Sairauspoissaolojen luonne työelämässä. Pauli Forma - Sairauspoissaolot ja uusi työelämä-seminaari

Transkriptio

1 Sairauspoissaolojen luonne työelämässä Pauli Forma - Sairauspoissaolot ja uusi työelämä-seminaari

2 Esittely Pauli Forma, VTT, dosentti Johtaja, Työkyky ja työurat Aikaisemmin toiminut Kevan työelämäpalvelujen johtajana ja sosiaalipolitiikan professorina Turun yliopistossa Tutkimusalueita muun muassa mielipiteet sosiaaliturvasta ja hyvinvointivaltiosta, työhyvinvointi, työkyky, työurien pidentäminen, julkisen sektorin muutos. Työkokemusta asiantuntijaorganisaation johtamisesta, muutosprosesseista, strategiatyöstä, toimintaympäristön seurannasta, tiedolla johtamisen kehittämisestä. Tehnyt yhteistyötä tutkimusverkostoissa, työmarkkinaosapuolten kanssa sekä työkykyjohtamiseen liittyvissä verkostoissa. blogi: Rantaradan varrelta

3 Työkyvyn ja työuran tukeminen Lapsuus, nuoruus +/- Työn murros Talouden syklit +/- +/- Työkyky (+ muut hyvinvointimittarit) - + Sairauspoissaolo Sosiodemografia Työntekijöiden oma työkyvyn tuki Työpaikan olosuhteet Työpaikkojen työkyvyn tuen järjestelmät Väsyminen Yhteiskunnan työkyvyn tuen järjestelmät Palautuminen Työsuorituksen lasku Keskeistä työn, terveyden ja tuen järjestelmien vuorovaikutus. Työhön paluu Sairastuminen Osittainen tai tilapäinen työkyvyttömyys Työhönpaluu Määräaikainen tai osa-aikainen tk-eläke Työura karkeistaen Eläke Täysi työkyvyttömyys

4 Miksi sairauspoissaolot kiinnostavat? Kertovat työikäisen väestön terveystilanteesta ja työkyvystä sekä eroista eri ryhmien välillä. Ovat myös yhteydessä työhyvinvoinnin kannalta tärkeisiin asioihin, kuten johtamisen oikeudenmukaisuuteen. Aiheuttavat kustannuksia työnantajalle ja yhteiskunnalle. Pitkät sairauspoissaolot ovat reitti työkyvyttömyyseläkkeisiin ja pysyvään työstä poistumiseen. Sairausvakuutus on osa sosiaaliturvajärjestelmää.

5 Relevantteja työelämän muutossuuntia Elinkeinorakenteen ja ammattirakenteen muutos Ikärakenteen muutos Arvojen muutos, monikulttuuristuminen Ajasta ja paikasta riippumattoman työn lisääntyminen Organisaatioiden itseohjautuvuuden lisääntyminen Omailmoituskäytäntöjen muuttuminen Työelämän kehittäminen, tietoisuus työhyvinvoinnista Digitalisaation myötä parempi datan hyödyntäminen ja tiedolla johtaminen.

6 Sairauspoissaoloista ei Suomessa ole kattavaa tietoa Sairauspoissaolot suomalaisessa työelämässä Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus EK:n Työaikakatsaus Kelan sairauspäivärahatilastot TEM:n Työolobarometri, Tilastokeskuksen Työolot-tutkimus Työterveyslaitoksen Kunta10 ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointi-tutkimus Helsinki Health Study Lisäksi muut yksittäiset tutkimushankkeet Kokonaiskuva sairauspoissaoloista on hajainen, koska: - Eri tavoin kerätyt aineistot (rekisterit ja kyselyt). - Eri näkökulmat - Eri rytmi ajallisesti - Eri sektorit

7 Työterveysalustan missio ja visio Tietoa jalostamalla edistämme hyvinvointia ja kehitämme työterveyttä parantamalla samalla kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä Rakennamme yhteistyöllä työterveystietoa hyödyntävän ekosysteemin Hyvinvointia työstä Kutsumme osaajia tekemään yhteistyötä Luomme alustan, joka perustuu Työterveyslaitoksen ja ekosysteemin muiden toimijoiden datoihin Työntekijän työhyvinvointi, terveys ja työkyky

