LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry edustaa kiinteistöjen ja infrastruktuurin ammattimaisia omistaja-, rakennuttaja-, käyttäjä-, sijoittaja- ja palveluntuottajaorganisaatioita. RAKLI toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana. Lausunto Maankäyttö- ja rakennuslain kaupan ohjausta koskeva lainmuutos tuli voimaan 15.4.2011. Lain muutoksen jälkeen kaikki yli 2 000 kerrosneliömetrin kaupan yksiköiden sijainnit on osoitettava maakuntakaavassa. Muutoksen myötä paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa, kuten huonekalu, rauta- ja autokauppa otettiin suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin. Tältä osin laki tulee voimaan vasta 2015. Maakuntien ja kuntien kaavoittajat sekä toimijat kaipaavat selkeää ohjeistusta, joka auttaa heitä jäsentämään ja tulkitsemaan kaupan sijainnin ohjauksen uusia säännöksiä. Nyt lausunnolla oleva vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoituksen ohje tähtää juuri tämän tarpeen täyttämiseen ja on odotettu työkalu. Opasluonnoksessa on kuitenkin selostettu lähinnä vain lain sisältöä ja hallituksen esityksen perusteluita. Konkreettisia ohjeita kaupan sijoittumiseen ja suuryksikköjen enimmäismitoitukseen ei anneta, joten ohjeesta ei ole apua lain soveltamisessa. Lainmuutos toi vähittäiskauppaa koskevat sisältövaatimukset, joita sovelletaan maakunta- ja yleiskaavoituksessa. Maakuntakaavoitusta koskee lisäksi velvoite esittää vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus.
LAUSUNTO 2 (5) Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia erityisiä säännöksiä sovelletaan myös myymäläkeskittymään, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Näissä tilanteissa säännöksiä siis sovelletaan myös alle 2000 kerrosneliömetrin myymälöihin. Maakuntakaavan enimmäismitoitus koskee opasluonnoksen mukaan keskustatoimintojen alueilla vain yli 2000 kerrosneliömetrin kokoisia myymälöitä. Opasluonnoksen mukaan keskustatoimintojen ulkopuolelle mahdollisesti osoitettavien kaupan suuryksikköjen enimmäismitoitus koskee myös alle 2000 kerrosneliömetrin myymälöitä (s. 5). Edellä mainittu ohje on ankarampi kuin MRL 71 d :ssä todettu oikeusohje, että suuryksikkösäännökset koskevat sellaista myymäläkeskittymää, joka vaikutuksiltaan on verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Maakuntakaavassa tulee esittää myös seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Opasluonnoksessa todetaan, että merkitykseltään seudulliselle vähittäiskaupan suuryksikölle ei voida esittää koko maahan yleistettävissä olevaa määritelmää. Suuryksikön seudullista merkitystä arvioidaan tapauskohtaisesti vaikutusten perusteella. Tällöin eri kunnissa ja jopa maakunnan sisällä seudullisen suuryksikön alaraja voi olla erilainen. Näkemys lienee sinänsä perusteltu ja tarkoitettu ehkäisemään ostovoiman siirtymistä, jolloin lähipalvelut näivettyvät. Kuitenkin ihmiset liikkuvat kuntarajojen yli liikenneverkkoja pitkin, joten hallinnollisten rajojen sinänsä ei tulisi johtaa erilaisiin kokorajoihin eri kunnissa, liikenneverkon välityskapasiteettihan on periaatteessa sama molempiin suuntiin. Asiaa tulee miettiä myös sen kannalta ovatko kuntien pienet yksiköt riittävän vetovoimaisia ja tulisiko niiden kasvu sallia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kehyskunnissa pienten yksiköiden voi olla vaikea kilpailla, kun ostovoima karkaa Helsingin/Espoon/Vantaan suuriin keskuksiin. Kaupan sijainnin ohjausjärjestelmän tavoite on sinänsä hyvä. Tarkoitus on tukea yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja yhdyskuntien toimivuutta sekä var-
LAUSUNTO 3 (5) mistaa kaupan palveluverkon pitkäjänteinen kehittäminen. Toisaalta eheä yhdyskuntarakenne ei synny pelkästään kaavoituksella, koska rakennettu ympäristö muuttuu hitaasti. Esimeriksi pääkaupunkiseudulle rakennettavan metrolinjan jatkeen varrella erään tulevan aseman vieressä on autokaupan suuryksiköitä eikä tiheää asumisen keskittymää. Toisaalta kaavoituksella ei ole mahdollista saada tyhjästä esimerkiksi pieniä kivijalkakauppoja kaupunkilaisten iloksi. Tähän samaan problematiikkaan liittyy myös julkisen liikenteen järjestämisvaatimus. On selvä lähtökohta, että kaupan suuryksiköitä kehitetään tulevaisuudessa julkisten liikenneyhteyksien varrelle. Toisaalta asuntojen kysyntään vastaaminen pääkaupunkiseudulla vaatii myös uusien alueiden avaamista, jolloin julkinen liikenne alueelle tulee viiveellä. Myös kaupan sijoittuminen tällaiselle alueelle tulee voida mahdollistaa. Vaatimukset alueiden eheyttämiseksi asuntojen, työpaikkojen ja liikenteen muodostavaksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi kasvavat. Myös kaupan tulisi kuulua tähän suunnittelukokonaisuuteen. On sinänsä hyvä, että kauppamatkojen liikennesuoritetta pyritään vähentämään. Toisaalta esimerkiksi matkailua pyritään edistämään. Usein kauppa palvelee matkailua. Tulevaisuudessa asuminen, työ sekä vapaa-aika limittyvät entistä enemmän, jolloin syntyy monen eri käyttötarkoituksen alueita ja ehkä jopa rakennuksia. Kauppakeskukset yhdistävät jo nyt julkisia ja yksityisiä palveluita sekä tarjoavat tiloja pienyrityksille. Toisaalta kaupan suuryksikkö ei voi sijaita jokaisen kuluttajan lähellä ja silloin julkiset liikenneyhteydet korostuvat. Suurten kaupunkien ulkopuolella kaupassa asiointeja on kuitenkin mahdotonta järjestää julkisen liikenteen varaan. Oppaassa todetaan, että onnistunut kaupan sijainninohjausprosessi edellyttää nykyisten keskusta-alueiden tunnistamista ja rajaamista, (s. 23). Jos halutaan turvata palvelut mahdollisimman lähellä kuluttajia, ei voida lähteä siitä, että kaikki palvelut keskitetään keskustoihin. Suuremmilla kaupunkiseuduilla tulee myös hyväksyä verkostomalli, jossa on useita eritasoisia keskuksia, jotka eivät aina välttämättä täytä keskusta-alueen kriteerejä. Kaupan sijainninohjaus on käytännössä erilaista suurilla kaupunkiseuduilla, kaupungeissa ja haja-asutusalueilla.
LAUSUNTO 4 (5) Kaavoitus on monimutkaista ja vaatii yrityksiltäkin erityisosaamista. Kaupan on otettava hyvin varhaisessa vaiheessa maakunta- ja yleiskaavaprosesseissa kantaa moniin kaavoituksen ja tulevan liiketoimintansa yksityiskohtiin. Isoilla toimijoilla tähän on resursseja, mutta pienemmiltä ne saattavat puuttua. Tämä rajoittaa osaltaan kilpailua ja nostaa uusien toimijoiden alalle tulokynnystä. Oppaassa on todettu, että maakuntakaavoittajien tulee toimia yhteistyössä alueella toimivien yrittäjien kanssa. Asia on erittäin kannatettava, mutta siihen sisältyy vaara, että nykyiset toimijat varmistavat asemansa, jolloin tilaa ei jää tulevaisuuden konseptien kehittäjille, jotka ehkä vasta ovat tulossa markkinoille. Lakimuutoksen jälkeen uuden myymälän perustamiseen tai vanhan laajentamiseen liittyvät prosessit ovat käytännössä hankaloituneet. Koko kaavoitusprosessi maakuntakaavasta asemakaavaksi valitusprosesseineen vaatii vuosia ja tulos voi silti olla ennalta arvaamaton. Uuden kaupan liikepaikan perustamis- tai vanhan kauppapaikan laajentamisprosessi vie joka tapauksessa useita vuosia. Kaavoitusprosessi kaipaa vauhtia. Perinteiset myymälät eivät kilpaile vain keskenään vaan myös kotimaisen ja ulkomaisen verkkokaupan kanssa. Palvelusektorin sisällä posti- ja asiamiespisteet välittävät jo merkittävän osan kulutustavaroista ja toisaalta alalla on myös jo nähty noutopisteitä, jotka sijaitsevat varaston yhteydessä ja josta verkossa tilatut tuotteet voi noutaa vuorokauden ympäri. Tämä kehitys ei ole kaupan suuryksikkökaavoituksen ohjaamaa. Kilpailun edistäminen ja tasapuolisen kohtelun velvoite ovat tärkeitä tavoitteita, mikä on ohjeessa huomioitu. Ohjeluonnoksessa todetaan, että maankäytön suunnittelulla sovitetaan yhteen toimivan kilpailun edellytysten ja kestävän yhdyskuntakehityksen turvaamisen tavoitteet osoittamalla kaupalle riittävästi kilpailukykyisiä liikepaikkoja hyville paikoille. Keskeisiä liikepaikkoja on käytännössä rajoitetusti. Johtopäätöksenä on, että kilpailun kannalta toivottavia ovat kaavaratkaisut, jotka täyttävät lain sisältövaatimukset ja ovat
LAUSUNTO 5 (5) riittävän joustavia sekä jättävät vaihtoehtoja toteutukseen. Myös mitoituksen tulisi olla riittävän väljä, koska kaikki maakuntakaavassa olevat varaukset eivät välttämättä toteudu. Maakuntakaava on luonteeltaan strateginen asiakirja, joka kokoaa elinkeinopolitiikan mahdollisuudet maakunnassa yhteen. Maakuntakaavan valmisteluprosessia on juuri tästä syystä nopeutettava. Kuntien maapolitiikalla ja tonttien luovutukseen liittyvillä menettelyillä on myös vaikutusta kaupan kilpailuolosuhteisiin. Ohjeluonnoksessa päätelty, että toimivan kilpailun edistämiseksi on kunnallisessa päätöksenteossa tarpeen selvittää, mitkä ovat eri hankkeisiin ja tonttien luovutukseen liittyvien päätösten vaikutukset kaupan markkinatilanteeseen. RAKLI pitää ehdotusta kannatettava. Tutkimustietoa lain muutoksen vaikutuksista ei ole vielä saatavilla. Parhaillaan on meneillään tutkimusprojekti KASKAS - kaupan rakentamisen sääntelyn muutosprosessit ja niiden vaikutukset. Se toteutetaan Kaupan liiton, Päivittäistavarakauppa ry:n, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n, Ruokakesko Oy:n, Uudenmaanliiton, Ympäristöministeriön ja SOK:n toimesta. RAKLI pitää erittäin tärkeänä muutosprosessin tuntemista ja tutkimuksen keinoin saatujen tulosten implementoimista käytäntöön. Toivottavaa olisi, että kaupan opasta kehitetään sitä mukaan, kun tutkimustuloksia ja käyttäjäpalautetta saadaan. Parempien yhteistyöprosessien ja toimintatapojen luominen toivottavasti edesauttaa julkisen ja yksityisen sektorin toimintaa kohti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävämpää rakennettua ympäristöä ja liiketoimintaa. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Helena Kinnunen toimitusjohtaja Johanna Aho lakimies