Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke. Kuolinpesä metsäyhtymä metsänomistusmuotona Oulu Markus Ekdahl

Transkriptio

1 Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke Kuolinpesä metsäyhtymä metsänomistusmuotona Oulu Markus Ekdahl

2 Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke on Suomen metsäkeskuksen hallinnoima tiedonvälityshanke, joka toteutetaan yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. Hankkeessa tiedotetaan metsänomistajille erilaisista metsänomistuksen ja metsätalouden kehittämismahdollisuuksista. Lähtökohtana on auttaa metsänomistajia tekemään yritysmäiseen metsäomaisuuden hallintaan ja metsätalouden harjoittamiseen johtavia ratkaisuja. Hankkeen toimikausi on toimialueena Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. Hankkeen ovat rahoittaneet EU:n maaseuturahasto sekä Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset. Sivu 2

3 Hanke järjestää tiedotustilaisuuksia mm. seuraavista aiheista: Kuolinpesän omistusjärjestelyt Sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen Yhteismetsän perustaminen, yhteismetsään liittyminen ja yhteismetsän toiminnan kehittäminen Metsätilusjärjestelyt ja tilusvaihdot Yritysmäinen metsänomistus Asiantuntijaverkoston luominen (toimijaluettelot) Hanke tekee yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa Hankkeella on käytettävissä myös laaja yhteistyöverkosto muiden metsätilarakennetta kehittävien hankkeiden kautta. Sivu 3

4 Hankkeen toimihenkilöt Markus Ekdahl, projektipäällikkö, Oulu, puh Taito Kemppe, projektineuvoja Rovaniemi, puh Mikko Honkanen, asiantuntija tilusjärjestelyt, yhteismetsät Oulu, puh Pirjo Tapanila, projektisihteeri, Oulu puh Jarmo Mulari, metsätilarakenteen asiantuntija, Kajaani puh Sähköpostit ovat muotoa: Lisätietoa hankkeen tapahtumista: Sivu 4

5 Kuolinpesät Suomessa Yli kuolinpesää 30 hehtaaria / kpl, yli 5 ha:n omistukset Lähes osakasta - jopa monessa polvessa, osalla jo edunvalvojat Yli 10 % Suomen yksityismetsistä (PP ja Lappi 13 %)

6 Kuolinpesä Muodostuu automaattisesti omistajan kuollessa Ei ole varsinainen omistaja, vaan vainajan omaisuuden hallintoa varten luotu juridinen käsite Kuolinpesällä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on oikeus osallistua vainajan omaisuuden yhteishallintoon Kuolinpesän osakkaina ovat vainajan lakimääräiset perilliset, mahdolliset yleistestamentin saajat sekä leski Tarkoitettu tilapäiseksi hallintomuodoksi Voi kuitenkin pysyä jakamattomana määrättömän ajan, jos kukaan osakkaista ei vaadi jakoa Pohjoisen metsätilat kasvuun -hanke Sivu 6

7 Kuolinpesä Itsenäinen verotusobjekti, erillinen verovelvollinen Puukauppatulot, kulut ja verot kuuluvat kuolinpesälle Osakkaille jaettava ylijäämä on verovapaata Kuolinpesän tappiot voidaan vähentää seuraavien 10 vuoden aikana kuolinpesän tuloista Mielletään usein passiiviseksi metsänomistajaksi (30%) Pohjoisen metsätilat kasvuun -hanke Sivu 7

8 Kuolinpesän osakkaiden mietteitä Mitkä on osakkaiden tarpeet ja tavoitteet metsäomistukselle? Kiinnostaako metsänomistus kaikkia osakkaita? Syntyykö työnjaosta, päätöksenteosta, tavoitteista jatkuvasti erimielisyyksiä tai riitoja osakkaiden kesken? Sopiiko osakkaille yhteisomistus vai halutaanko muutosta? Jatketaanko kuolinpesänä metsänomistusta? Pohdinnan perusteella voidaan suunnitella sopivin metsänomistusmuoto kuolinpesän jälkeiselle ajalle Sivu 8

9 Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa olla hankalaa Tasapuolisesti suoritettu jako auttaa säilyttämään osakkaiden hyvät välit Tilanne monimutkaistuu entisestään, jos kuolinpesään syntyy sisäkkäinen kuolinpesä Järjestelyt olisi helpointa tehdä melko pian perunkirjoituksen jälkeen (käyvät arvot tiedossa)

10 Tutustutaan perukirjaan Omistusjärjestelyissä on kysymys perunkirjasta löytyvän omaisuuden jakamisesta, mahdollisesti kaksi perukirjaa. Tilojen käyvät arvot muuttuvat, kannattaa hankkia metsäsuunnitelma/tila-arvio metsäammattilaiselta Usein edullisinta muuttaa kuolinpesä yhtymäksi - jonka jälkeen voidaan tehdä mahdollisia yhtymäosuuksien kauppoja osakkaiden kesken Pohjoisen metsätilat kasvuun -hanke Sivu 10

