Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Transkriptio

1 Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

2 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui YM vahvistuspäätöksellä voimaan KHO: Lakimuutos Tilaa vaativan kaupan siirtymäsäännös > Ajantasaisuus ja toimivuus uuden lain näkökulmasta?

3 Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan

4 Satakunnan kokonaismaakuntakaavaan sisältyvät keskustatoimintojen-, vähittäiskaupan suuryksiköiden- ja palvelujen alueet, sekä työpaikka-alueet

5 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat 2016 valmistuneeseen kaupan palveluverkkoselvitykseen

6 Omassa kunnassa tapahtuvan asioinnin osuus.

7 Keskustatoimintojen alueet Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen alueet Maakuntakeskus Pori Maakunnanosakeskus Rauma Seudulliset keskukset: Eura, Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää Ylikunnalliset keskukset: Kokemäki ja Ulvila

8 Kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kuntien keskeisenä tavoitteena on toimiva yhdyskuntarakenne ja hyvä elinympäristö Kuntien tavoitteena on olla kilpailukykyinen ja houkutteleva sijaintipaikka kaupalle ja muulle yritystoiminnalle Kaupan tavoitteena on löytää ja saada käyttöönsä mahdollisimman kilpailukykyisiä liikepaikkoja, jotka mahdollistavat kannattavan liiketoiminnan ja sitä kautta vahvan aseman markkinoilla Asukkaiden tavoitteet ja toiveet vaihtelevat; edulliset, laadukkaat ja monipuoliset palvelut ja niiden hyvä saatavuus ja saavutettavuus ovat useimpien toiveena Usein toisistaan poikkeavien tavoitteiden avulla yhteinen päämäärä, johon kaikki osapuolet voivat sitoutua

9 Päivittäistavarakaupan palveluverkko nykytilanne (2014) Vuoden 2014 lopussa yhteensä 143 päivittäistavaramyymälää Myymälöistä 61 % oli Porin seudulla, 25 % Rauman seudulla ja 14 % Pohjois-Satakunnan seudulla; kuntatasolla eniten myymälöitä Porissa ja Raumalla Asukkaita yhtä myymälää kohti oli koko maakunnassa sekä Pohjois-Satakunnan ja Porin seuduilla vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Rauman seudulla asukkaita yhtä myymälää kohti oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Tiedot: A.C. Nielsen Finland Oy

10 Erikoiskaupan palveluverkko, nykytilanne (2013) Vuoden 2013 lopussa yhteensä 874 erikoiskaupan myymälää Myymälöistä 60 % oli Porin seudulla, 31 % Rauman seudulla ja 9 % Pohjois-Satakunnan seudulla; kuntatasolla eniten myymälöitä Porissa ja Raumalla Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla 162 myymälää (19 %) ja muun erikoiskaupan toimialoilla 712 myymälää (81 %) Asukkaita yhtä myymälää kohti koko maakunnassa ja kaikissa seutukunnissa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Tiedot: Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri

11 Vähittäiskaupan suuryksiköt Päivittäistavarakaupan suurmyymälät Eura, Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Nakkila, Pori, Rauma ja Ulvila Myymälärakennukset ovat kooltaan / k-m 2 Satakunnan maakuntakaavan seudullisuuden alarajan ylittäviä myymälöitä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella ovat Porin ja Rauman Pick&Pay -myymälät ( k-m 2 ) Hypermarketit Kankaanpäässä (1), Porissa (4) ja Raumalla (2) Hypermarket -rakennukset ovat kooltaan k-m 2 Hypermarkettien kaltaiset laajan tavaravalikoiman suurmyymälät Harjavallassa (Tokmanni), Huittisissa (Säästömarket ja Tokmanni), Kankaanpäässä (Halpahalli ja Tokmanni), Kokemäellä (Tokmanni), Porissa (Halpahalli, HongKong, Motonet, Puuilo ja Tokmanni), Raumalla (HongKong ja Tokmanni) ja Ulvilassa (Tokmanni) Myymälärakennukset ovat kooltaan k-m 2 Satakunnan maakuntakaavan alarajan ylittäviä myymälöitä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella ovat Huittisissa Säästömarket ja Tokmanni Sahkon km-alueella sekä Raumalla Tokmanni/Expert Fere Center km-alueella ja HongKong entisen Prisman rakennuksessa

