Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Transkriptio

1 Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula

2 Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä seuraavia maksuja Vuokra ( /kk), määräytyy neliöiden mukaan Ravinto ( /kk), kaikilla samansuuruinen Palvelumaksu hoidosta ja hoivasta ( /kk) - Palvelumaksua määritettäessä huomioidaan pysyvässä hoidossa olevan henkilön nettotulot (säännölliset ansiotulot ja säännölliset omaisuudesta saatavat tulot, omaisuustulon vähennyksenä huomioidaan säännölliset tulonhankkimiskulut) - Palvelumaksu ja nettotulot tarkistetaan kerran vuodessa

3 Palvelumaksussa huomioitavat nettotulot erilaisista ansiotuloista Kansaneläke /kk - Kelan maksama hoitotuki /kk - Kelan maksama asumistuki /kk - Kelan maksama rintamalisä /kk - Kelan maksama ylim. rintamalisä /kk - Kelan maksama takuueläke /kk Työeläke /kk Perhe-eläke /kk Muut vastaavat ansiotulot /kk

4 Palvelumaksussa huomioitavat nettotulot erilaisesta omaisuudesta Vuokratulot /kk Korkotulot /kk Osinkotulot /kk Maatilatalouden tulot /kk Metsätalouden tulot /kk - Omistetut metsähehtaarit kunnittain (veroehdotuksessa olevat metsämaahehtaarit) - Verohallinnon päätös metsämaan keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta kunnittain - Näin saatu metsätalouden vuositulo jaetaan luvulla 12 ja siten saadusta kuukausitulosta vähennetään 10 % Muut säännölliset omaisuustulot /kk

5 Palvelumaksun määräytyminen, esimerkkinä Seinäjoki vuonna 2014 Nettotulot verojen jälkeen /kk Palvelumaksu nettotuloista % Alle Yli Palvelumaksua alennetaan tarvittaessa niin, että omaan käyttöön jää aina vähintään 220

6 Omaan käyttöön jäävä nettotulo esimerkkinä Seinäjoki, vuosi Vuokra 476,24 /kk ja ravinto 389,33 /kk - Omaan käyttöön jäävä tulo eri kokonaisnettotulotasoilla: Kokonaisnettotulo, /kk Omaan käyttöön jää, /kk Alle Jne jne

7 Metsänomistuksen vaikutus yhteiskunnan (Kelan) maksamiin tukiin Mihin Kelan maksamiin etuuksiin metsäomaisuus vaikuttaa - Opintoraha ja opiskelijan asumislisä - Tarveharkintainen työttömyystuki - Eläkkeensaajan asumistuki - Yleinen asumistuki

8 Metsätalouden tulon vaikutus opintorahaan ja asumislisään Opiskelijan saamat todelliset metsätulot (veronalainen metsätalouden pääomatulo ja veronalainen hankintatyön arvo) vaikuttavat hänen saamaansa opintorahaan ja asumislisään seuraavasti: - Mitä suuremmat verotettavat kokonaistulot (ansiotulot + pääomatulot) opiskelijalla on vuodessa, sitä vähemmän opintotukeen oikeuttavia kuukausia hänellä on vuodessa - Tulorajat v /v (12 kk) /v (1 kk) Metsäomaisuuden (metsämaahehtaarit) määrä sinänsä ei vaikuta opintotuen määrään

9 Metsätalouden tulon vaikutus tarveharkintaiseen työttömyystukeen Tarveharkintaisen työmarkkinatuen saajan metsätalouden tulo huomioidaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa: - Metsätalouden tulo huomioidaan metsän keskimääräisen lasken- nallisen tuoton mukaan (metsämaahehtaarit x tuotto/ha kunnittain) Metsätalouden todelliset tulot eivät vaikuta tarveharkintaisen työmarkkinatuen määrään Tarveharkinnan tulot vähentävät etuuden määrää, kun ne ylittävät yksin asuvalla 311 euroa - Puoliso ja lapset nostavat ko. tulorajaa Puolison saamaa metsätalouden tuloa ei huomioida enää alkaen

