OULAISTEN KAUPUNKI MAASELÄNKANKAAN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET MIKKO YLIKULJUN TEKEMÄÄN VALITUKSEEN

Transkriptio

1 OULAISTEN KAUPUNKI MAASELÄNKANKAAN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET MIKKO YLIKULJUN TEKEMÄÄN VALITUKSEEN Phjis- Sumen hallint-ikeus PL OULU (saapunut ) Valituksen laatijan tiedt Mikk Ylikulju Prjektipäällikkö (rakennusinsinööri) Kaukastentie 22, Oulainen Päätös, jhn muutsta haetaan - Oulaisten kaupungin valtuustn kkus Pykälä 41, Oulaisten maaselänkankaan tuulipuistn sayleiskaava Miltä sin valitetaan ja muuts, jka siihen vaaditaan tehtäväksi - Riskien arviinnin riittämättömyys Asukkaiden ilmittamat riskit (uniherkkyyttä) jätetty humiimatta Yleisen arviinnin lisäksi humiitava khdekhtaiset erityispiirteet Yleisesti tietn tulleiden, tuulimyllyjen läheisyydessä asuvien kkemusten humiimatta jättäminen (meluhaitta/uningelmat) - Etäisyydet asunnista tuulimyllyihin Ympäristö- sekä Ssiaali- ja terveysministeriön antamat susitukset n jätetty humiimatta. Riittävän riskien arviinnin kautta etäisyyttä kasvatettava. - Taludellisten haittjen humiiminen - Hanke n jk: peruttava keskeytettävä uusien asetusten laatimiseen saakka maksettava merkittävä krvaus kiinteistöjen hinnan pudtuksesta Vastuullinen tah nimettävä mikäli hanke runntaan läpi ja khtuuttmuuden periaate aktivituu myllyjen käyttööntn jälkeen. Tässä tapauksessa riskienhallinta n llut riittämätöntä. Asukkaiden ilmittamien riskien, kkemusperäisen tiedn sekä ministeriöiden antamien susitusten humiimisella ngelmilta lisi vältytty. Muutsvaatimusten perusteet - Tuulienergian rakentaminen n vielä uutta Sumessa. Erityisesti maaseudulle ja kesällä hyvinkin kuiville sekä laajille metsä-alueille rakennettujen myllyjen salta, jssa lisäriskinä tulee mukaan laajat metsäpalt (tunnetusti tuulivimalissa n myös tulipalja). - Tutkimustieta n vain vähän Maaselänkankaan kklukan myllyistä niin Sumessa kuin maailmalla.

2 - On saatu tutkijilta lausuntja siitä, että tuulimyllyjen matalataajuuksinen melu ei käyttäydy kuten yleisesti melulähteestä puhuttaessa. Vastine: Ympäristöministeriö n antanut vimaan tulleen hjeen 2/2014 tuulivimaliden melun mallintamisesta. Ohjeessa esitetään myös, kuinka pienitaajuisen melun leviäminen tulee laskea. Rambllin laatima meluselvitys ( ) n laadittu nudattaen k. hjeistusta. Mallinnushje n ympäristöministeriön mukaan tarkitettu hjeeksi suunnittelussa arviitaessa tuulivimaliden tuttamaa melukurmitusta ympäristösujelulain täytäntöönpanssa ja sveltamisessa, sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa menettelyissä. Ympäristöministeriön hje 2/2014 perustuu mm. mallinnusmenetelmien sekä parametrien valinnan salta VTT:n jhtaman työryhmän julkaistuun raprttiin Ehdtus tuulivimamelun mallinnuksen laskentalgiikkaan ja parametrien valintaan. K. työryhmässä livat edustettuina Sumen jhtavat asiantuntijat tuulivimamelun saralla ja raprttia laadittaessa käytettiin paitsi Sumessa tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä, myös kansainvälisesti tehtyjä selvityksiä, mittauksia ja tutkimustieta. Ympäristöministeriön hjeistus ei siis perustu kenenkään yksittäisen tutkijan tai asiantuntijan