8 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos

9 Sairauspoissaolot Suomen suurissa kunnissa 2010-luvulla ammatit erottelevat Tuula Oksanen, LT, dosentti, johtava asiantuntija

10 Sisältö Miten sairauspoissaolot ovat kehittyneet Suomessa? Kysely- ja rekisteriaineistot, eri laskutavat Mitä kertovat Kelan tilastot maksetuista sairauspäivärahoista? Trendit, diagnoosit Millainen on kehityskulku kunta-alalla? (Kunta10-tutkimus) Trendit, ammattiryhmien väliset erot Pitääkö olla huolissaan? Tuula Oksanen

11 Korvatut sairauspäivärahapäivät sairausryhmittäin Kelan sairausvakuutustilasto 2017

12

13

14 Pitkät sairauspoissaolot vähentyneet kaikkien aikojen ennätykseen Uusia sairauspäivärahakausia ei ole koskaan tilastoidun historian aikana alkanut niin vähän kuin viime vuonna. Miksi? Keskeiset kansanterveysongelmat Taloussuhdanteet Lakimuutokset Työikäisen väestön määrän muutokset Huomio työkykyyn, työkyvyn tukemiseen JENNI BLOMGREN

15 Sairauspäivärahalla korvattavat sairauspoissaolot kääntyneet kasvuun Pitkien sairauspoissaolojen väheneminen on päättynyt. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella maksettujen kausien pitkään jatkunut väheneminen pysähtyi. Mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneet sairauspäivärahakaudet yleistyivät. Miksi? Suhdanteet Mielenterveysongelmien tunnistus ja hoito Työelämän muutos Huomio nuoriin Jenni Blomgren

16 Alkaneet sairauspäivärahakaudet 2017 Kelan sairausvakuutustilasto 2017

17 Kunta10-tutkimus Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu Nokia, Naantali, Raisio, Valkeakoski, Virrat

18 Sairauspoissaolojen kehitys kunta-alalla ,00 19,50 Huippu 19,00 18,50 18,00 17,50 17,00 Nousu Lasku Tasanne 16,50 16,00 15,50 15, Työterveyslaitos Tuula Oksanen

19 Ammattiryhmien väliset erot Kaikki Johtajat, erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimistotyöntekijät Palvelutyöntekijät Ruumiillinen työ Tilastokeskuksen ammattiluokitus Sairauspoissaolopäivät/htv. Kunta10-tutkimus, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Tuula Oksanen

20 Sairauspoissaolopäivät ammateittain 2017 Tilastokeskuksen ammattiluokitus Sairauspoissaolopäivät/htv. Kunta10-tutkimus, Työterveyslaitos ENITEN POISSAOLOJA 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 VÄHITEN POISSAOLOJA 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 muu palvelutyöntekijä opetusalan johtaja kodinhoitaja taiteilija,toimittaja laitoshuoltaja muu johtaja hoitaja,lähihoitaja lehtori, tuntiopettaja koulunkäyntiavustaja tekn.erityisasiantuntija Työterveyslaitos Tuula Oksanen

21 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos

22 Presenteismi sairausläsnäolo työelämän ilmiönä Kari-Pekka Martimo, LT Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk. Johtava asiantuntija Presenteismi KPMartimo Julkinen 22

23 Kuka minä olen? Lääkäriksi 1983 Oulun yliopistosta Työterveyshuollon (1992) ja työlääketieteen (1995) erikoislääkäri Lääketieteen tohtori 2010 Työterveyslääkärinä Lohja Oy:llä, Neste Oy:llä, Metsä-Serla/M-real Oy:ssä Työterveyden kehitysjohtajana Mehiläisessä, tutkimus- ja palvelujohtajana Työterveyslaitoksella Työeläkeyhtiö Elossa alkaen Presenteismi KPMartimo Julkinen 23

24 Esityksen sisältö Presenteismi-käsitteen kaksi määritelmää Presenteismi työpaikan ilmiönä Ratkaisuja presenteismiin Presenteismi KPMartimo Julkinen 24

