmo Aula ja Lasse Sammalisto näkivät Vanhankaupunginlahdella vuonna 949, alkuperästä ei voida esittää mitään arveluja. Sen sijaan seuraavat havainnot vuosilta 984 ja 985 ovat Lågskäriltä eli puolittain Ruotsista. Vuonna 986 lajia tavattiin jo useissa paikoissa Helsingistä Viitasaarelle (Routasuo 987). Vuosina partatiainen oli tykkänään hävinnyt Virosta, mutta palasi voimallisesti takaisin vuodesta 986 alkaen (Leibak ym. 994). Tämän jälkeen luulisi liikettä tapahtuneen myös Virosta Suomeen, eikä vain päinvastoin. kraattisesta tasavallasta (ent. Zaire). Myös tämä yksilö oli naaras ja myös se tapettiin marraskuussa matkattuaan km etelään Suomen etelärannikolta. Pikkulepinkäinen Lanius col/urio.ef Valtaosa Suomessa rengastettujen pikkulepinkäisten löytöpaikoista sijaitsee etelään-kaakkoon rengastuspaikasta (kuva 7). Signildskärillä rengastetun ja Löytökuukaudet marras-helmikuu.å toukokuu kesäkuu T elo-lokakuu pesä poikanen täysikasvuinen Pikkulepinkäisen matkaennätys Posti toi alkuvuodesta 999 mielenkiintoisen löydön pikkulepinkäisestä. Pekka Rusasen Rönnskärin lintuasemalla rengastama naaras tapettiin Zambian pohjoisrajalla, Mwinilungassa, joka sijaitsee km suoraan etelään Rönnskäriltä (kuva 7). Tätä ennen vain Ismo Lahtosen Jurmossa rengastama pikkulepinkäinen oli tavattu lajin talvehtimisalueella päiväntasaajan eteläpuolelta, Kongon demo- Kuva 7. Suomessa rengastettujen pikkulepinkäisten Lanius col/urio ulkomaiset löytöpaikat (symbolit). Musta symboli= rengastettu pesäpoikasena, harmaa symboli= rengastettu täysikasvuisena. Kolmio, kärki alaspäin = löydetty elo-lokakuussa, neliö =I öydetty marras-helmikuussa, kolmio, kärki ylöspäin= löydetty toukokuussa, täplä= löydetty kesäkuussa. Rengastuspaikat on osoitettu symboleista lähtevillä janoilla. Fig. 7. Recovery /ocations (symbols) af Red-backed Shrikes Lanius collurio ringed in Finland and found abroad. Black symbol = ringed as nestling, grey symbol = ringed fu/ ly-grown. lnverted triangle = found in August-October, square = found in November-February, dot = found in June. Ringing sites are indicated by straight Iines. 74 LINNUT-VUOSIKIRJA 999

9 Rengastuskatsaus 999 Muita valtakunnallisia seurantatutkimuksia Persianlahden pohjukasta Kuwaitista kuolleena löydetyn naaraan löytöpaikka on itäisin piste ( 48 E) lajin löytökartalla. Kaikkien yksilöiden kompassi ei kuitenkaan ole ollut viritetty viemään omistajaansa etelään-kaakkoon. Kolme Lågskärillä ja yksi Tammiossa syysmuutolla sekä yksi pesäpoikasena rengastettu yksilö tapettiin Italiassa ensimmäisen elinsyksyn aikana. Yleiskuvasta eniten poikkeava löytö Etelä-Espanjasta on ilmeisesti virheellinen, sillä se on kaikesta päättäen tehty helmikuussa (kirjeen päivämäärä ) ja löytäjän mukaan laji oli "zorzal", joka on kansanomainen nimi rastaalle. Lisäksi rengasta ei ole palautettu rengastustoimistoon, joten renkaan numeroa ei ole voitu tarkistaa. Kiitokset Rengastajat tekevät aikaa, energiaa ja taloudellisia resursseja vaativan työn maastossa. Rengastustoimiston ammattilaiset Jukka Haapala,joka piirsi oheiset löytökartat, Päivi Kare, Seppo Niiranen, Pekka Puhjo ja Jarmo Ruoho vastaavat siitä, että kaikki toimii. He kaikki osallistuivat tärkeällä panoksellaan tämänkin kirjoituksen syntyyn. Rengastajatoimikunta Gäsenet lueteltu yllä) avustaa Rengastustoimistoa ennen kaikkea rengastajia koskevissa kysymyksissä. Rengastustoimiston tietojärjestelmiä on kehitetty edelleen vuonna 999. Työssä ovat olleet