mielipiteeseen, kkemukseen tai mihinkään yksittäiseen selvitykseen, vaan hjeistuksen taustalla n lukuisten asiantuntijiden ja tutkijiden vusien saatssa eri pulilla maailmaa tekemät selvitykset ja tutkimustyö sekä niiden myötä hankittu kkemus. - On saatu kkemusperäistä tieta (suraan asukkailta) tuulimyllyjen aiheuttamista humattavista haitista asukkaille. - Ympäristöministeriö n ilmittanut valmistelevansa tuulivimalle maa asetusta melurajista mm. te Tekniikka & Talus lehdestä "Ympäristöministeriössä valmistellaan tuulivimalille maa asetusta melurajista, jtta valituksia aiheuttava melu tettaisiin rakentamisessa humin riittävinä sujaetäisyyksinä. Nykyisin etäisyydet vat satja metrejä. Tulevaisuudessa suja-etäisyydet vivat lla jpa kilmetreissä." - Ympäristö ja terveyslehti 4/2014. Ssiaali- ja terveysministeriö kert, että " ilman kattavaa terveysvaikutusten arviintia alle 2 kilmetrin etäisyydelle ei pitäisi rakentaa vimalita". Oikeasti vastuullinen tuulivimatimija ja kaavittaja ttaa tämän humin. - Ssiaali- ja terveysministeriö n ilmittanut valmistelevansa uutta asumisterveys asetusta. Muutamia tteita Helsingin sanmissa julkaistusta jutusta : Ääniasiantuntijiden sekä ssiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan terveyshaitat vat jääneet tuulivimaliden suunnittelubuumissa turhan vähälle humille. Tuulivimalan melu syntyy krkealla, jten se etenee esteettömästi. Vimalan pyörivistä lavista lähtevä ääni n jaksittaista ja sykkivää. Melussa n paljn pienitaajuisia ääniä, jita taljen rakenteet vaimentavat vain vähän. STM:n asumisterveysasetuksen mukaan sisämelun tas saa lla yöaikaan desibeliä. Tuulivimalamelun pitkäaikaisvaikutuksista ei le riittävästi tutkimustieta. Ympäristömelu altistaa muun muassa unihäiriöille ja stressille ja nstaa sydän- ja verisunitautien riskiä.

3 Klmas ministeriö eli STM n kiinnstunut melun terveysvaikutuksista. Ministeriö n saamassa valmiiksi asumisterveysasetuksen. Se määrittelee nykyistä sitvammat raja-arvt sisämelulle. Vimaliden äänen häiritsevyys n Työterveyslaitksen raprtin mukaan suurempi kuin muilla ympäristömelun lähteillä kuten lentmelulla (HS 30.9.). Ääniasiantuntija Vesa Viljanen Nisere/Nisecntrl-yrityksestä kert, että tdellisuus n paljn karumpi. "Melututkimukset n tehty 1-2 megawatin tehisilla vimalilla. Merkittäviä melualtistumisia tulee kkemukseni ja mittausteni mukaan klmen megawatin ja sitä suurempien vimaliden khdalla", hän kert. Viljasella n 20 vuden kkemus vimaliden melumittauksista. Hän san, että tehdyt melumallinnukset antavat ruusuisen kuvan vimaliden tdellisesta melusta. Vastine: Kaavittajan näkemyksen mukaan keskeneräisen asetuksen tai muun vasta valmisteilla levan hjeistuksen perusteella ei vida tehdä lutettavia jhtpäätöksiä svellettavista sujaetäisyyksistä tai sallituista melutasista. Vaikka tuulivimalaitksen nimellisteh krrelikin jnkun verran äänitehtasn kanssa, ei pelkästään vimalaitsten nimellistehn (esimerkiksi 1-2 MW tai 3 MW) perusteella vida tehdä tarkkja päätelmiä vimalaitsten aiheuttamasta melusta. Laitsmalli ja siihen liittyvät tekniset yksityiskhdat ratkaisevat, sillä nimellistehltaan samantasisilla vimalaitksilla vi lla humattavia erja äänitehssa. - On