11 Kuolinpesän osakkaalla edunvalvoja Jos jollakin kuolinpesän osakkaalla on edunvalvoja: - Maistraatin lupa vaaditaan: Perinnön ja päämiehen perintöosuuden luovuttamiseen Kuolinpesän yhteishallintasopimuksen tekemiseen Sopimuksen tekemiseen omaisuuden osituksesta ja perinnönjaosta, jos ei ole määrätty erikseen pesänjakajaa Puukauppojen ja maa-aineksen myyntiin ilman maistraatin hyväksymää hoitosuunnitelmaa (esim. metsien osalta metsäsuunnitelma) Pohjoisen metsätilat kasvuun -hanke Sivu 11

12 Kuolinpesän verotus ja tuet Veroprosentti 30 %, :n ylittävältä osalta 34 % Voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi Oikeus Kemera-tukeen Kuolinpesän tulot eivät vaikuta Kelan maksamiin tukiin (esim. opintotuki ja asumistuki)

13 Yhtymät Yhtymäosuuksilla eli määräosilla voidaan helposti jatkaa perinnönjaossa tehtyjä omistusjärjestelyjä Määräosien kauppa on normaalia kiinteistökauppaa Määräosat ilmoitetaan murtolukuna Verotarkastelut ovat samat, kuin koko tilankin kaupassa Määräosan kauppa on hyvä tapa vaiheittaiseen sukupolvenvaihdokseen Pohjoisen metsätilat kasvuun -hanke Sivu 13

14 Miksi kuolinpesä kannattaa muuttaa verotusyhtymäksi? 2. Kuolinpesien sisäisissä sukupolvenvaihdoksissa saavutetaan merkittäviä taloudellisia etuja, kun ne muutetaan yhtymiksi ennen lopullisia sukupolvenvaihdosjärjestelyjä Jos kuolinpesän osakas ostaa toisilta osakkailta kuolinpesäosuuksia, ei ostaja saa tehdä metsävähennystä, koska kuolinpesäosuuden osto on irtaimen omaisuuden kauppaa Yhtymäosuuden osto on kiinteän omaisuuden kauppaa ja siitä tulee käyttöön täysi metsävähennys Yhtymäosuuden kaupat voidaan tehdä heti, kun yhtymä on perustettu Sivu 14

15 Hyödyllisiä linkkejä (Metsä Group) Sivu 15

16 Miksi kuolinpesä kannattaa muuttaa verotusyhtymäksi? 1. Kuolinpesän metsätalouden vuotuinen tappio voidaan vähentää seuraavan 10 vuoden aikana vain kuolinpesälle syntyvistä pääomatuloista. Verotusyhtymän metsätalouden vuotuinen tappio vähennetään jo samana verovuonna yhtymän osakkaiden henkilökohtaisista pääomatuloista tai alijäämähyvityksen kautta ansiotulojen veroista 1000 euron tappiosta tulee vähintään 300 euron verohyöty Sivu 16

17 Miksi kuolinpesä kannattaa muuttaa verotusyhtymäksi? Jos kuolinpesän osakas myy lähisukulaiselleen (sisar, veli, sisarpuoli, velipuoli, oma lapsi, lapsen lapsi) kuolinpesäosuuden, joutuu myynnistä maksamaan normaalin luovutusvoittoveron Yhtymäosuuden kauppa ko. lähisukulaisille on vapautettu kokonaan luovutusvoittoverosta, jos vanhempien, kuolinpesän ja yhtymän yhteenlaskettu omistusaika on vähintään 10 vuotta Kuolinpesä muutetaan yhtymäksi ositus- ja perinnönjakosopimuksella (toinen vanhemmista elossa) tai perinnönjakosopimuksella (molemmat vanhemmat kuolleet). Sivu 17

18 Muutetaan kuolinpesästä - metsäyhtymä Laaditaan sopimus yhteisomistustilan yhteishallinnosta - mahdollisten yhtymäosuuskauppojen jälkeen Sopimus selkeyttää ja nopeuttaa yhtymän toimintaa Tärkeä asiakirja uusille ja vanhoille metsäyhtymille Pohjoisen metsätilat kasvuun -hanke Sivu 18

19 Metsävähennys keventää tilan ostajan verotusta Laskennallinen lisävähennys metsätalouteen 60% hankintamenosta (=metsävähennyspohja) (kauppahinta+varainsiirtovero+muut kulut) Vähennys tehdään metsätalouden tuloista Soveltuu hyvin runsaspuustoisille tiloille

20 METSÄVÄHENNYS tilan hankintamenon osittaista poistamista koskee yksityisten jälkeisiä vastikkeellisia saantoja metsävähennyspohja 60% metsän hankintamenosta vähennys on korkeintaan 60 % metsävähennykseen oikeutettujen tilojen tulosta. pienin mahdollinen metsävähennys saadaan 2500 : n verotettavasta tulosta Tarkista, että olet ottanut metsävähennysoikeuden käyttöön täysimääräisenä laskenta on omistajakohtaista Kaikki saman omistajan vähennyskelpoiset tilat samassa laskennassa käytetty metsävähennys tuloutetaan tilan myynnissä ei tuloudu verovapaissa sukupolvenvaihdoksissa ei tuloudu yhteismetsäosuuksien myynnissä 20

