III Tavoitteet 21 1. Vaasan kaupunkikonsernin tavoitteet 21 2. Liikelaitosten valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 26

T A L O U S A R V I O 2 0 1 6 T A L O U S S U U N N I T E L M A 2 0 1 7-2 0 1 9 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 16.11.2015

Sisällysluettelo I Kaupungin strategiset tavoitteet ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1 II Taloudelliset lähtökohdat 4 1. Yleinen talouskehitys 4 2. Kuntatalouden tilanne 5 3. Vaasan alueen kehitys 6 3.1 Elinkeinoelämä ja työpaikat 6 3.2 Väestökehitys 7 4. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2019 8 4.1 Tavoitteet 8 4.2 Talousarvion 2016 kokonaismenot ja niiden rahoitus 9 4.3 Talousarvion tulot ja menot, toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos 10 4.3.1 Tuloslaskelman tulot 10 4.3.2 Tuloslaskelman menot 11 4.3.3 Toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos 11 4.3.4 Investoinnit ja lainamäärä 12 4.3.5 Talouden tunnusluvut 12 4.4. Vaasan talouskehitys 13 Tuloslaskelma 2016, erittely kaupunki ja liikelaitokset 17 Rahoituslaskelma 2016, erittely kaupunki ja liikelaitokset 18 Tuloslaskelma 2016-2019, sisältää liikelaitokset 19 Rahoituslaskelma 2016-2019, sisältää liikelaitokset 20 III Tavoitteet 21 1. Vaasan kaupunkikonsernin tavoitteet 21 2. Liikelaitosten valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 26 IV Vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet 27 V Käyttötalousosa 33 Yhteenveto käyttötalousosaan sisältyvistä tasapainottamistoimenpiteistä 34 Käyttötalousosa, kaupunki 52 liikelaitokset 133 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto 146 VI Investointiosa 149 VII Tulos- ja rahoituslaskelmaosa 161 Liitteet 1. Vaasan kaupunkikonserniin kuuluvat yhtiöt 168 2. Vaasan väestö alueittain iän ja kielen mukaan 31.12.2014 169 3. Vaasan väestö 170 4. Valtuuston päätöspöytäkirja 16.11.2015 103 171

1 I KAUPUNGIN STRATEGISET TAVOITTEET JA VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET

KANSAINVÄLINEN VAASA POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI MITEN HOIDETAAN LUPAUS TAVOITE Maailman onnellisimmat ja terveimmät kuntalaiset Luotettavat palvelut Tehokas omaisuuden hallinta Palvelualtis, ammattitaitoinen henkilökunta Toimiva palveluverkosto Vapaa-ajan mahdollisuudet Rikas ja monipuolinen kaupunkikulttuuri: Vaasassa tapahtuu Laajat ja monipuoliset työmarkkinat Kansalaisraatitoiminta Palveluprosessien johtaminen Innovaatioosaaminen Monimuotoiset, asiakaslähtöiset elinkaaripalvelut Korkeatasoinen koulutus Tontti tunnissa, monipuolinen, kilpailukykyinen tonttitarjonta Saavutettavuus ja toimiva logistiikka Houkuttelevat ja toimivat toimintaympäristöt yhden luukun periaate -sähköiset palvelut Yritysten tarpeiden ymmärtäminen Osaava työvoima Pitkäjänteinen, strateginen elinkeinopolitiikka Kaupungin, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö Tehokas ja oikea-aikainen päätöksentekoprosessi Logistiikkakeskukset Tontteja tarpeen mukaan Yhteisöjen arvostus Järjestöjen tarpeiden tunnistaminen Suunnatun viestinnän tehostaminen Aito kumppanuus Vuorovaikutteinen asiantuntijuus Uudet, innovatiiviset yhteistoimintamallit Tieto järjestöjen osaamisista / resursseista Kumppanuussopimukset 2 KUNTALAISET YRITYKSET YHTEISÖT

TAVOITTEET MITTARIT TOIMENPITEET VETOVOIMAISUUS Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne Väestönkasvu/v/ edellinen vuosi Yritysten tuottamat uudet työpaikat/ kaikki uudet työpaikat Verokertymä Yhteisöverokertymä/ verokertymä (tavoite 15% koko verokertymästä) Valtakunnallisten tapahtumien määrä Tontti- ja kaavavarannon määrä Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Joukkoliikenteen käyttäjämäärä Työssäkäyntialueen kokoisen kunnan edistäminen Energiaosaaminen näkyväksi toiminnassa ja investoinneissa Kansainvälisen innovaatiokeskittymän ja tutkimus- ja kehittämisalustojen määrätietoinen keskittymän kasvattaminen Vaasaan Elinkeinopoliittisesti tärkeiden investointien toteuttaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Alueen energia-alan laaja-alaisen koulutuksen vahvistaminen, energia-alan koulutusstrategian laatiminen varhaiskasvatuksesta lähtien Kansainvälisen saavutettavuuden vahvistaminen lento-, laiva-, raide- ja tieliikenteeseen kohdennetuilla investoinneilla Kaksi- ja monikieliset kampukset ja oppimisympäristöt: Turvataan riittävä paikallinen omistajapohja HR- verkoston luominen kaupungin ja alueen ydintoimijoiden välille Kaupunkikeskustan viihtyisyyden kehittäminen, saariston ja rantojen elävöittäminen ja hyödyntäminen Monipuolisen kaupunkikulttuurin edistäminen: positiivisen pöhinän aikaansaanti mm. kansainvälisten kongressien ja tapahtumien muodossa Kysyntää vastaava tonttivaranto Elinkaariajattelun huomioiva palveluverkkoselvitys Toimiva joukkoliikenne: uusiutuvan energian hyödyntäminen Työllisyysaste >75% Työllisten (18-64-v) määrä/ väestö Osaavan työvoiman kouluttaminen HYVINVOINTI Väestön hyvinvointi Koettu onnellisuus Sairastavuusindeksi Peruspalveluiden määräajat ja vanhustenhuollon normit toteutuvat Liikunta- ja kulttuurilaitosten kävijämäärät Vanhustenhuollon kustannukset Toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet Palveluverkon kohdentaminen ydintoimintoihin: kirjasto-, varhaiskasvatus- ja kouluverkon tiivistäminen Nykyisen erikoissairaanhoidon ratkaiseminen erilliskysymyksenä Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon integraation turvaaminen: ennaltaehkäisevän työn priorisointi Vaasan uusi terveysasema: Lääkäritoiminnan ja mahdollisen muun terveydenhuollon toimintojen keskittäminen Kumppanuussopimukset kolmannen sektorin kanssa Asiakkaan osallisuuden ja oman vastuun lisääminen: osallistava demokratia, sähköiset palvelut:, kokemusasiantuntijuuden käyttö palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä 3 Edustuksellisen ja suoran demokratian vahvistaminen Koettu luottamus päätöksentekoon Luottamushenkilöorganisaation uudistustyö Paikallinen aluehallinto: Aluelautakunnan ja aluetoimikuntien roolien selkiyttäminen Nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston, ikäneuvoston ja maahanmuuttoneuvoston aseman määrittely ja toiminnan vakiinnuttaminen Kansalaisraatitoiminnan vakiinnuttaminen osaksi palveluiden kehittämistä TALOUDEN TASAPAINO Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta Investointien ja kaupungin lainakannan kasvun tasapaino, käyttötalouden eli toiminnan sopeuttaminen Tilamäärän kehitys Toimitilakustannukset/ vapaat markkinat/ Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteutuminen Bruttoinvestoinnit poistojen tasolla Investointien tulorahoitustaso Vuosikatteen kasvattaminen Maaomaisuuden jalostaminen Toimitilojen kartoitus käytön lisäämiseksi; tarpeettomat myydään suunnitelmallisesti nopealla aikataululla Ulkopuolisten vuokratilojen karsinta Johtamisjärjestelmän kehittäminen Kaupungin ja yritysten välisen kumppanuuden kehittäminen Omistajapolitiikan vahvistaminen kuntayhtymien päätöksenteossa Palvelutuotannon keskittäminen & palvelujen laatutason määrittäminen, kustannustehokkaat tuotantotavat Ulkoistaminen ja palvelujen ostaminen: Kustannuslaskenta ja palveluiden hinnoittelu Yhtiöittämiset ja liikelaitostamiset IT-palveluiden kehittäminen Tulojen kasvattaminen Tulot/v/ edellinen vuosi, omaisuuden myynti, maksut Tonttien ja asunto-osakkeiden vuokraus ja myynti Maksullisten palvelujen kehittäminen, maksujen ja taksojen korottaminen Henkilöstörakenteen optimointi Henkilöstömäärä/ tuotettu palvelu toimialoittain/ muut kunnat HTV (exreport-mittarit) Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Organisaatioiden uudistaminen, esimiesportaiden vähentäminen ja talousraportoinnin uudistaminen