humiitava, että jkainen reagi melusaasteeseen erilailla ja tässä n humiitava myös melulle herkät ihmiset. Laissa ja asetuksissa santaan, että melu ei saa aiheuttaa khtuutnta haittaa. Tämä khtuuttmuuden periaate täytyy kskea kaikkia ihmisiä, myös uniherkkiä henkilöitä tasaarvisuusperiaatteen mukaan. Yksi merkittävä syy, miksi lemme taln maaseudun rauhaan ja pimeyteen rakentaneet, n se että perheessämme n uniherkkyyttä. Lisäksi tiedän vastaavalla etäisyydellä tuulimyllyistä levan muitakin uniherkkiä henkilöitä. Asia tulee humiida riskienhallinnassa, jnka tuuliviman tuttaja n velvitettu tekemään. Asia n tutu asianmaisten tietisuutteen useita kertja kaavaesitys- ja kaavalunnsvaiheessa. Vastine: On ttta, että eri ihmiset reagivat meluun eri tavalla. Kansalaisten yhdenvertainen khtelu edellyttää kuitenkin yhteisesti svittuja rajja, jiden puitteissa kansalaiset ja yritykset vivat timia. Esimerkiksi melutasn yleiset hjearvt (VnP 993/1992) ja ympäristöministeriön hjeessa 2/2012 esitetyt tuulivimalaitsten melun suunnitteluhjearvt vat tällaisia yhteisesti svittuja rajja. Ne n asetettu siten, että pyritään välttämään khtuuttman haitan syntyminen. Alueelta n laadittu viranmaisten pulesta riittäviksi katstut selvitykset. Irvanperän asukkaita n kuultu kaavan laadinnan yhteydessä ja asia n humiitu maksimimalla etäisyys Irvanperän asutukseen. Hankealueen klmea eteläisintä vimalaa n siirretty phjiseen valmisteluvaiheessa saadun palautteen perusteella, melu- ja maisemavaikutusten minimimiseksi, niin paljn kuin se tuulivimaliden välisen turvallisen etäisyyden ja tehkkaan energiantutannn kannalta n mahdllista. Etäisyys kaavaehdtuksen lähimmästä vimalasta Irvanperän asuinrakennuksiin n 1450m. Tehdyn melumallinnuksen (melun maksimiarvt, melumallinnusraprtti) mukaan 40 db raja n n. 700 metrin ja 35 db raja n n. 500 metrin päässä lähimmästä Irvanperän asuinrakennuksesta.

4 - Fakta n myös se, että lemme lleet täällä ennen tuulimyllyjä. Häiriön aiheuttaja krvaa haitat. - Kyseessä ei le vähäisissäkään määrin merkittävä yleisen edun nimissä hyväksyttävissä leva hanke. Vernmaksajan näkökulmasta aiheuttaa ainastaan menja. Asukkaille tu vain haittja. Työllisyysnäkökulmasta hanketta ei vida perustella. Sumen energia mavaraisuutta tai ympäristöystävällisen energian tutt tavitteen saavuttamisesta eivät nämä 8 myllyä ratkaise vähäisessäkään määrin. - Yksityisen vitta tavittelevan yrityksen n vastattava aiheuttamastaan haitasta. Js kyse lisi valtitntalutta parantavista väylähankkeista tai merkittävistä kulkuyhteyksiä parantavista väylistä suuremmissa kaupungeissa tai niiden ympäristössä, lisi tilanne tietenkin tinen. - Kaavittaja, kaupungin viranmaiset (tekninen timi) sekä kaupungin valtuustn jäsenet vat lleet kaikista edellä mainituista asiista tietisia mm. allekirjittaneen lähettämien sähköpstien perusteella. Kaavittajan laatimista selstuksista, melumallinnuksista, vastineista ym. aineiststa kttua: - Mittaustulkset vat keskiarvja eli tarkittaa sitä että n hiljaisempia aikja, mutta myös äänekkäämpiä aikja/melupiikkejä. Juurikin tämä melutasn vaihtelu aiheuttaa suurimman häiriön ja n merkittävin seikka mietittäessä melusaasteen häiritsevyyttä. Kuitenkaan sitä