ratkaisevissa rooleissa rengastajat Heikki Lokki, Visa Rauste ja Antti Tanskanen,jotka kaikki ovat myös atk-ammattilaisia. Jan Lindström on vahvasti, mutta vapaaehtoisesti sitoutunut synnyttämäänsä ORACLE-keskusjärjestelmään ja jatkanut sen kehittämistä viirupöllö- ja sääksiretkipalkalla! Jarno Lehtimäki otti Heikki Lokin kanssa vastuulleen ohjata opiskelijaryhmää, jonka tehtävänä oli kehittää järjestelmä, jonka avulla rengaslöydöt voidaan ilmoittaa internetin kautta. Risto Haapalan ja Riitta Poutun työn tuloksena syntyi rengastusta esittelevä juliste. Tuloksekas rengastusvuosi toteutui monen henkilön rakentavan yhteistyön hedelmänä. Kiitokset! Summary: Bird ringing in Finland in 999 A total of individuals of 233 species were ringed in Finland in 999 by 56 licensed ringers (appendix ). This result was surpasscd only in 989 and in (fig. ). The total of birds ringed as nestlings was , the highest nurnbcr ever. Altogether full-grown birds were ringed, birds less than in the record year of 995 but birds rnore than in 998. The difference between 995 and 999 was again rnainly due to the decreased effort in both the Acro-project and at bird observatories, and to the low nurnbers of irruptive species. The difference between 998 and 999 can be attributed to the still increasing activity in the EURING Swallow Project (see Saurola 2000b), and to the higher breeding success of ali species in 999 than in 998 ( cf. Haapala et al 2000). Sorne new annual ringing records were made för sorne species (in bold in appendix!). The grand total ofbirds ringed in Finland was rnore than 7.6 rnillion by the end of 999. n 999, recoveries and recaptures were added to the database, which by the end ofthe year included a total of records. If retraps at the same site (< 0 km) and within a short period (< 3 rnonths) are discounted, the corresponding totals are 8 53 and (see appendix forcriteria of"interesting" recoveries and recaptures). The following new longevity records of ringed birds were reported in 999: World records: Larus ridibundus 30 years 08 months, Glaucidium passerinum 5-08, D,yocopus martius 3-. European record: Larus argentatus National records: Ardea cinerea 4-04, Branta leucopsis -02, Bucephala clangula 5-0, Anthus petrosus 6-02, Nucif,-aga cwyocatactes 0-, Carduelis cannabina 3-03.!n August-October 999 one ringer trapped 30 Tengmalm's Owls Aegolius fimereus with a tape recorder and six mist-nets; 43 of them were recaptures, rnainly of owls ringed as owlets the same summer. Two of the recaptured owls were frorn the same brood ringed on 27 May and recaptured in successive nights on the 5th and 6th September 3 72 km NW from the nest site! The probability that they had moved such a distance by chance without any contact with each other is extremely low. The steep decrease in the middle of 980s of the annual number of Wrynecks Jynx torquilla ringed in Finland is shown in fig. 2. During the last two decades the annual totals of ali passerine nestlings ringed in nest-boxes have increased ( except Parus major and Ficedula hypoleuca, the ringing ofwhich has been restricted by the National Ringing Centre). Hence the decrease in ringing totals most probably reflects quite well the decrease ofthe Finnish Wryneck population. There are no recoveries of Finnish Wynecks south of the Sahara; recoveries from the Mediterranean span a wide area from Spain to Lebanon. The first recoveries of the newly established