1 (6) 12.8.2015 Alueiden kehittämistä ja rakennerahastja kskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu Keski-Phjanmaan Yrittäjät vastaa Työ- ja elinkeinministeriön kyselyyn seuraavasti: Yleistä: De minimis tulkinta tulisi tulkita niin, että de minimikseksi luettavaa timintaa yrityksille ei luettaisi yrityskehitysrganisaatiille tulksi. Esim. Ylivieskan seutukuntayhdistys ei hyödy massa liiketiminnassa siitä, että saa yritysrahitussuuksia rakennerahasthankkeisiin. Tämän tarkituksena llee että rakennerahasthankkeelle saadaan 100 % rahitus ja kustannukset ja rahitus yhtä suuriksi. Nythän seutukuntayhdistys paikkaa kuntarahalla/malla rahalla yritysrahitusta. Erikista n se tulkinta, että yritysrahitus sana rakennerahastprjektia n seutukuntayhdistykselle tula ja se vähentää rakennerahastn tukisuutta. Yleensäkin, nk yritystukilain tulkinta liian tiukka, että kun yritys sallistuu hankkeeseen, niin se ei saisi mitenkään hyötyä hankkeesta? Tulisi lisäksi tutkia, että tulkitaank rakennerahasthankkeissa, jita yleishyödylliset julkiset rganisaatit tteuttavat, niin että ikään kuin julkiset yrityskehitysrganisaatit lisivat yrityksiä. Miten vi lla, että viime rakennerahastkaudella tulkinta de minimiksestä li erilainen kuin nyt meneillä levassa. Onk tulkinnat ja säännökset ja byrkratia tässä liian ktikutista Sumessa? Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastjen hallinninnista (7/2014), aluekehityslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140007-6 : Alueiden kehittämisen suunnittelu Kska jkainen ministeriö määrittelee hallinnnalansa kehittämisen tavitteet ja vi jpa laatia useampia kuin yhtä hallinnnalaa kskevia erityishjelmia - se lu uskmattman hjelmien sekamelskan eikä missään le määritelty niiden keskinäistä järjestystä, jten lpputulksena n, että alueilla tteutettuna ne kilpailevat samista vähistä resursseista (useimmiten hallinnnala sittaa hjelmien rahituksen tulevaksi jk rakennerahastista tai Tekesin hjelmien kautta) mikä n maakuntahjelman suhde em. hjelmiin? nk maakuntahjelmalla ikeasti merkitystä rahituksen suuntaamisessa tähän saakka maakunnan mat tiveet vat jääneet pääsääntöisesti lähinnä tiveiden tynnyriksi. Jtta alueelliset timijat jaksavat tehdä ja situtua maakuntahjelmaan, sillä tulee lla myös kansallista rahitusta hjaava vaikutus ja tämä tulee kirjata lakiin. Keski-Phjanmaan Yrittäjät Ristirannankatu 1, 67100 Kkkla puhelin 06 831 5292 www.yrittajat.fi/keskiphjanmaa
2 (6) - 7 : Työ- ja elinkeinministeriön tehtävät TEM:n vahva rli n ankkuritu tällä pykälällä, ja käytännössä TEM päättää eri aluekehittämislakien ja asetusten tulkinnasta alueilla. Tämä n jhtanut tai jhtamassa khtuuttmuuksiin ja kk aluekehittämisajatuksen kääntymiseen pis alkuperäisestä tarkituksestaan kun juridiikka hjaa päätöksenteka (esim. yritysten rahitus hankkeissa n tula eli yritysten ei kannata sallistua hankkeisiin eivätkä hankkeet saa hyödyttää yritystimintaa mutta tisaalta alueelliset kehittämisyhtiöt eivät vi lla tuen saajina ja lisäksi myöskään alueelliset kulutusrganisaatiiden ja muut timijiden hankkeet vidaan tulkita nrmaalitiminnan tukemiseksi, kasvuyrityksille ei vida myöntää tukea kuin viiden vuden välein, jne). Täytyy muistaa, että tulkinnat vat aina viranmaisen mia jhtpäätöksiä. Ennen jhtpäätösten tekemistä tulisi viranmaisen aina kuulla alueita. TEM:n teettää 7 3.lukuun vedten ELY-keskuksilla strategiset hjelmat, jita he ensisijaisesti vain nudattavat. Edellisessä pykälässä mainitut maakuntahjelmat vat tissijaisia. - 8 Rakennerahast-hjelmien hallintviranmaisen tehtävät ja 9 tdentamisviran maisen tehtävät - 11 Välittävät timielimet TEM vastaa hallintviranmaisena rakennerahast-hjelmien hallinnimisesta ja timeenpansta ja nämä pykälät antaa heille lähes rajattmat valtuudet asettaa ehtja ja tulkintja. Alueille tulisi antaa enemmän päätösvaltaa ja timintaan resursseja, kska TEM:n alaisia viranmaisia vähennetään. Pykälä määrittelee välittävät viranmaiset nimeltä mutta nk ajateltu miten timinnassa tteutuu EU:n vaatima läheisyysperiaate? Nykyisi mm. EU-rakennerahastvarjen myöntäminen n keskitetty vain neljään ELY-keskukseen, jllin etäisyys alueisiin mudstuu useiden satjen kilmetrien pituiseksi eikä päättäjältä vaadita missään alueellisten lsuhteiden tuntemusta päätökset perustuvat yhä enemmän vain TEM:n määrittelemiin linjauksiin. Edelliseen viitaten Keski-Phjanmaan Yrittäjät ja Kkklanseudun kehitysyhtiö Ksek n tehnyt esityksen kuntien kehitysyhtiöiden ja elinkeintimen hyödyntämisestä Eu-rakennerahastvarjen järkevään ja tulkselliseen päätöksentekn/khdentamiseen erityisesti yritystuissa. - 13 Alue- ja rakenneplitiikan neuvttelukunta Yhteen svittava rli mutta edustettuna pääsin vain valtinhallinnn viranmaisia, jilla ei alueellista näkemystä ja jnka TEM nimittää eli valta ja hjaus myös tässä keskitetty TEM:lle mikä n neuvttelukunnan ikea ja tdellinen merkitys? Tarvitaank sitä? Mikä n timinnan tavitteet ja päätösten merkitys? Alueellisen kehityksen elinkei- Keski-Phjanmaan Yrittäjät Ristirannankatu 1, 67100 Kkkla puhelin 06 831 5292 www.yrittajat.fi/keskiphjanmaa
3 (6) nelämän ja yrittäjyyden edistämisen/ työllisyyden edistämisen salta neuvttelukunnassa n ltava myös yrittäjien edustus. - 14-16 Seurantakmitea, seurantakmitean sihteeristö, yhteistyöryhmät - 17 Maakunnan liitn tehtävät tällä hetkellä pelkkiä raprtintitahja, ei hjausta tai linjausmahdllisuutta, valtava määrä byrkratiaa (työllistää valtavat htv määrät vusittain valtakunnallisesti), myös kalliita rganisaatiita ja yhteistyöryhmillä vain leimaajan rli vitaisiin pistaa tai keventää valtava määrä tehtäviä määritelty, kaikki tehdään kuitenkin kuntien rahituksella, mikä tdellinen merkitys annetuilla tehtävillä n ja miten niiden rahitus vidaan jatkssa järjestää ja ennen kaikkea miten käytännössä tehtyjen suunnitelmien tteutuksen rahitus tteutetaan (aiheuttaa valtavaa turhautumista ja lainsäädännön merkityksen vähentymistä ellei suunnitelmien tteutukseen le käytännön mahdllisuutta) - 18 Maakunnan liittjen yhteistiminta-alueet, 19 Yhteistiminnassa hidettavat teh tävät ja 20 Yhteistiminta-alueen päätöksenten järjestäminen ja 21 Maakuntien liit tjen yhteinen timielin ja sen valitseminen, 22 Yhteistimintaan velvittaminen aivan turhat pykälät eli yhteistimintaan ei vida pakttaa lailla ellei se tule lunnstaan ja yhteistimintaa liittjen välillä vi lla ja tulisi lla laajemmaltikin kuin laki edellyttää. Tämä pykälä lu vain uuden ns. byrkratia-tasn kun liitt pyörittävät sin turhia työryhmiä ja kkuksia ellei niiden timinnan sisällössä le aita yhteistyötä. Aidn yhteistyön ja yhteishankkeiden puitteissa liitt vivat tehdä yhteisiä esityksiä jka tinen vusi tehtävään maakuntahjelman timeenpansuunnitelmaan ilman lainsäädäntövelvitettakin. Uusi Ste-järjestämisalue tulee kattamaan useimman liittjen timinta-aluetta laajemman alueen ja yhteistiminta järjestyy myös tämän kautta jatkssa - 24 Maakunnan yhteistyöryhmä, 27 MYR päätöksentek ja hallintmenettely ja 28 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Nämä pykälät tulisi kirjittaa uusiksi, kska Sumessa n vain neljä RR-ELYä ja käytännöksi n mudstunut, ettei niiden nimittämät edustajat, usein jhtajat, ehdi näihin kkuksiin eli edustus n nimellinen. Paikalle saatetaan kmentaa yritystutkija tai muu edustaja. MYR n jäänyt käytännössä kumileimasimeksi ja tiednvälityskanavaksi ja nämä tehtävät vidaan hitaa sähköisesti. Ajatus MYR:ssä n hyvä mutta pelkkä tiednvälitys ja j tehtyjen päätösten siunaaminen ei mtivi ketään sallistumaan. - 26 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Tämä rgaani riittäisi hyvin käsittelemään eri hallinnnaljen hankkeita ja tekemään tarvittavia linjauksia käytännön taslla, sallistujajukka tulisi laajentaa niin, että kaikki rahittajataht vat mukana. Keski-Phjanmaan Yrittäjät Ristirannankatu 1, 67100 Kkkla puhelin 06 831 5292 www.yrittajat.fi/keskiphjanmaa
4 (6) - 31 Kestävä kaupunkikehittäminen - 43 Varjen jak Lisäksi sihteeristössä tulisi lla ehdttmasti elinkeinelämän edustus mukana. Esitämme Sumen Yrittäjien edustajaa sihteeristön vakituiseksi äänivaltaiseksi jäseneksi. TEM valitsee sisäisesti kaupungit, jiden n yhteistyössä laadittava kestävän kaupunkikehittämisen suunnitelma. Tämä ei le sittautunut timivaksi, kska rakennemuuts n khdannut niin suuria kuin pienempiä kaupunkeja eikä valituilla kaupungeilla le sen parempia mahdllisuuksia kehittämiseen kuin pienemmilläkään. Myös INKAhjelma ei täyttynyt eikä saavuttanut hyviä tulksia. Kestävä kaupunkikehittäminen pitää perustua aitn haluun ja kykyyn kaupunkien välillä tehdä yhteistyötä ja/tai asettautua tietyn saamisalan veturiksi Sumessa. Kaupunkihjelma vi lla mutta sen pitää lla avin kaikille. TEM jakaa varat a ministeriöille ja alueiden hallintviranmaisille. TEM:llä n siis valta myös pidättää sa rahituksesta ministeriössä mikäli näin tarpeelliseksi katsvat. Tämä n vastin EU:n periaatteita, että alueille tarkitetusta rahituksesta tetaankin ns. päältä pis ja ministeriö vi tämän jälkeen malla päätöksellään, alueita kuulematta, khdistaa rahituksen haluamaansa khteeseen. Mudllisesti ministeriö saattaa hyväksyttää timintansa esim. sähköpstiviestillä tms. tavalla. Tämä timinta pitäisi tässä lainkhdassa tehdä mahdttmaksi ja säätää kaikki EU:n alueille khdentama rahitus myös jaettavaksi alueille. - Em. humit kskevat myös valtineuvstn asetusta alueiden kehittämisestä ja rakennerahasttiminnan hallinninnista 356/2014 - Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahasthankkeiden rahittamisesta (8/2014), ra hituslaki - 9 Määrärahat ja niiden alueellinen jak EU-rakennerahastista sitetaan tietty määrä rahitusta eri alueille niiden tunnuslukujen perusteella. Samalla valti situtuu siihen, että vastaava määrä kansallista rahitusta sitetaan alueelle. Kansallinen rahitus kstuu valtin ja kuntien rahituksesta. Jtta EUrahitus saadaan täysimääräisesti käyttöön täytyy valtin varata vusittain riittävä summa vastinrahitusta valtin talusarvin. Tässä pykälässä tuleekin tekstiä muuttaa niin, että Tukea vidaan myöntää valtin talusarvin tettujen EU-sarahitusta vastaavien määrärahjen rahissa. Valtineuvst päättää valtin talusarvin varattujen määrärahjen jakamisesta alueittain EU-rakennerahastrahituksen mukaisesti. Keski-Phjanmaan Yrittäjät Ristirannankatu 1, 67100 Kkkla puhelin 06 831 5292 www.yrittajat.fi/keskiphjanmaa
5 (6) Tässä khdassa lisi myös hyvä tehdä lakiin lisäys EU:n subsidiariteetti-periaatteesta eli EU-rakennerahituksella ei saa krvata kansallista rahitusta eikä se saa vähentää kansallisen rahituksen määrää - Rahitusasetus (357/2014) 5 Alueelliseen kehittämistukeen liittyvät hyväksyttävät kustannukset pykälä mahdllistaa tuen khdistamisen käytettynä hankittavaan kneeseen ja laitteeseen ja näin tulee llakin. Nyt kuitenkin ministeriöt (MMM ja TEM) vat milla päätöksillään rajanneet, että tuki vidaan khdentaa vain uusiin laitteisiin. Tämä n mnille timijille timintaa ja kasvua vaikeuttava tekijä. On hämmentävää, että ministeriöt timivat asetusta vastaan. Asetuksen tulee lla myös ministeriöitä velvittava niin, että he eivät mavaltaisesti vi kaventaa tuen käytön mahdllisuuksia. Lisäksi em. kustannuksia n hyväksytty eri alueilla eri tavalla. 19 kertakrvaus ja prsenttimääräisenä krvattavat kustannukset 21 tuen maksami nen - Tukikelpisuusasetus (358/2014) pykälään 19 tulee lisätä, että kertakrvauksena maksettavaa tukea n tteutumista tdentavien asiakirjjen lisäksi haettava sähköisesti EURA2014 järjestelmässä pykälään 21 tulee lisätä, että tuen viimeisen erän maksamista n haettava neljä kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä sähköisessä EURA2014 järjestelmässä 5 Hankkeen tult pykälässä hankkeen tulksi katstaan hankkeen timinnan aikana tuttamat tult. TEM n kuitenkin ryhtynyt tulkitsemaan yritysten, ennen hankkeen alittamista ilmittamat rahitussuudet, hankkeen tulksi. Tämä tulkinta n selkeästi ristiriidassa tämän pykälän kanssa. Tulkintaa tulee muuttaa asetuksen mukaiseksi. Mikäli lainvastainen tulkinta säilyy, eivät yritykset halua sallistua hankkeisiin eikä niiden asiantuntemusta le enää käytettävissä. Tämä jhtaa timijiden man sisäisen kehittämistiminnan lisääntymiseen, mikä n kk aluekehittämisen ajatuksen vastaista. 6 Tulja tuttava hanke pykälässä tdetaan, että mikäli tukikelpiset kustannukset ylittävät miljna eura ja tuttavat netttulja päättymisen jälkeen, ne katstaan tulja tuttavaksi hankkeeksi. EI MUITA! Tulkinta tässäkin rahittajilla epäselvää. 21 Käytettynä hankitut kneet ja laitteet Keski-Phjanmaan Yrittäjät Ristirannankatu 1, 67100 Kkkla puhelin 06 831 5292 www.yrittajat.fi/keskiphjanmaa
6 (6) pykälä mahdllistaa tuen khdistamisen käytettynä hankittavaan kneeseen ja laitteeseen ja näin tulee llakin. Nyt kuitenkin ministeriöt (MMM ja TEM) vat milla päätöksillään rajanneet, että tuki vidaan khdentaa vain uusiin laitteisiin. Tämä n mnille timijille timintaa ja kasvua vaikeuttava tekijä. On hämmentävää, että ministeriöt timivat asetusta vastaan. Asetuksen tulee lla myös ministeriöitä velvittava niin, että he eivät mavaltaisesti vi kaventaa tuen käytön mahdllisuuksia. - Laki elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 5 ELY-keskusten timivalta sekä timialueet ja niiden laajentaminen pykälään tulee lisätä, että ELY-keskuksen tulee antaa vusittain timintasuunnitelma resursseineen timinta-alueensa maakunnan liitille 3 lueteltujen timialjen mukaisesti. pykälään tulisi lisätä myös velvllisuus yhteistyöhön maakunnan liittjen, kuntien ja alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa (tdettu 22 mutta tulee lla velvittava) 15 TE-timistjen alueellisen timivallan määräytyminen pykälään tulee lisätä, että TE-timistjen tulee antaa vusittain timintasuunnitelma resursseineen timinta-alueensa maakunnan liitille timialjen mukaisesti. Lisätietja: puheenjhtaja Kimm Hanhisal p.+358 50 4405810 inf@hanhisallaw.fi timitusjhtaja Mervi Järkkälä p. +358 500 561 145 mervi.jarkkala@yrittajat.fi Keski-Phjanmaan Yrittäjät Ristirannankatu 1, 67100 Kkkla puhelin 06 831 5292 www.yrittajat.fi/keskiphjanmaa