r <u >. l t //. /;<',
</> -a ^ O) (O == p a a> N w N Q» 0 O» UJ f (O ^
SISÄLLYS Lukijalle, kansliapäällikkö Vilh Hirvi Rauhan-, ihmisikeus- ja demkratiakasvatuksen Declaratin and Integrated Framewrk f Actin n Educatin fr Peace, Human Rights and Demcracy UNESCO 1995 yhteiset perusteet..,,...,,,,,.,,... 7 l. Jhdant................... 9 II. Rauhan-, ihmisikeus- ja demkratiakasvatuksen tavitteet............ 11 III. Kasvatuksen strategiat........... 14 IV. Timintaperiaatteet........ 16 käännös Pekka El & Juha Savlainen - kansi ja taitt TykGrafi grafiikka Estelle Martin & Emmanuel Labard Opetusmateriaalit ja vimavarat...17 Vieraiden kielten ymmärtämistä, käyttöä ja harrastamista edistävät hjelmat... 18 Oppilaitkset...^ Opettajankulutus... 21 Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCOn spimuksia ja susituksia ISBN 951.53-1300-7 ISSN 0357.4067 Riskiryhmien tukeminen... 22 Tutkimus ja kehittäminen... 23 Krkeakulut... 24 Opetuksen ja muun kasvatuksen yhteistyö... 25 Nurten ja aikuisten vapaa sivistystyö... 26 Alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö...27 Ylipistpain Helsinki 1997 Julistus kasvatuksesta rauhaan, ihmisikeuksien kunniitukseen ja demkratiaan... 31
LUKIJALLE "On pittava elämään yhdessä kehittämällä tisten ihmisten ymmärtämistä, heidän menneisyytensä, perinteidensä ja henkisten arvjensa. tuntemista.t alta perustalta n lutava uutte mielialaa, jka juuri ttaessaan humin kasvavan keskinaisen riippuvuuden, jhtaa yhteisiin hankkeisiin ja ristiriitjen älykkääseen ja rauhanmaiseen hallintaan. Jtkut saattavat ajatella, että tämä n vain utpia., mutta tällainen utpia n elintärkeä, välttämätön ulspääsylle vaarallisesta kehästä, jta hallitsevat kyynisyys ja periksiantaminen." Jacques Delrs: Kulutus - pintieltä löytyy aarre Tait elää yhdessä n jkapäiväistä ihmisten, yhteisöjen ja valtiiden kanssakäymistä. Se n myönteinen ja yhteistiminnallinen vimavara, ei ainastaan kielteisten tunteiden ja väkivallan puuttumista. Kun UNESCOn 18. yleiskkus 1974 hyväksyi susituksen Kasvatuksesta kansainväliseen ymmärrykseen, yhteistyöhön ja rauhaan elettiin vielä jakautuneessa maailmassa. Nähtiin, että ennen kaikkea tarvittiin yhteisymmärrystä erilaisten yhteiskuntajärjestelmien välillä. Tun aikakauden päätyttyä n haettu uutta kasvatuksellista perustaa taidlle elää yhdessä.
Rauhan-, ihmisikeus- ja demkratiakasvatuksen yhteiset perusteet hyväksyttiin UNESCOn 28. yleiskkuksessa 1995. Sen lähtökhtana li 44. Kansainvälisen kasvatusknferenssin 1994 antama Julistus kasvatuksesta rauhaan, ihmisikeuksien kunniitukseen ja demkratiaan. Uusi kasvatuksellinen kehyssuunnitelma, Rauhan-, ihmisikeus- ja demkratiakasvatuksen yhteiset perusteet, täydentää vuden 1974 susitusta tumalla mukaan ihmisten välisen yhteistiminnan ja hulenpidn näkökulman. Se krstaa esimerkiksi piskelun ja kdin sekä lähipiirin yhteisöjen ja elinkeinelämän yhteisten hankkeiden merkitystä kaikki juuri sellaisia, mihin Sumen 1990-luvun kulutuksen kehittämisratkaisuilla n pyritty antamaan tilaa. Rauhan-, ihmisikeus- ja demkratiakasvatuksen yhteiset perusteet antavat suunnan tämän alueen kansalliselle petussuunnitelmatyölle, kulujen ja ppilaitsten mille petussuunnitelmille/ pettajan perusja täydennyskulutukselle sekä kansallisille ja kansainvälisille yhteistimintahankkeille. Rauhan-, ^ 'll!' ihmisikeuspa ^>:, demkratiakasvatuksen yhteiset perusteet Opetusministeriössä, maaliskuussa 1997 f/^^- Vilh Hirvi kansliapäällikkö