4 II TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 1. Yleinen talouskehitys Yleistä talouskehitystä kuvaava tarkastelu sekä kuntatalouden tilanteen tarkastelu pohjautuvat valtion talousarvioehdotuksen yhteydessä (28.9.2015) esitettyyn arvioon suhdannenäkymistä. Kansainvälisen talouden kehitys on edelleen huolestuttavalla tasolla. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat heikentyneet entisestään ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Sen sijaan euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on kasvua tukevaa. Öljyn hinnan aleneminen edesauttaa kasvunäkymiä. Kuluvalla vuosikymmenenä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen ja pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Kuluvana vuonna talous ei juurikaan kasva ja talouskasvun arvioidaan myös seuraavina parina vuotena jäävän kilpailijamaitamme hitaammaksi. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteessa vuodelle 2016 kasvuksi arvioidaan 1,3 %. Talouden tilanne on vakava, julkisen talouden velka on kasvanut nopeasti ja se ylittää 60 % suhteessa BKT:seen vuoden 2015 aikana. Julkisen talouden arvellaan pysyvän alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun asti, vaikkakin mittavat sopeutustoimet pienentävät alijäämää. Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä palvelujen ja sosiaaliturvan rahoituksen turvaaminen. Hallitusohjelman mukaan velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taitetaan vaalikauden loppuun mennessä ja hallitus sitoutuu julkisen talouden 10 mrd. euron kestävyysvajeen kattamiseen. Tämä merkitsee säästöjen ja rakenteellisia uudistuksia koskevien päätösten tekemistä hallituskauden aikana. Hallitus käynnistää vuosina 2016-2018 muutosohjelman hallituskauden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä ns. kärkihankkeita ovat terveys ja hyvinvointi, työllisyys, kilpailukyky ja kasvu, koulutus ja osaaminen, biotalous ja puhtaat teknologiat sekä digitaalisuuden lisääminen, turhan sääntelyn ja byrokratian purkaminen. Kärkihankkeet rahoitetaan pääosin osinkotuloilla ja valtion osakeomistusten myynnillä. Yhteiskuntasopimuksen kariuduttua Sipilän hallitus on joutunut erittäin huonon taloudellisen tilanteen takia etsimään poikkeuksellisia toimia yksikkötyökustannusten alentamiseksi viidellä prosentilla sekä toimista työntekijöiden muutosturvan vahvistamiseksi. Tavoitteena on, että tarvittavat lakimuutokset on tehty viimeistään kesäkuussa 2016. Työllisten määrän arvioidaan olevan 0,7 % edellisvuotta alempi vuonna 2015 ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu on huolestuttavaa. Kuluttajahinnat laskevat 0,1 % vuonna 2015. Suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun vuonna 2016. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisesti prosentin tuntumassa. (Kuvio 1.) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 BKT, muutos, % -1,5-1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Kulutus, muutos, % 0,4 0,0 0,3 0,8 0,5 0,6 Investoinnit, % -2,2-5,2-3,3-1,3 5,4 4,2 Työttömyys, % 7,7 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Kuluttajahinnat, muutos, % 2,8 1,5 1,0-0,1 1,1 1,5 Kuvio 1. (Lähde: VM)

5 2. Kuntatalouden tilanne Yleistä talouskehitystä kuvaava tarkastelu sekä kuntatalouden tilanteen tarkastelu pohjautuvat valtion talousarvioehdotuksen yhteydessä (28.9.2015) esitettyyn arvioon suhdannenäkymistä sekä Suomen Kuntaliiton kuntatalouden tietoihin. Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Huonosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden investoinnit ovat kasvaneet jatkuvasti. Investointien priorisointi on tärkeää: mikä on kulloinkin järkevää tai pakollista, mikä olisi oikea ajoitus, mitkä ovat tulevaisuuden käyttökustannukset ja miten laadukkaasti investoinnit toteutetaan? Kuntatalousohjelma 2016-2019 kattaa pääministeri Juha Sipilän hallituskauden. Kuntatalousohjelma pyrkii käsittelemään kuntatalouden kokonaisuutta aiemmin laadittua peruspalveluohjelmaa kattavammin. Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä laadittavan kuntatalousohjelman tarkoituksena on arvioida kuntatalouden tilaa ja kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä päätetyn kuntatalouden rahoituskehyksen mukaisilla toimenpiteillä. Kunnilla on yli 600 lakisääteistä tehtävää ja lähes tuhat velvoitetta. Kustannusvaikutuksiltaan merkittävimmät tehtävien muutokset hallituksen esityksen mukaan ovat vanhuspalvelulakiin liittyvät tehtävät ja työmarkkinatuen rahoitusvastuun laajentaminen. Yhteensä tehtävien ja velvoitteiden muutokset aiheuttavat kunnille yli 400 milj. euron laskennallisen kustannusten lisäyksen. Hallituskaudella kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksitarkastuksia. Valtionosuusindeksin jäädytys merkitsee hallituskaudella 387 milj. euron laskennallista tulojen menetystä. Lisäksi vuosille 2016 ja 2017 päätetyt kuntien valtionosuusleikkaukset vähentävät valtionosuuksia 90 milj. euroa vuoden 2017 tasolla. Hallitus on syksyn 2015 julkisen talouden suunnitelmassa asettanut kuntataloudelle tasapainotavoitteen julkisen talouden suunnitelmaa koskevan asetuksen mukaisesti. Kuntatalous saisi olla vuonna 2019 korkeintaan ½ prosenttia alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon eli runsaan miljardin euron sopeutustarvetta vaalikauden loppuun mennessä. Viime vuosien heikon talouskehityksen aikana kuntien tehtäviä ja velvoitteita on edelleen lisätty ja valtionosuuksia on vähennetty valtiontalouden tervehdyttämisen seurauksena. Kuntien talousongelmat eivät johdu vain väestön ikääntymisestä tai talouskasvun hitaudesta, vaan niiden syy on pitkälti edellisellä eduskuntavaalikaudella tehdyissä valtionosuusleikkauksissa. Leikkausten lisäksi kuntien tehtäviä lisättiin viime vaalikaudella 410 miljoonalla eurolla. Julkisen talouden suunnitelmaa koskeva kansallinen säännöstö edellyttää, että hallitus päättää kuntatalouden ns. menorajoitteesta. Menorajoite on yhdenmukainen hallituksen kuntatalouden rahoitusasematavoitteen kanssa. Uuden ohjausjärjestelmän yksityiskohdissa on paljon kysymysmerkkejä, mutta tärkeintä on, että nyt tasapainotavoitteet tulee muuttaa teoiksi. Enää ei voikaan kehittää ja tuottaa hallinnonaloilla uusia lakiesityksiä, palveluita tai normeja, jos se merkitsee kunnille lisäkustannuksia. Enää ei ole myöskään järkevää, että valtiontaloutta tasapainotetaan leikkaamalla kuntien valtionosuuksia tai siirtämällä kuntien maksutuottoja valtiolle. Kuntia ohjataan jatkossa uuden kuntalain mukaisesti tiukentuneella alijäämän kattamisvelvollisuudella. Kunnat eivät jatkossa voi enää lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy ns. kriisikuntamenettely.