25 Presenteismi sairausloman puutteena Presenteismi KPMartimo Julkinen 25

26 Presenteismi sairausloman puutteena SAK:n työolobarometri Presenteismi KPMartimo Julkinen 26

27 Presenteismi terveysongelmiin liittyvänä tuottavuuden alenemana Menetetyn työpanoksen kustannukset (STM 2014) - Työkyvyttömyyseläkkeet 8,0 miljardia - Sairauspoissaolot 3,4 miljardia - Sairausläsnäolo 3,4 miljardia (n / palkansaaja) YHTEENSÄ 14,8 miljardia/v + Työtapaturmat 2,0-2,5 miljardia + Ammattitaudit 100 miljoonaa + Sairauksien hoito 7,7 miljardia Presenteismi KPMartimo Julkinen 27

28 Työ ja terveys Suomessa 2012 Kaikista työssä käyvistä - lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma oli 30 %:lla - joka yhdeksännellä (11 %) oli työtä haittaava pitkäaikaissairaus Presenteismi KPMartimo Julkinen 28

29 Terveysriskien aiheuttamaa tuottavuuden alenemaan voi vaikuttaa Burton W et al. JOEM 1999 Burton W et al. JOEM Presenteismi KPMartimo Julkinen 29

30 Presenteismi ja sairauspoissaolo Terveys Tuottavuus Terve työntekijä, normaali tuottavuus Normaali tuottavuus SAIRAUS- POISSA- OLO- KYNNYS Tuottavuus alenee, kun haitta työssä kasvaa SAIRAUSLOMA ALKAA Työn tuottavuus nolla Haittaa työssä sairauslomalta palaamisen jälkeen TYÖHÖN PALUU Sairaus Sairausloman vuoksi menetetty työaika Aika Kimmo Räsänen Presenteismi KPMartimo Julkinen 30

31 Sairauslomalle jäämiseen vaikuttavat tekijät Läsnäolovaatimukset Sairauslomalla taloudelliset menetykset, töiden kertyminen, haitta kollegoille ja asiakkaille Vaikutusmahdollisuudet työssä Työjärjestelyjen mahdollisuus niin, että alentuneella toimintakyvyllä pystyy jatkamaan työssä Läsnäolokannustimet Ttyön positiiviset ominaisuudet (kiinnostavuus, sosiaaliset kontaktit) Poissaolokannustimet Mahdollisuus viettää omaa aikaa Poissaolovaatimukset Työssä jatkamisen kielteiset seuraamukset itselle ja muille (Johansson & Lundberg 2004) Presenteismi KPMartimo Julkinen 31

32 Presenteismin mittaaminen Merkitse alla olevaan asteikkoon, miten arvioit viimeksi tekemäsi työpäivän aikana tehdyn työn määrää verrattuna tavanomaiseen työpäivääsi. 0 = käytännössä ei mitään = vähintään tavanomainen määrä Merkitse alla olevaan asteikkoon, miten arvioit viimeksi tekemäsi työpäivän aikana tehdyn työn laatua verrattuna tavanomaiseen työpäivääsi. 0 = hyvin huonolaatuista = vähintään tavanomaista laatua Jos vastasit jompaan kumpaan edellisistä kysymyksistä vähemmän kuin 10, mikä oli mielestäsi tärkein syy alentuneeseen työmäärään tai työn laatuun? Terveysongelmat / Perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat / Muu yksityisongelmat / Työhön liittyvät syyt Jos työsi laadun tai määrän alentumiseen oli työhön liittyviä syitä, voitko kuvailla niitä tarkemmin? Presenteismi KPMartimo Julkinen 32

