Tarja Aaltonen YTI -luento
|
|
- Pertti Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tarja Aaltonen YTI -luento
2 I Kuntoutus - lääkinnällinen kuntoutus kuulokojekuntoutus II Kuulokoje ja design III Aikuisiän kuulovika: kojeen tarpeen ja käytön kohtaamattomuus IV Miksi kojetta ei käytetä? V Häpeä on tunne ja suhde VI Kommunikointi kuulokojeen kanssa - tutkimushanke VII Kohtaamiset ammattilaisten kanssa keskustellaanko häpeästä? VIII Häpeän hahmottomuus IX Asenneilmapiiri
3 Nykyisen kuntoutustoiminnan lähtökohtana voidaan pitää invalidihuoltolain säätämistä toisen maailmasodan jälkeen. Kuntoutus on vammaan perustuva lakisääteinen oikeus, jota toteutetaan eri järjestelmissä. Siirtymä hyväntekeväisyydestä kansalaisoikeudeksi: yhteiskunnalta saadaan palveluja ja taloudellista apua. Lääkinnällinen kuntoutus terveydenhuollossa on osa sairaanhoitoa. Ammatillinen, sosiaalinen ja kasvatuksellinen kuntoutus ovat käsitteitä, jotka eivät ole luonteeltaan terveydenhuollollisia, vaan liittyvät muihin järjestelmiin, jotka tuottavat kuntoutuspalveluita. Kuntoutuksen kahdet kasvot: toiset katsovat yksilöön ja toiset yhteisöön (Tossavainen 1992).
4 Kuntoutuksen ideologinen perusta on ollut siinä, että yhteiskunta pyrkii takaamaan mahdollisuuksiensa mukaan jäsentensä toimintakykyä ja tuottavuutta. Kuntoutustoiminnan tavoitteet: toimintakyvyn parantaminen tai ylläpitäminen ja työ- ja ansiokyvyn saavuttaminen, ylläpitäminen tai palauttaminen Kuntoutettava muuttui vasta 90- luvulla lakiteksteissä kuntoutujaksi siis kohteesta toimijaksi. Tämän päivän ideaalina on jaettu tai yhteinen päätöksenteko eli mielletään kuntoutujan aktiivinen panos ja kokemus tärkeäksi. Suomalainen kuntoutustoiminta on edelleen voittopuolisesti ns. korjaavaa eli yritetään paikata jo tapahtuneita vahinkoja. Se on edelleen myös hyvin ammattilaisvetoista. Tätä perinteistä toimintamallia on vaikea muuttaa, koska sekä ammattilaiset että asiakkaat toimivat sen mukaisesti ja odottavan niin toimittavan. Kuntouttamisen normiston ja kuntoutuskäytäntöjen muodostuminen on sidoksissa yhteiskunnan kehitystasoon, rakenteeseen ja talouteen sekä sosiaalisiin arvoihin (asenneilmapiiri) sekä moniin yhteiskunnan toiminta-alueisiin, niiden muuttuviin ehtoihin ja mahdollisuuksiin.
5 Kuntoutuspalvelujen käyttäjillä tulee olla sairaudentilasta tai vammasta aiheutuva haitta, joka rajoittaa selviytymistä työssä tai jokapäiväisessä elämässä. Edellyttää muutosta tai rajoitetta ihmisen toimintakyvyssä. Hyväksytty kuntoutustarve perustuu lääketieteellisiin kriteereihin ja sosiaalisessa suoriutuvuudessa syntyneisiin haittoihin. Kuulokojekuntoutus on lääkinnällistä kuntoutusta, joka perustuu havaittuun vajaakuntoisuuteen eli kuulon alenemaan. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan kuulovika on globaali sairaus ja toiseksi yleisin vamma näkövamman jälkeen. Erilaiset kuuloviat ovat yleisempiä terveysongelmia. Vain pieni osa kuulovaurioista voidaan hoitaa lääkkeillä ja leikkauksin pääpaino kuntoutuksessa ( apuvälinehuolto, kuntoutustoimenpiteet (esim. testaukset) ja sopeutumisvalmennus) (Lonka & Launonen 2010).