6 3. Vaasan alueen kehitys 3.1 Elinkeinoelämä ja työpaikat Vaasan seutu kuuluu Suomen parhaiten menestyviin seutuihin kaikilla mittareilla mitaten. Vaasan teollisuudella on suuri merkitys sekä kansallisesti, että seudullisesti. Elinkeinoelämän veturina toimii Pohjoismaiden suurin energiakeskittymä. Se on hyvin merkittävä työllistäjä noin 11 000 työpaikallaan. Keskittymän vienti on arviolta noin 3,5 miljardia euroa vuodessa. Koko Pohjanmaan vienti on noin 4,6 miljardia euroa ja maan 4. suurin (vienti / asukas on Suomen suurin). Vaasan seutu ja Pohjanmaa on myös maamme kansainvälisimpiä seutuja ja maakuntia. Vaasan ja seudun työllisyystilanne on huonontunut parin vuoden takaisesta tilanteesta. Kehitys on seurannut muun maan kehitystä. Vaasan työttömyysaste on kuitenkin edelleen 3. alhaisin 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasa on ainoa kaupunki, jossa esiintyi merkittävää teollisuustyöpaikkojen määrän kasvua vuosina 2006 2012. Kehitys on poikkeuksellinen, sillä teollisuustyöpaikkojen määrä väheni voimakkaasti useimmissa muissa kaupungeissa. Vaasassa on 6. eniten teollisuustyöpaikkoja, vaikka kaupunki on väkiluvultaan vasta 15. suurin (Vaasan seutu on 10. suurin). Kaupungissa on lähes yhtä monta teollisuustyöpaikkaa kuin Turussa, joka on väestöltään kolme kertaa suurempi ja noin 2 000 teollisuustyöpaikkaa enemmän kuin Oulussa, joka on myös kolme kertaa suurempi. Vaasan väkiluku kasvoi noin 5 500 asukkaalla ja Vaasan seudun väkiluku noin 8 200 asukkaalla vuosina 2000 2014. Seitsemän viime vuoden aikana kaupungin väestö on kasvanut keskimäärin noin 610 asukkaalla ja seudun väestö noin 840 asukkaalla vuodessa. Vaasan lisäksi Mustasaaren ja Laihian kuntien väestö on kasvanut. Seudun muissa kunnissa väkiluku on pysynyt samana tai vähentynyt. Ennakkoväkilukutietojen mukaan kaupungin ja seudun hyvä väestökehitys jatkuu vuonna 2015. Vaasan seudun/työssäkäyntialueen väestönkasvu oli 6. suurin Suomen 41 työssäkäyntialueen joukossa vuosina 2005 2014. Kokoluokassaan seudun väestönkasvu on suurin Seinäjoen jälkeen. Seutu on väestöltään 10. suurin työssäkäyntialue 113 659 asukkaallaan.

7 Vaasan seutu pärjää loistavasti muihin seutuihin verrattuna myös työpaikkojen määrän kehityksessä. Työpaikkojen määrän kasvu oli 7. suurin Vaasan seudulla verrattuna maan muihin työssäkäyntialueisiin ja 2. suurin verrattuna saman kokoluokan työssäkäyntialueisiin vuosina 2005 2012. Valtaosa Vaasan seudun työpaikkojen määrän kasvusta on keskittynyt Vaasan kaupunkiin. Vaasan työttömyysaste oli 10,9 % elokuussa 2015 (koko maa 13,2 %). Vaasan työttömyysaste on 3,6 % korkeampi kuin elokuussa 2011. Työttömyysaste on noussut myös Vaasan naapurikunnissa. Tästä huolimatta Vaasan kaupungin ja seudun työllisyystilanne on edelleen hyvä. Vaasan kaupungin työttömyysaste on 3. alhaisin 20 suurimman kaupungin joukossa (tammi-elokuun keskiarvo 2015). Pohjanmaan työttömyysaste on Manner-Suomen alhaisin. 3.2 Väestökehitys Ikäryhmittäin tarkasteltuna toteutunut väestönkasvu oli suurin 65+ -vuotiaiden ikäryhmässä (+3 069) Vaasassa vuosien 1999 2014 aikana. Kasvu oli toiseksi suurin 20 34-vuotiaiden ikäryhmässä (+2 471). 0 6-vuotiaiden määrä on kasvanut melko voimakkaasti. Heidän määränsä kasvoi 319:lla vuosina 1999 2014 ja 580:lla vuosina 2004 2014. Muunkielisten osuus koko kaupungin 2000-luvun väestönkasvusta on 68 %. Heidän osuutensa lasten ja nuorten aikuisten määrän kasvusta on hyvin merkittävä, mutta osuus 65+ -vuotiaiden väestönkasvusta on olematon.

8 Vaasaan muuttavat maahanmuuttajat ovatkin enimmäkseen nuoria aikuisia ja lapsia. Turvapaikanhakijoita on tullut Vaasaan vuoden 2015 aikana yli 600 henkilöä ja alueelle yli 2 000 henkilöä. Pitkällä aikavälillä tällä on vaikutusta Vaasan väestönkehitykseen. Vaasan väestöennusteessa kaupungin voimakkaan, noin 600 asukkaan väestönkasvun oletetaan jatkuvan. Ennusteessa 65+ -vuotiaiden määrän voimakas kasvu jatkuu. 35 49-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti, sillä 20 34-vuotiaat vanhenevat, jolloin niistä tulee 35 49-vuotiaita. 20 34-vuotiaiden määrän voimakkaan kasvun oletetaan jatkuvan. 50 64-vuotiaiden määrä vähenee sen takia, että 35 49-vuotiaiden määrä väheni vuosina 1999 2014. Ennusteessa lasten määrä kasvaa myös. 0 6-vuotiaiden määrä kasvaa tosin hieman maltillisemmin kuin viime vuosien aikana. Muunkielisten osuus varsinkin lasten ja nuorten aikuisten määrän kasvusta tulee olemaan suuri jatkossakin. Ennuste on aina ennuste, eli suurempaan tai pienempään kasvuun on myös syytä varautua. 4. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2019 4.1. Tavoitteet Kaupungin visio ja strategia on päivitetty ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet määritelty näiden pohjalta. Tavoitteet esitetään talousarviokirjan alussa. Toimialojen kohdissa on esitetty toimialojen yhteiset valtuustoon nähden sitovista tavoitteista johdetut tavoitteet. Toimielimet ovat näistä tavoitteista johtaneet omia lauta-/johtokuntakohtaisia tavoitteita.