33 Presenteismin vähentäminen yläraajavaivoissa ,3 53,6 44,12 52,17 36, ,7 16,74 32,88 13,84 10,89 22,22 19,49 18,2 16,17 6,6 6,78 Martimo K-P, Shiri R, Miranda H, Ketola R, Varonen H, Viikari-Juntura E. Effectiveness of an ergonomic intervention on the productivity of workers with upper-extremity disorders a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health. 2010;36(1): Vallitsevuus (vertailuryhmä) Vallitsevuus (interventioryhmä Määrä (vertailuryhmä) Määrä (interventioryhmä) 1 Lähtötilanne (N = 168) 8 viikkoa (N = 141) 12 viikkoa (N = 141) 52 viikkoa (N = 107) Presenteismi KPMartimo Julkinen 33

34 Onko työtä mahdollista muokata? Apuvälineet Työtehtävien rajaaminen Työtahdin muuttaminen Töiden järjesteleminen uudelleen Aikataulutuksen muutos Työnjakoa muutetaan Toinen työpiste Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy tekemään Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen Etätyö Osasairauspäiväraha Työkokeilu/ammatillinen kuntoutus Presenteismi KPMartimo Julkinen 34

35 Työn muotoilu/työnjako Presenteismi KPMartimo Julkinen 35

36 Mikä oli mielestäsi tärkein syy alentuneeseen työmäärään tai työn laatuun? Terveysongelma Perheen ja työn yhteensovittaminen Muu yksityisongelma Työhön liittyvä syy 0 => 60 % ilmoitti tuottavuuden laskusta; keskimääräinen lasku 19,2 % (N=50) Presenteismi KPMartimo Julkinen 36

37 Sairauspoissaolotarpeen arviointi Presenteismi KPMartimo Julkinen 37

38 Lopuksi Presenteismi on yleisempi ilmiö kuin sairauspoissaolo ( ennen, jälkeen ja sen sijaan ) Sairauspoissaolo ei ole ratkaisu presenteismiin eikä alentuneeseen työn tuottavuuteen Terveysongelmat ja riskit eivät ole ainoita tuottavuuden alentajia työpaikoilla Työtä muokkaamalla/kehittämällä parannetaan kaikkien työntekijöiden tuottavuutta Työhön kohdistuvien interventioiden tuloksena on syytä mitata muutosta presenteismissä Presenteismi KPMartimo Julkinen 38

39 Presenteismi KPMartimo Julkinen 39

40 Omailmoitus vai lääkärintodistus katsaustutkimus ja sen tuloksia Johanna Kausto, Erikoistutkija, FT TTL

41 Esityksen sisältö Mitä omailmoitus-käytäntö tarkoittaa? Omailmoitus eri maissa Systemaattinen Cochrane-katsaustutkimus Miten omailmoitus-käytäntö saattaa vaikuttaa Sairauspoissaoloihin? Kustannuksiin? Työyhteisöön (työilmapiiriin, esimiehen työhön)? Presenteeismiin? Katsaustutkimuksen alustavia tuloksia Työterveyslaitos Johanna Kausto

42 Mitä omailmoitus-käytäntö tarkoittaa = Työntekijä jää pois työstä sairastumisen ja arvioimansa työkyvyttömyyden vuoksi ilmoittamalla asiasta esimiehelle. Työnantaja voi tarvittaessa edellyttää lääkärintodistusta työkyvyttömyydestä 1. poissaolopäivästä alkaen Työterveyslaitos Johanna Kausto

43 Omailmoitus eri maissa Lääkärintodistus edellytetään: Pohjoismaat: Norja 3. pv / 8. pv Ruotsi 8. pv Tanska Lääkärintodistusta ei tarvita, mutta työnantaja voi tarvittaessa edellyttää fit-forwork -todistuksen jo 1. päivästä lukien Muut: Saksa 4. pv UK 8. pv Suomi yleisimmin 1-3 pv ~ 2 % palkansaajista voi olla poissa töistä ilman lääkärintodistusta > 3 pv V % palkansaajista ei tarvinnut lääkärintodistusta 1. pv:n sairauspoissaolosta Yksityissektori 71 % Kuntasektori 93 % Valtiosektori 96 % (Sutela & Lehto 2014) Työterveyslaitos Johanna Kausto

44 UK: Self-certification Employers can also ask employees to fill in a form when they return to work to confirm they ve been off sick for up to 7 days. This is called self-certification. Employers usually provide their own version of this form Työterveyslaitos Johanna Kausto