ei humiida etäisyyksissä mitenkään. Sallitut arvt ylittyvät ajittaisesti useita kertja vurkaudessa, nämäkin ajittaiset sallitun rajan ylitykset n tulkittava pysyväksi meluksi, nhan kyseessä kymmeniä vusia kestävä melunlähde (Humautus Mikk Ylikulju) Vastine: Melutasn hjearvt n annettu niin Sumessa kuin mnessa muussakin maassa keskiäänitasina. Juuri keskiäänitasn n tdettu krrelivan parhaiten melun häiritsevyyteen ja terveysvaikutuksiin. - Myllyt tulevat hiljaiselle maaseudulle, jssa taustamelua ei le (tdettu kaavaselstuksessakin khdassa 6.9.2). Melun häiritsevyys n siis herkemmin havaittavissa kuin esim. meren rannassa tai kaupunkialueella. Kaavaselstuksen 6.9 mukaisesti tuulivimamelu ketaan yksilöllisesti ja sen n raprtitu useissa maissa aiheuttavan unihäiriöitä (lepn ja unen saantiin tai sen laatuun merkittäviä heikentäviä vaikutuksia). Samin khdan 6.10 mukaisesti vilkkuva val n tutkittu levan herkille henkilöille häiritsevä. Kaavittajakin n siis j tunnustanut riskin, mutta ei kuitenkaan humii asiaa uusimpien khdekhtaisten-, kkemusperäisten-, tutkittujen tietjen ja annettujen susitusten mukaisesti. Vastine: Ks. aikaisempi vastine. - Melumallinnuksen khdassa 4.2 mainitaan, ettei laitevalmistaja anna melupäästöarville takuuta. Kuitenkin lähtöarvt tulevat sieltä, ympäristön asukkaidenk pitää luttaa melumallinnuksen tulksiin ja kantaa seuraukset mikäli lähtöarvt vat pielessä? Js valmistaja ei anna takuuta, niin asia tulee humiida riittävästi riskienarviinnissa ja vielä sitä ei le humiitu. - Melumallinnuksessa käytetty laitsmalli ei käytettävissä levan taajuusjakauman mukaan aiheuta kapeakaistaista melua. Tällainen lausunt tarkittaa, ettei riittävää tieta asiasta le lemassa. Tämäkin n humiitava riskienarviinnissa.

5 Vastine: Kaavitusvaiheessa lpullista päätöstä alueelle tulevien vimalaitsten mallista tai valmistajasta ei le vielä tehty. Melutakuu liittyy tyypillisesti laitsvalmistajan ja hankevastaavan välisen kauppaspimuksen ehtihin ja tässä vaiheessa minkäänlaista spimusta ei le. Hankevastaava kantaa lpulta vastuun mahdllisista riskeistä riippumatta siitä, käytetäänkö mallinnuksissa laitsvalmistajan takaamia vai muutin ilmittamia meluarvja. - Kuka vastaa siitä, että mikäli käyttööntn jälkeen mitattavat tteutuneet melumittaukset vatkin suuremmat kuin selvityksissä ja siitä aiheutuu asukkaille haittja (terveys ngelmat, kiinteistöjen ja tnttien alentunut arv)? Tistaiseksi tuulivimarakentaja, kaavittaja, viranmainen ja kaupungin päättävä elin n tästä vastuusta kieltäytynyt. Vastine: Hankevastaava kantaa lpulta vastuun mahdllisista riskeistä riippumatta siitä, käytetäänkö mallinnuksissa laitsvalmistajan takaamia vai muutin ilmittamia meluarvja. - Kuka vastaa siitä, että mikäli käyttööntn jälkeen asukkaille aiheutuu khtuutnta haittaa (terveysngelmat, kiinteistöjen ja tnttien alentunut arv) vaikka meluarvt lisivat tämän hetkisten lakien ja asetusten sallimissa rajissa? Laissa, asetuksissa ja hjeissa käy kuitenkin selvästi ilmi, ettei asukkaille saa aiheuttaa khtuutnta haittaa. On myös humiitava ihmisten yksilölliset ert melu, välke ym. häiriöiden salta. Vastine: Ks. aiempi vastine kskien kansalaisten yhdenvertaista khtelua.