21 Metsävähennys Metsävähennyspohja ei synny kuolinpesäosuuksien kaupassa Metsävähennyspohja ei synny lahjassa tai perinnössä Käyttämätön metsävähennys siirtyy lahjassa tai perinnössä Metsävähennystä ei voi hyödyntää, jos omistus- ja hallintaoikeus on eri henkilöillä Lisätietoja metsävähennyksestä linkistä:

22 Yhtymä Kyseessä silloin, kun muut kuin aviopuolisot omistavat yhdessä tilan Määräosa = yhtymäosuus Tila on maastossa yksi kokonaisuus Tulot ja verot jaetaan osakkaille yhtymäosuuksien suhteessa Vähennykset palautuvat kaikkien osakkaiden verohyödyksi Pohjoisen metsätilat kasvuun -hanke Sivu 22

23 Lainhuudon haku Uuden omistajan tulee hakea kiinteistölle lainhuuto maanmittauslaitokselta 6 kuukauden kuluessa saantokirjan allekirjoittamisesta Lainhuudon haussa tarvittavat asiakirjat Täytetty hakemuslomake Kuitti varainsiirtoveron maksusta (kaupan yhteydessä) Mahdolliset muut saantoon liittyvät asiakirjat (perukirja, perinnönjakokirja, testamentti jne) Kaupanvahvistaja toimittaa sähköisesti kauppakirjan tai lahjakirjan liitteineen (valtakirjat, määräalan kartta) suoraan maanmittauslaitokselle Lainhuudon hausta peritään 119 :n kiinteistökohtainen maksu ( ) Sivu 23

24 Hallintaoikeuden haittoja ja huomioitavaa Jos hallintaoikeuden haltija ei ole oikeustoimikelpoinen, joudutaan metsäasioissa asioimaan maistraatin kanssa Metsänomistaja ei saa vähentää metsäverotuksessa omia kulujaan, hänellä ei ole hankintatyön verovapautta Hallintaoikeuden haltija ei voi käyttää mahdollista metsävähennystä eikä metsälahjavähennystä Jos halutaan pidättää hallintaoikeus: Määräaikainen hallintaoikeus parempi vaihtoehto kuin elin-ikäinen hallintaoikeus

25 Elinikäisestä hallintaoikeudesta luopuminen Hallintaoikeuden haltija voi luopua elinikäisestä hallintaoikeudesta luovuttamalla hallintaoikeuden lahjakirjalla metsänomistajille (irtaimen omaisuuden lahjoitus) Toimenpiteestä tulee metsäomistajille useimmiten maksettavaksi lahjaveroseuraamus 80-vuotias metsänomistaja luopuu pidättämästään elinikäisestä hallintaoikeudesta (metsänomistajina kaksi lasta) koskien :n arvoista metsäpalstaa Koko lahjan arvo on 25 % (= 5 x 5 %) :sta eli eli /lapsi Lahjaveroa menee 2 x ( ,08 x ) = 2 x 700 = 1 400

26 Metsätilojen arvostuksesta perintö- ja lahjaverotuksessa V sovellettavat metsämaan laskennalliset arvot: - Pohjois-Pohjanmaa /ha - Kainuu /ha - Lappi /ha - Joutomaan arvo koko maassa 50 /ha Sivu 26

27 Perintövero alkaen (I veroluokka) Perintö, Vero alarajalla, Vero ylimenevältä osin (%) I - veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, ottolapsi, lapsen lapsi, vanhemmat, isovanhemmat, ottovanhemmat, aviopuolison lapsi tai lapsen lapsi Lisäksi puolisovähennys ja alaikäisyysvähennys

28 Perintövero alkaen (II veroluokka) Perintö, Vero alarajalla, Vero ylimenevältä osin (%) II - veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat

29 Esimerkki perintöveron laskemisesta Henkilö kuolee ja häneltä jää perinnöksi kahdelle lapselle yhteensä käyvältä arvoltaan :n arvoinen metsäomaisuus Molempien lasten perintöosuuden käypä arvo on Perintövero 2 x ( ,10 x ) = 2 x = Perintöveron osuus on 5 % perityn metsäomaisuuden käyvästä arvosta II veroluokassa veroa menisi (12,8 % perityn metsäomaisuuden käyvästä arvosta)

30 Toimenpidelista Käytä hyväksesi Metsään-fi palvelua osoitteessa: Kuolinpesän osakas pääsee palveluun: - toimittamalla metsäkeskukseen perukirjan otteen, jossa on osakkaiden ajantasaiset yhteystiedot - kirjautuminen omilla verkkopankkitunnuksilla Metsäkeskuksen sivuilta löytyvät metsätila-arvioissa, sukupolvenvaihdoksissa ym. auttavat palveluntarjoajat Metsälahjavähennyslaskuri metsäkeskuksen nettisivulla: Sivu 30

31 Kiitoksia! Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke Markus Ekdahl Projektipäällikkö Puh Pohjoisen metsätilat kasvuun -hanke Sivu 31