Metsänomistajan veromuutokset Metsän arvo, metsään sijoittaminen. Petra Huupponen Mhy Etelä-Savo Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV

Transkriptio

1 Metsänomistajan veromuutokset Metsän arvo, metsään sijoittaminen Petra Huupponen Mhy Etelä-Savo Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV Savonlinna

2 MHY Etelä-Savo metsänomistajaa, ha metsää, 66 toimihenkilöä, 60 metsuria, 65 yrittäjää, liiketoiminnan liikevaihto 15 milj.

3 Yrittäjävähennys metsäverotuksessa Metsätalouden pääomatuloihin kohdistuu vuodesta 2017 alkaen viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Vähennys lasketaan metsätalouden positiivisesta kokonaisnettotuloksesta, johon voi sisältyä myös verotusyhtymien kautta saatua metsätalouden pääomatuloa. Jos verovuoden metsätalouden kokonaistuloksesi jää tappiolliseksi, metsätalouden tappiollista pääomatuloa ei pienennetä verotuslaskennassa viidellä prosentilla. Verohallinto tekee yrittäjävähennyksen puolestasi. Sinun ei tarvitse laskea ja ilmoittaa yrittäjävähennystä metsätalouden veroilmoituksella! (Lähde: Verohallinto)

4 Sukupolvenvaihdosten verohuojennukset metsätiloilla 2017 alkaen Perintö- ja lahjaverolakiin tuli vuoden 2017 alusta voimaan veroasteikkoja keventävä muutos. Kevennykset painottuivat sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikkoon Tuloverolain muutoksella tuli vuoden 2017 alusta voimaan puhtaiden metsätilojen suunnitelmallisiin sukupolvenvaihdoksiin kannustava metsälahjavähennys Maatalouden yhteydessä metsä pääsee perintö- ja lahjaverotuksen spv-huojennuksen piiriin kuten ennenkin Tuloverolain mukainen luovutusvoiton verovapaus ennallaan, kannustaa luovuttamaan metsän lähiomaiselle vieraiden sijasta + metsävähennyshyöty jatkajalle (Lähde: Verohallinto)

5 Metsälahjavähennys Lahjalla tai lahjanluonteisella kaupalla metsää lahjaksi saaneelle henkilölle voi maksamansa lahjaveron perusteella muodostua vähennyspohja, jota on mahdollista hyödyntää viidentoista seuraavan vuoden kuluessa metsätalouden pääomatulosta tehtävinä metsälahjavähennyksinä. Metsälahjavähennystä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa.

6 Metsälahjavähennyksen hyödyntämiseen tarvittava metsämaan pinta-ala ja vähennyspohjan suuruus Oheiselle Suomen kartalle on haarukoitu, mitä suuruusluokkaa lahjaan sisältyvän kuntakohtaisen metsämaan pinta-alan pitäisi olla, jotta oikeus metsälahjavähennykseen voi muodostua Suomen Metsäkeskuksen julkaisemalla metsälahjavähennyslaskuril la voi arvioida muodostuvan vähennyspohjan suuruuden (ja lahjanluonteisissa kaupoissa samalla muodostuvan metsävähennyspohjan suuruuden) (Lähde:Verohallinto) ha ha ha ha ha 100- ha 6

7 Metsälahjavähennystä vaaditaan esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä lomakkeella 2L 7

8 Metsän arvo Mihin metsätilan arvon määritystä tarvitaan?

9 Metsän arvo Muutostilanteet: Verottajalle perunkirjoitukseen Sukupolvenvaihdos Tilakauppa, lahjoitus, perinnönjako, ositus.. Tilusjärjestelyt, lunastukset, ulosotto Vakuusarviot pankeille Vahingonkorvausarviot

10 Metsän arvo verottajalle.. Metsän käypä arvo on 1. Ensisijaisena selvityksenä metsän arvosta voidaan pitää metsätalouden asiantuntijatahojen antamia tila-arvioita. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen keräämiin numeerisiin metsävaratietoihin perustuvat metsän arvon määrittämisen automaattisovellukset sisältävät vastaavat laskentaperusteet kuin perinteiset tila-arviot. Näiden sovellusten, joita tarjoavat esimerkiksi pankit ja metsäyhtiöt asiakkailleen, tuottamia metsän arvoja voidaan pitää tilaarvioihin rinnastuvina. 2. Jos tila-arviota ei ole, sovelletaan maakuntakohtaisia hehtaarihintoja kerrottuna pinta-alalla. Varojen arvostaminen perintö ja lahjaverotuksessa

11 Metsän arvo Metsän arvon määrityksen tavoitteena on selvittää metsätilan käypä eli markkina-arvo. Metsän arvonmäärityksessä maastokäynti kohteeseen on välttämätöntä. Tavanomaiset menetelmät ovat summaarvomenetelmä, tuottoarvomenetelmä, kauppaarvomenetelmä ja kustannusarvomenetelmä.

12 Metsän arvo Summa-arvomenetelmässä metsän eri osien arvot summataan. Arvot lasketaan erikseen maapohjalle, taimikoille, kasvatettavalle puustolle ja uudistuskypsälle puustolle. Uudistuskypsälle puustolle lasketaan kantohinta-arvo, mutta muulle puustolle huomioidaan myös tulevia tuottoja ns. odotusarvona.

13 Metsän arvo Kauppa-arvomenetelmässä kohdetta verrataan vertailukelpoisista kaupoista maksettuihin, edustaviin keskimääräisiin kauppahintoihin. Markkinoilla olevat metsäkiinteistöt ovat kuitenkin harvoin keskimääräisiä ja sellaisenaan verrattavissa yksittäiseen kohteeseen. Metsämaan kauppahintatilasto -> teistokauppojen-tilastopalvelu.html?v=1.2.0&#

14 Metsäkiinteistöjen kauppahintatilastoa 2017 (Yksinomaan metsämaata, rakentamaton, yli 2ha) 4 Maa- ja metsätalouskiinteistöt 4.4 Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan rakentamattomat, > 10 ha (lukumäärä kpl) 4.4 Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan rakentamattomat, > 10 ha (pinta-ala keskiarvo ha) 4.4 Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan rakentamattomat, > 10 ha (mediaani /ha) 4.4 Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan rakentamattomat, > 10 ha (keskiarvo /ha) 4.4 Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan rakentamattomat, > 10 ha (keskihajonta /ha) vuosi aluejakotunnistealuejakoselite Uusimaa 28 20,9 4127, , , Varsinais-Suomi 38 19,1 3764, , , Satakunta 71 26,6 3685, , , Kanta-Häme 36 26,4 4213, , , Pirkanmaa 93 30,8 3959, , , Päijät-Häme 43 29,5 4721, , , Kymenlaakso 65 21,2 3512, , , Etelä-Karjala 59 24,5 3870, , , Etelä-Savo ,7 3583, , , Pohjois-Savo ,0 2817, , , Pohjois-Karjala ,5 2697, , , Keski-Suomi ,4 3525, , , Etelä-Pohjanmaa ,2 2065, , , Pohjanmaa 77 23,1 2808, , , Keski-Pohjanmaa 40 28,9 1875, , , Pohjois-Pohjanmaa ,3 1333, ,00 890, Kainuu ,8 1473, ,00 750, Lappi 83 66,1 710,00 791,00 345,00

15 Metsäkiinteistöjen kauppahintatilastoa (Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV)

16 Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä maksuja seuraavasti: Vuokra ( /kk), määräytyy neliöiden mukaan Ravintomaksu ( /kk), kaikilla samansuuruinen Palvelumaksu hoidosta ja hoivasta ( /kk)

17 Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin Palvelumaksussa huomioitavat nettopääomatulot Vuokratulot /kk Korkotulot /kk Osinkotulot /kk Maatilatalouden tulot /kk Metsätalouden tulot /kk - Omistetut tai hallintaoikeuden alaiset metsähehtaarit kunnittain - Verohallinnon päätös metsämaan keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta kunnittain (arvostuslain mukaiset tuotot Näin saatu metsätalouden vuosituotto jaetaan luvulla 12 ja siten saadusta kuukausitulosta vähennetään 10 % Muut säännölliset omaisuustulot /kk

18 Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV Toimialueena Keski-Suomi, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo Alueen metsänhoitoyhdistysten omistama yhtiö 20 välittäjää joista valtaosalla on LKV-tutkinto Markkinajohtaja toimialueensa metsätilakaupassa Kohteena kaikki maaseudun kiinteistöt: metsätilat, maatilat, loma-asunnot, tontit, omakotitalot, asuntoosakkeet Kiinteistöarvioinnit, kauppakirjat, jakokirjat ym. Auktorisoidut kiinteistöarvioijat AKA 3, ketjussa 10 Liikevaihto v hieman yli 1,6 miljoonaa euroa Lähes 400 kiinteistökauppaa + muu toiminta

19 Mhy Etelä-Savon alueen välittäjät

20 Osa metsätilat ketjua Yhteinen markkinapaikka internetissä Kaikki ketjun yhtiöt metsänhoitoyhdistysten omistamia Markkinointi-, koulutus-, hankinta- ym. yhteistyötä

21 Metsäsijoittaminen Metsä on perinteinen, arvostettu omaisuus Hyvinä aikoina sivummalla, tuottovertailussa huonoja tunnuslukuja Levottomina aikoina palataan MIKSI?

22 Metsäsijoittaminen Metsän hinta vaihtelee suhdannetilanteissa rauhallisemmin kuin monet muut sijoituskohteet. sijoitus on luonteeltaan pitkäaikainen, puun käytössä on pitkät perinteet ja metsä antaa omistajalleen myös muita kuin taloudellisia arvoja ja hyötyjä Levottomina aikoina rahat on turvassa seinissä ja metsissä.

23 Näkökulmia Puuntuotanto maailmalla ei merkittävästi lisäänny Kaikki maapallon metsäpinta-ala ei jatkossakaan ole tehokkaassa käytössä Kaikki eivät kilpaile suomalaisen puun kanssa Infra kunnossa: korjuu, tuotanto, jalostus Puun käyttö globaalissa maailmassa Luonnonkuitu, ympäristöarvot, hiilitasapaino Lukemattomat käyttökohteet rakentamisessa, paperiteollisuudessa, energiantuotannossa, jalosteissa Uudet käyttökohteet, biotekniikka, nanoselluloosa Hyvälaatuisen suomalaisen puun kysyntä varsin turvattu

24 Entä jatkossa? Metsän asema turvallisena sijoituksena säilyy Erityispiirteet säilyvät (oman työn osuus, perhemetsätalous, virkistyskäyttö) Puun käytön kehitys tulee olemaan vahvaa Mekaaninen teollisuus kehittyy, kemiallinen säilyy, energiakäyttö kasvaa, uudet tuotteet tulevat Ei vain passiivista omistamista vaan yhä useammin aktiivista yritystoimintaa.

25

26 Kiitos! p