9 4.2. Talousarvion 2016 kokonaismenot ja niiden rahoitus 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0 Vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämä 2009-2019 41,9 44,0 26,3 33,4 28,7 32,2 22,4 24,1 22,0 25,7 30,2 34,1 15,5 18,8 9,5 3,1 6,5-3,7 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019-8,5-21,9-26,1-27,0 Vuosikate kumulatiivinen ali- ylijäämä Vuoden 2016 talousarvion menot ovat seuraavat: Tp 2014 milj. Tot.arvio 2015 milj. TA 2016 milj. Muutos milj. Muutos % Osuus % toimintamenot 572,4 587,7 582,7-5,0-0,9 % 89,4 % rahoitusmenot 3,4 3,2 3,3 0,1 3,1 % 0,5 % bruttoinvestointimenot 46,7 41,8 43,9 2,1 4,9 % 6,7 % antolainojen lisäys 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 % 0,0 % lainojen lyhennykset 24,4 23,5 21,5-2,0-8,5 % 3,3 % Yhteensä menot 646,9 656,3 651,4-4,9-0,7 % 100,0 % Kokonaismenot ovat 651,4 milj. euroa; laskua vuoteen 2015 verrattuna on 4,9 milj. euroa. Kokonaismenoista 89,4 % on käyttötalousmenoja, 6,7 % investointimenoja ja 3,8 % rahoitus- ja pääomamenoja. Menojen rahoitus on esitetty seuraavaksi: Tp 2014 milj. Tot.arvio 2015 milj. TA 2016 milj. Muutos milj. Muutos % toimintatulot 191,5 205,3 206,1 0,8 0,4 % verotulot 274,1 278,9 281,9 3,1 1,1 % valtionosuudet 100,4 99,8 108,5 8,7 8,7 % rahoitustulot 12,8 12,8 15,1 2,3 18,0 % investointitulot 0,7 0,9 2,4 1,5 165,4 % antolainojen vähennys 0,2 0,3 0,3 0,0 0,0 % pitkäaikaisten saamisten muutos 0,6 0,7 0,7 0,0 0,0 % lainanotto 55,0 40,0 35,0-5,0-12,5 % eläkevastuuvarauksen tuloutus 0,0 0,2 0,2 0,0 0,0 % tulot yhteensä 635,3 638,8 650,2 11,4 1,8 % kassavarat 31.12. 8,7 0,0 0,9 0,9 Toimintatuloilla, verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitetaan kokonaismenoista 596,5 milj. euroa. Nettolainanottoa tarvitaan investointien rahoittamiseksi 13,5 milj. euroa.

10 valtionosuud et 17,7 % Tuloslaskelman tulot 2016 rahoitustulot 2,5 % toimintatulot 33,7 % lainojen lyhennykset 3,3 % Kokonaismenot 2016 antolainat 0,0 % rahoitusmenot 0,5 % verotulot 46,1 % bruttoinvestointimenot 6,7 % toimintamenot 89,4 % 4.3. Talousarvion tulot ja menot, toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos 4.3.1. Tuloslaskelman tulot Tuloslaskelma esitetään sivulla 17. Tuloslaskelman tulot ovat 611,6 milj. euroa (sisältäen sisäiset tulot). Lisäystä vuodesta 2015 on 14,9 milj. euroa ja 2,5 %. Toimintatulot ovat 206,1 milj. euroa. Tuloslaskelman tulot Tp 2014 milj. Tot.arvio 2015 milj. TA 2016 milj. osuus budjetista muutos milj. muutos % toimintatulot 191,5 205,3 206,1 33,7 % 0,8 0,4 % verotulot 274,1 278,9 281,9 46,1 % 3,1 1,1 % valtionosuudet 100,4 99,8 108,5 17,7 % 8,7 8,7 % rahoitustulot 12,8 12,8 15,1 2,5 % 2,3 18,0 % yhteensä 578,8 596,7 611,6 100 % 14,9 2,5 % Verotulot Verotuloista 82,9 % on kunnallisveroa, 9,9 % yhteisöveroa ja 7,1 % kiinteistöveroa. Verotulot Tp 2014 milj. Tot.arvio 2015 milj. TA 2016 milj. osuus budjetista muutos milj. muutos % kunnallisvero 225,5 225,4 233,8 82,9 % 8,4 3,7 % yhteisövero 31,8 32,2 28,0 9,9 % -4,2-13,0 % kiinteistövero 16,8 20,0 20,1 7,1 % 0,1 0,3 % yhteensä 274,1 277,7 281,9 100 % 4,3 1,5 % Kunnallisveron tuotto kasvaa 8,4 milj. euroa (3,7 %) vuodesta 2015. Veroprosentti on 20,0 %. Yhteisövero on 28,0 milj. euroa, vähennystä edelliseen vuoteen 4,2 milj. euroa ja -13,0 %. Kiinteistövero kasvaa 0,3 %. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä on uudistettu vuoden 2014 aikana ja uuden järjestelmän mukaiset valtionosuudet otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Uuden järjestelmän mukaisin kriteerein Vaasan saamat valtionosuudet paranevat. Valtionosuudet ovat 108,5 milj. euroa; nousua vuodesta 2015 on 8,7 milj. euroa ja 8,7 %. Verotulotasaus vähentää vuonna 2016 Vaasan valtionosuuksia 6,3 milj. euroa (9,8 milj. euroa v. 2015).

11 Valtionosuudet 2012-2019 milj. 120,0 107,3 102,6 100,4 99,8 108,5 109,6 110,1 110,7 100,0 80,0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 4.3.2. Tuloslaskelman menot Toimintamenot milj. Tp 2014 Tot.enn. 2015 TA 2016 muutos % osuus budjetista henkilöstökulut 255,2 255,4 256,1 0,3 % 44,0 % palvelujen ostot 214,5 211,2 210,7-0,3 % 36,2 % aineet ja tarvikkeet 30,1 29,2 29,4 0,7 % 5,0 % avustukset 31,3 32,9 30,1-8,5 % 5,2 % vuokrat 38,6 55,5 53,3-3,9 % 9,1 % muut menot 2,7 3,5 3,1-10,6 % 0,5 % yhteensä 572,4 587,7 582,7-0,9 % 100,0 % Toimintamenot ovat 582,7 milj. euroa. Menoista 44,0 % on henkilöstökuluja ja 36,2 % palvelujen ostoja. 4.3.3. Toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos Toimintakate on 376,5 milj. euroa. Toimintatulot % toimintamenoista v. 2016 on 35,8 % (v. 2015; 34,3 %) Vuosikate 2016 on 25,7 milj. euroa. Vuosikatteeseen sisältyy Vaasan Sähkö Oy:n osinkotuloja 13 milj. euroa. Talouden tasapaino edellyttää, että vuosikate (tulorahoitus) on vähintään poistojen suuruinen, jolloin tulorahoitus riittää omaisuuden kulumisen (peruskorjaus) rahoittamiseen. Poistot ovat 27,6 milj. euroa v. 2016 eikä vuosikate riitä kattamaan poistoja. Vuoden 2016 tilikauden tulos (vuosikate./. poistot) on -0,9 milj. euroa. Poistoerovarauksen tuloutus on 1,0 milj. euroa, jolloin tilikauden alijäämä on 858 400 euroa. Kumulatiivinen alijäämä on vuoden 2016 lopussa 25,4 milj. euroa. Toimintakate -376 546 400 Verotulot yhteensä 281 926 000 Valtionosuudet yhteensä 108 500 000 Rahoitustulot ja menot yhteensä 11 814 000 Vuosikate 25 693 600 Poistot -27 552 000 Tilikauden tulos -1 858 400 Poistoerovarauksen tuloutus 1 000 000 Tilikauden yli-/alijäämä -858 400 Kumulatiivinen alijäämä -25 364 100