6 Ennen sähköisiä kuulolaitteita kuulon parantamiseksi käytettiin erikoisiakin konsteja kuten virtsaamista korvaan. Ensimmäinen todellinen kuulon apuväline oli ns. kuulotorvi luvulla alkoi yleistyä sähköiset laitteet. Nykyään Euroopassa on 16 kuulokojeiden markkinoijaa ja 1700 erilaista kojetta. Vuonna 1996 markkinoille tuli ensimmäinen täysin digitaalinen koje ja sen jälkeen tuotekehittely on tuonut kojeisiin monia uusia piirteitä luvun merkittäväksi muutokseksi kuulokojemaailmassa on muodostunut Bluetooth-yhteensopivuus. Lähes rajattomat mahdollisuudet yhdistää kuulokojeet muihin audiolaitteisiin muuttavat kuulokojeet langattomia kuulokkeita vastaaviksi laitteiksi, jotka ovat säädetyt juuri käyttäjänsä kuulon mukaisesti.
7 Moderni kuulolaite
8 Kuulokojekategoria, jota kutsutaan nimellä IOT (Invisible Open Technology) sisältää laitteita, jotka häviävät kokonaan korvan sisälle, mutta ovat silti täynnä uusinta huipputekniikkaa.
9 Kuulokojeen käyttöönottoasteet ympäri maailmaa ovat matalat ja luvut korreloivat vaurauden kanssa esim. Intiassa luku on 5 % kun Euroopassa luku on lähempänä 20% (alhainen sekin). Kansakunnan vauraus ei kuitenkaan ole ainoa eroja tuottava tai selittävä tekijä. Vaihtelua on myös länsimaisissa demokratioissa, joissa on kansalliset terveydenhoitojärjestelmät. Eurooppalaista variaatiota: Tanska 40%; Saksa ja Sveitsi 20%, Suomi 15%. Korkeimmat käyttöönottoasteet, joita maailmanlaajuisesti on raportoitu löytyvät Australiasta ja Tanskasta ollen noin 40%. Sosioekonominen tarve kuulovikojen hoitamiseen on valtaisa: hoitamatta jäävät kuuloviat maksavat EU:lle 168 miljardia euroa vuosittain ja koko Euroopassa luvun arvioidaan kasvavan 213 miljardiin, varhaisen työstä eläköitymisen vuoksi. Syitä? :osa ei päädy hoidattamaan vikaa osaa ei diagnostisoida/ ohjata kuntoutukseen osa ei käytä saamaansa kojetta
10 Jonkinasteinen kuulon alenema arvioidaan olevan noin suomalaisella. Noin hyötyisi kuulokojeen käytöstä. Säännöllisesti kuulokojetta käyttää noin henkilöä. Lännessä yleisin ns. sensorineuraalinen kuulon alenema (ikä, ääni, infektiot) vaivaa joka kolmatta yli 40 -vuotiasta. Tähän pysyvään kuulon alenemaan auttaa vain kuulokoje silti vain alle 20 % sitä käyttää. (kuuloliitto.fi) Huonokuuloisten määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy ja toisaalta nuorten kuuloon kohdistuu uusia uhkia. Työperäiset meluvammat ovat edelleen yleisiä. Nuorten kuuloon kohdistuu uusia riskitekijöitä, kuten mp3-soittimet ja lisääntyvä vapaa-ajanmelu esimerkiksi konserteissa, discoissa ja baareissa. (kuuloliitto.fi) Kuulovika on hyvin yleinen löydös vuotiailla suomalaisilla. Huonommin kuulevan korvan perusteella vuotiaista miehistä kuulovikaisia on 53,8 prosenttia ja naisista 32,8 prosenttia (esiintyvyys 27% paremmin kuulevan korvan mukaan ja 42 % huonommin kuulevan mukaan). (Hannula (2011) Ikääntyvän kuulo epidemiologinen tutkimus)
11 ei tunnisteta tai myönnetä, että itsellä on kuulovika (lievät ja keskivaikeat vauriot) huonokuuloisuus etenee hitaasti, jolloin sopeutuminen kulloiseenkin tilanteeseen estää ongelman tunnistamisen ennakkoluulot ja häpeä: esim. Kochkin (1993 ref. Egbert & Depperman 2012)) tutkimuksen osallistuneista vuotiaista 50 % perusteli käyttämättömyyttä leimaantumisen pelolla ei pääse tutkimuksiin tai täytä kriteereitä (esim. Hannula, 2011)
12 pettyy, jos odotukset ovat olleet liian korkealla (esim. kuulokojemainosten vaikutuksesta, kun skoganit lupaavat: Enjoy life without limits ; life is on ) tekniset ongelmat koje voidaan kokea vaikeasti käsiteltävänä (pieni koko), vaikeasti käsitettävänä (ei muista kaikkia ohjelmia) tai se ei vastaa tarpeisiin (Raudaskoski (2009) Tool and Machine): Laite toimii kuten sen on suunniteltukin toimivan, mutta se voi silti olla käytettävyydeltään huono, jolloin käyttöaste jää alhaiseksi. Toimivuus sisältää käsiteltävyyden ja käsitettävyyden ulottuvuudet koneen ominaisuuksia. Tämän kartoitus ja ohjaus kuulokojesovitustilanteessa toimivat varsin hyvin. Apuvälineeksi laite muuttuu vasta, kun käyttäjä kokee sen palvelevan hänen tarpeitaan ja tuottavan siten hyötyä käyttäjälleen (soveltuvuus ja hyödynnettävyys). Pysähtyminen kokemusten äärelle voisi antaa vinkkiä tästä? Hyötymisen tai häpeän kokemus! millainen se kenelläkin on?
13 2063 ei käyttäjää osallistui kyselytutkimukseen: kolmanneksi merkittävin (44 % vastanneista) syy jättää koje käyttämättä oli pelko stigmatisoitumisesta / häpeä. Ei halua myöntää vikaa julkisesti Kojeen käyttö tuntuu kiusalliselta / nololta Kuulokoje on mahdollista havaita Kuulokoje saa näyttämään vanhalta Kuulokoje saa näyttämään vammaiselta 96 % ei-käyttö perusteltiin kuulovikaan liittyvillä asioilla: vikaa ei pidetty tarpeeksi vaikeana ja koki että pärjää kuulonsa kanssa. 68% ei- käyttäjistä vastasi käyttämättömyyden syyn olevan se, että kuuloa ei ollut vielä testattu eikä kokenut kuulovian korjaamisen olevan omalla prioriteettilistalla ensimmäisenä tai koki että hänellä ei ollut varaa. (Kochkin 1993 ref. Egbert & Depperman 2012)
14 Häpeä on luonnollinen tunne. Tietty määrä häpeää on tarpeen, että ihmiselle kehittyy terve syyllisyyden tunne ja että hän kantaa vastuun tekemisistään. On kuitenkin syytä erottaa tämä tarpeellinen, yhteiskuntaa koossa pitävä häpeä yksilön elämää haittaavasta häpeästä. Kun häpeä on muuttunut elämää kahlitsevaksi tunnetilaksi, ei se enää ole voimavara. Häpeä nousee esiin ihmisten välisissä keskusteluissa, mutta kätkeytyy helposti ohimeneviin sivulauseisiin ja epäsuoriin mainintoihin. Keskusteluissa sille ei yleensä anneta sille kuuluvaa tilaa tai siihen ei tartuta. (Lidman 2011; Malinen 2010)
15 Vammat, vajavuudet ja heikkoudet ovat historiallisesti leimanneet kantajiaan yhteisöissä ja ihmissuhteissa. Vammaiset ovat länsimaisessa kulttuurissa olleet sosiaalisesti hyljeksittyjä. Vammaisuus on normatiivinen käsite. Se voidaan ymmärtää käsitteeksi, joka kuvaa joko viallista yksilöä tai viallista yhteisöä (tai kumpaakin). Se voi aiheuttaa eristämistä ja eristäytymistä. (Vehmas 2005) Häpeä on suhde:»voi te, jotka ajattelette tai sanotte, että olen pahantahtoinen, itsepäinen tai ihmisvihaaja, kuinka teettekään minulle vääryyttä. Ette tiedä salattua syytä, joka saa minut vaikuttamaan sellaiselta. Minun täytyy elää lähes yksin, kuin karkotettu; voin olla tekemisissä yhteiskunnan kanssa vain juuri sen verran kuin on tarpeellista. Viimeisien kahden vuoden aikana olen välttänyt menemästä mihinkään seuratilaisuuksiin, koska en voi sanoa ihmisille "Puhukaa kovempaa, sillä olen kuuro!" Aina kun lähestyn ihmisiä minut valtaa polttava kauhu, ja pelkään altistuvani sille vaaralle, että ihmiset huomaavat minun tilani. Basile, M. (1984) Suurmiehiä. Beethoven, ote keskustelukirjasta. Kuulonalenema on fyysinen vamma, mutta se tulee läsnäolevaksi ja koetaan sosiaalisissa suhteissa. Kuten niin monet vammat, myös kuulovamma, koetaan häpeälliseksi, sitä halutaan peitellä.
16 Stigma (Goffman 1962) on leima, jolla yhteisö merkitsee yksilön poikkeavaksi. Alkujaan stigma viittasi hyvin konkreettiseen merkki. Muuntunut tarkoittamaan merkkiin ja merkityksi tulemiseen liittyvää häpeää. kasvojen käsite; henkilön arvo; se arvostettava itse, jona esittäytyy jokainen esiintyy vuorovaikutuksessa kasvojen haltijana ja kasvoille haemme toisilta arvostusta Leimaamisteoria: poikkeavuus on sitä että ympäristö käytöksellään leimaa yksilön poikkeavaksi (Heiskala 1991) Ihmisen kasvot voidaan leimata poikkeaviksi. Stigmaksi merkitsee kantajansa erilaiseksi negatiivisessa mielessä. Huonokuuloisuus on ulkopuolisille näkymätön vamma. Sen voi piilottaa halutessaan. Kuulokoje tekee huonokuuloisuudesta havaittavampaa.
17 Tutkimuksessa tarkastellaan kuulovian sekä kuulokojekuntoutuksen vaikutuksia työikäisten ihmisten arkipäivään ja vuorovaikutukseen. Millainen sosiaalinen työkalu kuulokoje on? Tutkimukseen rekrytoidaan työikäisiä (25-65 v.) kuulokojeen ensikäyttäjiä, joille tulee kuulokoje yhteen tai molempiin korviin. Kuulovika on laadultaan lievä - keskivaikea sensorineuraalinen etenevä kuulovika M4 (BEHL): db. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöhanke Tutkimus on osa kansainvälistä Hearing Aids Communication - tutkimusverkostoa, jonka puitteissa tehdään vastaavaa tutkimusta myös Australiassa, Saksassa, Sveitsissä ja Tanskassa:
18 Vertaileva tutkimus kuulovikaisten henkilöiden kuulokojekuntoutuksen tuloksellisuudesta ja kuulokojeen käytöstä vuorovaikutustilanteissa. Monitieteisyys: sosiaalipsykologia, vuorovaikutuksen tutkimus, logopedia ja audiologia. Tuloksellisuudella viitataan tavoitteeseen saada koje käyttöön (vs. piilottaminen pöytälaatikkoon) sosiaalisen stigman vaikutus tässä kiinnostaa ja sitä mahdollisuus tarkastella vuorovaikutusaineiston avulla. Muutos ja erot eri aineistoissa? Pitkittäistutkimus: seuranta 8 kk.
19 20 osallistujalta nauhoitettuja vuorovaikutustilanteita kuulontutkijan ja/tai audiologin kanssa sekä perheen ja / tai ystävien kanssa. Lisäksi 15 osallistuu myös työelämäosuuteen ja on kerätty videomateriaalia työpaikoilta (Työterveyslaitos mukana rahoitus Työsuojelurahastolta ) Kiinnostuksen kohteena kuulokojesovituksessa ja arjen tilanteissa esiintyvät vuorovaikutukselliset menettelytavat ja käytännöt (yhdistää institutionaalista vuorovaikutusta (vrt. lääkäri-potilas, puheterapeutti potilas, opettaja oppilaat, jne.) ja arkivuorovaikutusta analysoivan otteen) ts. EI arvioida yksittäisiä työntekijöitä, heidän ammattitaitoaan tms. vaan etsitään yleisempiä vuorovaikutuksellisia käytäntöjä. Yksi käytäntö voisi olla se, miten häpeän teema otetaan keskuteltavaksi? Missä muodoissa häpeä kuulonkuntoutuksen testausja sovituskäynneillä otetaan esiin, jos otetaan?
20 Esimerkki 1. ( A= asiakas ja K = kuulontutkija) 01 K: sitten, tosiaan siinä kojevalinnassa 02 on huomioitava se että on kahteen korvaan 03 niin se vähän siihen vaikuttaa mutta, 04 A: plus sitten no, tietysti, mahollisimman 05 näkymättömät. 06 K: nii, joo. 08 A: taikka huomaamattomat, ei näkymättömiä 09 voi olla. 10 K: joo (aihe vaihtuu )
21 Esimerkki A: ja sit just sillei et ku ne ei oo enää nykyään 05 niit semmosia kauheen isoja ruskeita möykkyjä 06 t(h)uolla k(h)orv(h)an t(h)a[k(h)ana nihh. 07 K: [ei. 08 K: et nykyään, nykyään on on niinku mallit, otetaan 09 se muotoilupuoli huomi[oon. 10 A: [joo? 11 K: on on mallit sirompia ja:, ja erilaisia ja, 12 A: et alkuun, alkuun mä olin ihan kauhuissani koska 13 mul on ain ollu lyhyt tukka et nyth- nyt mul 14 on tosi pitkä. 15 K: mm. 16 A: et, apua et sit mun täytyy tukkaa kasvattaa ja 17 kaikkee mutta ei, (.) ei kuulemma tarviih he he he 18 K: joo.
22 Esimerkki A: mut sitä< se on< se on niinku yks semmonen mikä o- on ollu semmone, (.) 02 niinku siis kiusallista 03 ja häiritsevää et ku e- ei tota. 04 (2.0) 05 A: tavallaan niinku se et et tota. 06 (3.5) 07 A: tulee semmonen niinku, (.) tyhmä tunne eth eiksh n(h)iinku en(h)ää niinku 08 tajua asioita että. 09 K: joo väistämättä helposti. se on ihan ymmärrettävää. 10 A: et semmo- semmone on siis niitä tulee niinku justii tommosii kassatilanteita et 11 semmosii niinku mulkasuja et niinku et, 12 (1.0) 13 A: onks toi tyhmä? (.) eiks se ymmärrä vai he he he vai tota [.hhh 14 K: joo. 15 A: et si- siihen nyt on toisaalta tottunu et mää oon aik- aika hyvin oppinu 16 sanomaan et tota, et joo et sori, mul on, (.) mul on huono kuulo et 17 voitko, (.) voitko sanoa uudestaan. 18 K: nii. 19 (.) 20 K: no mut sekää on, (.) ei oo tietysti kiva ku aina joutuu selit[tämään.
23 Häpeää saattaa olla vaikea tunnistaa, se sotketaan usein syyllisyyteen, johon se on läheisesti kytköksissä. Normaalisti syyllisyys on eriytyneempi tunne kuin häpeä. Se liittyy johonkin tekoon, kun taas häpeä koskettaa koko ihmistä. Voisiko kuulovikaan liittyä syyllisyyttä? Me tunnemme syyllisyyttä jostakin aikeestamme tai teostamme, mutta häpeä kohdistuu epämääräisesti itseemme, koko minuuteemme. Me voimme hävetä sitä, että häpeämme. Me voimme hävetä sitä, että olemme ujoja. Me voimme hävetä alemmuuden- tai ylemmyydentuntojamme jne. Me voimme hävetä kaikkea sellaista, joka ei vastaa ihanteitamme tai joka ei vastaa niitä odotuksia, joita koemme itseemme kohdistuvan. Näin häpeä voi muodostaa useampia toisiaan peittäviä kerroksia.
24 Häpeä on syyllisyyttä intiimimpi, salatumpi ja kokonaisvaltaisempi tunne. Se koskettaa ihmisen itseisarvoa ja kunniaa. Häpeä on myös paljon syvempää kuin hämmennys, nolostuminen tai ujous. Häpeän tunne koskee olemustamme. Se ei kosketa vain sitä mitä olemme tehneet tai sanoneet vaan sitä mitä olemme. Ei ole kysymys vain jonkin rypyn tai tahran häpeämisestä. Koko vaate on epäkelpo. (vuoden 2006 pappi Tarja Korpela)
25 Asenteeseen liittyy aina arvio ilmentää sitä, mitä ajattelemme jostain kohteesta tai mitä tunnemme sitä kohtaan. Asenteet, kuten muutkin merkityksien kantajat syntyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Yhteisön / yhteiskunnan asenneilmapiiri kuulovikaa ja kojetta kohtaan?
26 Kiitos! kysymyksiä ja keskustelua
27 * Basile, M. (1984) Suurmiehiä. Beethoven. (I protagonisti della Civiltà, Beethoven, 1982.) Suomentanut Kristian Björg. Tampere: Ruutu. * Goffman, E. (1962) Stigma. Notes on the management of spoiled identity. * Hearing Aids Communication. Integrating Social Interaction, Audiology and User Centered Design to Improve Communication with Hearing Loss and Hearing Technologies. (2012) Edited by M. Egbert and A. Deppermann. Verlag für. * Hannula, S. (2011) Hearing among older adults An epidemiological study. Acta Universitatis Ouluensis D Medica Oulu: Oulun Yliopisto. * Heiskala, R. (1991) Goffmanista semioottiseen sosiologiaan. Sosiologia 2, * Kuntoutus kanssamme. Ihmisen toimijuuden tukeminen. (2011) toim. V. Karjalainen & I. Vilkkumaa. 6. painos. Helsinki: Stakes. * Kuulonkuntoutuksen käytännöt muutoksessa. (2010) Toim. E. Lonka ja K. Launonen. Palmenia-sarja 71, Helsinki: Gaudeamus. * Kuuloliitton kotisivut: * Lidman, S. (2011) Häpeä! Nöyryyttämisen ja häpeän jäljillä. Jyväskylä: Atena. * Malinen, B. (2005) Häpeän monet kasvot. Helsinki: Kirjapaja Oy. * Malinen, B. (2010) Elämää kahlitseva häpeä. Helsinki: Kirjapaja Oy. * Raudaskoski, S. (2009) Tool and machine. The affordances of the mobiel phone. Tampere: Tampere University Press. * Tossavainen, A. (1992) Johdatus kuntoutukseen ja kuntoutujan sosiaaliturvaan. Helsinki: Kuntoutussäätiö. * Vehmas, S. (2005) Vammaisuus. Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Helsinki: Gaudeamus.
KUULON HEIKKENEMISEEN JA KUULOKOJEESEEN LIITTYVÄ HÄPEÄ
KUULON HEIKKENEMISEEN JA KUULOKOJEESEEN LIITTYVÄ HÄPEÄ Tarja Aaltonen, YTT & Sanni Vatanen, YTM Aikuisiän kuulovika: kojeen tarpeen ja käytön kohtaamattomuus Kuulovika on hyvin yleinen löydös 50-66 -vuotiailla
LisätiedotTERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015
TERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015 Minna Laakso Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, logopedia Tarja Aaltonen, Antti Aarnisalo, Vappu Carlson,
LisätiedotPäätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset
LisätiedotHuonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa
Huonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa Inkeri Salmenlinna & Minna Laakso Kommunikointi kuulokojeen avulla -tutkimushanke Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, logopedia Taustaa
LisätiedotHAHMOTON HÄPEÄ JA KUULOKOJEKUNTOUTUS
TIETEELLINEN ARTIKKELI TARJA AALTONEN JARI ARO MINNA LAAKSO EILA LONKA JOHANNA RUUSUVUORI HAHMOTON HÄPEÄ JA KUULOKOJEKUNTOUTUS Johdanto Kuulovaurioiden hoidon pääpaino on kuntoutuksessa, sillä lääkkein
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotKokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa
Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Taina Meriluoto Tohtorikoulutettava Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotLÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN
LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotTIETOPAKETTI KUULOSTA
TIETOPAKETTI KUULOSTA www.gnresound.fi 13.4.2016 Kuuloliitto ry Laita kuulokojeesi induktiiviselle kuuntelukanavalle KUULOLIITTO RY Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestönä toimii kuulovammaisten tukena,
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotReumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.
19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA
LisätiedotKela kuntouttaja 2009
Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotMasennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on
Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotLapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson
Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotVideointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin
Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:
LisätiedotSuullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus
Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja
SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotKUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA
KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA Kojekuntoutusprosessi Audionomit Marianne Raatikainen ja Jaana Huhtikangas LUKUJA KUULONKUNTOUTUKSEN TAUSTALLA Yli 64- vuotiaita on Suomessa jo yli miljoona. Kuulemisen
LisätiedotOpas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä
Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
LisätiedotSulkevat ja avaavat suhteet
Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotMinkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu
Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu Tarja.korpela@lamk.fi Palvelu on noussut strategisella tasolla kriittiseksi
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotTYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo
TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotKokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
LisätiedotKoska aivoterveys on pääasia!
Koska aivoterveys on pääasia! Muistipuistosta mielekkyyttä ikäihmisten arkeen? Mihin Muistipuistoa tarvitaan? Muistipuiston käyttäjäkeskeinen kehittäminen Muistipuisto käyttäjien kokemana Muistipuisto
LisätiedotKUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE
KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat
ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,
LisätiedotFriends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotSatakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä
Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten
LisätiedotPuhevammaisten tulkkipalvelut seminaari
Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua
LisätiedotJaana Kurki ODA-projektipäällikkö, Joensuun kaupunki
23.5.2018 Jaana Kurki ODA-projektipäällikkö, Joensuun kaupunki Näkökulmana tänään paljon apua tarvitsevat; työikäiset työtä vailla olevat ihmiset Jaana Kurki 23.5.2018 2 Mikä asiakkaan polku? Jaana Kurki
LisätiedotSUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI
SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotPäiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Tutkimusryhmä Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
Lisätiedot2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotPäiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
LisätiedotToteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?
Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen
LisätiedotLastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta
Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotTutkittavien informointi ja suostumuksen pelisäännöt. Karoliina Snell VTT, yliopistotutkija Sosiologia, Helsingin yliopisto Etiikan päivä,15.3.
Tutkittavien informointi ja suostumuksen pelisäännöt Karoliina Snell VTT, yliopistotutkija Sosiologia, Helsingin yliopisto Etiikan päivä,15.3.2018 Suostumus monimutkaisessa terveysdatamaailmassa 1. Tutkimusmaailman
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotTyöntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä
Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan
LisätiedotELÄMÄNOTE-TUTKIMUS
11.4.2019 ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS Elämänote-tutkimus Pilotti tammikuussa 2019 7 tiedonkerääjää ja 7 haastateltavaa pääkaupunkiseudulla Kutsut, koulutus, käytännöt, haastattelurungot Levitys muihin hankkeisiin
LisätiedotUusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia
Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotConnexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com
Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx6 sovitusohjelma Connexx6 on viimeisin Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. Connexx6 sovitusohjelma on täysin NOAH yhteensopiva
LisätiedotNuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla
Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja
LisätiedotSairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011
Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?
LisätiedotTerveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta
Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotTyö- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen
Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotAsukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta
Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?
Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?
LisätiedotVAATIVA TYÖ JA TYÖSSÄ SELVIYTYMINEN NUORTEN LÄÄKÄREIDEN PUHEESSA
VAATIVA TYÖ JA TYÖSSÄ SELVIYTYMINEN NUORTEN LÄÄKÄREIDEN PUHEESSA Sirpa Wrede 24.11.2017 1 LAADULLINEN HAASTATTELUTUTKIMUS LÄÄKÄREISTÄ 38 haastattelua, n. 60 h / 500 s. lääkäreiden puhetta, teemahaastattelu
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
Lisätiedot2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
LisätiedotOhjaamo-kyselyn tuloksia
Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun
LisätiedotMETSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017
METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ I METSÄSUHDE KOHTEEN JA SUHTEEN NÄKÖKULMASTA Metsäsuhde on yksilön,
Lisätiedot