12 Vähittäiskaupan suuryksiköt Tilaa vaativan erikoiskaupan suurmyymälät Huonekalukaupassa, rautakaupassa, kodinkonekaupassa ja autokaupassa Eurassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Kokemäellä, Porissa ja Raumalla Suurmyymälät ovat kooltaan Porissa k-m 2, Raumalla k-m 2 ja muissa kunnissa k-m 2. Suurmyymälät sijaitsevat pääosin keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella Suurmyymälöitä on Satakunnan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden ja km- alueiden ulkopuolella Porissa Tikkulan alueella Kodin Terra (n k-m 2 ), Herralahden alueella Porin vaihtokaluste (n k-m 2 ) ja 6 autokauppaa ( k-m 2 ), Radanvarren alueella K- rauta (n k-m 2 ) sekä muualla Scania (n k-m 2 ) ja Rautia K-maatalous (n k- m 2 ) Raumalla Papinhaan alueella K-rauta (n k-m 2 ) ja Väri-Rauma (n k-m 2 ) sekä Kairakadun alueella Delta-Auto (n k-m 2 ) ja Masku (n k-m 2 ) Eurassa Agrimarket (n k-m 2 ) Huittisissa Kiviniitty n k-m 2, Laatuauto n k-m 2 ja Stemma n k-m 2 Kankaanpäässä (Pulttisali/Expert n k-m 2 ) Kokemäellä (Varaosa Raitanen n k-m 2 )

13 Asiointi- ja vaikutusalueet Satakunnan keskusten vaikutusalueita ja asukkaiden ostos- ja asiointiliikennettä mallinnettiin Huffin vetovoima-mallilla, joka kuvaa asukkaiden todennäköisyyttä asioida tietyssä keskuksessa Laajimmat vaikutusalueet maa-kuntakeskus Porilla, maakunnan-osakeskus Raumalla sekä Huittisten ja Kankaanpään seudullisilla keskuksilla Seuraavaksi laajimmat vaikutus-alueet Euran ja Harjavallan seudullisilla keskuksilla sekä Kokemäen ylikunnallisella keskuksella Ulvilan ylikunnallinen keskus on niin lähellä Poria, ettei sille muodostu omaa vaikutusaluetta Page 13

14 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Lähin pt-kauppa sijaitsee Satakunnassa keskimäärin 2 km etäisyydellä Satakunnan asukkaista n. 55 % asuu alle 1 km ja n. 80 % alle 3 km etäisyydellä pt-myymälästä Väestö yhteensä vuotiaat yli 75-vuotiaat lkm osuus, % lkm osuus, % lkm osuus, % 1 km % % % 3 km % % % 5 km % % % 10 km % % % matka lähimpään myymälään keskimäärin 2,0 km 2,2 km 1,8 km

15 Erikoiskaupan saavutettavuus Erikoiskaupan palveluista valta-osa sijoittuu kuntakeskuksiin ja suurimmissa keskuksissa myös keskustojen ulkopuolella / läheisyydessä oleville kaupan alueille Lähin erikoiskaupan keskittymä sijaitsee Satakunnassa keski-määrin 4,5 km etäisyydellä Satakunnan asukkaista n. 28 % asuu alle 1 km ja n. 62 % alle 3 km etäisyydellä erikoiskaupan keskittymistä Väestö yhteensä vuotiaat yli 75-vuotiaat lkm osuus, % lkm osuus, % lkm osuus, % 1 km % % % 3 km % % % 5 km % % % 10 km % % % matka lähimpään keskukseen keskimäärin 4,5 km 4,9 km 4,4 km