45 Pesonen S, Halonen J, Liira J. Omailmoitus tutkimus sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöönotosta ja vaikutuksista. Työterveyslaitos Työterveyslaitos Johanna Kausto

46 Sumanen H, Piha K, Pohjonen T, Lahelma E, Pietiläinen O, Rahkonen O. Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot Lääkärilehti 7/2018 (s ) Työterveyslaitos Johanna Kausto

47 Sumanen H, Piha K, Pohjonen T, Lahelma E, Pietiläinen O, Rahkonen O. Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot Lääkärilehti 7/2018 (s ) Työterveyslaitos Johanna Kausto

48 Työterveyslaitos Johanna Kausto

49 Miksi aihetta pitäisi tutkia? Lääkärintodistus-käytäntö (lyhyet sairauspoissaolot) vie resursseja. Käytännöt vaihtelevat lääkäreiden välillä (Arrelöv 2005; Englund 2000; Kankaanpää 2014). Lääkärit kokevat sairauspoissaolon tarpeen ja keston arvioinnin usein hankalaksi. On epäselvää kuinka lääkärintodistus-käytäntöjen muutokset vaikuttavat / vaikuttavatko ne sairauspoissaoloihin ja niistä kertyviin kustannuksiin, työyhteisön piirteisiin / toimintaan Työterveyslaitos Johanna Kausto

50 Figure 1. Logic model of the intervention Kausto J, Verbeek JH, Ruotsalainen JH, Halonen JI, Virta LJ, Kankaanpää E. Self-certification versus physician certification of sick leave for reducing sickness absence and associated costs. Cochrane Database of Systematic Reviews 2018, 8. Art. No.: CD DOI:

51 Systemaattisen katsauksen tavoitteet O B J E C T I V E S To evaluate the effects of introducing, abolishing, or changing the period of self-certification of sickness absence on: 1. the total or average duration (number of sickness absence days) of short-term sickness absence periods; 2. the total or average number of short-term sickness absence periods; 3. the associated costs (of sickness absence and (occupational) health care); and 4. social climate, supervisor involvement, and work load or presenteeism Työterveyslaitos Johanna Kausto

52 Sähköiset haut viitetietokannoissa: 1. Cochrane Central Register of Controlled Trials (CENTRAL) in the Cochrane Library 2. MEDLINE Ovid 3. SCOPUS 4. PsycINFO Ovid 5. EBM Reviews Ovid 6. CINAHL EBSCOhost 7. EconLit Pro Quest 8. EBSCO Business Source Elite (EBSCOhost) 9. EconPapers 10. NIOSHTIC OSH-UPDATE 11. NIOSHTIC-2 OSH-UPDATE 12. HSELINE OSH-UPDATE 13. CISDOC OSH-UPDATE We will also conduct a search of unpublished trials on ClinicalTrials.gov ( and the WHO trials portal( We will utilize Google Scholar for exploratory search Työterveyslaitos Johanna Kausto

53 Mukaanottokriteerit q RCT q CBA q ITS q Yksilötaso q Ryhmätaso q Interventio q Vasteet Työterveyslaitos Johanna Kausto

54 Kirjallisuushakujen tulokset Työterveyslaitos Johanna Kausto

55 Mukaanotetut tutkimukset Study Country Methods Participants Interventions Outcomes Taylor 1969 UK Controlled before-after Workers at an oil refinery Työterveyslaitos Johanna Kausto n(treatment)1= 2113 spells n(treatment)2=2356 spells n(control)1=526 spells n(control)2=503 spells Saksvik & Nytrø 2001 Norway Controlled before-after Employees in the health care sector of a municipality n(treatment)=167, n(control)=100 Hesselius et al Sweden RCT Insurance claimants in two municipalities n(treatment)=147976, n(control)= Fleten et al Norway Controlled before-after Municipality employees (n=5700) Torsvik & Vaage 2014 Norway Controlled before-after Municipality employees n(treatment)1= 1032 n(treatment)2=1205 n(control)1=861 n(control)2=1006 Introduction of self-certificate. Manual hourly paid employees could have absence up to 3 working days w/o doctor's certificate, but they had to complete a sickness report upon return to work Changing from practise allowing 1-3 sellf-certified days to allowing 1-5 self-administered sick-leave days 4 times/yr Prolonging the period of selfcertification from 8 to 15 days Prolonging the period of selfcertification up to 50 days with a structured workplace follow-up Prolonging the period of selfcertification of sickness absence up to one year with a structured workplace follow-up Sickness absence Sickness absence Sickness absence, economic significance Sickness absence Sickness absence

56 Hesselius P, Johansson P, Larsson L. Monitoring sickness insurance claimants: evidence from a social experiment. Working paper IFAU Institute for Labour Market Policy Evaluation sukupuoli ikä tulot Työterveyslaitos Johanna Kausto

57 Torsvik G, Vaage K. Gatekeeping versus Monitoring: Evidence from a case with extended self-reporting of sickness absence. CESIFO Working paper No Työterveyslaitos Johanna Kausto

58 Johtopäätöksiä? 25,10, Työterveyslaitos Johanna Kausto

59 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos

60 Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa Taina Leinonen, erikoistutkija Sairauspoissaolot ja uusi työelämä - seminaari,

61 Tausta Sairauspoissaolot ovat yleisempiä julkisella kuin yksityisellä sektorilla työskentelevillä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) alalla kuin muilla aloilla työskentelevillä Onko yksityisen ja julkisen sektorin välillä sairauspoissaoloeroja silloinkin, kun SOTE-alaa tarkastellaan erikseen Entä ovatko ryhmien väliset sairauspoissaoloerot muuttuneet aikakautena, jolloin Sairauspoissaolojen alkavuus on yleisesti vähentynyt Taloudessa on tapahtunut suuria suhdannevaihteluita Julkinen sektori ja erityisesti SOTE-ala ovat olleet suurten uudistuspaineiden alla SOTE-alalla on tapahtunut yksityistymiskehitystä Työterveyslaitos Taina Leinonen

62 Tavoite ja menetelmät Tarkastellaan väestötason sairauspoissaolotrendejä kiinnittämällä erityistä huomiota julkisen ja yksityisen sektorin välisiin eroihin SOTE-alalla Tarkastelussa sairausvakuutuksesta korvatulle sairauspäivärahajaksolle jääneiden vuosittaiset osuudet vuotiaista palkansaajista vuosina Erillisiä tarkasteluja tuki- ja liikuntaelinten sairauksille sekä mielenterveyden häiriöille Tulokset perustuvat kansallisesti edustaviin rekisteriaineistoihin, joissa on yhdistetty Kansaneläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen tietoja Analyysit perustuvat väestökeskiarvoistettuihin paneeliaineisto-malleihin Työterveyslaitos Taina Leinonen

63 Sairauspoissaolojen trendit miehillä ja naisilla (Leinonen ym Ann Work Expo Health)

64 Työterveyslaitos Taina Leinonen Toimialoja ja työnantajasektoreita koskevat yleiset sairauspoissaolotrendit

65 Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trendit valikoiduilla toimialoilla, ylemmät toimihenkilöt (Leinonen ym BMJ Open)

66 Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trendit valikoiduilla toimialoilla, alemmat toimihenkilöt (Leinonen ym BMJ Open)

67 Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trendit valikoiduilla toimialoilla, työntekijäasemassa olevat (Leinonen ym BMJ Open)

68 Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trendit työnantajasektorin mukaan miehillä ja naisilla (Leinonen ym Duodecim)

69 Toimialajakauma työnantajasektorin mukaan miehillä ja naisilla vuonna 2013 (Leinonen ym Duodecim)

70 Työterveyslaitos Taina Leinonen Sairauspoissaolotrendit yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla

71 SOTE-alalla työskentelevien määrä työnantajasektorin mukaan eri vuosien tutkimusaineistossa (Leinonen ym Duodecim)

72 Valikoitujen taustatekijöiden jakaumat työnantajasektorin mukaan SOTE-alalla työskentelevillä miehillä ja naisilla vuonna 2005 ja 2013 (Leinonen ym Duodecim)

73 Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trendit työnantajasektorin mukaan SOTE-alalla työskentelevillä miehillä ja naisilla (Leinonen ym Duodecim)

74 Sairauspoissaolojen sairausryhmittäinen riski julkisella sektorilla (OR=1.00 yksityisellä sektorilla) eri vuosina SOTE-alalla työskentelevillä miehillä ja naisilla (Leinonen ym Duodecim)

75 Johtopäätökset Julkisen ja yksityisen sektorin välinen sairauspoissaoloero havaittiin sekä väestössä yleisesti että SOTE-alan sisällä Työympäristöissä eroja? Sektoreille valikoituminen? Ero on säilynyt väestötasolla, mutta pienentynyt SOTE-alalla Taantumalla kielteisiä terveysvaikutuksia yksityisellä sektorilla? Julkisen sektorilla haluttomuutta olla poissa töistä uudistuspaineiden vuoksi? Yksityistymiskehityksen myötä sektoreista keskenään samankaltaisempia? Työterveyslaitos Taina Leinonen

76 Kiitos! Yhteistyössä: Eira Viikari-Juntura Svetlana Solovieva Kirsti Husgafvel-Pursiainen Työterveyslaitos Lauri Virta Ilona Autti-Rämö Kansaneläkelaitos Mikko Laaksonen tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos

77 Kirjallisuus Leinonen T, Solovieva S, Husgafvel-Pursiainen K, Virta LJ, Laaksonen M, Autti-Rämö I, Viikari-Juntura E. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen ero sairauspoissaoloissa on säilynyt väestötasolla mutta pienentynyt sote-alalla. Duodecim 2018;134: Leinonen T, Viikari-Juntura E, Husgafvel-Pursiainen K, Solovieva S. Causespecific sickness absence trends by occupational class and industrial sector in the context of recent labour market changes: a Finnish panel data study. BMJ Open 2018;8:e Leinonen T, Viikari-Juntura E, Husgafvel-Pursiainen K, Virta LJ, Laaksonen M, Autti-Rämö I, Solovieva S. Labour market segregation and gender differences in sickness absence: trends in in Finland. Ann Work Expo Health 2018;62: Työterveyslaitos Taina Leinonen

78 Muuttuva työelämä, työntekijyys ja poissa/läsnäolo työssä Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Sairauspoissaolot ja uusi työelämä seminaari,

79 Työterveyslaitos Ari Väänänen 79

80 Työterveyslaitos Ari Väänänen Josiah Wedgwood ( )

81 Työterveyslaitos Ari Väänänen

82 Työterveyslaitos Ari Väänänen

83 Teaching an unskilled laborer one task was much easier than turning him or her into a master potter. Specialization also eliminated the time lost in moving between activities. Moreover, it promoted product uniformity and prevented workers from learning the secrets of his ceramic glazes and bodies and passing them on to competitors Työterveyslaitos Ari Väänänen

84 Neil McKendrick (1961) Josiah Wedgwood and factory discipline Keramiikkateollisuus vaati erikoistumista ja uudenlaista työnjohtoa: Josiah Wegdwoodin oli koulittava työntekijänsä tehdasjärjestykseen. Se ei ollut helppo tehtävä, hänellä oli useiden vuosisatojen paikallinen tradition vastassaan, jossa työtekijöiden omaehtoisuus korostui. Hän yritti vahvistaa täsmällisyyttä, läsnäoloa, säännöllisiä työaikoja, työtiloista huolehtimista ja siisteyttä. Hän laajensi valtaansa tehtaassa kehittämillä tehtaan kellon, varhaisen kellokorttiseurannan ja lisäämällä työnjohtajien määrää. > Eräs keskeisimpiä teemoja oli välttää poissaoloja ja siitä koutuvaa harmia työprosessille Työterveyslaitos Ari Väänänen

85 Julkinen sektori Suomessa 2000-luvulla * Yksilöllinen poissaoloasenne: reippaasti oli 90%:lla työntekijöistä tiukka poissaoloasenne=tärkeää, ettei itselle tule poissaoloja Työyhteisöjen poissaolonormit ovat tiukat: lähes 90%:ssa työyhteisöjä ei pidetä suotavana olla poissa äkillisesti esim. yksityisasioiden tai työssä ilmenneen ristiriitatilanteen takia. Yksilöllisen poissaoloasenteen keveys vaikuttaa todellisiin sairauspoissaoloihin (lisäävästi) vain niillä työntekijöillä, jotka työskentelevät liberaalin poissaolonormiston työyhteisössä. Tämä ryhmä on lopulta hyvin pieni. Keskeiset sairauspoissaolojen selittäjät löytyvät pääosin muualta. * Väänänen, A., Tordera, N., Kivimäki, M., Kouvonen, A., Pentti, J., Linna, A., & Vahtera, J. (2008). The role of work group in individual sickness absence behavior. Journal of Health and Social Behavior, 49, Työterveyslaitos Ari Väänänen

86 Työntekijyys Tarkoittaa jollekin aikakaudelle ja yhteiskunnalle tyypillistä toimintaa ja puhetta, joka määrittää toivottuja toimintamalleja ja normaaleja tapoja ymmärtää työntekijän asema ja rooli. Siihen kuuluvat erilaiset luonnolliset tavat toimia työntekijänä. Työntekijyys myös heijastaa tietylle ajalle ominaisia tapoja ihannoida tietynlaisia työntekijähahmoja, puhua työstä ja vastaavasti myös välttää joitakin toimintatapoja ja puhuntoja Työterveyslaitos Ari Väänänen 86

87 Työntekijyyden rakennemuutos - kehityslinjat Lähde: Väänänen A. & Turtiainen J. (toim.). Suomalainen työntekijyys Vastapaino. Tampere Työterveyslaitos Ari Väänänen 87

88 Työntekijyyden muutos ja läsnä/poissaoleminen Työterveyslaitos Ari Väänänen 88

89 Asiantuntijatyön nousu haastaa paikkaan ja aikaan sidotut työkykyindikaattorit Koulutettujen asiantuntijoiden absoluuttinen määrä on kasvanut Suomessa (Tilastokeskus) Digitalisaatio ja työelämän osaamisvaateiden muutokset viittaavat siihen, että koulutettua työvoimaa tullaan tarvitsemaan Maltillisesti arvioiden koulutetun asiantuntijatyön tekijöiden määrä tulee olemaan lähellä puolta miljoonaa vuonna Valtaosa näistä työntekijöistä tekee paikasta riippumatonta työtä säännöllisesti Työterveyslaitos Ari Väänänen 89

90 Läsnä/poissaoleminen työkyvyn mittarina muuttuu ja erilaistuu työelämässä PAIKKARIIPPUVUUS Merkittävä Vähäinen AIKARIIPPUVUUS Vähäinen Merkittävä SELKEÄ mm. hoito- ja tehdastyö VAIHTELEVA mm. metsäkoneen käyttö VAIHTELEVA mm. asiakasneuvonta HAASTAVA mm. Itsenäinen asiantuntijatyö

91 91 Huomioita sairauspoissaoloista terveys/työkykyindikaattorina - Teolliseen tuotantoon ja työprosessiin liittyvä mittari - Medikaaliseen legitimointiin perustuva mittari - Fyysiseen läsnä/poissaoloon kytkeytyvä mittari - Objektiivisuudessaan myös subjektiivinen mittari Työterveyslaitos Ari Väänänen

92 92 Sairauspoissaolon merkitys työkyvyn indikaattorina muuttuu 2020-luvulla Useissa töissä ja monissa työorganisaatioissa sairauspoissaolot tarjoavat yhden keskeisen indikaattorin työkyvyn tilasta myös jatkossa Yhä useammissa töissä poissa/läsnäolemisen rooli kuitenkin hämärtyy, kun työ ei edellytä toistuvaa läsnäoloa Päivittäistä työkykyä ja hyvinvointia mittaavia luotettavia indikaattoreita on syytä kehittää ja integroida mukaan niin työhyvinvoinnin kehittämiseen kuin tutkimukseenkin Työterveyslaitos Ari Väänänen

93 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos