TERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015 Minna Laakso Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, logopedia Tarja Aaltonen, Antti Aarnisalo, Vappu Carlson, Päivi Husman, Pirjo Juvonen-Posti, Mervi Karhunen, Elviira Kontosalo, Inka Koskela, Susanna Koski, Jari Lipsanen, Aija Logren, Eila Lonka, Vilma Martikainen, Sanna Mäkynen, Nina Nevala, Kati Pajo, Tiina Pakka, Juha Ranta, Johanna Ruusuvuori, Inkeri Salmenlinna, Arja Sjövall, Kati Turunen, Teija Vaittinen, Juha-Pekka Vasama, Sanni Vatanen. HYKS ja TAYS kuulokeskukset
Kommunikointi kuulokojeen avulla. Vertaileva tutkimus kuulovikaisten henkilöiden kuulokojekuntoutuksen tuloksellisuudesta ja kuulokojeen käytöstä vuorovaikutustilanteissa -hanke (SA) 2011 2014 Kuulovikaisten henkilöiden työssäolon tukeminen. Kuulokojeen käytön esteet ja edisteet työelämässä -hanke (TSR) 2011 2013 Pitkittäisasetelma: työikäisten huonokuuloisten kuulokojeen ensikäyttäjien seuranta 8 kuukauden ajan. Monimenetelmäisyys: kyselyt, haastattelu, havainnointi, keskustelunanalyysi, sisällönanalyysi/narratiivitutkimus Monitieteisyys: audiologia, logopedia, sosiaalipsykologia, vuorovaikutuksen tutkimus. Soveltava tutkimus: kiinnostus kuntoutuskäytänteisiin, vuorovaikutustilanteiden toimivuuteen sekä asiakkaan kokemusten ja näkökulman huomioimiseen. Kansainvälinen vertailu: tutkimusverkosto. http://www.hearing-aidscommunication.org/
Tutkimuksen taustaa: huonokuuloisuus ja kuulokojeet Kuulovika on yleinen aistivamma. Huonokuuloisuus aiheuttaa haittaa kommunikointitilanteissa. Vain osa henkilöistä, jotka hyötyisivät kuulokojeesta, käyttävät sitä. Suomessa 15-57% käyttää saamaansa kojetta. Kuulokojeen käyttöön liittyy sosiaalisia esteitä (erityisesti huonokuuloisuuteen ja kuulokojeeseen liittyvä stigma). Erityisesti työikäisten, lievästi tai keskivaikeasti huonokuuloisten vuorovaikutusta ja kommunikaation haasteita on tutkittu vähän.
Tutkimuksen tavoitteet Kuulovian arkielämän seurausten selvittäminen ennen ja jälkeen kuulokojeen saannin sekä pitemmällä aikavälillä (8kk) miten kuulemisen ongelmat näkyvät arjessa? Kuulokojeen käyttöönottoprosessin selvittäminen otetaanko koje käyttöön ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen? Miten kuulokojetta käyttävien huonokuuloisten henkilöiden vuorovaikutustilanteet sujuvat miten kuulemisen ongelmia ratkotaan?
Tutkittavat ja aineistot 144 työikäistä (23-65 -vuotiasta) henkilöä, jotka tulivat ensikäynnille kuulokeskukseen. Tutkittavilla oli lievä-keskivaikea sensorineuraalinen kuulovika (M4 (BEHL): 20-70 db). Tutkittavia seurattiin 8 kuukautta kojeen saamisen jälkeen (kysely, haastattelu, videointi). Eroja kuntoutuksen toteutuksessa (julkinen, yksityinen, toimijat) KYSELYAINEISTOT: 3 kyselyä (N=101) Seurannan aikana kaikki tutkittavat täyttivät kolme kyselylomaketta (Denver, IOI-HA, Odotukset/kokemukset); osaa haastateltiin (N=18). VIDEOAINEISTOT (N=18) Osalta tutkittavista videoitiin heidän käyntinsä kuulokeskuksessa sekä seurannan aikana kaksi arkipäivän tilannetta kotona ja/tai työssä.
Aineiston keruu: työikäiset kuulokojeen ensikäyttäjät (kyselylomaketutkimukset, haastattelu ja videoinnit) Aika Kysely ja haastattelu Videoaineistot Ennen kuulokojeen saamista Kysely kuulovian vaikutuksista arkielämään (Denver) Odotukset kuulokojeen käytöstä kysely Käynnit kuulokeskuksessa 1. tutkimuskäynti Kuulokojeen käyttöönotto 2-4 viikon sisällä kuulokojeen käyttöön otosta 2-4 kuukautta Kansainvälinen kuulokojekuntoutuksen tulosmittari (IOI-HA-kysely) Denver kysely haastattelut 8 kuukauden kuluttua IOI-HA, Denver kyselyt Kokemukset kuulokojeen käytöstä kysely 2. sovituskäynti (3. kontrollikäynti) Vuorovaikutustilanne kotona Vuorovaikutustilanne työssä Vuorovaikutustilanne kotona
Huonokuuloisuuden aiheuttama haitta vuorovaikutustilanteissa: Tutkittavien raportoimia kuulemisen haasteita ennen kuulokojeen käyttöönottoa joo ja siis se et m- mähän hirveesti kuulen väärin. jos sitten on niinku on tyypillisesti yheksänkyt prosenttia palavereista että on se musta puhelin keskellä pöytää, että ei näe sitä puhujaa, ni, sillon mä oon pulassa.(1.0) et se kuitenki ku näkee sen puhujan ni siinä niinku, pystyy aharvaamaan sen mitä ei kuule. (.) mut edelleen niissäki tilanteis hirveesti mä kuulen nimiä väärin. koska niitä sä et voi niinku, (.) arvatah heh ja samaten et joskus, (.) joku tuttu jossain huutaa ni, yhtää ei niinku tiedä et mistä, kuulee et joku huutaa, mut ei tiedä mist suunnasta se ääni tulee.
Selvennyksen pyytäminen [anteeks?] AU=audionomi; CL=asiakas. 23 AU: kurkistan vähä tonne, TARKASTELEE POTILASASIAKIRJOJA 24 (1.8)ASIAKAS KUROTTAUTUU HIEMAN ETEENPÄIN JA KATSOO KOHTI POTILASASIAKIRJOJA 25 AU: joo::. ((TARKASTELEE POTILASASIAKIRJOJA)) 26 (0.5) 27 AU: puhuttiinkos *tosta kojemallista sillon. * KÄÄNTÄÄ KASVONSA TUTKITTAVAAN PÄIN >28 CL: anteeks? NOJAUTUU AUDIONOMIA KOHTI 29 AU: puju- puhuttiinko kojeen mallista sillon ku valittiin tätä [kojetta.] AU NOJAUTUU ASIAKASTA KOHTI 30 CL: [oli tarj]olla se jos:: 31 sitä nyt tarkotetaan ni[ semmonen korvan taakse sitte pelkästään CL VIE KOUKKUUN TAIVUTETUN ETUSORMEN KORVALEHDEN YLLE 32 AU: [joo korvantauskoje.
Yhteenvetoa hankkeen havainnoista Itse arvioidut kommunikoinnin ongelmat lievenevät merkitsevästi seurannan aikana (Turunen 2011, Pakka 2013, Lonka ym. tulossa). Videoiduissa kotinauhoituksissa, joissa kuulokoje on käytössä, näkyy vähän huonokuuloisuuden aiheuttamia ongelmia (Laakso, Salmenlinna ym. tulossa). tutkittavilla lievä-keskivaikea kuulovika (vrt. vaikeat kuuloviat, Pajo 2013) nauhoitustilanteet rauhallisia, ja pääasiassa vain 2 henkilön välisiä Kuulovastaanottojen vuorovaikutus on asiantuntijavetoista ja teknisesti orientoitunutta, mutta toimivia käytänteitä löytyy (Carlson 2012). Asiakkaiden arkielämän kuvauksia ei juuri hyödynnetä esimerkiksi hoitoon sitoutumisen rakentamisessa ja päätöksenteossa (Ruusuvuori ym. tulossa). Kuulokeskusten sekä julkisten ja yksityisten kuntoutuspalvelujen tuottajien välillä on eroja kuulonkuntoutuksen käytänteissä. 9
Kiitos! Kysymyksiä? KIITOKSET: Vapaaehtoiset kyselyihin ja videointeihin osallistuneet tutkittavat. HUS, Silmä-korvasairaala, kuulokeskus, TAYS, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulotekniikka, Helsinki/Tampere, Kuuloliitto ry. Suomen Akatemian rahoittama hanke Kommunikointi kuulokojeen avulla. Vertaileva tutkimus kuulovikaisten henkilöiden kuulokojekuntoutuksen tuloksellisuudesta ja kuulokojeen käytöstä vuorovaikutustilanteissa (SA 1403179), Helsingin yliopisto. Työsuojelurahaston tuella toteutettu hanke Kuulovikaisten työssäolon tukeminen. Kuulokojeen käytön esteet ja edisteet työelämässä. Työterveyslaitos. Suomi24.fi/PR 10/19.3.2006 11:18 Sain viime viikolla elämäni ensimmäisen kuulolaitteen. Tosi mahtava kapine, kaikki kuuluu selkeästi ja ymmärrettävästi, ei tarvitse enää koko ajan sanoa että mitä. Kaikki vaan kuuluu ihan luonnollisella tavalla ja niin kauan kuin laite on korvassa niin tinnituksesta ei ole tietoakaan, laite maskeeraa tinnituksen tosi tehokkaasti.
Päätösseminaarin ohjelma 14.00 14.20 Alkusanat ja hankkeen esittely 14.20 14.40 Kuulokojekuntoutuksen tuloksellisuus/minna Laakso, Helsingin yliopisto 14.40-15.00 Asiakkaan kokemus ja sen vastaanotto/minna Laakso, Helsingin yliopisto 15.00 15.30 KAHVI 15.30 15.50 Päätöksenteko ja hoitoon sitoutuminen/johanna Ruusuvuori, Tampereen yliopisto 15.50 16.10 Huonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa/inkeri Salmenlinna, Helsingin yliopisto 16.20 17.00 Loppukeskustelu