16 Satakunnan kaupan vaihtoehtoiset kehitysskenaariot Ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksen arviointiin liittyy huomattava määrä epävarmuustekijöitä: esim. yleinen talouskehitys, kaupan toimintaympäristön muutokset, verkkokaupan lisääntyminen Ostovoiman ja liiketilatarpeen kehitystä arvioitiin kahden vaihtoehtoisen kehitysskenaarion avulla Valittu malli mitoitukseen Kehitysskenaario 1: hitaan kasvun skenaario (minimivaihtoehto) Väestömäärä kehittyy Tilastokeskuksen väestöennusteen (2015) mukaisesti Yksityisen kulutuksen kasvu PT-kaupassa 0,5 %/vuosi ja erikoiskaupassa 1 %/vuosi vuoteen 2035 mennessä Arvio liiketilatarpeesta vuonna 2014 Satakunnan keskimääräisellä myyntitehokkuudella Arvio liiketilatarpeesta vuonna 2035 koko maan keskimääräisellä myyntitehokkuudella Verkkokaupan vaikutus erikoiskaupassa -10 % vuoteen 2035 mennessä Kehitysskenaario 2: viime vuosikymmenten kehitys jatkuu (maksimivaihtoehto) Väestömäärä kehittyy Tilastokeskuksen väestöennusteen (2015) mukaisesti Yksityisen kulutuksen kasvu PT-kaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi vuoteen 2035 mennessä Arvio liiketilatarpeesta vuonna 2014 Satakunnan keskimääräisellä myyntitehokkuudella Arvio liiketilatarpeesta vuonna 2035 Satakunnan keskimääräisellä myyntitehokkuudella Verkkokaupan vaikutus erikoiskaupassa -10 % vuoteen 2035 mennessä

17 Kaupan sijainti ja mitoitus

18 Vähittäiskaupan kokonaismitoitus Perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteen (2015) mukaisen väestökehityksen ja yksityisen kulutuksen kehitysarvion pohjalta arvioituun ostovoiman ja liiketilatarpeen kehitykseen (skenaario 2) Kokonaismitoituksen lähtökohtana on kysynnän ja tarjonnan tasapaino, jolloin mitoitus vastaa kunnan oman väestön kysyntää Kokonaismitoituksessa on otettu huomioon ostovoiman siirtymä niissä kunnissa ja niillä toimialoilla, joissa siirtymä on tällä hetkellä positiivinen. Oletus, että siirtymä säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Kaikissa kunnissa on mahdollista kehittää kauppaa vähintään oman väestön kysyntää vastaavasti Luo edellytykset alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle Kokonaismitoitus on lähtökohtana määriteltäessä maakuntakaavassa osoitettavien keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksikköjen enimmäismitoituksia Kokonaismitoitus ei voi kokonaisuudessaan kohdistua merkitykseltään seudullisiin keskuksiin ja vähittäiskaupan suuryksiköihin, myös paikallisesti merkittävien keskusten ja kaupan alueiden toiminta- ja kehitysedellytykset tulee turvata

19 Vähittäiskaupan kokonaismitoitus 2035 Mikäli kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena liiketilana, vähittäiskaupan kokonaismitoitus on Satakunnassa vuonna 2035 noin k-m 2 ja uuden liiketilan tarve noin k-m 2 KOKONAISMITOITUS 2035, k-m2 Päivittäis- Muu Tilaa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa huoltamot Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Köyliö Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Pohjois-Satakunnan seutukunta Porin seutukunta Rauman seutukunta SATAKUNNAN MAAKUNTA Luvut pyöristetty lähimpään viiteensataan Kauppa yhteensä LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m2 Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Köyliö Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila Pohjois-Satakunnan seutukunta Porin seutukunta Rauman seutukunta SATAKUNNAN MAAKUNTA Luvut pyöristetty lähimpään viiteensataan Pt-kauppa ja erikoiskauppa (ei tiva) Tiva- ja autokauppa, huoltamot Kerrosala yhteensä

20 Mitoituksen kohdistuminen keskusta-alueille 2035 MRL:n tavoitteena on kehittää keskusta-alueita vähittäiskaupan ensisijaisina sijaintipaikkoina, jolloin keskustoihin sijoittuvan kaupan osuutta tulisi pyrkiä lisäämään Laskelman lähtökohtana on, että keskustakaupan osuus säilyy vähintään vuoden 2014/2015 tasolla v Mikäli kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena liiketilana, keskusta-alueiden kokonaismitoitus olisi v.2035 noin k-m 2 (n. 61 % Satakunnan vähittäiskaupan kokonaismitoituksesta) ja uuden liiketilan tarve noin k-m 2 KOKONAISMITOITUS KESKUSTASSA 2035 LIIKETILAN LISÄTARVE Pt-kauppa ja erikoiskauppa (ei tiva) Tiva- ja autokauppa, huoltamot Eura 1) Hinnerjoki Kiukainen Eurajoki Harjavalta 1) Honkajoki Huittinen 1) Vampula Jämijärvi Kankaanpää 1) Karvia Kokemäki 1) Köyliö Luvia Merikarvia Nakkila 2) Pomarkku Pori 1) Ahlainen Lavia Noormarkku Pihlava Rauma 1) Lappi Siikainen Säkylä 2) Ulvila 1) Kullaa Pohjois-Satakunnan seutukunta Porin seutukunta Rauman seutukunta SATAKUNNAN MAAKUNTA ) Keskusta-alue = Satakunnan maakuntakaavan keskustatoimintojen alue 2) Keskusta-alue = Suomen ympäristökeskuksen keskusta-alueen rajaus Kerrosala yhteensä Pt-kauppa ja erikoiskauppa (ei tiva) Tiva- ja autokauppa, huoltamot Kerrosala yhteensä