12 4.3.4. Investoinnit ja lainamäärä Investoinnit Bruttoinvestoinnit ovat 42,3 milj. euroa vuonna 2016 ja nettoinvestoinnit 36,7 milj. euroa. Nettoinvestoinnit ovat keskimäärin 41,7 milj. euroa / vuosi (vuosina 2016-2018). Investointien tulorahoitusprosentti vuonna 2016 on 64,9 ja vuosina 2016-19 keskimäärin 85,9 %. Investointilajeittain investoinnit ovat: INVESTOINNIT 2016 milj %-osuus aineettomat hyödykkeet 1,1 3 % kiinteät rakenteet laitteet 7,5 17 % koneet ja kalusto 4,6 10 % maa- ja vesialueet 4,0 9 % osakkeet ja osuudet 2,7 6 % rakennukset 0,2 0 % liikelaitokset 23,7 54 % Investoinnit yhteensä 43,8 100 % peruspääoman sij.liikelaitoksiin 8,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Investointien omahankintameno 2012-2020 59,6 51,7 42,0 44,7 48,8 41,9 42,7 37,8 40,4 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lainamäärä Investointien rahoittamiseksi lainanottoa joudutaan lisäämään 13,5 milj. euroa (lainojen lyhennykset 21,5 milj., uudet lainat 35 milj. ). Lainamäärä 2016 lopussa on 252,4 milj. ja 3 728 /asukas. Taloussuunnitelmakauden lopussa lainamäärä nousee n. 3 712 euroon / asukas, ellei tulopohjaa saada oleellisesti nostettua. Lainamäärä /asukas 2012-2019 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 3728 3814 3862 3712 3177 3283 2657 2365 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 4.3.5. Talouden tunnusluvut Alla on esitetty yhteenvetona talouden tunnuslukuja vuosille 2014, 2015 ja 2016: Tunnusluku Tp 2014 2015 ennuste TA 2016 toimintatulot % toimintamenoista 23,9 35,1 35,8 Käyttötalouden nettomeno % verorahoituksesta 101,7 100,7 96,2 Vuosikate milj. 3,1 8,6 26,4 Vuosikate % poistoista 10,1 29,4 95,7 Investointien tulorahoitusprosentti 6,7 19,2 63,0 Lainamäärä /asukas 3 177 3 283 3 728

13 4.4. Vaasan talouskehitys Vaasa jatkaa toiminnan ja talouden tasapainotusohjelmaa, joka parantaa kaupungin tuottavuutta niin, että kaupungin talous ja rahoitus ovat kestävästi tasapainossa suunnitelmakaudella. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittämiseen on sisällytettävä myös omistajaohjauksen kehittäminen sekä tuotannollisten ja hallinnollisten tukipalvelujen uudistaminen. Lisäksi tietotekniikan ja sähköisen asioinnin kehittämisen avulla tuottavuutta nostetaan. Talousarvion mukaan kaupungin henkilöstömäärä pienenee taloussuunnitelmakaudella nykyisestä 5 250 henkilötyövuodesta (palvelussuhteiden lukumäärä 31.12.2014 oli 6184). Talouden tasapainottamisen mittarina on 5 miljoonan euron säästöt tuottavuuden parantamisen kautta ja sitä kautta henkilötyövuosien pienentäminen 100 henkilötyövuoden verran vuosittain valtuustokauden aikana. Irtisanomisia ei toteuteta vaan tuottavuutta nostetaan mm. henkilöstön vaihtuvuutta ja luonnollista poistumaa hyödyntäen. Kuntalain taloutta koskevat uudet säännökset astuivat voimaan 1.5.2015. Alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä on tiukennettu niin, että alijäämä tulee kattaa määräajassa eikä kattamista voida enää siirtää erillisellä toimenpideohjelmalla katettavaksi taloussuunnitelmavuosien yli. Samalla erillisestä toimenpideohjelmasta luovutaan ja yksilöidyt tasapainottamistoimenpiteet hyväksytään jatkossa taloussuunnitelmassa. Vaasan vuoden 2016 talousarvio on laadittu uuden kuntalain säädösten mukaisesti ja tasapainottamistoimenpiteet on sisällytetty talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Talousarvio sisältää myös erillisen yhteenvedon toimenpiteistä. Kuntalain alijäämän kattamisvelvollisuus Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien (110.3 ). Määräaikaa sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 tilinpäätökseen kertyneeseen alijäämään, jolloin alijäämän tulee olla katettuna vuoden 2020 tilinpäätöksessä (148.1 ). Mikäli kunnalla on vuoden 2015 tilinpäätöksessä kertynyt alijäämää yli 500 euroa asukasta kohden, alijäämän tulee olla katettuna vuoden 2022 tilinpäätöksessä (148.2 ). Alijäämän kattamisvelvollisuus koskee vain kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää, ei konsernitaseen alijäämää. Vaasan kaupungin taseeseen kertyi tilikaudelta 2014 n.3,8 milj. euron alijäämä taseeseen. Vuoden 2015 tilinpäätösennusteen mukaan kertynyt alijäämä kasvaa n. 25 milj. euroon. Asukasta kohden alijäämää on n. 365 euroa. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyä ns. kriisikuntamenettelyä koskevat säännökset on myös uudistettu. Ensimmäinen kriteeri koskee alijäämän kattamista ja Vaasan kaupungin on katettava alijäämänsä taloussuunnitelmakaudella jotta vältytään tältä kriisikuntamenettelyltä. Kasvaminen on kallista Vaasassa palvelutarve kasvaa jopa väestönkasvua nopeammin, sillä vanhuspalveluja tarvitsevan ikääntyvän väestön määrä kasvaa samanaikaisesti, kun maahanmuutto ja syntyvyys jatkuvat vahvana ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä sekä maahanmuuttajia kaupunkiin. Vaasan väestönkasvu on vakiintunut 600-800 asukkaan lisäykseen vuodessa ja elokuun 2015 lopussa vaasalaisia oli 67 679. Palvelutarpeen kasvuun vastataan mm. valtuuston vuonna 2012 hyväksymän vanhustenhuollon palvelurakennemuutoshankkeen avulla. Vuonna 2015 valmistuu toinen tehostetun palveluasumisen yksikkö Pohjois-Klemettilään. Vuonna 2016 valmistuvat seuraavat kohteet kaupunginsairaalan alueella ja Vähässäkyrössä. Kaupungin tytäryhtiö Pikipruukki omistaa palvelutalot ja kaupunki tukee rakentamista takausten avulla. Palvelutarpeen kasvuun vastataan myös varhaiskasvatuksen toimintamuutoksilla ja perusopetuksen palveluverkkoa uudistamalla. Peruskoulujen palveluverkkomuutoksella

