Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa?

Transkriptio

1 Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa? lakimies Georg Rosbäck Veromaksajat

2 Avio-oikeus, mitä se on? Puolisoilla lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen, kun avioliitto solmittu. - omaisuuden saantotavasta ja -ajankohdasta riippumatta - avioliiton aikana avio-oikeus on odotusoikeus Avio-oikeuden poissulkeminen: - sopimus puolisoiden välillä - lauseke lahjakirjassa tai testamentissa - henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä Aviovarallisuussuhteet selvitetään osituksessa aviopuolisoiden erotilanteessa tai aviopuolison kuollessa.

3 Avioehtosopimus Avioehto vaihtoehtoja: Täysin poissulkeva, osittainen tai yksipuolinen avioehto Sallittua esimerkiksi: ajallinen ulottuvuus ( ennen avioliittoa saatu omaisuus ) saantokohtainen ehto ( ei ole lahjana, perintönä tai testamentilla saatuun ) Kihlakumppanit voivat tehdä, rekisteröinti vasta kun avioliitto solmittu. Määrämuotoinen (päiväys, allekirjoitukset, kaksi esteetöntä todistajaa). Voimaantulo edellyttää rekisteröintiä maistraatissa. 3

4 Ositus ja verotus Avio-oikeuden alaisen varallisuuden siirto puolisolta toiselle osituksessa, esimerkiksi tasinkona, ei aiheuta varainsiirto- ja luovutusvoittoverotusta. Mitä ovat avio-oikeuden alaiset varat ja velat? Ositusperusteen syntyhetki ratkaisee mitä omaisuutta pidetään aviooikeuden alaisena Arvo määräytyy ositushetken mukaan Ositusperuste: avioeron vireille laittaminen tai toisen puolison kuolema 4

5 Ositus ja verotus Osituksen yhteydessä tapahtuvasta kiinteistön tai arvopaperin saannosta on suoritettava varainsiirtoveroa siltä osin kuin vastikkeena on käytetty muuta kuin jaettavana olevaa avio-oikeuden alaista varallisuutta. Realisoi myös luovutusvoiton ja -tappion verotuksen. Avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta: avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus aiemmin ositettu omaisuus ovat ositusvarallisuuteen kuulumattomia varoja ulkopuolista myös ositusvarallisuuteen kuuluneesta omaisuudesta osituksen jälkeen saatavalla myyntitulolla maksettu rahasuoritus toiselle osapuolelle (KHO 1980-B-II-653) 5

6 Omaisuuden erottelu Jos aviopuolisoilla on avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehtosopimus, osituksen sijaan toimitetaan omaisuuden erottelu. jos puolisoilla on avio-oikeuden osittain poissulkeva avioehtosopimus, toimitetaan ositus ja omaisuuden erottelu avioehdolla pois suljettu omaisuus on luonteeltaan ositusvarallisuuteen kuulumatonta ulkopuolista varallisuutta Jos omaisuuden erottelussa tapahtuu vastikkeellinen omistajanvaihdos kyse on koko vastikkeen osalta varainsiirtoverollisesta luovutuksesta. maksetaan rahavastiketta otetaan vastattavaksi toisen velasta tai velasta, josta erottelun osapuolet ovat yhteisvastuullisia tehdään vaihto Avoero vastaa verotuksessa ei-avio-oikeus tilannetta. 6

7 Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa? Kyllä, jos toinen puoliso haluaa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon ja lunastaa osuuden toiselta. Lainojen vastattavaksi ottaminen riittäisi vastikkeeksi. Olisi itsellään omaisuutta, jota voisi antaa toiselle eikä tarvitsisi pesän ulkopuolelta rahoitusta. Kyllä, jos puolisoilla muuta varainsiirtoverotuksen alaista omaisuutta yhteisomistuksessa ja omaisuutta halutaan järjestellä puolisoiden välillä. Avioehto voidaan muuttaa vain osittain, sen mukaan mihin osituksessa pyritään. Muutos pitää rekisteröidä ennen eron vireille tuloa. 7

8 Ositus ja luovutusvoiton laskenta Jos luovutettu omaisuus on saatu osituksessa, omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta. Toisin sanoen omistusaika ja hankintameno lasketaan siltä puolisolta, joka omisti omaisuuden ennen ositusta Omistusaika vaikuttaa hankintameno-olettamaan Mahdollistaa verosuunnittelun, erityisesti kuolinpesässä (saanto on leskelle ositussaanto) Luovutustappion siirto leskelle Voi myös johtaa epäedulliseen lopputulokseen, jos tietämätön osituksen vaikutuksista 8

9 Luovutusvoitto, esimerkki Puoliso A ostanut 2000-luvun alussa sijoitusasunnon muuttotappiokunnasta. A kuolee 2017, jolloin asunnon arvo on laskenut jo eurolla. Kuolinpesällä hankintameno on perintöverotusarvo (= kuolinpäivän käypä arvo). Jos pesä myy, ei myyntivoittoa. Leskellä olisi halukkuutta realisoida osakkeiden myyntivoittoja eurolla. Jos puolison A asunto ositetaan leskelle ennen myyntiä, hän saa käyttää edellisen omistajan hankintahintaa myyntivoittolaskelmassa. Seuraa luovutustappio, verosäästö 6000 euroa. 9

10 Oman asunnon myyntivoiton verovapaus Oman asunnon luovutusvoiton verovapauden edellytyksenä on, että verovelvollinen on käyttänyt asuntoa omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan ennen luovutusta omana tai perheensä vakituisena asuntona. Puoliso ja alaikäiset lapset Verovapaus ei riipu siitä onko puolisoilla avio-oikeutta. Avio-oikeus kuitenkin mahdollistaa paremmin verosuunnittelun: Luovutettaessa osituksessa saatua omaisuutta oman asunnon myyntivoiton verovapauden edellyttämä omistusaika lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta ja asumisaika siitä, kun verovelvollinen on alkanut käyttää luovutettavaa asuntoa omana vakituisena asuntonaan. Verovapaus syntyy heti osituksen jälkeen (ulkopuoliset varat, asuttava 2v) 10

11 Leski ja asunnon myynti KHO 2005:25 Koska ensiksi kuolleen puolison perillisten ja lesken kesken ei ollut toimitettu ositusta ennen kuolleen puolison nimissä olleen vakituisen asunnon myyntiä, oman asunnon luovutusvoiton verovapaussäännöstä ei voitu soveltaa lesken osalta, vaikka hän oli asunut puolisonsa omistamassa asunnossa yli kaksi vuotta tämän kuoleman jälkeen. 11 Voittoa pidetään verovapaana oman asunnon luovutusvoittona niiden perillisten osuutta vastaavalta osalta, jotka ovat vainajan kuoleman jälkeen käyttäneet asuntoa vakituisena asuntonaan vähintään kahden vuoden ajan. Leski voi olla perillisen asemassa testamentin nojalla tai jos vainajalta ei ole jäänyt rintaperillisiä. Jos leski on osakas vain aviooikeuden perusteella, edellytetään ositusta.

12 Avioehto perintöverosuunnittelussa Testamenttiin voidaan lisätä määräys, jonka mukaan testamentinsaajan puolisolla ei ole avio-oikeutta omaisuuteen. Halutaan estää omaisuuden joutuminen puolisolle ja väärään sukuun. Puoliso perii, mikäli perinnönjättäjä oli kuollessaan naimisissa, eikä häneltä jäänyt rintaperillistä eikä hän ollut tehnyt testamenttia muun henkilön hyväksi. Avio-oikeudella ei ole vaikutusta puolison perintöoikeuteen. Ensiksi kuolleen puolison toissijaisilla perillisillä mahdollisuus periä omaisuutta lesken kuoltua. Tilanne voidaan välttää määräämällä toissijainen saaja omaisuudelle. 12

13 Avioehtosopimuksen muuttaminen ja perintöverosuunnittelu, esimerkki - Toinen puoliso sairastuu vakavasti. Laaditaan yksipuolinen avioehto ja testamentti, jolla puolisolle annetaan euroa ja loppuun omaisuuteen elinikäinen käyttöoikeus. - Perinnönjättäjällä kaksi lasta ja 60 v leski. Omaisuutta euroa. - Puoliso saa osituksessa e ja testamentilla e. Puolisovähennys e. Kaikki tämä omaisuus siirtyy verotta elossa olevalle puolisolle. - Perilliset saavat e kumpikin, hallintavähennyksen jälkeen (45 %) jää e, josta perintövero on 1395 e/perillinen. 13

14 Onko epäsuhtainen ositus lahja? Lähtökohta on, että lahjaverotus ei kohdistu osituksen sisältämiin varallisuuden siirtoihin. Jos ositusosapuoli kuitenkin saa enemmän kuin mitä hänelle säännösten mukaan kuuluisi, voi kysymyksessä olla lahja. verotettavan lahjan alaraja 5000 euroa puolison kieltäytymistä tasingosta ei KHO:ssa ole pidetty lahjana Ositus voidaan toimittaa sopimusjakona. Millimetritarkkuus ei aina mahdollista. Verotuksessa kuitenkin olennaiset poikkeamat avioliittolain osoittamasta lopputuloksesta voidaan katsoa lahjaksi. 14