10 Metsätalouden tulon vaikutus eläkkeensaajan asumistukeen ja yleiseen asumistukeen Metsätalouden tulo ja omaisuus huomioidaan eläkkeensaajan asumistuessa ja yleisessä asumistuessa: - Metsätalouden tulo huomioidaan metsän keskimääräisen lasken- nallisen tuoton mukaan (metsämaahehtaarit x tuotto/ha kunnittain) - Metsäomaisuuden arvona huomioidaan metsätalouden tulo x 10 Tulot (v. 2013), jolla saa täysimääräisen eläkkeen saajan asumistuen - Yksin asuva 719,41 /kk, puolisot /kk Ei tukioikeutta (v. 2013), jos tulot ylittävät - Yksin asuva /kk, puolisot /kk Omaisuusrajat (v. 2013) - Yksin asuva , puolisot Omaisuusrajan ylittävältä osalta lasketaan 8 % tuloksi omaisuudesta

11 Edunvalvonta - Edunvalvoja valvoo sellaisen henkilön etua ja oikeutta, joka ei itse vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi huolehtia taloudellisista asioistaan - Alaikäisen lapsen edunvalvojana ovat hänen vanhempansa, ellei toisin ole määrätty - Edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman maistraatin lupaa päämiehensä puolesta myydä tai myytäväksi hakkauttaa metsää, jollei se tapahdu maistraatin hyväksymän hoitosuunnitelman mukaisesti - Edunvalvoja voi hakea maistraatilta metsäsuunnitelman vahvistamista metsäomaisuuden hoitosuunnitelmaksi

12 Edunvalvonta - Edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman maistraatin lupaa päämiehensä puolesta luovuttaa tai vastiketta antamalla hankkia kiinteää omaisuutta - Kun edunvalvoja sitoutuu päämiehensä puolesta yhteismetsän perustamissopimukseen tai tekee sopimuksen yhteismetsään liittymisestä, hän luovuttaa päämiehensä kiinteää omaisuutta sillä hän luopuu jostakin maa-alueesta ja saa vastikkeeksi osuuden yhteismetsästä - Maistraatin lupa tarvitaan - Jos päämies on kuolinpesän osakas ja myydään joko kuolinpesän omistama kiinteistö tai kuolinpesän omistamilta kiinteistöiltä metsää, kaupasta saatavien varojen jako on (ositusta) tai perinnönjakoa, jolle on saatava lupa maistraatista

13 Edunvalvonta - Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvoja puoliso tai lapsi taikka joku muu, jota edunvalvoja edustaa - Esteellisyys poistetaan määräämällä edunvalvojan sijainen. Tämä tilanne tulee sovellettavaksi esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa isovanhemmat lahjoittavat lapsenlapsilleen metsäkiinteistön ja lasten vanhemmalle annetaan hallintaoikeus kiinteistöön

14 Edunvalvontavaltakirja - Jos metsänomistajan terveystilanne on heikentymässä ja on pelättävissä, että metsänomistajan oikeustoimikelpoisuus menetetään, on monesti järkevä tehdä ns. edunvalvontavaltakirja taloudellisten asioiden hoitamiseksi esimerkiksi lapsille. - Valtakirjassa on syytä mainita tarkasti ne asiat, mitä valtuutus koskee - Metsätilojen puun myynti ja hoitotoimenpiteet - Metsäkiinteistöjen myynti - Pörssiosakkaiden myynti - Jne jne - Valtakirjan todistaa 2 esteetöntä todistajaa

15 Alaikäinen luovutuksensaajana - Mikäli edunvalvottavan eli lapsen omaisuus on yli euroa, maistraatti merkitsee hänet vanhempiensa ilmoituksen perusteella holhousasioiden rekisteriin - Omaisuudelle määritetään joko vuositilivelvollisuus tai päätöstilivelvollisuus. Päätöstili annetaan, kun edunvalvottava tulee täysi-ikäiseksi. - Tilivelvollisuus riippuu metsätilasta ja toimenpiteistä - Alaikäinen ei voi itse toimia luovutuksensaajana - Vanhemmat toimivat yleensä edunvalvojina - Toisinaan joudutaan määräämään edunvalvojan sijainen

16 Alaikäinen luovutuksensaajana - Jos vanhemmat luovuttavat tilan alaikäiselle lapselle, on aina määrättävä edunvalvojan sijainen - Jos isovanhemmat luovuttavat tilan alaikäiselle lapsenlapselleen - On määrättävä edunvalvojan sijainen, mikäli hallintaoikeus jää välisukupolvelle - Vanhemmat voivat toimia edunvalvojina, jos hallintaoikeus jää isovanhemmille tai menee alaikäisille