14 tavoitellaan opetuksen sisällön ylläpitämistä kouluverkkoa karsimalla. Säilytettäviin peruskouluihin panostetaan peruskorjauksilla. Varhaiskasvatuksen sisältöä monipuolistetaan ja myös varhaiskasvatuksessa palveluverkkoa tarkastellaan jatkuvasti lapsimäärän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi Vaasan kaupunkikeskustaa kehitetään ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämien liikenneväyliä ja infraa parannetaan. Peruskaupungin investoinnit ovat noin 42 milj. euroa vuonna 2016. Tästä rahoitetaan tulorahoituksella 65 prosenttia. Loppuosa katetaan lainarahalla sekä osin omaisuuden myynnillä. Vuodesta 2013 alkaen kaupungin investointeja on pienennetty yli 60 miljoonan euron lähtötasosta. Tavoitteena on nettoinvestointien pienentäminen tulorahoitukseen nähden kestävälle tasolle lähelle kaupungin poistotasoa. Taloussuunnitelmassa tavoitetaso ylittyy vuosina 2016-2019 yhteensä yli 30 milj. eurolla. Kaupunki ottaa vuonna 2015 uutta lainaa 12 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 250 milj. euroa eli 3 705 euroa/asukas. Sekä peruskaupungin että konsernin lainamäärä kasvaa tulevina vuosina. Kaupungin omien investointien lisäksi Koy Pikipruukin palvelutalorakentaminen, Koy Palosaaren kampuksen opetustilojen peruskorjaukset Ab Stormossen Oy:n biokaasuhanke kasvattavat konsernin lainamäärää. Vastuut ja takaussitoumukset kasvavat mikäli suunnitellut Wasa Station-hanke ja Midway Alignmentlogistiikkahanke toteutuvat taloussuunnitelmakaudella. Verot ja henkilöstömäärä Kaupungin toimintakulut pienentyvät 2,1 prosenttia vuonna 2016 ja niiden kokonaismäärä on 575,5 miljoonaa euroa. Menoista 43 prosenttia käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin ja 18 prosenttia varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluihin. Vaasan kunnallisveroprosentti säilyy ehdotuksen mukaan ennallaan 19,5 prosentissa. Valtio nostaa ja laajentaa vuoden 2016 alussa kiinteistöverotuksen alarajoja ja vaihteluvälejä, mutta ehdotuksen mukaan Vaasan kiinteistöveroprosentit säilyvät vuonna 2016. Verotulot kasvavat vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna, mutta vuoteen 2015 nähden verotulot pienentyvät. Suurin muutos on yhteisöverotuottojen pienentyminen. Valtionosuudet kasvavat pääasiassa johtuen verotuksen työtulovähennyksen kasvun kompensoinnista valtionosuuksien kautta. Kaupungin talous jatkuu kireänä lähivuosina. Vuoden 2016 vuosikate on 27 miljoonaa euroa joka tarkoittaa nollatulosta. Tasapainottamistoimenpiteiden avulla taloussuunnitelmavuosien tulos nousee positiiviseksi. Talouden tasapainotus käynnissä Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat Vaasan suuria haasteita. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin aikana se ei onnistu. Yleisesti on ennakoitu, että kasvu tulee olemaan pitkään hidasta. Esimerkiksi teknologiateollisuudesta on menetetty suuri määrä työpaikkoja viimeisten vuosien aikana. Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa laittamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Tämä koskee myös Vaasan kaupungin toimintaa. Toimintaa on tehostettava pitkäjänteisesti ja rakenteita on uudistettava.

15 Meidän pitää huomioida kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet sekä ilmastonmuutoksen vaatimukset. Rakennuskannan ja infran peruskorjaustarpeet tuovat haasteita kaupungin omaisuuden ylläpitoon. Vaasassa on muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna keskimäärin hyvinvoiva ja korkeasti koulutettu väestö sekä vahva vientiteollisuus. Kaupungin strategian mukaisesti kaupunki panostaa vetovoimaisuuteen, hyvinvointiin ja talouden tasapainoon. Talousarvion painopisteitä ovat alueen vetovoimaisuuden kehittäminen, edullinen ja kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne, väestön hyvinvointi sekä peruspalveluiden hyvä saatavuus. Taloustilanteen näkökulmasta talouden tasapaino on keskeisin tekijä tulevaisuutta ajatellen ja strategian toteutumisen näkökulmasta. Asukkaiden tarpeet ja toiveet palveluiden suhteen muuttuvat aiempaa moninaisemmiksi. Vaasa toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen kehittämisessä. Palveluilta odotettua yksilöllisyyttä lisäämme yhdistämällä sähköisiä palveluja uudella tavalla perinteisiin palveluihin. Voimaan tulleiden säännösten (110.3 ) mukaan alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan taseeseen on kertynyt alijäämää. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Alijäämän kattamista koskevista yksilöidyistä toimenpiteistä päätetään taloussuunnitelmassa. Toimenpiteet sisältyvät lauta-/johtokuntien käyttötalouteen ja lisäksi ehdotuksen sisältyy eräitä lisätoimenpiteitä talouden tasapainon saavuttamiseksi. Taloussuunnitelman on kuntalain mukaan oltava tasapainossa tai ylijäämäinen ja talousarvioehdotuksen mukaan tämä täyttyy. Talousarvioehdotukseen sisältyvien toimenpiteiden lisäksi käynnistetään useita selvityksiä rakenteellisten uudistusten aikaansaamiseksi. Erillisselvitettäviä kokonaisuuksia ovat tuotannolliset ja hallinnolliset tukipalvelut, IT-hankinnat, sähköinen asiointi, toiminnan ja tuottavuuden vaikuttavuuden tarkastelu, sekä kaupungin ostotoiminnan uudistaminen. Erillisselvitettävät kokonaisuudet valmistellaan päätöksentekoa varten vuonna 2016. Seuranta Tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toiminnan seurannan tavoitteena on antaa päättäjille sekä toiminnan johtamisesta eri tasoilla vastaaville riittävä ja ajantasainen tieto asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, määrärahojen riittävyydestä ja tulojen toteutumisesta. Seurannan tulee antaa pohjatiedot korjaavien toimenpiteiden tekemiseen. Talousarvion toteuttamista seuraavat viranhaltijat, toimialat, lautakunnat, johtokunnat, kaupunginhallitus sekä valtuusto. Tarkastuslautakunta seuraa ja arvioi kuntalain edellyttämien toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumista sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Myös lauta-/johtokunnille on raportoitava (joka kokouksessa) taloudesta ja toiminnasta. Erityisesti toimintatulojen, henkilöstömenojen ja henkilöstömäärien kehittymistä sekä palvelujen ostoja ja verotulojen toteutumista on seurattava. Kuukausiraporteissa seurataan myös investointeja kaupunkitasolla ja kaupungin liikelaitoksia.

16 Talousennusteet Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan huhti- ja elokuun lopun tilanteesta kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti. Seurantaraportti sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Seurantaraportissa määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen esitetään sitovuustasolla. Raportissa käsitellään toimintaympäristön olennaisimmat tapahtumat sekä muutokset. Raporttiin sisällytetään koko vuotta koskeva tilinpäätösennuste sekä muut erikseen sovittavat selvitykset.

17 Tuloslaskelma 2016 Kaupunki ja Kaupunki Liikelaitokset liikelaitokset yhteensä Toimintatulot Myyntitulot 51 745 900 40 103 600 91 849 500 Maksutulot 29 870 200 137 100 30 007 300 Tuet ja avustukset 10 781 600 121 600 10 903 200 Vuokratulot 13 489 800 49 279 700 62 769 500 Muut toimintatulot 9 477 800 1 128 000 10 605 800 Toimintatulot yhteensä 115 365 300 90 770 000 206 135 300 Toimintamenot Palkat ja palkkiot -178 879 500-18 730 900-197 610 400 Eläkemenot -42 045 500-4 018 100-46 063 600 Muut henkilösivukulut -11 155 800-1 264 000-12 419 800 Palvelujen ostot -200 251 500-10 430 300-210 681 800 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -19 186 800-10 176 500-29 363 300 Avustukset -30 057 200-78 600-30 135 800 Vuokrat -46 650 600-6 611 900-53 262 500 Muut toimintamenot -2 845 200-299 300-3 144 500 Toimintamenot yhteensä -531 072 100-51 609 600-582 681 700 Toimintakate -415 706 800 39 160 400-376 546 400 Verotulot 281 926 000 281 926 000 Valtionosuudet 108 500 000 108 500 000 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 861 500 25 000 886 500 Muut rahoitustulot 35 670 600 6 000 35 676 600 Korkomenot -3 219 000-23 000-3 242 000 Muut rahoitusmenot -57 500-21 449 600-21 507 100 Rahoitustulot ja -menot yhteensä 33 255 600-21 441 600 11 814 000 Vuosikate 7 974 800 17 718 800 25 693 600 Suunnitelman mukaiset poistot -11 777 700-15 774 300-27 552 000 Tilikauden tulos -3 802 900 1 444 500-1 858 400 Poistoerovarauksen muutos 1 000 000 Tilikauden yli-/ alijäämä -858 400

18 Rahoituslaskelma 2016 Kaupunki Liikelaitokset Yhteensä Toiminnan rahavirta Vuosikate 7 974 800 17 718 800 25 693 600 Tulorahoituksen korjauserät: käyttöomaisuuden myyntivoitot -4 500 000-4 500 000 eläkevastuuvarauksen tuloutus -200 000-200 000 3 274 800 17 718 800 20 993 600 Investointien rahavirta Investointimenot -20 158 000-23 697 000-43 855 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 118 000 1 871 000 1 989 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 4 900 000 4 900 000-15 140 000-21 826 000-36 966 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -11 865 200-4 107 200-15 972 400 Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäys -50 000-50 000 Antolainasaamisten vähennys 250 000 250 000 Antolainauksen muutokset 200 000 200 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 35 000 000 35 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -21 500 000-21 500 000 Lainakannan muutokset 13 500 000 13 500 000 Muut maksuvalmiuden muutokset 610 000 610 000 Rahoituksen rahavirta 14 310 000 14 310 000 Rahavarojen muutos -1 662 400 Kassavarat 1.1, euroa 2 534 785 Kassavarat 31.12, euroa 872 385 Lainamäärä 31.12. 252 357 000 Lainamäärä euroa/asukas 3 728

Tuloslaskelma 2016-2019 Kaupunki yhteensä 2016 2017 2018 2019 Toimintatulot Myyntitulot 91 849 500 Maksutulot 30 007 300 Tuet ja avustukset 10 903 200 Vuokratulot 62 769 500 Muut toimintatulot 10 605 800 Toimintatulot yhteensä 206 135 300 19 Toimintamenot Palkat ja palkkiot -197 610 400 Eläkemenot -46 063 600 Muut henkilösivukulut -12 419 800 Palvelujen ostot -210 681 800 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -29 363 300 Avustukset -30 135 800 Vuokrat -53 262 500 Muut toimintamenot -3 144 500 Toimintamenot yhteensä -582 681 700 Toimintakate -376 546 400-372 546 000-376 271 000-377 520 000 Verotulot 281 926 000 285 198 000 297 081 000 300 052 000 Valtionosuudet 108 500 000 109 585 180 110 133 000 110 683 000 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 886 500 837 500 838 000 838 000 Muut rahoitustulot 35 676 600 35 643 500 35 640 000 35 640 000 Korkomenot -3 242 000-3 398 500-3 568 000-3 746 000 Muut rahoitusmenot -21 507 100-21 949 000-21 950 000-21 950 000 Rahoitustulot ja -menot yhteensä 11 814 000 11 133 500 10 960 000 10 782 000 Vuosikate 25 693 600 33 370 680 41 903 000 43 997 000 Suunnitelman mukaiset poistot -27 552 000-28 300 000-28 500 000-29 000 000 Tilikauden tulos -1 858 400 5 070 680 13 403 000 14 997 000 Poistoerovarauksen muutos 1 000 000 Tilikauden yli-/ alijäämä -858 400 5 070 680 13 403 000 14 997 000

20 Rahoituslaskelma 2016-2019 Sisältää liikelaitokset TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate 25 693 600 33 370 680 41 903 000 43 997 000 Tulorahoituksen korjauserät: käyttöomaisuuden myyntivoitot -4 500 000-2 000 000-2 000 000-2 000 000 eläkevastuuvarauksen tuloutus -200 000-190 000-190 000-190 000 20 993 600 31 180 680 39 713 000 41 807 000 Investointien rahavirta Investointimenot -43 855 000-43 134 000-49 467 000-38 450 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 989 000 491 000 636 000 630 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 4 900 000 2 530 000 2 500 000 2 500 000-36 966 000-40 113 000-46 331 000-35 320 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -15 972 400-8 932 320-6 618 000 6 487 000 Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäys -50 000-50 000-50 000-50 000 Antolainasaamisten vähennys 250 000 250 000 250 000 250 000 Antolainauksen muutokset 200 000 200 000 200 000 200 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 35 000 000 30 500 000 27 000 000 16 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -21 500 000-22 000 000-21 000 000-23 000 000 Lainakannan muutokset 13 500 000 8 500 000 6 000 000-7 000 000 Muut maksuvalmiuden muutokset 610 000 500 000 550 000 500 000 Rahoituksen rahavirta 14 310 000 9 200 000 6 750 000-6 300 000 Rahavarojen muutos -1 662 400 267 680 132 000 187 000 Kassavarat 1.1, euroa 2 534 785 872 385 1 140 065 1 272 065 Kassavarat 31.12, euroa 872 385 1 140 065 1 272 065 1 459 065 Lainamäärä 31.12. 252 357 000 260 857 000 266 857 000 259 857 000 Lainamäärä euroa/asukas 3 728 3 814 3 862 3 712

21 III TAVOITTEET 1. Vaasan kaupunkikonsernin tavoitteet Yhtiöiden tai muiden yhteisöjen tavoitteena on omalta osaltaan toteuttaa Vaasan kaupungin strategiaa Pohjolan energiapääkaupunki - virtaa hyvään elämään ja niitä koskevat samat periaatteet kuin kaupungin omassa toiminnassakin. Omistuksilla tavoitellaan tuottavaa tapaa toteuttaa palveluja ja niiltä edellytetään vastaavaa kustannusvaikuttavuutta kuin emolta. Omistuksille asetetaan tuottavuus/vaikuttavuustavoitteet sekä mahdollisuuksien mukaan tuottovaateet, joiden toteutumisen seuranta on aktiivista ja reagointi poikkeamiin nopeaa. Omistuksille tehdään säännönmukaisesti arviointi niiden toimivuudesta ja tehtävien suorittamisesta taloudellisesti ja vaikuttavasti. Epätarkoituksenmukaisista omistuksista irtaannutaan ja päällekkäiset toiminnot puretaan. Nykyiset yhteisöille annettavat avustukset ja rahoitussopimukset arvioidaan ja niiden tasoa tarkistetaan tarvittaessa. Tiukemmalla omistajaohjauksella ja sopimusmenettelyillä varmistetaan, että kaupungin etu ei vaarannu, omaisuuden arvo ei laske tai aiheuta kaupungista riippumattomia, yllättäviä ja kohtuuttomia kustannuksia. Rahoitusrakenteilla varmistetaan, että kaupungin rahoituksella katetaan ainoastaan yhteisöille annettujen ydintehtävien hoitaminen. Konserniyhtiöiden strategiset tavoitteet 2016 Kiinteistö Oy Pikipruukki Asukkaiden yhteistyön ja osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen ja kehittäminen. Asuntojen ja kiinteistöjen arvon säilyttäminen. Asuntojen käyttöasteen nostaminen. Markkina-aseman vahvistaminen rakennuttamalla tarpeen mukaisesti vanhusten palvelutaloja ja peruskorjata vuokrataloja suuren kysynnän alueille, sekä nostamalla asuntojen ja asumispalveluiden laatua. Taitokadun palvelutalon tavoitteellinen valmistumisaika 9/2016. Fyrrykartanon palvelutalon tavoitteellinen valmistumisaika 12/2016. Kapteeninkadun palvelutalon tavoitteellinen valmistumisaika 9/2017. Ristinummen palvelutalon tavoitteellinen valmistumisaika 10/2017. Himalajan palvelutalon toiminnan käynnistymisen varmistaminen 2015. Koy Sekahaku Yhtiön toimiala on asuinhuoneistojen vuokraus. Vuonna 2008 on selvitetty yhtiön jakautumista (yhtiön toinen omistaja on VOAS). Vuonna 2016 jatketaan yhtiön jakautumisselvitystä ja tuodaan selvitys toimenpide-ehdotuksineen hallinnolliseen käsittelyyn. Oy Vaasan Asumisoikeus Yhtiön tehtävänä on yhtenä kaupungin vetovoimatekijänä ylläpitää ja monipuolistaa kaupungin asuntotarjontaa. Yhtiö pyrkii turvaamaan kysyntää vastaavan kohtuuhintaisen asuntotarjonnan Vaasassa.

22 Yhtiö huolehtii ympäristön ja asukkaiden viihtyvyydestä niin toimien, että kustannukset tulevat katetuksi käyttöasteen ollessa mahdollisimman korkea; yli 90 %. Vähänkyrön Vuokratalot Kiinteistö Oy Yhtiön tavoitteena on tarjota laadukasta asumista Vähänkyrön alueelle muuttaville ja täällä asuville ihmisille. Toiminta tapahtuu asiakaslähtöisesti ja asukkaiden tarpeet huomioiden. Yhtiö tarjoaa kohtuuhintaisia asuntoja huolehtien samalla ympäristön ja asukkaiden viihtyvyydestä niin toimien, että näistä aiheutuvat kustannukset saadaan katetuksi käyttöasteen ollessa mahdollisimman korkea. Tavoitteena on asuntojen laadun nostaminen, jotta niiden kuntotaso vastaa parhaalla mahdollisella tavalla tämän päivän vuokra-asumisen vaatimuksia. As Oy Teerinimenkatu 8 ja As Oy Vaasan Kråklundinkatu Yhtiöt omistavat yhteensä 51 asuntoa, jotka ovat vuokrakäytössä Pikipruukin välityksellä. Kaupunginhallitus päätti puoltaa vuokratalokohteiden vapauttamista kokonaan aravarajoituslain mukaisista käyttö- ja luovutusrajoituksista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myönsi vapautuksen As Oy Vaasan Kråklundinkadulle, pitkän aikavälin tavoitteena on myydä asuntoosakeyhtiön asunto-osakkeet. Koy Vaasan Mäntyhovi Yhtiö omistaa vanhusten vuokratalon osoitteessa Mäntymäentie 12. Yhtiön omistavat 70 % Vaasan kaupunki ja 30 % Setlementti. Talossa on myös kerhohuone, jossa on Setlementin järjestämää kerhotoimintaa. Tavoitteena on jatkaa omistajien välistä yhteistyötä vuoden 2016 aikana. Oy Klemetinkaari Yhtiön omistamat rakennukset on rakennettu 1940-luvulla ja ne sijaitsevat Vaasan kaupungin omistamalla tontilla osoitteessa Varastokatu 2-4. Yhtiön omistavat Vaasan kaupunki ja Senaattikiinteistöt ja rakennuksissa toimii työväenopisto ja maakunta-arkisto. Yhtiön tavoitteena on kustannustehokkaasti ylläpitää kiinteistöä molempia toimijoita varten. Palosaaren Yrityskeskus Oy Yhtiö luo vanhoista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kiinteistöalueista viihtyisiä toimintaympäristöjä kehittäen vanhoille rakennuksille erilaisia sovelluksia, jotta ne sopivat nykyiseen yritys- ja koulutustoimintaan. Luodaan uutta viihtyisyyttä, mahdollistaen rakennuksien tehokas uusiokäyttö historiaa ja suojelumääräyksiä unohtamatta. Yllämainituilla toimilla edesauttaa uusien yritysten etabloitumista Vaasaan sekä tarjoaa monipuolisia palveluita asiakasyritysten tarpeisiin ja ylläpitää henkilökunnan palvelualttiutta. Talouden ja omaisuuden tehokas hallinta jatkuvalla tarkkailulla siten, että saneeraukset toteutetaan pitkäjänteisesti yhtiön taloutta vaarantamatta. Oy Vaasan Pysäköinti ja Koy Vaasan Myllynranta Yhtiöillä ei ole toimintaa ja pitkän aikavälin tavoitteena on lakkauttaa yhtiöt. Koy Cargo Apron Yhtiöllä ei ole ollut varsinaista liiketoimintaa perustamisen jälkeen.

23 Kova Login Oy Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan yhdessä omistaman logistiikkayhtiön tavoitteena on jatkaa logistiikka-alueen markkinointia ja kehittämistä uusien yrityshankkeiden mahdollistamiseksi alueella. Koy Palosaaren Kampus Kiinteistö Oy Palosaaren Kampuksen strategiset tavoitteet ovat rakennuttaa, jalostaa ja ylläpitää korkealuokkaisia toimitiloja Vaasassa toimiville ammattikorkeakouluille kilpailukykyisillä vuokrilla ilman että yhtiö saavuttaa voittoa. Wolffintie 30:n peruskorjaus valmistuu kokonaisuudessan VAMK:n käyttöön alkuvuodesta 2016. Loppuvuodesta 2016 Medibothnian peruskorjaus (Wolffintie 27-31) on valmis ja VAMK ja Novia muuttavat sisään. Yhtiöllä on ennestään Wolffintie 33 kokonaisuudessaan vuokrattu Novialle. Kiinteistö Oy Teatteriparkki Yhtiön tavoitteena on hallinnoida teatterikorttelissa sijaitsevaa maanalaista yleistä pysäköintilaitosta. Laitoksen tavoitteena on parantaa keskusta-alueen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta. Vaasan kaupunki vastaa pysäköintilaitoksen varsinaisesta pysäköintitoiminnasta. Käyttöaste nousee päivä päivältä kun parkkihallin yläpuolella olevat talot valmistuvat. Vaasan seudun matkailu Oy Vaasan seudun Matkailu Oy, markkinointinimenä Visit Vaasa, jatkaa seudun matkailun kehittämistä ja edistämistä. Vuoden 2016 alusta Vaasan liikekeskusta ry:n (Shopping Vaasa), toiminta siirtyy kokonaan Matkailu Oylle. Tämä tarkoittaa, että yhtiön toimintaan kuuluu jatkossa myös Vaasan keskustan kehittäminen ja edistäminen. Yhtiö vastaa Vaasan seudun ja Närpiön matkailuneuvonnasta ja matkailun yhteismarkkinoinnista ja tuotteiden myynnistä. Yhtiö tekee tiivistä markkinointiyhteistyötä seudun matkailuyrittäjien kanssa ja tulee tiivistämään yhteistyötään myös Ruotsin puolelle. Yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2013 joulukuussa. BotniaLab Oy BotniaLabin tehtävänä on ympäristöön ja ympäristöterveydensuojeluun sekä energiateollisuuteen liittyvä laboratorio- ja asiantuntijapalvelu. Se tuottaa ja soveltaa tietoa terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi ja ympäristön pilaantumisen torjumiseksi. Laboratorio palvelee yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä tarjoten joustavasti ja monipuolisesti näytteenotto-, analyysi- ja asiantuntijapalveluja. BotniaLab pyrkii toiminnallaan varmistamaan laboratoriopalveluiden saatavuuden paikallisesti. Oy Vaasa Parks Ab Yhtiö perustettiin omistajiensa yhteisenä aluekehittämisen välineenä ja Vaasan kaupungin elinkeinopoliittisena vastauksena alueen yritysten pyyntöön lähteä aktiivisella tavalla edesauttamaan yritysten toimitila- ja tonttiasioiden kehittymistä Vaasassa. Yhtiön toimintaajatuksena on tuottaa koko toiminta-ajan ja myös jatkossa asiakaslähtöisiä ratkaisuja ensisijaisesti yritysten toimitilatarpeisiin sekä kehittää ja markkinoida yrityspuistoja ja toimitiloja tavoitteenaan uusien yritysten ja työpaikkojen saaminen Vaasan seudulle. Toiminta painottuu Vanhan Vaasan (Vaasa Airport Park/ Runsor) teollisuusalueen kaupungin omistuksessa olevien kortteleiden kehittämiseen ja markkinointiin. Vaasa Parks myös suunnittelee ja toteuttaa Innotalo-korttelia, jonka ensimmäinen vaihe on energialaboratorion rakentaminen.