Finnish breeding population of the Corrnorant Phalacrocorax carbo are shown in fig. 3. Fig. 4 shows recoveries of Connorants ringed abroad and recovered in Finland. ln addition, updated recovery maps of the Bearded Tit Panurus biarmicus (fig. 5) and Red-backed Shrikc Lcmius collurio (fig. 6) are shown. The exceptional recovey of a Red-backed Shrike from Spain (fig. 6) is unreliable. Kirjallisuus Haapala, J., Heikinheimo, M. & Saurola, P. 2000: Sisämaan seurantapyynti 999: sääsuosi pesintöjä (Summary: Constant Effort Ringing in Finland in 999). -Linnut-vuosikija 999:5-56. Leibak, E., Lilleleht, V. & Veroman, H. (eds.) 994: Birds of Estonia. Status, distribution and numbers. - Estonian Academy Publishers. Tallinn. 287 pp Rautasuo, P. 987: Valloittava partatiainen on rnovikon akrobaatti - Lintumies 22: Rusanen, P., Mikkola-Roos, M. & Asanti, T. 998: Merimetsokannan kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät Itämeren piirissä. - Linnut-vuosikirja 997: Saurola, P. 987: Bird ringing in Finland: status and guide-iines. Proceedings ofthe Fifth Nordic Omtithological Congress, 985. Acta Reg. Soc. Sci. Litt. Gothoburgensis. Zoologica 4: Saurola, P. 998: Rengastusvuosi 997 (Summmy: Bird ringing in Finland 997). Linnut-vuosikija 997:6-70. Saurola, P. 999: Rengastusvuosi 998 (Summay: Bird ringing in Finland 998). Linnut-vuosikirja 998: Saurola, P. 2000a: Suomen sääkset 999 (Summary: Finnish Ospreys Pandion haliaetus in 999). Linnut-vuosikirja 999:8-2. Saurola, P. 2000b: EURINGin haarapääskyprojektin toteutus Suomessa 999 (Summary: The EURING Swallow Project in Finland in 999). Linnut-vuosikirja 999: Saurola, P. 2000c: Naurulokkien rengastus: työtä ja tuloksia. Teoksessa: Mikkola-Roos, M. & Yrjölä, R. (toim.), Viikki, Helsingin Vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa, s Tammi, Helsinki. Staav, R. 998: Longevity list ofbirds ringed in Europe -!n Spina, F. (ed.): EURING Newsletter 2: 9-7. Taivalmäki, J-P., Haapala, J. & Saurola, P. 2000: Petolintuvuosi 999: auringonpaistetta ja suuria poikueita (Summary: Breeding and population trends of common raptors and owls in Finland in 999). Linnut-vuosikirja 999: Väisänen, R. 999: Jyrkimmin taantuneet yleiset maalinnut (Summary: Steep decline in the populations of 6 common land bird species breeding in Finland during ). - Linnut 34(2):6-8. Kijoittajan osoite/ Author 's address Rengastustoimisto PL 7 FIN-0004 Helsinki Saapunut/ Received LINNUT-VUOSIKIRJA

10 Muita valtakunnallisia seurantatutkimuksia Rengastuskatsaus 999 Liite. Suomessa vuonna 999 rengastetut linnut sekä rengastus- ja löytömäärät kautta aikojen. Rengastuspaikalla pian rengastuksen jälkeen kontrolloidut yksilöt eivät ole mukana löydöissä (ks. teksti). Appendix. Number of birds ringed and recoveries reported in Finland in 999, and total numbers of ringed birds and recoveries in Finland (see text). Rengastettu 999 Löytö- Yhteensä Rengastettu 999 Löytö- Yhteensä aikui- ilmoituksia aikui- ilmoituksia Laji pullus sia yhteensä 999 reng. löytöä Laji pullus sia yhteensä 999 reng. löytöjä Ringed in 999 Reported Grand totals Ringed in 999 Reported Grand totals fully- in ful/y- in Se_ecies p_ullus grown total 999 ring_ed found Sp_ecies p_ullus grown total 999 ringed found Gavia stellata Coturnix coturnix Gavia arctica Phasianus colchicus Gavia immer Rallus aquaticus Gavia adamsii Porzana porzana Tachybaptus ruficollis Porzana parva Podiceps cristatus Porzana pusilla Podiceps grisegena