21 Seudullisuus: yleisiä lähtökohtia MRL:n mukaan maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Määrittelemällä seudullisuuden alaraja voidaan maakuntakaavassa keskittyä merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen sijainnin ohjaukseen. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö on yksikkö, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia tai jolla on vaikutuksia seudulliseen keskus- ja palvelu-verkkoon. Seudullisuuden arviointiin vaikuttaa mm. nykyinen aluerakenne, keskus- ja palveluverkko, väestö- ja ostovoimaennusteet sekä yksikön sijainti ja toimiala. Seudullista merkitystä omaavan vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella ja eri toimialoilla. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaa on arvioitu Satakunnan nykyisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sekä lähialueen väestön ja ostovoiman pohjalta.

22 Keskustatoimintojen alueet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu (MRL 71 c ) Keskusta-alueella tarkoitetaan maakunnan, kunnan tai sen osan toiminnallista keskusta, jolla sijaitsee vähittäiskaupan lisäksi monipuolisesti myös muita keskustahakuisia palveluja, asuntoja, työpaikkoja ja johon on hyvät kulkuyhteydet. Maakuntakaavassa keskusta-alueet osoitetaan keskustatoimintojen alueina. MRL:n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella (MRL 71 b ) Enimmäismitoituksen tavoitteena on ohjata kaupan palveluverkon tasapainoista kehitystä ja turvata keskusta-alueiden elinvoimaisuus ja kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset Enimmäismitoituksen tulee antaa yleispiirteiset lähtökohdat ja reunaehdot kuntien yleiskaavoitukselle ja yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle

23 Keskustatoimintojen alueet Esitys keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoituksesta Mikäli enimmäismitoitus esitetään kerrosalana, keskustatoimintojen alueen enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden (>2000 k-m 2 ) kerrosala (olemassa olevat ja uudet suuryksiköt) Mitoituksen lähtökohdat Arvio nykyisten suuryksiköiden kerrosalasta Ostovoiman kehitykseen perustuva vähittäiskaupan kokonaismitoitus Arvio keskusta-alueille kohdistuvasta laskennallisesta mitoituksesta Arvio, että keskusta-alueille kohdistuva liiketilan lisätarve voi kokonaisuudessaan sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköihin Vireillä MRL lakimuutos, jolla keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoituksesta luovuttaisiin

24 Ehdotus yleismääräykseksi: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä silloin, kun kyseiset yksiköt ovat merkitykseltään paikallisia. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta ja jollei näissä suunnittelumääräyksissä muuta määrätä, merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on Satakunnassa kaikkien kaupan laatujen osalta 3000 k-m2 lukuun ottamatta seuraavia: - päivittäis- ja erikoiskaupassa alaraja on Porin ja Rauman keskustaajamien alueilla 5000 k-m2 - tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja on Porin ja Rauman keskustaajamien alueilla k-m2 sekä Euran, Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään, Kokemäen ja Ulvilan keskustaajamien alueilla 5000 k-m2.

25 Vähittäiskaupan suuryksiköt keskustojen ulkopuolella Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköt Porissa Mikkolan alue ja 2 kohdemerkintää (Eteläväylä ja Isosanta) Raumalla Fere-Center-alue Huittisissa Sahkon alue

