Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030

Ministeriöiden ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen antamat lausunnot ja niiden vastineet maakuntavaltuuston 15.6.2015 hyväksymästä Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030 Pohjois-Savon maakuntahallitus 14.12.2015 129 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 ja Etelä-Konneveden kansallispuisto, Tervalamminvuoren tuulivoima-alue sekä täydennykset työpaikka-alueisiin ja Seveso II-direktiivin mukaisiin konsultointivyöhykkeisiin

Lausunnot ja vastineet 1 (21) Sisällys Liikenne- ja viestintäministeriö... 2 Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi... 5 Pohjois-Savon ELY-keskus, Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue... 6 Finavia... 6 Maa- ja metsätalousministeriö... 7 Opetus- ja kulttuuriministeriö... 7 Museovirasto... 7 Puolustusministeriö... 10 Sisäministeriö... 10 Valtiovarainministeriö... 11 Pohjois-Savon ELY-keskus... 11 Lausunto Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030, ehdotus (liite1)... 13 Huomautuksia kaavamerkintöihin ja määräyksiin (liite 2)... 13

Lausunnot ja vastineet 2 (21) Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöministeriö on pyytänyt maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 2. momenttiin viitaten liikenne- ja viestintäministeriöltä lausuntoa Pohjois-Savon maakuntavaltuuston 15.6.2015 hyväksymästä Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030, jonka Pohjois-Savon liitto on saattanut ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 kattaa koko maakunnan ja siinä käsitellään seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti ja mitoitus. Kaavassa osoitetaan myös Tervalamminvuoren tuuli-voima-alue Rautalammin ja Suonenjoen rajalle, Etelä-Konneveden kansallispuisto sekä tehdään täydennyksiä työpaikka-alueisiin ja Seveso II -direktiivin mukaisiin konsultointivyöhykkeisiin. Vastine Liikenne- ja viestintäministeriöllä ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030. LVM:n lausunnossaan esille nostamat asiat ja ohjeet on huomioitu kaupan maakuntakaavassa. Lausunnossa on myös nostettu esille asioita, jotka tulee ottaa huomioon myös yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, kuten osayleiskaavoituksen ja luvituksen yhteydessä. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa on voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava joka on vahvistettu 7.12.2011. Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että hallinnonalan viranomaisia on kuultu maakuntakaavan laadinnan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Liikenne- ja viestintäministeriö on erikseen kuullut lausuntonsa valmisteluvaiheessa Liikennevirastoa, Liikenteen turvallisuusvirastoa Trafia, Pohjois-Savon ELY-keskusta ja Finavia Oy:tä. Maakuntakaavalla tulee vahvistuessaan olemaan merkittävä vaikutus maankäytön ohjaamisen välineenä. Liikennejärjestelyiden osalta tavoitteena tulee olla ympäristön ja talouden kannalta kestävän kehityksen mukaiset liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt. Tärkeitä kehittämisen kohteita ovat liikenneväylien lisäksi myös koko liikenneympäristön oheispalvelut, jotka palvelevat alueella tapahtuvaa elinkeinotoimintaa, matkailua ja virkistystä. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää hallinnonalansa yhteisenä lausuntona seuraavaa: Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavalla on keskeinen rooli maakunnan kestävän kehityksen edellytyksiä määriteltäessä. Uusien ratkaisujen mahdollistaminen on yhtä tärkeää kuin olevien resurssien tehokas hyödyntäminen. Tämä edellyttää erittäin tarkkaa taajamatoimintojen kasvusuuntien, työpaikka-

Lausunnot ja vastineet 3 (21) alueiden sekä kaupallisten palvelujen järjestämisen harkintaa. Ylimitoitus tai rakenteen hajanaisuus vaikuttaa kielteisesti myös liikennejärjestelmään, sen toimivuuteen ja liikenteen energiatehokkuuteen. Yhdyskuntarakenteen kehittämisellä on pyrittävä vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenteen turvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö pitää tärkeänä yhdyskuntarakenteen kehittämistä siten, että julkisten ja yksityisten palveluiden saavutettavuus ja työpaikkojen sijainti on suunniteltu mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyyteen, jolloin henkilöautoliikenteen käyttötarve on mahdollisimman vähäinen ja liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä liikennesektorille tulee syntymään lisääntyvässä määrin uusia palveluja, jotka perustuvat edistyksellisen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Nykyaikainen liikennejärjestelmä on kokonaisuus, jonka muodostavat väyläinfrastruktuuri, tietoinfrastruktuuri ja edistykselliset palvelut. Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut ovat kehittymässä ja muuttavat tulevaisuudessa liikenteen kysyntää. Liikennettä tulee tarkastella entistä enemmän kokonaisuutena kulkumuotokohtaisen suunnittelun sijaan. Maakuntakaavojen lähtökohdissa, tavoitteissa ja vaikutusten arvioinnissa tulee ennakoida toimintaympäristön muutoksia entistä monipuolisemmin, esim. nettikaupan vaikutukset ihmisten liikkumiseen ja tavaroiden kuljetustarpeeseen. Liikennepolitiikan tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja vaikuttavuutta entisestään ja edistää näin kestävää kasvua, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Liikenne on palvelu, jota voidaan parantaa hyödyntämällä käytettävissä olevat resurssit viisaasti ja vastuullisesti. Liikennepolitiikassa tarvitaan uudenlaisia ajattelutapoja ja toimintamalleja. Liikenteen ongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi on etsittävä entistä tehokkaampia keinoja esim. innovaatioita, uutta teknologiaa ja digitalisaatiota hyödyntämällä.