Crex crex Podiceps auritus Gallinula chloropus Sula bassana Fulica atra Phalacrocorax carbo Grus grus Botaurus stellaris Haematopus ostralegus Ardea cinerea Glareola nordmanni Cygnus olor Charadrius dubius Cygnus columbianus Charadrius hiaticula Cygnus cygnus Charadrius alexandrinus Anser fabalis Charadrius morinellus Anser brachyrhynchus Pluvialis apricarius Anser albifrons Pluvialis squatarola Anser erythropus Vanellus vanellus Anser anser Calidris canutus Branta canadensis Calidris alba Branta leucopsis Calidris minuta Branta bernicla Calidris temminckii Tadorna tadorna Calidris melanotos Aix galericulata Calidris ferruginea Anas penelope Calidris maritima Anas strepera Calidris alpina Anas crecca Limicola falcinellus Anas platyrhynchos Tryngites subruficollis Anas acuta Philomachus pugnax Anas querquedula Lymnocryptes miaimus Anas clypeata Gallinago gallinago Aythya ferina Gallinago media Aythya fuligula Scolopax rusticola Aythya marila Limosa limosa Somateria mollissima Limosa lapponica Somateria spectabilis Numenius phaeopus Polysticta stelleri Numenius arquata Clangula hyemalis Tringa eryhropus Melanitta nigra Tringa totanus Melanitta!usea Tringa stagnatilis Bucephala clangula Tringa nebularia Mergus albellus Tringa ochropus Mergus serrator Tringa glareola Mergus merganser Xenus cinereus Pernis apivorus Actitis hypoleucos Milvus migrans Arenaria interpres Haliaeetus albicilla Phalaropus lobatus Circus aeruginosus Phalaropus fulicarius Circus cyaneus Stercorarius pomarinus Circus pygargus Stercorarius parasiticus Accipiter gentilis Stercorarius longicaudus Accipiter nisus Larus minutus Buteo buteo Larus ridibundus Buteo lagopus Larus canus Aquila clanga Larus fuscus Aquila chrysaetos Larus argentatus Pandion haliaetus Larus hyperboreus Falco tinnunculus Larus marinus Falco vespertinus Rissa tridactyla Falco columbarius Sterna caspia Falco subbuteo Sterna hirundo Falco rusticolus Sterna paradisaea Falco peregrinus Sterna albifrons Bonasa bonasia Chlidonias niger Lagopuslagopus Uriaaalge Lagopus mutus Alea torda Tetrao tetrix Cepphus grylle Tetrao urogallus Alle alle Perdix perdix Fratercula arctica LINNUT-VUOSIKIRJA 999

11 Rengastuskatsaus 999 Muita valtakunnallisia seurantatutkimuksia Liite. Jatkoa edelliseltä sivulta. Appendix. Continued. Rengastettu 999 Löytö- Yhteensä Rengastettu 999 Löytö- Yhteensä alkui- ilmoituksia alkul- ilmoituksia Laji pullus sla yhteensä 999 reng. löytöä Laji pullus sia yhteensä 999 reng. löytöjä Ringed in 999 Reported Grand tota/s Ringed in 999 Reported Grand totals fully- in fully- in Se,ecies eullus gmwn total 999 ringed found Se,ecies eullus grown tota/ 999 ri_nged found Columba llvia Oenanthe lsabellina Columba oenas Oenanthe oenanthe Columba palumbus Oenanthe pleschanka Streptopella decaocto Oenanthe hispanica Streptopella turtur Oenanthe deserti Streptopella orientalis Montlcola saxatllls Cuculus canorus Zoothera dauma Tyto alba Turdus torquatus Bubo bubo Turdus merula Nyctea scandlaca Turdus obscurus Surnia ulula Turdus ruficollis Glaucidium passerinum Turdus pilaris Athene noctua Turdus philomelos Strix aluco Turdus illacus Strix uralensis Turdus vlscivorus Strix nebulosa Locustella lanceolata Asio otus Locustella naevla Asio flammeus Locustella fluviatilis Aegolius funereus Locustella luscinioides Caprimulgus europaeus Acrocephalus paludicola Apus apus Acrocephalus schoenobaenus Alcedo atthis Acrocephalus agricola Upupa epops Acrocephalus dumetorum Jynx torquilla Acrocephalus palustrls Picus canus Acrocephalus scirpaceus Dryocopus martius Acrocephalus arundinaceus Dendrocopos major Hippolals pallida Dendrocopos leucotos Hippolais caligata Dendrocopos minor Hippolais icterina Picoides tridactylus Sylvia undata Melanocorypha blmaculata Sylvia cantillans Calandrella brachydactyla Sylvia nana Galerida crlstata Sylvia nisoria Lullula arborea Sylvia curruca Alauda arvensis Sylvia communis Eremophila alpestris Sylvia borin Riparia riparia Sylvia atricapilla Ptyonoprogne rupestris Phylloscopus trochiloides Hirundo rustlca Phylloscopus borealis Dellchon urbica Phylloscopus proregulus Anthus richardi Phylloscopus inornatus Anthus godlewskii Phylloscopus schwarzi Anthus campestris Phylloscopus fuscatus Anthus hodgsonl Phylloscopus bonelli Anthus trivialls Phylloscopus sibilatrix Anthus gustavi Phylloscopus collybita Anthus pratensis Phylloscopus trochilus Anthus cervinus Regulus regulus Anthus petrosus Regulus ignicapillus Motacilla flava Muscicapa striata Motacilla citreola Ficedula parva Motacilla cinerea Ficedula albicollis Motacilla alba Ficedula hypoleuca Bombycilla garrulus Panurus biarmicus Cinclus cinclus Aegithalos caudatus Troglodytes troglodytes Parus palustris Prunella modularis Parus montanus Prunella montanella Parus cinctus Prunella atrogularis Parus cristatus Prunella collaris Parus ater Erithacus rubecula Parus caeruleus Luscinia luscinia Parus cyanus Luscinia megarhynchos Parus major Luscinia svecica Silta europaea Tarsiger cyanurus Certhla familiaris Phoenicurus ochruros Remiz pendulinus Phoenicurus phoenicurus Oriolus oriolus Phoenicurus erythrogaster Lanius isabellinus Saxicola rubetra Lanius collurio Saxicola torquata Lanius minor LINNUT-VUOSIKIRJA

12 Muita valtakunnallisia seurantatutkimuksia Rengastuskatsaus 999 Liite. Jatkoa edelliseltä sivulta. Appendix. Continued. Rengastettu 999 aikui- Laji pullus sia yhteensä Ringed in 999 ful/y- Se,ecies eullus g_rown total Lanius excubitor Lanius senator Lanius nubicus Garrulus glandarius Perisoreus infaustus Pica pica Nucifraga caryocatactes Corvus monedula Corvus frugilegus Corvus corone Corvus corax Sturnus vulgaris Sturnus roseus Passer domesticus Passer montanus Fringilla coelebs Fringilla montifringilla Serinus serinus 0 Serinus citrinella Carduelis chloris Carduelis carduelis Carduelis spinus Carduelis cannabina Carduelis flavirostris Carduelis flammea Carduelis hornemanni Loxia leucoptera 0 Loxia curvirostra Loxia pyyopsittacus Carpodacus eryhrinus Pinicola enucleator Pyrrhula pyrrhula Coccothraustes coccothraustes Zonotrichia albicollis 0 Calcarius lapponicus Löytö- Yhteensä ilmoituksia reng. löytöä Reported Grand tota/s in ringed found Rengastettu 999 Löytö- Yhteensä aikui- ilmoituksia Laji pullus sia yhteensä 999 reng. löyöjä Ringed in 999 Reported Grand totals fully- in S ecies ul/us rown total 999 rin ed found Plectrophenax nivalis Emberiza leucocephalus Emberiza citrinella Emberiza hortulana Emberiza elegans Emberiza rustica Emberiza pusilla Emberiza aureola Emberiza schoeniclus Miliaria calandra Passerina ciris Risteymät Hybrids Acrris x Acrdum Pasdom x Pasmon Hirrus x Delurb Hirrus x Riprip Ficalb x Fichyp Tetrix x Teturo Parmon x Parcin Motfla x Motcit Saxtor x Saxrub Parmon x Parate Luslus x Lusmeg Denmaj x Denleu Cirmac x Cirpyg Sylatr x Sylbor Yhteensä Total Talitiainen, eniten rengastettu. Hannu Eskonen The Great Tit. 78 LINNUT-VUOSIKIRJA 999