UNESCOn l Jhdant yleiskkuksen 28- istunt Pariisi, marraskuu 1995 1 Rauhan-, ihmisikeus- ja demkratiakasvatuksen yhteisten perusteiden tarkituksena n tteuttaa Kansainvälisen kasvatusknferenssin 44. istunnssa hyväksytty julistus. Se tarjaa kansallisesti svellettavat perustavitteet niin valtiiden, yhteisöjen kuin kansalaisjärjestöjen mille hjelmille. 2 Yhä npeammin muuttuvan maailman ngelmiksi vat nusseet suvaitsemattmuus, rtu- ja kansallisuusviha, kaikki terrrismin mudt, syrjintä, sta ja väkivalta "tisina pidettyjä" khtaan sekä rikkaiden ja köyhien epäsuhdan ka^vu niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Tämän vuksi n kamppailtava perusvapauksien, rauhan, ihmisikeuksien ja demkratian turvaamiseksi ja edistettävä kestävää kehitystä sekä taludellista ja yhteiskunnallista ikeudenmukaisuutta. Nämä vat rauhankulttuurin rakentamisen perusehtja. Siksi kasvatustyön n muuhittava. 3 Kansainvälinen yhteisö n selkeästi ilmaissut tahtnsa ttaa käyttöön työvälineet, jilla vidaan käydä ratkaisemaan nykymaailman ngelmia. Ihmisikeuksien maailmanknferenssin (Wien/ kesäkuu 1993) hyväksymä Wienin julistus ja e
ihmisikeustimintahjelma. Kansainvälisen ihmisikeus- ja demkratiakasvatusknferenssin (Mntreal, maaliskuu 1993) hyväksymä kk maailmaa kskeva Ihmisikeus- ja demkratiakasvatuksen timintasuunnitelma sekä UNESCO-kulujen timintahjelma ja -suunnitelma 1994-2000 pyrkivät vastaamaan rauhan, ihmisikeuksien, demkratian ja kehityksen haasteisiin. 4 Kansainvälistä ymmärtämystä, yhteistyötä ja rauhaa tukevaa sekä ihmisikeuksiin ja perusvapauksiin liittyvää kasvatusta kskevan susituksen hengessä nämä yhteiset timintaperusteet antavat jäsenmaille, julkisyhteisöille ja kansalaisjärjestöille ajantasalla levan kknaiskuvan rauhan-, Lhmisikeus- ja demkratiakasvatusta kskevista ngelmistä ja strategiista. Asiakirja n laadittu UNES- COn yleiskkuksen 27. istunnn perusteella tukemaan ja tehstamaan j tteutettavia timmtasuunnitelmia. Näin lemassalevan kkemusten perusteella vidaan kansallisesti löytää uusia ratkaisuja kansalaiskasvatukselle. Rauhan, ihmisikeus- ja demkratiakasvatuksen yhteiset perusteet esittävät uudistustyön periaatteet ja tavitteet kunkin valtin pliittisten päättäjien harkittavaksi 44. kasvatusknferenssin julistuksen mukaisesti. Se pyrkii yhdistämään jhdnmukaiseksi kknaisuudeksi petussuunnitelmatyön, kehittämään kasvatusta kaikilla tasilla, uudistamaan petusmenetelmät ja petusmateriaalit, kannustaa tutkimusta, kehittämaan pettajankulutusta ja avaamaan kasvatusjärjestelmää muuhun yhteskuntaan vahvistamalla sen rlia aktiivisena vaikuttajana. 5 Kaikki ihmisikeudet vat yleismaailmallisia/ jakamattmia sekä tisistaan riippuvia ja yhteenliittyviä. Niiden tteuttamisessa n kuitenkin tettava humin histrialliset, usknnlliset ja kulttuuriset erityispiirteet. l Rauhan-, ihmisikeusja demkratiakasvatuksen tavitteet 6 Rauhan-/ ihmisikeus- ja demkratiakasvatuksen perimmäinen tavite n se, että jkainen yksilö ivaltaa ne yleismaailmalliset arvt ja timintatavat/ jille rauhankulttuuri vidaan rakentaa. Ihmiskunnan yhteisinä pidettävät arvt vat löydettävissä myös mitä erilaisimmissa kulttuureissä ja yhteisöissä.
7 Kasvatuksen tulee kehittää vapauden arvstamista ja taita tarttua sen mahdllisuuksiin. Kansalaisia kannustetaan selviytymään hankalissa lissa ja epävarmuuden vallitessa sekä heitä rhkaistaan itsenäiseen timintaan ja vastuullisuuteen. Henkilökhtainen vastuuntunt n mraalisen vastuun ttamista, yhteisvastuullisuutta ngelmien ratkaisuissa ja kamppailua ikeudenmukaisen, rauhanmaisenja demkraattisen yhteisön pulesta. 8 Kasvatuksen n kehitettävä kykyä tunnistaa ja hyväksyä ne arvt/ jtka yksilöiden, sukupulten, kansjen ja kulttuurien mnimutisuus tekee mahdlliseksi. Sen n myös kehitettävä sekä kykyä että halua jakaa tietjaan ja taitjaan muiden kanssa. Mniarvisen yhteiskunnan ja mnikulttuurisen maailman kansalaisten tulisi kyetä hyväksymaan se/ että he tulkitsevat tilanteita ja ngelmia man elämänkkemuksensa, yhteiskuntiensa histrian ja kulttuuriperinteidensä kautta; ja että millään yksilöllä tai ryhmällä ei le yleispätevää ratkaisua, vaan jkaiseen ngelmaan saattaa lla useita ratkaisuja. Siksi ihmisten n ymmärrettävä ja kunniitettava tisiaan/ khdattava yhteiset ngelmansa tasavertaisuuden hengessä, etsien yhteisiä lähtökhtia. Kasvatuksen n vahvistettava yksilön maa minuutta ja rhkaistava liittämään yhteen ajattelu- ja timintatapja, jtka lujittavat yksilöiden ja kansjen välistä rauhaa, ystävyyttä ja yhteisvastuuta. Kasvatuksen n kehitettävä kykyä väkivallattmaan ristiriitjen ratkaisuun. Siksi sen n myös edistettävä piskelijiden sisäistä mielenrauhaa, jtta he tteuttaisivat suvaitsevaisuuden, myötätunnn/ jakamisen ja tisista välittämisen arvja. 10 Kasvatuksen n kehitettävä kansalaisten kykyä tehdä harkittuja valintja siten, että heidän arvinsa ja teknsa perustuvat sekä nykytilanteen erittelyyn että tivttua tulevaisuutta kskeviin näköalihin. 11 Kasvatuksen n hjattava kansalaisia kunniittamaan kulttuuriperintöä, sujelemaan ympäristöä ja maksumaan kestävään kehitykseen jhtavia tutantmenetelmiä ja kulutustttumuksia. Samalla n välttämätöntä tavitella yksilöllisten ja yhtei- Sallisten arvjen sekä välittömien perustarpeiden ja pitkän ajan etujen välistä spusintua. 12 Kasvatuksen n suuntauduttava tasapainiseen kehitykseen pitkällä tähtäimellä siten/ että se vahvistaa yhteisvastuullisuuden ja tasavertaisuuden henkeä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
l Kasvatuksen strategiat 13» Näiden päämäärien saavuttamiseksi n tarpeen muuttaa kasvatusjärjestelmien strategiita ja timintamutja sekä petuksen että hallinnn alueilla. Rauhan, ihmisikeuksien ja demkratian kasvatuksessa vat keskeisellä sijalla peruspetuksen turvaaminen kaikille sekä naisten ikeuksien edistäminen perustavana sana yleismaailmallisia ihmisikeuksia. 14 Rauhan-, ihmisikeus-, ja demkratiakasvatuksen strategiiden tulee lla a kaikenkattavia ja kknaisvaltaisia eli niiden n puututtava hyvin mnentyyppisiin tekijöihin, jita seuraavassa kuvataan; b kaikkiin kasvatuksen tyyppeihin, tasihin ja mutihin svellettavissa; c kaikki kasvattajat ja yhteisöllisyyttä synnyttävät taht humin ttavia, mukaanlukien kansalaisjärjestöt ja yhdyskuntajärjestöt; d paikallisesti, kansallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti svellettavia; 15 ville sekä krdininti- ja arviintimenetelmille, jtka sallivat kasvatusta järjestävien instituutiiden itsenäisemmm kehittää erityisiä timintamutjaan ja yhteyksiä paikalliseen yhteisöön, rhkaista uudistushankkeita sekä edistää kaikkien asiansaisten aktiivista ja demkraattista sallistumista näiden timintaan; f khderyhmän ikään, ajattelutapaan ja kehitystasn sveltuvia ja jkaisen yksilön ppimiskyvyn kehityksen huminttavia; g svellettavissa jatkuvasti ja jhdnmukaisesti; tulksia ja vastuksia n arviitava/ jtta strategiat vidaan jatkuvasti speuttaa muuttuviin lsuhteisiin; h riittävät vimavarat sisältäviä, että edellä esitetyt tavitteet vidaan tteuttaa sekä kasvatuksessa kknaisuudessaan että erityisesti turvata syrjäytyneiden ja epäedullisessa asemassa levien ryhmien kasvatus. Tarvittavan muutksen aste sekä timien tärkeys-ja aikajärjestys tulee määrätä kaikilla päätöksentektasilla siten, että humin tetaan sekä erilaiset histrialliset taustat, kulttuuriperinteet etta alueiden ja maiden väliset kehitystasjen ert, unhtamatta maiden sisällä vallitsevia eravaisuuksia. e lähtökhtina sellaisille jhtamis- ja hallintta
IV. Timintaperiaatteet 16 Rauhaa, ihmisikeuksia ja demkratiaa kskevien sisältöjen kuuluminen petushjelmiin kaikiliä kulupetuksen ja kansalaiskasvatuksen tasilla n ratkaisevan tärkeää. 17» Yhteisvastuullisuus, luvuus/ vastuullinen kansalaisuus, ristiriitjen väkivallatn ratkaiseminen ja kriittinen harkinta vat arvja/ jiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi n petushjelmiin kaikilla asteilla sisällytettävä aita kansalaiskasvatusta, jka sisältää samalla kansainvälisen ulttuvuuden. Opetuksen tulee nimenmaisesti käsitellä rauhanrakentamisen edellytyksiä; erilaisia knflikteja syineenja seurauksineen; ihmisikeuksien eettisiä, usknnllisia ja filsfisia perusteita, niiden histriallisiä lähteitä ja kehitystä sekä selvitettävä miten ihmisikeuksista n tullut kansallisia ja kansainvälisiä nrmeja kuten Ihmisikeuksien yleismaailmallinen julistus, Kaiken naisia kskevan syrjinnän pistamista kskeva spimus ja Lapsen ikeuksia kskeva spimus. Opetuksen tulee myös erityisesti käsitellä demkratian perusteita ja sen erilaisia tteuttamismalle- ja; rasismin ngelmaa sekä seksismiä että kaikkia muita syrjinnän ja pissulkemisen vastaan käydyn taistelun histriaa. Erityistä humita n mistettava kulttuurille, kehityskysymyksille ja jkaisen kansan histrialle sekä Yhdistyneiden Kansakuntien ja kansainvälisten järjestöjen rlille. Rauhan-/ ihmisikeus- ja demkratiakasvatus n välttämätöntä. Se ei saa kuitenkaan rajittua yksittäisiin ppiaineisiin ja ppisisältöihin. Kk kasvatuksen n kaikissa timintatavissaan välitettävä rauhan, ihmisikeuksien ja demkratian sanmaa ja ppimisympäristöä n kehitettävä demkratian hengessä. Opetussuunnitelmien kehittämisen n tähdennettävä kansallisesti ja maailmanlaajuisesti tisten kulttuurien tuntemista, ymmärtämistä ja kunniittamista. Sen n myös sitettava miten ngelmien maailmanlaajuiset keskinäiset yhteydet liittyvät paikalliseen timintaan. Usknnllisten ja kulttuuristen erjen tähden ratkaiskn jkainen maa sen mikä eettisen kasvatuksen tapa parhaiten spii sen maan kulttuuriin. Opetusmateriaalit ja vimavarat 18 Kaikilla kasvattajilla tulee lla käytettävissään sveltuva ppimateriaali ja riittävät vimavarat. e
Oppikirjista tulee pistaa sisällöt, jtka synnyttävät kielteisiä ennakkluulja ja vääristyneitä "tisiä" kskevia käsityksiä. Oppikirjjen tuttamista kansainvälisenä yhteistyönä lisi syytä rhkaista. Opetusmateriaaleja tai ppikirjja suunniteltaessa pitäisi ttaa riittävästi humin uudet tilanteet. Oppikirjjen tulisi avata erilaisia näkökulmia ja tehdä selväksi se kansallinen tai kulttuurinen perinne/ jsta ne nusevat. Niiden sisällön tulisi perustua tieteellisesti perusteltuihin tsiasiihin. UNESCOn ja muiden Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöjen asiakirjja tulisi jakaa ja käyttää laajalti ppilaitksissa, etenkin niissä maissa, jissa taludellisten vaikeuksien vuksi ei pystytä riittävästi tuttamaan petusaineistja. Etäpetuksen tekniikat ja kaikki muut nykyaikaiset viestintävälineet n saatettava palvelemaan rauhan-, ihmisikeus- ja demkratiakasvatusta. Vieraiden kielten ymmärtämistä/ käyttöä ja harrastamista edistävät hjelmat sun pettamista. Lukemisen/ kirjittamisen ja suullisen ilmaisun hallinta antaa kansalaisille mahdllisuuden hankkia tieta, ymmärtää selvästi elämäntilanteensa, ilmaista tarpeitaan ja sallistua yhteisöjensä elämään. Samalla tavalla vieraiden kielten piskelu jhtaa muiden kulttuurien syvällisempään ymmärtämiseen/ mikä vi rakentaa yhteisöjen ja kansakuntien välille yhteisymmärryksen henkeä. UNESCOn LINGUAPAX-hjelma n tästä esimerkki. Oppilaitkset 20 Opetuksen kehitys tteutuu kuluissa ja lukkahuneissa. Opetus- ja ppimismenetelmien sekä yleisten timintamutjen n tehtävä rauhasta, ihmisikeuksista ja demkratiasta jkapäiväistä elämää samalla kun niitä piskellaan. Opiskelun työtavissa lisi susittava timinnallisia työtapja, ryhmätyötä, mraalikysymysten phdintaa ja ppimisen yksilöllistä hjaamista. Opetuksen järjestämisessä n taviteltava tehkkaita jhtamisen ja sallistumisen mutja, jtka edistävät pettajien, pilaiden, vanhempien ja kk paikallisyhteisön sallistumista demkraattiseen päätöksentekn ppilaitksessa. ^ 19 Rauhan-, ihmisikeus-ja demkratiakasvatuksen kehittämisen kannalta n erittäin tärkeää tehstaa lukemisen sekä suullisen ja kirjallisen ilmaie
21 "L ppilaiden' "Piskelijiden, pettajien ja muiden kasvattajien ^suraa yhteydenpita Jja-saannÖli vaihta pitäisi edistää eri maiden ja kulttuunalueiden välillä; samin tulee järjestää vterauuuja nnistuneita kkeiluja ja uudistuksia tteuttanei-' sim ppilaitksiin, erityisesti niihin jtka timivat ^naapurimaissa. Eri maiden vastuullisten rganisaatiidenja PPilaitsten kesken tulisi pama"t'imeen yhteishankkeita yhteisten ngelmien ratkalsenuseksl Niin ikään tulisi mudstaa pettaiie piskelijiden ja tutkijiden kansainvälisiä verkk' ja. Näiden verkkjen pitäisi ennen muuta' vamustaa se, että äärimmäisen köyhyyden tai epävarmuuden takia erityisen vaikeissa tilanteissa tvöskentelevien kulujen lisi myös mahdmstasaiu-' tua hankkeisiin. Siksi n lennaisen tärkeäätahlistaa ja kehittää UNESCO -kuluverkka (UNES- CO^Asscieted Schl Prject). Kaikkien näiden pyrkimysten tulee, käytettävissä levien-vima7a-1 rjen rajissa, kuulua leellisina sina petushiplmiin. teenkuuluvuuden lujittamiseksi. Kulujen itsehal- Unnn laajentaminen merkitsee pettajien ja yhteisön suurempaa vastuuta kasvatustyöstä. Jtta petuksen laatu ei kärsisi/ tulisi itsehallinnn asteen perustua petusjärjestelmän kehitystasn. Opettajankulutus 23 Kasvatusjärjestelmän kaikkien tasjen henkilöstön - pettajien, suunnittelijiden/ jhtajien, pettajankuluttajien - kulutukseen n kuu.luttava rauhan-, ihmisikeus- ja demkratiakasvatusta. Tätä perus- ja täydennyskulutusta sekä uudelleenkulutusta tulisi antaa paikallisesti, seurata kkeiluja ja arviida niiden tulksia. Vidakseen suriutua tehtävistään tulksellisesti n kulujen, pettajankulutuslaitsten ja vapaan sivistystön järjestöjen tukeuduttava niihin, jilla n kkemusta rauhan, ihmisikeuksien ja demkratian alilta (pliitikilta/ juristeilta, ssilgeilta ja psykl-geilta) sekä ihmisikeuksiin erikis- Uineilta järjestöiltä. Kaikkien kasvattajien kulutukseen tulisi myös sisältyä kasvatustiedettä ja käytännön kulttuurivaihta. *..-.-n pyrittävä varmistamaan pintjen tavitteiden saavuttaminen. Siksi petuksen lähtökhtana n ltava kunkin piskelijan mahdllisuudet7ltsetunnn kehittyminen ja ppilaan nnistumishavahvistuminen vat tarpeen ssiaaiisertyhl
24 Opettajankulutukseen tulee sisällyttää pettajakunnan tasa ja arvstusta khttavia hjelmia. Timintastrategiiden valmisteluun ja timeenpann tulisi ttaa mukaan kansainvälisiä asiantuntijita, asiantuntijaelimiä ja pettajien ammattiliittja, jtka vivat merkittävällä tavalla edistää pettajien rauhankulttuuria. Riskiryhmien tukeminen 26 Hylätyille lapsille/ katulapsille, paklais- ja muille ktiseudultaan pakenemaan jutuneille lapsille sekä taludellisen ja seksuaalisen riistn khteeksi jutuneille lapsille tarkitettujen kasvatushjelmien järjestäminen n tärkeä ja kiireellinen tehtävä. 27 Yhtä tärkeää ja kiireellistä n järjestää erityisiä nuris-hjelmia, jissa paintetaan lasten ja nurten sallistumista yhteisvastuuhankkeisiin ja ympäristönsujeluun. 25 Vaaranalaisessa asemassa levien ryhmien ja päättyneiden tai käynnissä levien knfliktien uhrien petus vaatii erityistimia, jissa kiinnittetään humita vaarassa leviin lapsiin sekä seksuaalisen hyväksikäytön ja muunlaisen väkivallan khteeksi jutuneisiin tyttöihin ja naisiin. Tällaisia käytarmn timia vat esimerkiksi keskustelutilaisuuksien ja seminaarien järjestäminen knfliktin sapulina leviin ryhmiin kuuluville kasvattajille, perheenjäsenille ja jukkviestinnän ammattilaisille knfliktialueen ulkpulella sekä kasvattajien tehstettu kuluttaminen knfliktien jälkeen. Tällaisiin timenpiteisiin tulisi mahdllisuuksien mukaan ryhtyä yhteistyössä asianmaisten hallitusten kanssa. 28 Lisäksi tulisi pyrkiä tyydyttämään ppimisvaikeuksista kärsivien ihmisten erityistarpeet äntamaila heitä palvelevaa petusta kulutusympäristössä, jka pitää heidät yhdessä muiden piskelijiden kanssa. 29 Yhteiskuntaryhmien keskinäinen ymmärrys edellyttää sitä, että eri kansallisiin, usknnllisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten samin kuin alkuperäiskansjen kasvatuksellisia ikeuksia kunniitetaan. Tämän periaatteen pitää vaikuttaa myös petushjelmiin ja -menetelmiin sekä petusjärjestelyihin.
Tutkimus ja kehittäminen Krkeakulut 30 Uudet ngelmat vaativat uusia ratkaisuja. On tärkeää tehstaa tutkimustulsten hyödyntämistä, uusien petusmenetelmien kehittämistä ja tutkimusaiheiden krdinitua valintaa yhteiskuntatieteiden ja kasvatuksen tutkimuslaitsten kesken, niin että pystytään vastaamaan rauhan-, ihmisikeus ja demkratiakasvatuksen mnimutkaisen kknaisuuden haasteisiin asiantuntevamminja tehkkaammin. Kasvatusjärjestelmän jhtamisen tehakkuutta tulisi lisätä tutkimalla kaikkien kasvatustyössä mukana levien, niin hallituksen, pettajien, vanhempien ja muiden, päätöksenteka. Tutkimustyöllä tulisi myös etsiä uusia keinja vaikuttaa yleiseen asennitumiseen ihmisikeuksiin, erityisesti naisten ikeuksiin ja ympäristökysymyksiin. Kasvatushjelmien vaikuttavuutta vidaan ehkä paremmin arviida kehittämällä tulsindikaattreiden järjestelmä, perustamalla tietpankkeja luvista kkeiluista ja vahvistamalla kansallisia ja kansainvälisiä tiedn ja tutkimustulsten levittämis- ja yhteiskäyttöjärjestelmiä. 31 Krkeakulut vivat mnin tavin edistää rauhan-, ihmisikeus- ja demkratiakasvatusta. Tässä yhteydessä tulisi pyrkiä ttamaan petushjelmiin tietja ja taitja sekä arvja, jtka liittyvät rauhaan, ihmisikeuksiin, ikeudenmukaisuuteen, demkraattisiin menettelytapihin, ammattietiikkaan sekä kansalaisten mraaliseen ja yhteiskunnalliseen vastuuseen. Tämän asteen ppilaitsten tulisi myös hulehtia siitä, että piskelijat ymmärtavat valtiiden keskinäisen riippuvuuden merkityksen yhä kiinteämmin yhteenliittyvässä ipaailmassa. Opetuksen ja muun kasvatuksen yhteistyö 32 Kansalaisten kasvattaminen ei vi lla yksinmaisesti petustimen vastuulla. Jtta petustimi pystyisi hitamaan tehkkaasti tällä alueella työnsä, sen tulisi timia tiiviissä yhteistyössä erityisesti perheen, jukkviestimien (mukaan lukien perinteiset viestimet), työelämän ja kansalaisjärjestöjen kanssa. e
33 '^ Kulun ^Perheen tehtävien yhteensvittamis:mhempia ^kal^^^^^z; kuhltyhön-sen usäksi ^y^r^^ ^kulun <e^ä"t;ö;,':u7e^t,uv'^^; 34 LJ,ukkviestimien vaikutus laste" ja nurten ^^sessaniimeu;;;:^^i^^c^ ^s^^^aaf^^^^ ^ZtS^säkruttis<"ti:^ ^Sä^ dankykyään käyttää viesymiä siten,;ettäh^it^ ^^lm^mal<sl.parhaakseen-to-^p^ ]^SlaS;aat" edistämään ""haa;^^ ^ien,kumi itusta/ demkra^^a^??tyisestisiten- että ne eivät välittäisi ^ J ^ ^httes}tkalietevat v^-^ Sa^""' ia piittaamat"'a -^autum^z Nurten Ja aikuisten vapaa sivistystyö 35 ^..Nuret/jtka viettävät paljn alkaa kulun ul- ^^lk}a^ua'usw::^=d^^ls Szs uteee;;:=::s ^ s^antuaammattim;smlc;:k^ ^s suuttaan surittavat nuret, vat hyvin tärkeä ryhns ajatellen rauhan-, ihmisikeus- ja demkratiakasvatusta. Samalla kun pyritään helpttamaan heidän sallistumistaan peruspetukseen ja ammattikulutukseen, n leellista, että he vivat sallistua mia tarpeitaan tyydyttävään vapaaseen sivistystimintaan, jka valmistaa heidät maksumaan vastuullisen ja aktiivisen kansalaisen rlin. Vankilissa, kulukdeissa ja hitlaitksissa annettavan kasvatuksen n hjattava nuria arvstamaan rauhaa ja ihmisikeuksiä sekä kunniittamaan lakia. 36 Aikuiskasvatushjelmien - jissa kansalaisjärjestöillä n tärkeä tehtävä - tulisi selvittää jkaiselle paikallisten elinljen ja maailmanlaajuisten ngelmien välinen yhteys. Peruspetuksessa tulisi krstaa rauhaan/ ihmisikeuksiin ja demkratiaan liittyviä ppisisältöjä. Kansalaiskasvatuksessa tulee käyttää kaikkia kulttuurisesti sveliaita välineitä kuten kansanperinnettä, kansanmaista teatteria, yhteisöjen keskusteluryhmiä ja radita. Alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö 37 Rauhan ja demkratian edistäminen vaatii alueellista yhteistyötä ja kansainvälistä yhteisvastuuta
38 alueellisissa ja kansainvälisissä kkuksissa, kehittää kasvatushenkilöstön kulutushjelmia, vahvistaa tai luda laitsten yhteydenpitverkkja sekä tehdä vertailevaa tutkimusta petushjelmistä, -menetelmistä ja -aineistista. Rauhan-, ihmisikeus- ja demkratiakasvatuksen julistuksen mukaisesti hjelmia tulisi arviida säännöllisesti. ^^^f^s 40 UNESCOn tulisi Yhdistyneiden Kansakuntien Agenda fr Peace, Agenda fr Develpment, Agenda 21, Scial Summit ja Naisten neljännen maailmanknferenssin timenpiteiden tapaan tehdä alitteita täman suunnitelman timeenpanemiseksi /hteistyössä muiden Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöjen sekä alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, niin että syntyy maailmanlaajuinen timintasuunnitelma ja vidaan asettaa tärkeysjärjestykseen yhteiset timet. Tähän vi kuulua UNESCOn jhtama kansainvälinen rauhän-, ihmisikeus- ja demkratiakasvatuksen yhteistyörahast. 41 Kansallisia ja kansainvälisiä kansalaisjärjestöja n kannustettava sallistumaan aktiivisesti Rauhän-, ihmisikeus- ja demkratiakasvatuksen yhteisten perusteiden timeenpann.
Kansainvälisen kasvatusknferenssin 44- istunt Geneve, lkakuu 1994 UNESCOn yleiskkuksen 28- istunt Pariisi, marraskuu 1995 MG; Kansainvälisen kasvatusknferenssin 44. istuntn sallistuvat petusministerit, Syvästi hulestuneina väkivallan, rasismin, muukalaisvihan, hyökkäävän natinalismin ja ihmisikeuksien lukkausten ilmentymistä, usknnllisesta suvaitsemattmuudesta, lisääntyvästä terrrismista sen kaikenlaisissa ilmenemismudissa sekä varakkaat ja köyhät kansakunnat tisistaan erttavan kuilun kasvamisesta, ilmiöistä jtka uhkaavat rauhan ja demkratian vakiintumista sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja jtka vat kaikki kehityksen esteitä/ Varteenttaen vastuumme sellaisten kansalaisten kasvattamisesta/ jtka vat situtuneita rauhan/ ihmisikeuksien ja demkratian edistämiseen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan, UNESCOn peruskirjan. Ihmisikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muiden ihmis- ja kansalaisikeusasiakirjjen, kuten Lapsen ikeuksien spimuksen ja naisten ikeuksia kskevien spimusten hengen ja kirjaimen mukaisesti ja spusinnussa kansainvälistä yhteisymmärrystä, yh-
teistimintaa ja rauhaa sekä ihmisikeuksia ja perusvapauksia kskevien susitusten kanssa, Vakuuttuneina siitä/ että kasvatusplitiikan tulee edistää niin yksilöiden kuin etnisten, ssiaalisten, kulttuuristen ja usknnllisten ryhmien sekä suvereenien kansakuntien välisen keskinäisen ymmärryksen, yhteisvastuullisuudenja suvaitsevaisuuden kehittymistä, pja, jtka auttavat tteuttamaan Jmtienin maailmanknferensissa hyväksytyn Kasvatusta kaikille julistuksen tavitteet; vapaata sivistystyötä tekevien järjestöjen tärkeästä merkityksestä nurten man minuuden kehittymisessa. Vakuuttuneina siitä, että kasvatuksen tulee edistää tieta ja taitja sekä arvja, jtka vat hyväksi ihmisikeuksien kunniitukselle sekä aktiiviselle situlumiselle tällaisten ikeuksien pulustamiseen että rauhankulttuurin ja demkratian rakentamiselle. Yhtäläisesti vakuuttuneina suuresta vastuusta jka ei kuulu vain vanhemmille vaan myös kk yhteiskunnalle, lla yhteistyössä kaikkien kasvatukseen sallistuvien tahjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa, jtta rauhan, ihmisikeuksien ja demkratian tavitteet täysin saavutettaisiin, ja tällä taväliä edesautettaisiin kestävää kehitystä ja rauhankulttuuria; tarpeesta etsiä kulutusjärjestelmän ja erilaisen vapaan sivistystyön välille synergisiä yhteistimintata- 2 Pyrimme määrätietisesti: 2.1 rakentamaan kulutus periaatteille ja työtaville, jtka tukevat ppilaiden, piskelijiden ja aikuisten kehitttymistä lähimmäisiään kunniittaviksi ihmisiksi, jtka vat päättäneet edistää rauhaa, ihmisikeuksia ja demkratiaa; 2.2 ttamaan tarvittavia askeleita sellaisen ilmapiirin synnyttämiseksi kululaitksessa/ jka edesauttaa menestyksellistä kansainväliseen ymmärrykseen kasvattamista siten että kuluista ja ppilaitksista tulee esikuvia suvaitsevaisuuden, ihmis-
ikeuksien kunniittamisen ja demkratian harjittamisessa sekä kulttuuristen identiteettien mninaisuuden ja rikkauden piskelussa; 2.3 ryhtymään timiin kaiken kasvatusjärjesteknissä tyttöihin ja naisiin khdistuvan suran ja epäsuran syrjinnän lpettamiseksi ja erityistimiin heidän itsensätteuttamisen turvaamiseksi; hyväksytttyjä ihmisikeuksia ja perusvapauksia; 2.6 rhkaisemaan uutta luvien ajattelu- ja timintatapjen kehittämistä, jtka tukevat rauhaan, ihmisikeuksiin, demkratiaan ja kestävään kehitykseen situtuneiden kansalaisten kasvua, seka kaikinpulisesti arvimaan näiden tavitteiden tteuttamiseen pyrkiviä strategita; 2.4 kehittämään petussuunnitelmia, ppikirjjen sisältöjä ja muuta ppimateriaalia mukaanlukien ns. uuden teknlgian, tavitteena muista välittä-vien ja vastuullisten kansalaisten kasvattaminen - kansalaisten, jtka vat avimia muita kulttuureja khtaan, kykeneviä arvstamaan vapautta/ kunni-ittamaan ihmisen arvkkuutta ja erilaisuutta, kykeneviä estämään knflikteja tai ratkaisemaan ne väkivallattmin menetelmin; 2.7 valmistamaan mahdllisimman npeasti timintahjelma tämän julistuksen timeenpanemiseksi ttaen humin jkaisen valtin ikeusjärjestelmä. 2.5 ryhtymään timiin kasvattajien arvstuksen ja aseman parantamiseksi niin kulujärjestelmässä kuin vapaassa sivistystyössä, ja kehittämään kasvattajien perus- ja täydennyskulutusta sekä uudelleenkulutusta, mukaanlukien petushallint, erityisesti krstamalla ammattietiikkaa, kansalais- ja mraalikasvatusta, kulttuurista mnimutisuutta/ kansallisia nrmeja sekä kansainvälisesti
> Me lemme lujasti päättäneet lisätä pnnistuksiamme; 3.1 antaaksemme etusijan kasvatuksessa lapsille ja nurille, jtka vat erityisen sujattmia kiihtukselle suvaitsemattmuuteen, rasismiin ]a muukalaisvihaan; 3.2 etsiäksemme kaikkien sellaisten kumppanien yhteistyötä, jtka visivat auttaa pettajia liittamaan kasvatuksen läheisemmin tdellisen ssiaalisen elämän yhteyteen ja muuntamaan sen suvaitsevuuden ja slidaarisuuden harjittamiseksi, ihmisikeuksien kunniittamiseksi, demkratian ja rauhän tteuttamiseksi; 3.3 kehittääksemme edelleen sekä kansallista että kansainvälistä kasvatusalan kkemusten ja tutkimuksen vaihta, suria yhteyksiä piskelijiden, pettajien ja tutkijiden välillä/ ystävyyskulujen timintaa ja vierailuja kiinnittäen erityishumita UNESCO-kulujen kaltaisiin petuksen kehittämishankkeisiin, UNESCO-prfessuureihin, kasvatuksen kehittämisverkkihin sekä UNESCO-klubeihin ja -yhdistyksiin; 3.4 pannaksemme timeen Ihmisikeuksien maailmanknferenssin (Wien/ kesäkuu 1993) julistuksen ja timintahjelman sekä Ihmisikeuksiin ja demkratiaan kasvattamisen kansainvälisen kngressin (Mntreal, maaliskuu 1993) hyväksymän suunnitelman ihmisikeuksiin ja demkratiaan kasvattamisesta sekä saattaaksemme kaikki kansainvälisesti hyväksytyt ja ihmisikeuksiin liittyvät asiakirjat kaikkien kasvattajien käyttöön; 3.5 tukeaksemme erityistimin Yhdistyneiden Kansakuntien suvaitsevaisuuden vuden (1995), erityisesti nyt ensimmäistä kertaa vietettävän Kansainvälisen suvaitsevaisuuden päivän humin ttamista. Yhdistyneiden Kansakuntien ja UNESCQn viisikymmentävutispäivän juhlan yhteydessä. Edellisen perusteella, me, Kansainvälisen kasvatusknferenssin 44. istuntn sallistuvat petusministerit, hyväksymme tämän julistuksen ja pyydämme pääjhtajaa esittämään UNESCOn yleiskkukselle timintaperusteet, jtka avaavat mahdllisuuden jäsenvaltiille ja UNESCOIIe suunnitella ja tteuttaa kasvatusta rauhaan, ihmisikeuksien kunniittamiseen ja demkratiaan.
fifty y e a rs