Lausunnot ja vastineet 4 (21) Tuulivoima-alue Liikenteen turvallisuusviranomainen on tarkastellut Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030:ssä esitettyjä ilmailun turvallisuuteen vaikuttavia ma-alueita. Kaavassa on otettu huomioon lentoasemien ja lentopaikkojen esterajoituspinnat sekä korkeusrajoitukset suunnitteluvaiheeseen riittävällä tavalla, sivut 40-43. Tuulivoimaloiden pystyttäminen edellyttää ilmailulain mukaista lentoestelupaa. Lupakäsittelyn yhteydessä voimaloiden vaikutukset selvitetään tarkemmin ja määritetään tarvittavat lentoestevalot osana lupaehtoja. Finavia OYJ on laatinut suunnitteluvaiheessa käytettäväksi tarkoitetun paikkatietoaineiston, jossa on kuvattu alueet, joilla esteiden korkeuksille voi tulla rajoituksia. Aineisto on ladattavissa osoitteesta: http://www.finavia.fi/fi/lentoesteet/korkeusrajoituksetpaikkatietoaineistona/ Maantie-, raide-, vesiliikenteen liikenneturvallisuuteen liittyvät erityiskysymykset tulee niin ikään selvittää yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Liikennevirasto on v. 2012 päivittänyt ohjeen tuulivoimaloiden etäisyyksistä maanteihin, rautateihin sekä vesiväyliin (Liikenneviraston ohje 8/ 2012). Ottaen huomioon maakuntakaavan esitys mittakaavan ja siitä johtuvan merkintöjen likimääräisyyden sekä suunnittelumääräyksen vaatimuksen liikenneväylien ja niiden turvallisuuden huomioimisesta tarkemmassa suunnittelussa voidaan katsoa, että maakuntakaavan merkintätapa yhdessä suunnittelumääräysten kanssa mahdollistaa yhteensovittamisen ohjeistuksen mukaisesti. Tuulivoimapuisto on laaja rakennushanke, jolla on vaikutuksia lähes kaikkiin lähietäisyydellä oleviin radiojärjestelmiin. Tuulivoimalat saattavat vaimentaa radiosignaalia, joka kulkee tuulivoimapuiston läpi, tai suuritehoinen radiosignaali voi heijastua tuulivoimalan rakenteista ja häiritä signaalin vastaanottoa. Radiojärjestelmiin liittyvät erityiskysymykset tulee kaavan suunnittelumääräysten mukaisesti selvittää yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä muidenkin kuin vain puolustusvoimien osalta. Tuulivoimarakentajan on tärkeää ilmoittaa rakentamisesta kaikille tiedossa oleville radiojärjestelmien käyttäjille rakennusalueen lähialueella. Sopivana rakennushankkeen koordinointialueena voidaan pitää 30 kilometrin etäisyyttä.

Lausunnot ja vastineet 5 (21) Radiopaikannusjärjestelmät (tutkat) ja radiolinkit ovat erityisen herkkiä tuulivoimaloiden vaikutuksille, siksi radiopaikannusjärjestelmien - ja radiolinkkien käyttäjiä ja - operaattoreita on aina informoitava etäisyydestä riippumatta. Viestintäviraston tiedote osoitteessa: https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeetjajulkaisut/ohjeidentulkintojensuositustenjaselvitystenasiakirjat/ohjeitatuulivoimapuistonrakentajille8211tuulivoimapuistotvaikuttavat radiotaajuuksienetenemiseen.html Osastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki Yksikön johtaja, Liikenneneuvos Risto Murto Liitteet Liikenteen turvallisuusviraston lausunto Pohjois-Savon ELY- keskuksen lausunto Finavia Oy:n lausunto Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi Tässä muutamia huomioita Trafista. Laittanette mukaan soveltuvin osin. Ilmailu: Trafin lausunnossa on tarkasteltu Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030:ssä esitettyjä ilmailun turvallisuuteen vaikuttavia tuulivoima-alueita. Kaavassa on otettu huomioon lentoasemien ja lentopaikkojen esterajoituspinnat sekä korkeusrajoitukset suunnitteluvaiheeseen riittävällä tavalla, sivut 40-43. Tuulivoimaloiden pystyttäminen edellyttää ilmailulain mukaista lentoestelupaa. Lupakäsittelyn yhteydessä voimaloiden vaikutukset selvitetään tarkemmin ja määritetään tarvittavat lentoestevalot osana lupaehtoja. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030. Tällaista tekstiä olemme joskus käyttäneet yleisenä kaavoituksen ja liikenneturvallisuuden osalta: Trafi kiinnittää huomiota siihen, että kaavoituksella voidaan merkittävästi vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Liikkumistarve ja kulkumuotojen valinta määräytyy pitkälti toimintojen sijoittelun kautta. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan siten liikenneturvallisuuden kannalta keskeisiin tekijöihin: toisaalta eri kulkumuotojen liikennesuoritteeseen eli onnettomuuksille altistumiseen sekä toisaalta

Lausunnot ja vastineet 6 (21) liikkumisen ympäristöihin eli onnettomuuksien todennäköisyyteen ja vakavuuteen. Hannu Laurikainen, Special Adviser, Policy Management Pohjois-Savon ELY-keskus, Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen lausuntoa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030, jonka Pohjois-Savon liitto on saattanut ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi ko. maakuntakaavan 15.6.2015. Pohjois-Savon ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueella ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 kattaa koko maakunnan ja siinä käsitellään seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti ja mitoitus. Kaavassa osoitetaan myös Tervalamminvuoren tuulivoima-alue Rautalammin ja Suonenjoen rajalle, Etelä-Konneveden kansallispuisto sekä tehdään täydennyksiä työpaikka-alueisiin ja Seveso II -direktiivin mukaisiin konsultointivyöhykkeisiin. Pohjois-Savon ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue on ollut mukana Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaa valmistelevassa aluerakennetyöryhmässä, Pohjois-Savon liiton ja ympäristöministeriön välisissä neuvotteluissa sekä käynyt liiton kanssa erillisneuvotteluja. Yhteistyö on ollut kattavaa. Maakuntakaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa on annettu Pohjois-Savon ELYkeskuksen yhteiset lausunnot, joiden valmisteluun Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue on tiiviisti osallistunut. Pohjois-Savon ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen toimialaa koskevat seikat on otettu riittävästi huomioon maakuntakaavan laadinnassa, eikä Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueella näin ollen ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030. Johtaja Petri Keränen Liikennejärjestelmäpäällikkö Airi Muhonen Finavia

Lausunnot ja vastineet 7 (21) Finavia Oyj:llä ei ole lausuttavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030. Finavialla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030. Terhi Kivelä, assistentti, Finavia Oyj, Tekniikka & ympäristö Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa lausuntonaan, ettei se näe toimialansa osalta estettä vaihemaakuntakaavan vahvistamiselle. Vastine Maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030. Osastopäällikkö Juha Niemelä Neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti Opetus- ja kulttuuriministeriö Ympäristöministeriö on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntoa maakuntavaltuuston 15.6.2015 hyväksymästä Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030. Vastine Opetus- ja kulttuuriministeriön on pyytänyt asiasta Museovirastolta lausunnon, joka tämän asiakirjan liitteenä Opetus- ja kulttuuriministeriö näkemyksen mukaan kaavan vahvistamiselle ei ole esteitä. Kulttuuriympäristöön liittyvät näkökohdat on otettu kaavassa riittävästi huomioon. Kaupan suuryksiköiden sijoittaminen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin on kuitenkin vaativaa ja edellyttää onnistuakseen kulttuuriympäristön arvoista lähtevää korkealaatuista suunnittelua. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030. Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Museovirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Museoviraston lausuntoa ympäristöministeriön vahvistettavana olevasta maakuntavaltuuston 15.6.2015 hyväksymästä Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030. Museovirasto on käsitellyt kaavan ja antaa seuraavan lausunnon. Vastine Maakuntakaavassa käsitellään seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, tarkennettuna työpaikka-alueiden suunnittelumääräyksiä, tarkastellaan Rautalammin

Lausunnot ja vastineet 8 (21) ja Suonenjoen rajalle sijoittuvaa Tervalamminvuoren potentiaalista tuulivoima-aluetta, osoitetaan Rautalammin kunnan alueella sijaitseva Etelä-Konneveden alue kansallispuistona sekä Seveso II-direktiivin mukaisten vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tuotantolaitosten, tehtaiden ja varastojen konsultointivyöhykkeet. Kaupan uudeksi tilantarpeeksi vuoteen 2030 saakka on arvioitu noin 680 000 m2, josta on vähennetty verkkokaupan osuus 30 000 m2. Keskustoihin on osoitettu noin 300 000 m2 yli 20 000 m2 kaupan yksikölle (uuden liiketilan osuus noin 70 %). Kaavassa osoitetaan Iisalmi, Kuopio ja Varkaus keskuksina, joihin voi sijoittaa kauppaa niin suurina yksikköinä kuin kuntakaavoituksessa nähdään tarpeellisena, eivätkä nämä ole mukana em. mitoitusmäärässä. Muut keskukset on luokiteltu neljään luokkaan sen perusteella, mikä on keskuksen asema toiminnallisena keskuksena väestömäärän ja elinkeinojen, kuten matkailun, suhteen. Vaikutusten arvioinnissa ja kaavatyössä on monipuolisesti pohdittu kaupan, liikenteen ja yhdyskuntarakenteen suhdetta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen olemassa olevaan kaupunki- ja taajamarakenteeseen on kulttuuriympäristön kannalta paikoin vaativaa. Suunnitelluista kaupan sijoituspaikoista osa sijoittuu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin. Niitä ovat Rautalammin keskustassa Rautalammin kirkko ja keskusraitti, Juankoskella Juantehdas, Iisalmessa keskustan kirkkoaukio ja puistoakselit sekä rautatie-asema, Kiuruvedellä asema-alue sekä Varkauden keskusta. Aluekeskuksissa kaupan alakeskusten rajauksiin sijoittuu maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuri kulttuuriympäristöä, esimerkiksi Kaavilla, Keiteleellä, Lapinlahdella, Leppävirralla, Nilsiässä, Pielavedellä, Rautavaaralla, Sonkajärvellä, Tervossa, Tuusniemellä, Vesannolla ja Vieremällä. Keskustamerkintöjen (c, ca1, ca2 ja ca3) suunnittelumääräyksissä ohjataan kiinnittämään huomio kulttuuriympäristön arvoihin. Jos yksityiskohtaisempi suunnittelu lähtee kulttuuriympäristön arvoista ja suunnittelu on arkkitehtonisesti korkeatasoista, vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen kielteiset vaikutukset kulttuuriympäristön arvoihin saattavat jäädä vähäisiksi. TUULIVOIMA-ALUE

Lausunnot ja vastineet 9 (21) Kaavaehdotuksen jälkeen ympäristöselvitys on näkymävaikutusten osalta tarkentunut. Vaikutuksia ei kuitenkaan ole arvoitu erityisesti suhteessa valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Rautalammin keskusta tuntumassa. Niitä ovat Rautalammin suurtilat Ropola ja Karjala, Rautalammin kirkon, kellotapulin ja hautausmaan kokonaisuus sekä etäämmällä sijaitsevat Sahalan ja Korholan suurtilat. Ropola sijaitsee noin 3,5 km:n etäisyydellä tuulivoima-alueesta ja Rautalammin keskusta viidestä seitsemään kilometrin päässä. Voimalat näkyvät Rautalammin kirkonkylän ranta-alueilta, mutta selvityksen mukaan ne eivät ole maisemassa hallitsevia. Museovirasto yhtyy tähän arvioon. MAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMINEN Museovirasto on osallistunut kaavan valmisteluun sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa ja viraston kommentit on otettu riittävästi huomioon. Maakuntakaavan vahvistamiselle ei ole museoviraston osalta esteitä. Pääjohtaja Juhani Kostet Yli-intendentti Petri Halinen Museoviraston mukaan maakuntakaavan vahvistamiselle ei ole esteitä. Kuten Museovirasto lausunnossaan viittaa, Tervalamminvuoren tuulivoima-alue merkintään on tehty tarkistus kaavaehdotuksen nähtävillä pidon (7.11.-19.12.2014) jälkeen, mikä on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksessa. Muutoksen myötä potentiaalisen alueen painopiste on siirtynyt kohti kaakkoa, osittain Suonenjoen puolelle kuntarajaa, kauemmaksi asutuksesta ja Rautalammin kirkonkylästä, missä lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sijaitsevat. Maakuntakaavaselostuksen kuvassa 25, sivulla 90 on tarkasteltu näkemäanalyysin tuloksia ja valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Kuva kertoo hyvin keskeisimmät etäisyydet suhteessa RKY kohteisiin ja näkemäanalyysin tulokset. Kaavaselostuksen tekstiosuudessa seuraavalla sivulla on kerrottu, että lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Rautalammin suurtilat; Ropola sijaitsee 3,5 km päässä maakuntakaavan potentiaalisesta tuulivoima-alueesta. Edellä kuvatun, merkintään tehdyn tarkistuksen myötä oikea etäisyys on hieman suurempi, 4 km. Kaavaselostuksen voi tältä osin tarkistaa teknisenä tarkistuksena, jos ympäristöministeriö vahvistamispäätöksessään niin toteaa. Museovirasto on lisäksi todennut, että ehdotusvaiheen lausuntoon on annettu asianmukaiset vastineet, eikä virastolla ole huomauttamista kuin Tervalamminvuoren tuulivoimala-alueen vaikuttavuuden tulkinnan osalta. Koska tuulivoimaloiden lopullinen lukumäärä ja sijoittuminen tullaan ratkaisemaan vasta osayleiskaavalla, pitää Museovirasto tässä vaiheessa riittävänä määräystä, jossa todetaan että suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisemallisten vaikutusten vähentämiseen. (Pöytäkirjaote kaavan 2. viranomaisneuvottelusta 4.2.2015.)

Lausunnot ja vastineet 10 (21) Puolustusministeriö Ympäristöministeriö on pyytänyt viitekirjeellä puolustusministeriön lausuntoa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030. Ministeriö pyydettyään asiasta Pääesikunnalta lausunnon ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030. Vastine Puolustusministeriöllä ja Pääesikunnalla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030. Yksikön johtaja Antti Kivipelto Rakennusneuvos Kai Heng Sisäministeriö Pohjois-Savon liitto on saattanut ympäristöministeriön vahvistettavaksi maakuntavaltuuston 15.6.2015 hyväksymän Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan 2030. Ympäristöministeriö pyytää maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 2 momenttiin viitaten ministeriöitä toimittamaan lausuntonsa tai ilmoituksen mahdollisesta lausunnon antamatta jättämisestä Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030 viimeistään 30.10.2015. Sisäministeriö on tutustunut Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaan 2030. Sisäministeriön näkemyksen mukaan Pohjois-Savon maakuntakaava on laadittu ottaen huomioon maankäyttö- ja rakennuslaki sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Lisäksi maakuntakaavan laadinnassa on huomioitu valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, joista valtioneuvosto on päättänyt 15.12.2011. Maakuntakaavan laadinnassa on kiinnitetty erityisesti huomiota seuraaviin ominaisuuksiin: Vastine Sisäministeriöllä ei ole pääosin huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaan 2030. Sisäministeriön lausunnossaan esille nostamat, tuulivoimaloihin liittyvät turvallisuusnäkökohdat on huomioitu kaupan maakuntakaavassa, sillä tasolla kuin kaavan tehtävä ja tarkoitus edellyttää. Turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon myös yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, kuten osayleiskaavoituksen ja luvituksen yhteydessä. 1. maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 2. alueiden käytön ekologinen kestävyys 3. ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Sisäministeriö kuitenkin korostaa tuulivoimaan liittyvää osiota kaavaselostuksessa. Maakuntakaavoissa otetaan

Lausunnot ja vastineet 11 (21) tuulivoiman osalta huomioon vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen lähinnä melutason sekä visuaalisten häiriövaikutusten osalta. Sisäministeriö on systemaattisesti lausunut tuulivoimaan liittyen siitä, että tuulivoimaloiden aiheuttamat onnettomuusvaarat tulisi ottaa paremmin huomioon, koska esim. talvella tuulivoimalan lavoista saattaa irrota jäätä, joka voi aiheuttaa ihmisille vahinkoja. Toinen, joskin ehkä pienen todennäköisyyden riski, on tuulivoimalan jarrumekanismin rikkoutuminen, jolloin vaarana on jopa lapojen rikkoutuminen ja lapojen osien lentäminen satojen metrien päähän. Kolmas vaara on tuulivoimaloiden tulipalovaara, jota ei yleensä mainita lainkaan. Sisäministeriön näkemyksen mukaan ihmiset eivät tiedosta riittävästi näitä tuulivoimaan liittyviä riskejä. Kaavaselostuksessa on mainittu mm., että kokonaisuutena tuulivoimatuotanto on yhteen sovitettavissa matkailu- ja virkistysalueisiin, eikä niiden välillä ole suoraa ristiriitaa. Tämä varmasti pitää paikkansa mutta sisäministeriön näkemyksen mukaan pitäisi olla jokin mekanismi, miten virkistysalueilla liikkuvat ihmiset tiedostavat yllä mainitut riskit ja välttävät liikkumista tuulivoimaloiden läheisyydessä. Vaikka riski yllä mainituille onnettomuuksille on pieni, se on mahdollinen. Valmiusjohtaja Pelastusylitarkastaja Janne Koivukoski Taito Vainio Valtiovarainministeriö Ilmoitan, että valtiovarainministeriöllä ei ole lausuttavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta. Näin ollen VM ei toimita erilistä lausuntoa. Vastine Valtiovarainministeriöllä ei ole lausuttavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030. Neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon liitto on saattanut ympäristöministeriön vahvistettavaksi maakuntavaltuuston 15.6.2015 hyväksymän Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan 2030. Kaava käsittää kaupan lisäksi myös Etelä-Konneveden kansallispuiston, Tervalamminvuoren tuulivoima-alueen, täydennykset työpaikka-alueisiin ja Seveso II-direktiivin mukaiset konsultointi-vyöhykkeet. Ympäristöministeriö on pyytänyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoa. Vastine

Lausunnot ja vastineet 12 (21) ELY-keskus viittaa maakuntakaavaehdotuksesta antamaansa lausuntoon (19.12.2014, liite 1). Lausunnossa esitettyjä näkökohtia on otettu huomioon täydentämällä kaavaselostusta, johon on lisätty mm. perusteltuja, miksi kaavaratkaisun pohjaksi on valittu palveluverkko-selvityksen liiketilan lisätarpeen maksimivaihtoehto. Samoin kaavan vaikutusten tarkasteluja on täydennetty selvityksillä kaavaratkaisun vaikutuksista keskustojen elinvoimaisuuteen sekä lähipalvelujen ja nykyisten myymälöiden säilymiseen. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen kaavaa on tarkistettu ennen maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyä myös kaavakartan, -merkintöjen ja -määräyksien osalta mm. Siilin-järven C-alueen merkinnästä on poistettu enimmäismitoitus ja korvattu vähittäiskaupan suuryksikön enimmäiskerrosalalla 5000 k-m2. Siilinjärven Green Valleyn ja Kuopion Matkuksen KM-merkinnän suunnittelumääräyksiä on tarkistettu. Tervalamminvuoren tuulivoima-alueen sijaintia ja rajausta on tarkistettu. Nyt alue sijoittuu osin myös Suonenjoen puolelle. Tuulivoimala-alueen kaavamääräystä on tarkistettu suunnittelumääräyksen osalta. Pohjois-Savon ELY-keskus on todennut yhteenvetona ehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että kaupan maakuntakaava on onnistunut ratkaisemaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoittumisen maakunnassa. ELY -keskuksella ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaan 2030 sisältyvästä potentiaalisesta tuulivoima-alueesta, kun huomioidaan maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaselostusta ja kaavan muita asiakirjoja on täydennetty ELYn ehdotusvaiheessa antaman lausunnon perusteella jäljempänä esitetyin tavoin. Pohjois-Savon ELY-keskus on ollut aktiivisesti mukana kaupan maakuntakaavaprosessissa kaavaa valmistelevassa aluerakennetyöryhmässä, liiton ja ympäristöministeriön välisissä neuvotteluissa, käynyt liiton kanssa lukuisia erillisneuvotteluja sekä antanut lausunnot sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa. ELY-keskus on todennut yhteenvetona ehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että kaupan maakuntakaava on onnistunut ratkaisemaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoittumisen maakunnassa. Lopuksi ELY-keskus toteaa, että Tervalammenvuoren tuulivoima-aluetta lähimmät Natura 2000 -verkoston kohteet ovat noin 2,5 km:n etäisyydellä sijaitseva Kurkivuori-Rimminluhta Sikosalmi (tunnus FI0600016) sekä noin 4 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Lintharju-Kirjosuo, Vakkarsuo (FI0600039). Molemmat ovat luontodirektiivin mukaisia SCI-alueita. Hankealueen eteläpuolella noin 4,5 km:n päässä sijaitsee Keurunmäen Haavikkolehdon Natura-alue (FI0600015), joka on sekä luonto- että lintudirektiivien mukainen alue (SCI/SPA). Noin yhden kilometrin

Lausunnot ja vastineet 13 (21) etäisyydellä hankealueen kaakkoispuolella sijaitsee maakuntakaavan suojelumerkintä (SL 564). Etäisyys huomioon ottaen Tervalamminvuoren hankealueesta ei voi todennäköisesti katsoa aiheutuvan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia ao. alueille. Johtaja Jari Mutanen Alueidenkäytön ylitarkastaja Heli Ek LIITTEET Lausunto Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta 2030, ehdotus (liite1) Huomautuksia kaavamerkintöihin ja määräyksiin (liite 2) Liite 1 ELY-keskus on ollut mukana kaupan maakuntakaavaa valmistelevassa aluerakennetyöryhmässä, liiton ja ympäristöminiteriön välisissä neuvotteluissa sekä käynyt liiton kanssa lukuisia erillisneuvotteluja. Yhteistyö on ollut kattavaa. Pohjois-Savon ELY-keskus on antanut kaupan maakuntakaavan luonnoksesta lausunnon 20.12.2013. Laaditussa kaavaehdotuksessa on pääosin otettu huomioon ELY-keskuksen lausunnossa ja neuvotteluissa esittämät kannanotot. Kaavaehdotus käsittää kaupan lisäksi myös tuulivoimapotentiaalisen alueen sijoittamisen Rautalammen Tervalamminvuorelle, SEVESO II direktiivin mukaisten tuotantolaitosten konsultointivyöhykkeet sekä Etelä-Konneveden kansallispuiston. Tämä tulisi näkyä selvemmin kaavan otsakkeessa, jotta kaikki osalliset ymmärtäisivät, mistä kaikista asioista kaavassa on kysymys. Lausuntonaan ELY-keskus esittää kaavaehdotuksesta seuraavaa: Kaupan maakuntakaavan mitoitus ELY-keskus katsoo, että palveluverkkoselvitys ja siihen tehty herkkyystarkastelu on johtanut mittavaan kaupan lisärakentamistarpeeseen. Kun palveluverkkoselvityksen lähtökohdat perustuivat valtakunnallisesti käytettyihin mitoituslukuihin, herkkyystarkastelussa päädyttiin Pohjois-Savolle räätälöityyn mitoitukseen, joka kaksinkertaisti Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa käsitellään seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, Etelä-Konneveden kansallispuisto, Tervalamminvuoren tuulivoima-alue sekä täydennykset työpaikka-alueisiin ja Seveso II-direktiivin mukaisiin konsultointivyöhykkeisiin. Edellä mainitut teemat on kuvattu maakuntakaavan otsakkeessa. Kaavaselostuksessa on perusteltu tarkemmin, miksi palveluverkkoselvityksen mukaisen liiketilan lisätarpeen minimi- ja maksimivaihtoehdosta (337 000 688 000 k-m2) kaavaratkaisu on valmisteltu maksimivaihtoehdon mukaisesti. Maksimivaihtoehdon lisäneliömäärät ovat samansuuruiset kuin

Lausunnot ja vastineet 14 (21) liiketilantarpeen verrattuna palveluverkkoselvitykseen. ELY-keskus katsoo, että samalla kun maakuntakaava mahdollistaa kaupan merkittävän lisärakentamisen, sen ohjausvaikutus kuntakaavoitukseen vähenee. Ylimitoituksen riskejä on lievennetty asettamalla reunaehtoja, mutta muuten riskien arviointi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Lain lähtökohta on, että kaupan ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltua. Kaavaratkaisussa uudesta liiketilasta (632 700 k-m2) on osoitettu noin puolet (345 100 k-m2) keskusta-alueille (C, ca 1, ca2, ca-v) ja noin puolet (287 600 k-m2) keskustan ulkopuolisiin yksikköihin (KM, kme). Ulkopuolisten yksiköiden liiketilan kerrosalasta on tulkittu olevan 90 % tilaa vaativaa kauppaa tai ei-keskustahakuista muuta erikoiskauppaa. Tästä näkökulmasta maakuntakaavaratkaisun voidaan katsoa olevan lain hengen mukainen. Keskusten aluevaraukset Keskustatoimintojen alueet on osoitettu kaavassa aluevarauksina Iisalmessa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Varkaudessa. Kuopio sekä Iisalmi ja Varkaus on tulkittu kaupungeiksi, joiden keskusta-alueita ei tarvitse mitoittaa eikä alueille sijoittuvaa liiketilaa rajoittaa. Sen sijaan Siilinjärven keskusta-alue on mitoitettu ja vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäiskerrosalaksi on osoitettu 50 000 k- m2. Siitä olevaa liiketilaa on 30 000 k-m2 ja uutta 20 000 k-m2. Kerrosmäärä mahdollistaa keskustan kehittämisen. Muiden taajamien keskustatoimintojen alakeskukset on kuvattu kohdemerkinnöin ca1, ca-v ja ca2. Alakeskusten merkintöjen ulottuvuus on osoitettu vahvistuvissa liitekartoissa. Nämä kartat antavat lähtökohdan kuntakaavoitukselle. Arviota siitä, miten keskustatoimintojen alueelle voimassaolevassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa. Lisäksi kaavaselostuksessa esitettyä riskien arviointia on tarkennettu tarkastelemalla, millaisia vaikutuksia liiketilan lisätarpeen toteutumisella olisi nykyisille myymälöille. Lisäksi on arvioitu, millaisia vaikutuksia aiheutuisi keskustoille, jos keskustojen ulkopuolelle osoitettu liiketila toteutuisi. Siilinjärven keskustatoimintojen alueella on muutettu yhteenlaskettua kerrosalaa koskeva enimmäismitoitus yhtä yksikköä koskevaksi enimmäiskerrosalaksi. Uuden suunnittelumääräyksen mukaan Siilinjärvellä keskustatoimintojen alueelle voidaan osoittaa enintään 5000 k-m2 suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Osoittamalla enimmäismitoitus yhden yksikön enimmäiskerrosalana voidaan turvata kaupallisten palveluiden kehittäminen maakuntakaavan tavoitevuotta pidemmälle ulottuvassa yksityiskohtaisessa suunnittelussa Siilinjärven keskustatoimintojen alueella. Kaavaselostuksen mitoitustaulukoissa Siilinjärven keskustatoimintojen alueen laskennallista mitoitusta on lisätty 10 000 k-m2:llä, jotta kuntakaavoituksen suunnittelu maakuntakaavan tavoitevuotta pidemmälle olisi mahdollista. Keskustatoimintojen alueen laskennalliseksi mitoitukseksi on osoitettu 60 000 k-m2, josta uuden liiketilan osuus on 30 000 k-m2. Mitoituksen muutoksen ja sen nostamisen perusteet on esitetty kaavaselostuksessa. Keskustojen enimmäismitoitusta laadittaessa on huomioitu kuntakaavoissa osoitetut rakennusoikeudet. Keskustoihin osoitettu kerrosalaa ei ole ylimitoitettu. Kaavaselostukseen on lisätty esimerkinomaisia arvioita uuden liiketilan sijoittumisesta

Lausunnot ja vastineet 15 (21) osoitetut kerrosalat on mahdollista sijoittaa rajatuille alueille, ei ole esitetty. Lisäksi aluerajaukset vaihtelevat kunnittain merkittävästi pinta-alan ja muodon puolesta, joten aluerajauksien perustelut on syytä liittää kaavaselostukseen (esim. Lapinlahden, Nilsiä ja Sonkajärvi aluerajaukset). ELY-keskus pitää hyvänä ratkaisuna paikalliskeskusten (ca3) osittaminen kaavassa. Merkintä mahdollistaa vanhojen kirkonkylien kehittymisen palvelukeskuksina vaikkakaan ei vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikkana. Ca3- keskukset ovat osa seudullista palveluverkostoa. Alueet, joita korotetut suuryksikön alarajat koskevat, on kirjattu luetteloksi kaavan yleismääräyksiin sekä osoitettu kuntakohtaisilla liitekartoilla. On tärkeää, että alueet on pystytty määrittelemään ja rajaamaan. Kuitenkin rajatut alueet pitävät sisällään paljon alueita, jotka yhdyskuntarakenteen ja toimintojen näkökulmasta eivät sovellu paikalkeskustatoimintojen alakeskusten alueille. Keskustatoimintojen alueita koskevat aluerajaukset ovat luonteeltaan ohjeellisia ja ne tarkentuvat yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Rajaukset on käyty läpi yhdessä kuntien kanssa. Lisäksi kaavaehdotusta on muutettu siten, että alakeskusmerkintöjä ca1 ja ca2 koskevat karttarajaukset on siirretty merkinnät ja määräykset asiakirjasta kaavaselostuksen liitekartoiksi, joita ei vahvistamismenettelyssä vahvisteta. Muutoksella on pyritty korostamaan rajausten yleispiirteisyyttä ja niiden täsmentymistä vasta kuntakaavoituksessa maakuntakaavan joustamisen puitteissa. Savilahti alakeskus (ca-v) poikkeaa muita alakeskuksista. Sen merkitys on maakunnallinen ja valtakunnallinen. Kaava mahdollistaa Savilahden kehittymisen monipuolisena keskuksena. Savilahden vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitusta on luonnosvaiheen jälkeen laskettu 75 000 k-m2:stä 50 000 k-m2:iin, mikä on hyvä ratkaisu Kuopion keskustan elinvoimaisuuden näkökulmasta. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajat ja mitä alueita ne koskevat Lain mukaan vähittäiskaupan suuryksikön koko on vähintään 2000 k-m2. Maakuntakaavassa seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alarajat on voitu määrittää korkeammaksi kuntien väestöpohjan ja kulutuslukujen perusteella. Korotetut alarajat koskevat Kuopiota, Iisalmea, Siilinjärveä ja Varkautta. Paljon tilaa vievän kaupan osalta korotus koskee Lapinlahtea, Leppävirtaa, Kiuruvettä, Kuopio/Nilsiätä ja Suonenjokea. Kaavan yleismääräyksessä osoitetut seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat ovat yleismääräyksen mukaisilla alueilla määräyksen mukaiset, ellei selvitysten perusteella toisin osoiteta. Mikäli näille yleismääräyksen tarkoittamille alueille sijoittuu vähittäiskaupan suuryksi-

Lausunnot ja vastineet 16 (21) lisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön sijaintipaikoiksi. Paikat ratkaistaan kuntakaavoituksessa selvitysten ja vaikutustarkastelujen pohjalta. Vähittäiskaupan suuryksiköt (KM) ja tilaa vaativan kaupan suuryksiköt (kme) Taajaman ulkopuolelle sijoittuvat suuryksiköt on osoitettu merkinnöin KM ja kme. Näitä on osoitettu 15 kpl (+1 res.alue) ja niiden yhteenlaskettu kerrosala on 577 800 k- m2, josta olevaa kerrosalaa on 290 200 k-m2 ja uutta 287 600 k-m2. Suunnittelumääräys edellyttää, ettei hankkeilla ole haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisille palveluille eikä niiden kehittämiselle, ja että alueet ovat saavutettavissa joukko- ja kevyellä liikenteellä. Esitetyt sijaintipaikat täyttävät pääosin edellä esitetyt kriteerit. Osa yksiköistä sijoittuu jo osin rakentuneille alueille, osin alueet on jo asemakaavoitettu ja osin ne on osoitettu voimassa olevissa maakuntakaavoissa. Erityistä tarkastelua vaativat rakentamattomat kohteet kuten Green Valley sekä Ranta-Toivalan yksikkö Siilinjärvellä, Varkausmäki Varkaudessa, Nilsiä Kuopiossa, Suonenjoki ja Leppävirta. Lisäksi tarkastelua vaativat kohteet, joilla voidaan katsoa olevan merkittävää vaikutusta keskustan kauppaan kuten Kuopion Leväsentien ja Volttikadun yksiköt. Ehdotusvaiheessa näille alueille ei olekaan enää osoitettu uutta erikoiskauppa vaan vain tilaa vaativaa kauppaa. Matkuksen liiketilan kasvattaminen nykyisestään vaikuttaa Kuopion keskustan elinvoimaan samoin kuin muihin lähialueen kauppapaikkoihin. Matkuksen Ikanon roolia ei ole nostettu riittävästi esille vaikutustarkastelussa. KM- ja kme-merkintöjen ulottuvuutta ei ole kuvattu kaavaselostuksessa, mikä antaa kuntakaavoituksen ohjaukseen haasteita. Samoin se, ettei ole otettu kannanottoa siihen, miten lähelle kohdemerkintöjä KM ja kme voidaan kaavoittaa paikallisesti merkittävän vähittäiskaupan yksiköitä. Arviot edellä esitetyistä seikoista on syytä lisätä kaavaselostukseen. köitä, on niissä lähtökohtaisesti voimassa yleismääräyksen mukaiset korotetun seudullisuuden alarajat. Matkusta koskevaa vaikutusten arviointia on täydennetty erityisesti arvioimalla, millaisia vaikutuksia kauppakeskuksella on Kuopion keskustaan. Matkukseen ja muualle Kuopioon keskustan ulkopuolelle osoitettu seudullisen keskustahakuisen kaupan ei ylitä Kuopion keskustan kaupan määrää. Matkusta koskevan KM-merkinnän suunnittelumääräystä on myös tarkennettu. Lisäksi kaavan vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu kattavammin sitä, millaisia vaikutuksia kaavaratkaisulla on kokonaisuudessaan keskustojen elinvoimaisuuteen ja lähipalveluiden säilymiselle. KM- ja kme merkintöjen alueellista ulottuvuutta on kuvattu niissä tapauksissa, missä se on yksityiskohtaista suunnittelua ajatellen todettu tarpeelliseksi. Ympäristöministeriön ohjeissa vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoituksesta ei ole mainintaa siitä, mille etäisyydelle KM ja kme merkinnöistä voidaan sijoittaa paikallisesti merkittävää kauppaa ilman, että kerrosala laskettaisiin mukaan, eli ts. alueesta muodostuisi myymäläkeskittymä. Kaavan valmistelun aikana ympäristöministeriön kanssa on kuitenkin muodostunut yhteinen näkemys siitä, että kokonaismitoituksen puitteissa kme-alueilla voi toteuttaa muuta erikoiskauppaa tai päivittäis-

Lausunnot ja vastineet 17 (21) ELY-keskus pitää hyvänä suuryksikön kohteiden toteuttamiselle asetettuja reunaehtoja, joilla varmistetaan yhdyskuntarakenteen toimivuus: Varkauden Pohjoisen Portin vähittäiskaupan suuryksikköjen lisärakentaminen edellyttää yhdyskuntarakenteen laajentamista alueelle, Varkausmäessä edellytetään matkailualueiden rakentumista ennen kuin suuyksikkö on mahdollista toteuttaa. Siilinjärven Ranta-Toivalan yksikkö voi rakentua vasta kun Rissalan yrityspuisto tien vieressä on toteutunut. Kuopion Neulamäki on osoitettu reservikohteena. tavarakauppaa paikallisesti merkittävänä. Paikallisesti merkittävän kaupan sijoittamisedellytykset tutkitaan ja ratkaistaan kuntakaavoilla. Tämä on mainittu myös kaavaselostuksessa. Vaikutusten tarkastelu Luonnosvaiheen jälkeen on tehty lisäselvityksiä ja tarkennettu vaikutusten arviointia erityisesti yhdyskuntarakenteen ja liikenteen osalta. Tehdyt selvitykset yhteenvetotaulukkoineen antavat pääosin riittävän kuvan kaavan vaikutuksista. Rautalammen Tervalamminvuoren tuulipotentiaalinen alue Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alueen rajaus on sama kuin Pohjois-Savon ELY-keskuksen päätöksessä siitä, ettei Tervalamminvuoren tuulivoimapuistohankkeeseen sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (POSELY/1406/2014). Ehdotuksen nähtävillä pidon aikana on Pohjois-Savon liitolta saatu tieto, että osa tuulivoimaloista mahdollisesti sijoittuisikin Suonenjoen puolelle. Mikäli muutos tapahtuu, tulee maakuntakaavan laatijan arvioida, vaativatko selvitykset tältä osin tarkentamista ja/tai maakuntakaavan uutta nähtävillä pitoa. Nyt nähtävillä olevan tuulivoima-alueen maakuntakaavarajauksen osalta voidaan katsoa selvitykset maakuntakaavatasolla riittäviksi ja niitä voidaan tarkentaa yleiskaavaprosessin yhteydessä. Tervalamminvuoren tuulivoima-alue merkintään on tehty muutos kaavaehdotuksen nähtävillä pidon (7.11.-19.12.2014) jälkeen. Merkintä sijoittuu tarkistuksen myötä pääosin Rautalammille ja osin Suonenjoelle. Ympäristöministeriön ohjeistuksen sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :n mukaisesti Tervalamminvuoren potentiaaliseen tuulivoimaalueeseen tehtävästä tarkennuksesta informoitiin kirjeitse Rautalammin kuntaa, Suonenjoen kaupunkia, Pohjois-Savon ELY keskusta, hanketoimijaa sekä niitä maanomistajia, joiden maille muutos tai muutoksen merkittävät vaikutukset kohdistuvat. Merkittävinä vaikutuksina on pidetty tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoa 35 db, jonka perusteella kiinteistönomistajatiedot haettiin rekisteristä. Rekisterihaku on tehty sekä kaavaehdotuksessa nähtävillä olleesta 9.4.2014 laaditusta 35 db:n arviosta, että tuulivoimaloiden alustavan sijoittelun muuttumisen jälkeen tehdyn 9.2.2015 selvityksen 35 db:n arviosta.

Lausunnot ja vastineet 18 (21) Yhteenveto ELY-keskus katsoo, että kaupan maakuntakaava on onnistunut ratkaisemaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoittumisen maakunnassa. Ratkaisu toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä lain sisältövaatimuksia. Lausunto on valmisteltu Pohjois-Savon ELY-keskuksen vastuualueiden yhteistyönä. Ylijohtaja Kari Virranta Johtaja Jari Mutanen Valmisteluun osallistuneet: Juha Kaipiainen, Patrick Hublin, Antti Lammi, Juha Perho, Leila Kantonen ja Heli Ek Liite 2 HUOMAUTUKSIA KAAVAMERKINTÖIHIN ja -MÄÄRÄYK- SIIN (Tuulivoimakohteen ympäristöselvitykset, Numerola Oy.) Menettelystä tiedotettiin Pohjois-Savon liiton virallisissa ilmoituslehdissä (Iisalmen Sanomat, Savon Sanomat, Warkauden lehti sekä Pohjois-Savon liiton nettisivut ja ilmoitustaulu) ja lisäksi Sisä-Savo lehdessä. Edellä mainitun yleisötilaisuuden (Suonenjoki 18.3.2015) kautta pyrittiin informoimaan myös niitä maanomistajia, joille voi mahdollisesti kohdistua tuulivoimarakentamisesta maisemallisia tai muita vaikutuksia. Lisäksi mahdollisesta tuulivoima-alueen osayleiskaavoituksesta ja Tervalamminvuoren alueen suunnittelutilanteesta on käyty keskustelu mm. 23.1.2015 yhdessä Rautalammin ja Suonenjoen virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa sekä ELY keskuksen kanssa. C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE. Suunnittelumääräyksessä oleva viimeinen kappale on turha, koska kyseisille alueille ei ole määritelty enimmäismitoitusta. Siilinjärvelle on kaavaselostuksessa todettu enimmäismitoitus 60 000 k-m2. Olisi tärkeä, että laadittu Ko. suunnittelumääräyksen viimeinen kappale on liiton näkemyksen mukaan mahdollista poistaa kaavaselostuksesta, jos ympäristöministeriö vahvistamispäätöksessään niin toteaa.

Lausunnot ja vastineet 19 (21) kaava olisi niin selkeä ja yksiselitteinen, että tulkinnat kuntakaavoitukselle olisivat yksiselitteisiä, eikä jatkuvaa tulkintaa tarvittaisi. sr RAKENNESUOJELUKOHDE Viittaukset rakennussuojelulakiin ja asetukseen valtion omistamisien rakennusten suojelusta (480/1985) ovat vanhentuneita. Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) Siilinjärvellä keskustatoimintojen alueelle osoitetaan enimmäismitoitus, joka on muista mitoitetuista kuntakeskuksista poiketen osoitettu yhden yksittäisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäiskerrosalana. Suunnittelumääräyksen mukaan Siilinjärven keskustatoimintojen alueelle voidaan osoittaa enintään 5000 k-m2 suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Siilinjärven keskustatoimintojen aluetta koskeva enimmäismitoitus 60 000 k-m2 on laskennallinen mitoitus, joka ei ohjaa yksityiskohtaista suunnittelua. Ko. suunnittelumääräys on liiton näkemyksen mukaan mahdollista tarkentaa lausunnon mukaisesti, jos ympäristöministeriö vahvistamispäätöksessään niin toteaa. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajat ja mitä alueita ne koskevat Alueet, joita korotetut suuryksikön alarajat koskevat, on kirjattu luetteloksi kaavan yleismääräyksiin sekä osoitettu kuntakohtaisilla liitekartoilla. Rajatut alueet pitävät sisällään paljon alueita, jotka yhdyskuntarakenteen ja toimintojen näkökulmasta eivät sovellu paikallisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön sijaintipaikoiksi. Paikat ratkaistaan kuntakaavoituksessa selvitysten ja vaikutustarkastelujen pohjalta. Siilinjärvellä on muodostunut ongelmaksi, etteivät Kuopion seudun maakuntakaavassa osoitetut km-alueet sijoitu taajamatoimintojen alueelle, jolloin paikallisesti merkittävät rajat eivät periaatteessa koske niitä. Kaavan yleismääräyksessä osoitetut seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat ovat yleismääräyksen mukaisilla alueilla määräyksen mukaiset, ellei selvitysten perusteella toisin osoiteta. Mikäli näille yleismääräyksen tarkoittamille alueille sijoittuu vähittäiskaupan suuryksiköitä, on niissä lähtökohtaisesti voimassa yleismääräyksen mukaiset korotetun seudullisuuden alarajat. Yleismääräyksen korotetun seudullisuuden alarajan alueet on kaupan maakuntakaavassa määritelty Pohjois-Savon maakuntakaavan taajamatoimintojen ja osin myös työpaikka- ja teollisuustoimintojen alueiden perusteella. Siilinjärven kuntakeskuksen pohjoispuolella sijaitseva ns. Koti-Siilin sekä eteläpuolella sijaitseva Oikeakätisen (Kasurilan) alue eivät ole mukana maakuntakaavan taajamatoimintojen alueessa, koska Siilinjärven taajamatoimintojen laajenemisalueet on suunniteltu yhteistyössä kunnan kanssa yli 10 vuotta sitten Kuopion seudun maakuntakaavan laatimisen yhteydessä. Koska alueet kuitenkin kuuluvat yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän paikkatietojen mukaan YKR-taajama-aluerajauksen sisään, on

Lausunnot ja vastineet 20 (21) ELY-keskuksen kanssa käydyissä neuvotteluissa yhteisesti sovittu, että maakuntakaavan joustamisen puitteissa (hyväksyttävä eroavaisuus) ko. alueille on mahdollista sijoittaa paikallisesti merkittävänä tilaa vaativaa kauppaa 7000 k-m2 saakka. Lisäksi yhteisesti on sovittu, että Koti-Siilin alueella tämä voi vaatia lisäksi alueen asemakaavoittamista. Asia on käyty läpi myös kaupan maakuntakaavan 2. viranomaisneuvottelussa 4.2.2015, eikä Pohjois-Savon ELY:llä tai ympäristöministeriöllä ollut siihen huomauttavaa. Oppaasta Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Maankäyttö- ja rakennuslaki: Maakuntakaavan joustaminen Maakuntakaavalla pyritään entistä enemmän tukemaan maakunnan kehittämisedellytyksiä, mikä edellyttää maakuntakaavalta riittävää joustavuutta. Tämä voi koskea sekä aluevarauksia, alueiden käytön kehittämisperiaatteita että kaavamääräyksiä. Maakuntakaavan huomioon ottamista yleis- ja asemakaavoituksessa voidaan tarkastella seuraavasti: Maakuntakaavan täsmentyminen Kaavajärjestelmän perusperiaatteena on, että yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetty maankäyttöratkaisu tai kehittämisperiaate täsmentyy siten kuntakaavoituksessa. Kyseessä on kaavajärjestelmään kuuluva perusominaisuus, ei varsinainen joustaminen. Hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Lähtökohtana on, että maakuntakaavan tavoite on turvattava samassa kaavassa, jossa maakuntakaavan ratkaisusta poiketaan. Ratkaisun perusteet tu-

Lausunnot ja vastineet 21 (21) lee esittää kaavaselostuksessa. Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista eikä myöskään maakuntakaavassa erityisesti tutkitusta sijaintipaikasta poikkeamista. Maakuntakaavan keskeisiin periaatteisiin kuuluvat mm. maakuntakaavassa esitetyt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnit. Maakuntakaavassa esitetyn käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista edellyttäen, että uusi käyttötarkoitus toteuttaa maakuntakaavassa esitettyä tavoitetta. Esimerkiksi maakuntakaavan virkistysalue saattaa olla yleiskaavassa mahdollista muuttaa suojelualueeksi, jos samalla voidaan ottaa huomioon myös virkistyksen tarpeet. Käyttötarkoituksen muutoksesta ei sitä vastoin ole kyse, jos maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen sanottua maankäyttöluokkaa ei ole voitu maakuntakaavassa edes esittää. Kyseessä voi olla esimerkiksi maa- ja metsätalousvaltaisen alueen osan täsmentyminen kuntakaavoituksen yhteydessä talouskeskuksen alueeksi, jolloin kyseessä on vain normaali maakuntakaavan täsmentyminen. Rakennus- ja luonnonsuojelukohteiden osalta maakuntakaavan suojelutavoitteiden tulkinta on asian luonteesta johtuen yleensä tarkkaa. Tarkempien selvitysten perusteella voidaan rajoihin tehdä kuitenkin perusteltuja muutoksia, mutta aluevarausten liikkumavara ei yleensä ole kovin suuri. Samoin eri väylien ja verkkojen, kuten liikenne- ja energiaverkkojen, osalta yhteystarpeiden tulkinta on tiukkaa. Sitä vastoin tielinjausta voidaan maakuntakaavassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti tarkemmassa suunnittelussa täsmentää tai jonkin verran muuttaakin.