26 Vähittäiskaupan suuryksiköt keskustojen ulkopuolella Satakunnan maakuntakaavan mukaiset Porin, Rauman ja Huittisten vähittäiskaupan suuryksikköjen alueet on tarkoituksenmukaista osoittaa myös uudessa maakuntakaavassa Porin Isosannan ja Eteläväylän osalta voidaan harkita niiden osoittamista aluemerkinnällä Raumalla toimiva Pick&Pay on merkitykseltään seudullinen suuryksikkö, joka tulisi osoittaa maakuntakaavassa joko vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdemerkinnällä tai tarkistamalla keskustatoimintojen alueen rajausta Tilaa vaativalle kaupalle on tarkoituksenmukaista osoittaa vähittäiskaupan suuryksiköiden ja myymäläkeskittymien sijoittumisvyöhykkeet Porissa vyöhyke tulisi rajata niin, että se kattaisi nykyiset ja mahdolliset uudet tilaa vaativan erikoiskaupan sijaintialueet keskustatoimintojen alueen ympärillä. Raumalla tilaa vaativaa erikoiskauppaa on sijoittunut ja tulee sijoittumaan keskustatoimintojen alueen pohjois- ja länsipuolelle. Tilaa vaativan erikoiskaupan vyöhykkeen osoittamista voidaan harkita myös Harjavallassa Sievarin alueella, Huittisissa valtatien 12 eteläpuolella ja Kankaanpäässä Porintien varressa

27 Ehdotus merkintätavaksi: Kaupallinen vyöhyke (km-1) Merkinnällä osoitetaan kaupallisia vyöhykkeitä, joilla on tai jonne voi sijoittua paljon tilaa vaativan erikoiskaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan yksiköitä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimintojen alueelle. Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, ettei niillä yksin tai yhdessä muiden vyöhykkeiden hankkeiden kanssa ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin tai niiden kehittämiseen. Suunnittelumääräys jatkuu: Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on Satakunnassa kaikkien kaupan laatujen osalta 3000 k-m2 lukuun ottamatta seuraavia: Tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa merkitykseltään seudullisen yksikön alaraja on Porin ja Rauman keskustaajamien alueilla k-m2 sekä Euran, Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään, Kokemäen ja Ulvilan keskustaajamien alueilla 5000 k-m2

28

29 Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan palvelu-verkko 2035 Keskustatoimintojen alueet: Pori, Rauma, Eura, Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Ulvila Vähittäiskaupan suuryksiköt: Porissa Mikkola, Eteläväylä ja Isosanta, Raumalla Fere-Center ja Pick&Pay (uusi) sekä Huittisissa Sahkon alue Tilaa vaativan kaupan sijoittumisvyöhykkeet: Porissa ja Raumalla sekä mahdollisesti Harjavallassa, Huittisissa ja Kankaanpäässä Muut keskusta-alueet ja keskustojen ulkopuolelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt ovat merkitykseltään paikallisia

30 HUOM: MRL:n muutosesitys on vireillä kaupan ohjauksen muuttamiseksi, vrt seuraava kalvo Lakimuutos johtaa edellä esitettyjen mitoituslukujen päivittämistarpeeseen Sillä mitoituslaskenta perustuu voimassaolevan lain mukaisesti siihen, että vähittäiskaupan suuryksikön määrittelee 2000 k-m2 pinta-ala

31 Voimassa oleva laki 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu e Vähittäiskauppaa koskevat asemakaavamääräykset Sen lisäksi, mitä 57 :ssä säädetään, asemakaavamääräykset voivat koskea vähittäiskaupan laatua ja kokoa, jos se kaupan Ehdotus 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella riittävällä tarkkuudella. 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu (kumotaan)

32 Vähittäiskaupan suuryksiköt keskustojen ulkopuolella Olemassa olevat tilaa vaativan ja muun erikoiskaupan suuryksiköt, Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen alue ja vähittäiskaupan suuryksiköt sekä kaupungin esitys tilaa vaativan kaupan sijaintivyöhykkeen rajauksesta

33 Vähittäiskaupan suuryksiköt keskustojen ulkopuolella Olemassa olevat tilaa vaativan ja muun erikoiskaupan suuryksiköt, Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen alue ja vähittäiskaupan suuryksiköiden alue sekä kaupungin esitys tilaa vaativan kaupan sijaintivyöhykkeen rajauksesta

34 Vähittäiskaupan suuryksiköt keskustojen ulkopuolella Olemassa olevat tilaa vaativan ja muun erikoiskaupan suuryksiköt, Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan suuryksiköt sekä kaupunkien esitykset tilaa vaativan kaupan sijaintivyöhykkeiden rajauksista

35 TILAA VAATIVAN KAUPAN KEHITTÄMISVYÖHYKE SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVASSA 2 Kuva: Antti Partanen

36 Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Merkintä ja määräysteksti Harjavallan yleiskaava

37 Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Tilaa vaativan erikoistavarakaupan kehittämisvyöhyke sisältää Harjavallan keskustan yleiskaavassa K-, KTY- ja T-alueita Voimassaolevassa asemakaavassa Eura- Harjavalta tien varressa TIVAA (=KLTY-1 Liikeja toimitilarakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimitilarakennuksia ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Alueelle saa rakentaa paljon tilaa vaativia erikoistavaran kaupan yksiköitä.) Kaavoituskatsauksessa 2016 suunnitteilla asemakaavan muutos Eurantien- Sievarinkadun Lyytikänkadun rajaamalle kaupungin omistamalle alueelle TIVAA Harjavallan keskustan yleiskaava

38 Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Voimassaolevassa asemakaavassa Eura- Harjavalta tien varressa TIVAA =KLTY-1 Liike- ja toimitilarakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimitilarakennuksia ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Alueelle saa rakentaa paljon tilaa vaativia erikoistavaran kaupan yksiköitä. Harjavallan keskustan ajantasa-asemakaava

39 Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Harjavallan kaupungin alueella tilaa vaativan erikoistavarakaupan kehittämisvyöhyke sisältää vaihemaakuntakaavan luonnoksen P- alueet sekä maakuntakaavassa olevan osan T-alueesta. Luonnos vaihemaakuntakaava 2

40 Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Huittisten yleiskaavassa tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke sisältää KM-, M-1, P-1-, P-2-alueita. Huittisten yleiskaava

41 Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Huittisissa tilaa vaativan erikoistavarakaupan kehittämisvyöhyke sijoittuu vaihemaakuntakaavan 2 A-, KM- ja P-alueille. Luonnos vaihemaakuntakaava 2

42 Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Kankaanpään yleiskaavassa tilaa vaativan kaupan alueelle sijoittuu APja P-1 aluevarauksille KT 23 molemmin puolin. Kankaanpään yleiskaava

43 Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Kankaanpäässä tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke sijoittuu vaihemaakuntakaava luonnoksen A- alueelle sekä maakuntakaavan T-alueille. Valtatien pohjoispuoli on maakuntakaavan ns. valkoista aluetta eli ilman aluevarausmerkintöjä lukuun ottamatta sv1-vyöhykettä, joka kattaa koko alueen. Luonnos vaihemaakuntakaava 2

44 Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Porin yleiskaavassa tilaa vaativan kaupan vyöhyke koskee yleiskaavan aluevaraus-merkintöjä mm. A-, AK-, C-,KM-, PK-, T-, VL- alueita Porin keskustan yleiskaava

45 Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke koskee A-, C1-, KM, P-, TP- alueita sekä maakuntakaavan teollisuusalueita T mm. Mikkolassa ja Hyvelässä. Luonnos vaihemaakuntakaava 2

46 Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke sijoittuu Rauman yleiskaavan luonnoksen KMti-, P1- ja P-alueille Rauman yleiskaavan luonnos

47 Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Vaihekaavan 2 luonnoksessa tilaa vaativan kaupan vyöhyke koskee A-, C-, KM1-, TP-aluetta, sekä Satakunnan maakuntakaavassa kumotun Seutukaavan ja KMalueen kohdalle jäänyttä maakuntakaavan valkoista aluetta KT 12 eteläpuolella Luonnos vaihemaakuntakaava 2

48 Esityksen mukaisen kaupan palveluverkon vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Alue- ja yhdyskuntarakenne Kaupan palvelujen saavutettavuus

49 Esityksen mukaisen kaupan palveluverkon vaikutusten arviointi Kaupan palvelujen saavutettavuus Esityksen mukainen kaupan palveluverkko luo edellytykset tarkoituksenmukaiselle kaupan rakenteelle, jossa vähittäiskaupan palvelut sijoittuvat nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja ovat hyvin saavutettavissa. Tiivis yhdyskuntarakenne ja kaupan sijainti keskuksissa edesauttavat ostosmatkojen pituuden pitämistä kohtuullisina. Taajama-alueilla ostosmatkat on lisäksi useimmiten mahdollista tehdä kestävillä kulkumuodoilla, kävellen tai pyörällä. Joukkoliikenteen hyödyntäminen ostosmatkoilla on mahdollista lähinnä Porin ja Rauman kaupunkialueella. Muualla maakunnassa joukkoliikenteen tarjonta on vähäisempää. Nykyisiin kuntakeskuksiin sijoittuvat vähittäiskaupan seudulliset suuryksiköt eivät muodosta liikenteen näkökulmasta haasteita, sillä ne sijaitsevat keskuksissa nykyisten liikenneyhteyksien varrella ja alueilla, joille suuntautuu jo nykyisinkin ostosmatkoja.

50 Esityksen mukaisen kaupan palveluverkon vaikutusten arviointi Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Kaupan palveluverkon alueellinen kehitys Keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukset on määritelty vaikutusalueen ostovoiman kehitykseen perustuen, mikä luo edellytykset kestävän ja alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Keskusta-alueiden kaupan kehitys Esityksen mukainen kaupan palveluverkko ohjaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa keskusta-alueille ja vahvistaa keskusta-alueiden asemaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisesti. Keskusta-kaupan osuus Satakunnan kokonaiskerrosalasta kasvaa jonkin verran vuoteen 2035 mennessä Keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitus perustuu vaikutusalueen väestön kysyntään, mutta tarkoituksenmukaisella ylimitoituksella on otettu huomioon myös ostovoiman siirtymät keskuksen vaikutusalueelta. Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt sijaitsevat Porissa, Raumalla ja Huittisissa ja ovat olemassa olevia kaupan alueita. Uusina kaupan alueina osoitetaan tilaa vaativan kaupan vyöhykkeet Porissa ja Raumalla sekä mahdollisesti myös Harjavallassa, Huittisissa ja Kankaanpäässä. Vyöhykkeille sijoittuva uusi liikerakentaminen on pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, joka ei kilpaile keskusta-alueiden kaupan kanssa. Näin ollen vähittäiskaupan suuryksiköillä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin.

51 Esityksen mukaisen kaupan palveluverkon vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Positiivisen väestökehityksen seurauksena merkittävin vähittäiskaupan kehityspotentiaali on Porissa ja Raumalla, mutta esityksen mukainen kaupan palveluverkko ja kokonaismitoitus mahdollistaa kaupan kehityksen myös muualla maakunnassa. Toimivan kilpailun edellytykset Toimivan kilpailun edistämisessä keskeistä on alalle tulon mahdollisuuksien turvaaminen. Uusilla toimijoilla tulee olla riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. Maakuntakaavan ratkaisuilla voidaan joko rajoittaa tai mahdollistaa kilpailun toimivuutta. Sijoittumispaikkojen runsaus ja kaavamääräysten riittävä joustavuus parantavat toimivan kilpailun edellytyksiä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittaminen kaupan alueina ja sijaintivyöhykkeinä lisää joustavuutta ja luo sitä kautta edellytyksiä toimivalle kilpailulle. Esitetty kaupan palveluverkko ja enimmäismitoitukset tarjoavat keskusta-alueilla kaikelle kaupalle uusia sijaintipaikkoja. Keskustojen ulkopuolella tilaa vaativan erikoiskaupan sijaintivyöhykkeet tarjoavat erityisesti tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle uusia vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja.

52 Esityksen mukaisen kaupan palveluverkon vaikutusten arviointi Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys Keskustatoimintojen alueet Satakunnan keskustatoimintojen alueita koskevat esitykset muodostavat alue- ja yhdyskuntarakenteellisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden ja tukevat olemassa olevien keskusten kehittämistä. Keskustatoimintojen alueet sijaitsevat keskeisesti taajamatoimintojen alueisiin nähden. Keskustatoimintojen alueet osoittavat merkitykseltään seudullisille kaupan toiminnoille riittävästi kehittämis- ja sijaintimahdollisuuksia olemassa olevaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan merkitykseltään seudullisten suuryksiköiden sijoittuminen nykyisiin keskuksiin tukee maakunnan olemassa olevaa palveluverkkoa sekä parantaa keskusten elinvoimaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Olemassa olevissa keskuksissa palvelut ovat hyvin saavutettavissa ympäröiviltä asuinalueilta sekä myös laajemmalta alueelta eri kulkumuodoin. Vähittäiskaupan suuryksiköt Vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet ja tilaa vaativan erikoiskaupan sijaintivyöhykkeet sijaitsevat nykyisessä taajamarakenteessa ja ovat osa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Vyöhykkeiden sijainti suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntiin on keskeinen, joten niillä ei ole merkittävää yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta.