LIITE 12 a 1/6 ASIKKALAN KUNTA HALLINTOPALVELUT / KAAVOITUS VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA EHDOTUSVAIHEEN KUULEMINEN/ LAUSUNNOT Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 12.6 1.8.2013 välisenä aikana. Seuraavassa nähtävilläoloaikana jätetyt lausunnot lyhennettynä yhteenvetona sekä kaavan laatijan vastineet: 1. Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta (20.6.2013) LSSLE on 4.10.2012 antanut luonnoksesta lausunnon, jossa on pyydetty seuraavaa: LSSLE pyytää, että mahdollisia yksittäisiä tuulivoimahankkeita silmällä pitäen tämän kaavan osayleiskaavamääräyksiin lisätään seuraavat lauseet: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta ja Ilmavoimilta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu Puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. Asikkalan kunta ei ole kuitenkaan lisännyt edellä mainittuja asioita kaavamääräyksiin. Ei riitä, että ne todetaan kaavaselostuksessa, vaan ne on saatava myös määräyksiin. LSSLE esittää, että osayleiskaavamääräyksiin tehdään aikaisemman lausunnon mukaiset lisäykset. Määräykset on korjattu lausunnon esittämällä tavalla sekä määräyksiin, että kaavaselostukseen. 2. Asikkalan kunnan tekninen lautakunta (22.7.2013) Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan, että rakenne leviää osin vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolelle, joka voi vaikeuttaa yksittäisten kiinteistöjen vesihuollon järjestämistä. Kaavaehdotus ei lautakunnan mielestä lisää riittävästi teollisuuden tai kaupan toiminta-aluetta uuden yhdystien (VT 24-Mt 313) varteen. Yhdystie tulisi siirtää keskimmäiseen vaihtoehtoon, joka lisäisi teollisuusalueelle varattua aluetta sekä vähentäisi tien rakennuskustannuksia.
LIITE 12 a 2/6 Kimosmäen tulevan asuntoalueen ja Vesivehmaan koulun välinen liikenneyhteys on kaavassa ratkaistu, mutta lopullinen linjaus tulee selvittää yhteistyössä liikennesuunnittelijoiden kanssa. Kaavaan on merkitty VT 24 kehittämissuunnitelmasta uudet tieyhteydet, joten siinä pitää merkitä myös uusien yhteyksien jälkeen poistuvat tieyhteydet. Kunnanvaltuusto on päättänyt, että kaava laaditaan mitoitusperusteiden mukaisesti ja oikeusvaikutteisena. Yhdystielle valittu sijaintivaihtoehto on selkeä ohitustietyyppinen linjaus, joka mahdollistaa samalla maankäytön kehittämistä ja liittymämäärän vähenemistä vt. 24:llä. Toisaalta sijainti pohjavesialueella vaikeuttaa teollisuuden merkittävää kasvua suunnittelualueella. Kimosmäen alueen liikennereittejä on tarkoitus selvittää tarkemmin asemakaavoitusvaiheessa. Poistuvat tieyhteydet on korjattu kaavakartalle. 3. Päijät-Hämeen Ympäristöterveyskeskus (11.7.2013, saapunut 22.7.2013) Päijät-Hämeen Ympäristöterveyskeskuksella ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotuksesta. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. 4. Lahden kaupungin museo (24.6.2013, saapunut 22.7.2013) Lahden kaupungin museolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotuksesta. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. 5. Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö (8.8.2013, saapunut 12.8.2013) Kaavaselostus: Kohdassa 1.10 todetaan, että 1.10 Vesivehmaan kyläalueen pohjoispuolella on lentokenttä, joka on rakennettu vuosina 1939 1940. Sodan jälkeen 1950-luvulle saakka kentällä toimi puolustusvoimien ilmantorjuntarykmentti. Tällä hetkellä kenttä toimii pienlentokonekäytössä. Kenttäalueella on säilynyttä rakennuskantaa. Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö pyytää lisäämään tähän kohtaan lisäksi seuraavaa: Lentokenttä on Päijät-Hämeen ainoa lentokenttä. Siellä on vilkasta lentotoimintaa, josta osa yritysmuotoista lentokoulutusta. Siellä toimii myös lentopolttoaineen maahantuonti- ja jakeluyritys (toiminta valtakunnallista), lentokoneiden huoltotoimintaa, lentokoneiden maahantuontia sekä harjoitetaan kahvilatoimintaa. Lisäksi Päijät-Hämeen ilmailumuseo esittelee yleisölle vanhoja ilmavoimien lentokoneita ns. museohallissa. Kohta.1.11.1 Ympäristön häiriötekijät Pilaantuneet maa-alueet Maaperän tilan tietojärjestelmässä on mainittu mahdollisesti pilaantuneeksi maaalueiksi lentokentän polttoaineenjakelupiste, lentokentän länsipuolinen
LIITE 12 a 3/6 Vesivehmaan vanha kaatopaikka ja kentän pohjoispuolella Vesivehmaan ampumarata. Emme edelleenkään hyväksy edes mahdollisuutta sisällyttää lentokentän polttoaineen jakelupiste mahdollisesti pilaantuneeksi maa-alueeksi. Päijät- Hämeen lentokenttäsäätiölle ei edelleenkään ole selvitetty (kuten 1. lausunnossamme esitimme), mihin tietoihin perustuvat mahdolliset pilaantumistiedot ja mikä on maaperän tilan rekisteri. Kuka sellaisia hallinnoi? Miten tiedot ovat sinne päätyneet? Katsomme, että Lahti-Vesivehmaan lentokentän osalta ei osayleiskaavaan voi edes tällaista mahdollisuus -nimikettä sisällyttää ilman faktatietoja. Kaavaselostukseen on tehty lisäys lausunnon mukaisesti kohtaan 1.10. Ympäristön tietojärjestelmä eli maaperän tilan rekisteri on ELY:n ylläpitämä. Tässä tapauksessa voidaan olettaa, että arvio mahdollisesta saastumisesta perustuu alueen käyttöhistoriaan. Tietojärjestelmässä on vastaavat kohteet arvioitu samantapaisesti, jollei tarkemmilla maaperäselvityksillä ole todistettu toisin. Tiedot on kerätty pääasiassa alueella toimivien viranomaisten toimesta ja jaoteltu mm. seuraavasti: Toimivat kohteet: alueella käsitellään tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita. Kohteiden maaperän pilaantumattomuus varmistetaan tarvittaessa toiminnan muutoksissa, kuten toiminnan loppuessa, omistajan vaihtuessa tai ympäristölupaa uusittaessa. Alueet, jotka tarvitsevat selvittämistä: alueella on viranomaisten tietojen mukaan harjoitettu toimintaa, jossa käsiteltiin haitallisia aineita. Niitä on voinut joutua myös maaperään. Toiminta alueella on loppunut. Tarkemman tiedon hankkiminen maaperän tilasta voi tulla ajankohtaiseksi, jos alue esimerkiksi aiotaan myydä, sen käyttötarkoitusta muuttaa, sille aiotaan rakentaa tai ilmenee haittoja, jotka viittaavat pilaantumiseen. Alueet, jotka on arvioitava tai tarvittaessa puhdistettava: alueella maaperään päässyt jäte tai aine on huonontanut maaperän laatua. Se voi haitata myös viihtyvyyttä alueella. Alueen puhdistustarve on arvioitava ja tarvittaessa alue on puhdistettava. Ennen mahdollisia puhdistustoimia alueen käytöllä ja alueelta kaivettujen maamassojen sijoittamisella voi olla joitain rajoituksia. Alueet, jotka eivät edellytä puhdistamista: alueen maaperä on puhdistettu viranomaisten asettamien tavoitteiden mukaisesti tai maaperä on tutkimusten perusteella todettu pilaantumattomaksi. Alueella voi silti olla käyttörajoitteita. 6. Päijät-Hämeen liitto (14.8.2013) Päijät-Hämeen liitolla ei ole huomautettavaa. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä.
LIITE 12 a 4/6 7. Asikkalan Moottorikelkkailijat Ry (13.8.2013) Osayleiskaavaehdotukseen merkattu kelkkaura kulkee suurimmalta osalta eri paikassa kuin nykyisin käytössä oleva ura. Nykyiselle kelkkauralle on maanomistajilta lupa, kun taas uran muuttaminen uuteen paikkaan vaatisi uusien lupien kysymisen. Myös liikenneturvallisuuden vuoksi uusi ura on vanhaa huonompi, koska uusi ura ylittää 24-tien. Ehdotetaan, että moottorikelkkaura vahvistetaan sen nykyiseen paikkaan. Kelkkaura on korjattu kaavakartalle lausunnon mukaisesti. 8. Lahden kaupunginmuseo. Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö (16.8.2013) Kaavaselostuksen sr- kohteissa on käytetty 15 vuoden takaisia Asikkalan kulttuuriympäristöohjelman (1998) tekstejä. Tiedot olisi ollut syytä päivittää 2010- luvun tilannetta vastaaviksi. Vesivehmaan lentokentän aluevarauksen määräyksiin on sisällytetty vanhojen rakennusten ja rakenteiden kulttuurihistoriallisen arvon selvittäminen. Metsähallituksen kulttuuriperintötutkijat kartoittivat kesän 2013 aikana Vesivehmaan lentokentän alueella Metsähallituksen omistuksessa olevat kulttuuriperintökohteet. Näistä maakuntamuseo pitää kulttuurihistoriallisesti arvokkaina 1940 valmistuneita hallintorakennuksia, joista alkuperäisimmillään on säilynyt Päijät-Hämeen ilmailumuseona toimiva museolentokoneiden halli sekä hirsirakenteinen huoltokorsu kentän länsipuolella. Maakuntamuseo esittää, että kentän rakentamisaikaan liittyvät sodan aikaiset rakennukset ja rakenteet huomioidaan kaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaina. Valtatie 24:n ja seututie 313:n välille on esitetty yhteystarve Kopsuontien kohdalta Vehkoon alueelle. Kaavaluonnoksen kolmesta vaihtoehdosta on valittu linjaus VE1, joka yhtyy valtatie 24:ään lähellä teollisuusaluetta. Kaava-asiakirjoista ei selviä, onko linjausvaihtoehtoja vertailtu luonnosvaiheen jälkeen ja mitkä tekijät puoltavat maisemallisesti arvokkaan peltoalueen halki kulkevan linjauksen valintaa. Pohdittavaksi jää, tulisiko Vesivehmaan kylän ja kulttuurimaiseman erityispiirteisiin räätälöity rakennustapaohjeisto laatia vai onko kaavaehdotuksella riittävä ohjausvaikutus käytännön rakentamiseen. Alueelle kaavahankkeen yhteydessä tehtyjen maastokäyntien yhteydessä on käyty läpi myös rakennuskanta ja erityisesti ko. ohjelman sr-kohdesuositusten ajantasaisuus. Kentän rakentamisaikaan liittyvät sodan aikaiset rakennukset ja rakenteet huomioidaan kaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaina. Tieyhteystarveasiaa on perusteltu tarkemmin kaavaselostuksessa. 9. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (16.8.2013) Osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu työpaikka-aluetta (TP) ja pientaloasutukseen tarkoitettua aluetta (sel-ap-3) Anianpellon ja Vuoren pohjavesialueelle. ELY-keskus muistuttaa, että vain vaikutustenarvioinnilla tai
LIITE 12 a 5/6 kaavamääräyksillä turvalliseksi todettua toimintaa voidaan sijoittaa pohjavesialueelle. Aikaisemmassa lausunnossaan ELY-keskus on edellyttänyt lentokenttä- ja ampumarata-alueiden pohjaveden määrälle ja laadulle aiheutuvien riskien arviointia ja mahdollisten uusien sijoituspaikkojen etsimistä näille toiminnoille. Alueella on myös moottorirata. Kaavaselostuksessa ei e.m. riskejä ole selvitetty eikä kaavan vaikutuksia pohjaveteen arvioitu. ELY-keskus edellyttää kaavan vaikutusten arvioinnin täydentämistä tältä osin ennen kaavan viemistä hyväksymiskäsittelyyn. Myös asutuksen vaikutukset pohjaveteen tulee tutkia. Uudenmaan ELY-keskus on jo aiemmin todennut, että ELY-keskus ei osallistu uuden asuinrakentamisen meluntorjuntakustannuksiin, eikä meluhaitan korvauskustannuksiin. Uutta asutusta ei tulisi sijoittaa melualueelle. Maantien 313 pohjoispuolelle Vesivehmaantien risteyksen tuntumaan sijoitettu uusi AT-alue sijaitsee maantien teoreettisella melualueella eikä AT-alueen mahdollisuutta liittyä maantielle 313 ole tutkittu. Liikenteen ja melun kannalta sen osoittamiselle ei ole perusteita. Uusi kantatien yhteystarve-merkintä tulee poistaa ja käyttää tieliikenteen yhteystarve merkintää. Uuden linjauksen toteutuessa nykyinen Vehkoontien liittymä poistuisi käytöstä. Uudenmaan ELY-keskus ei näe tällä hetkellä liikenteellistä tarvetta yhteyden toteuttamiselle maantienä. Uudet liittymät Kolunkulman kohdalla sijaitsevat tiesuunnitelman mukaisissa paikoissa. Liittymät ovat kuitenkin yksityistieliittymiä ja siksi ELY-keskus ehdottaa, että ne esitetään vain kaavan liitemateriaalissa, ei kaavassa. Tiesuunnittelun yhteydessä ei ole varauduttu Kimosmäen alueen uuteen mittakaavaan asuintuotantoon, eikä liittymien toimivuutta ja turvallisuutta ole tutkittu uudella maankäytöllä. Yleiskaavamateriaalin perusteella Kimosmäen asuinalueelle tullaan liittymään Vesivehmaantien kautta. Kimosmäen alue tullaan asemakaavoittamaan. Ennen asemakaavoitusta tulee osoittaa tarkempi suunnitelma ja toimisvuustarkastelut Kimosmäen alueen liittymisestä maantieverkkoon. Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden kannalta maanteillä on tärkeää vähentää liittymiä ja sallia uuden maankäytön liittyminen maantieverkkoon vain riittävän korkealuokkaisin liittymäjärjestelyin. TP-1/res ja TY/res alueiden osalta ei ole yleiskaavavaiheessa selvitetty miten katuyhteydet järjestetään maantieverkkoon. Suoria uusia valtatieliittymiä ei voi sallia. Alueen kehittäminen edellyttää tarkempaa liikennesuunnittelua. Selostukseen on syytä selkiyttää. Maantie 24 on toiminnalliselta luokaltaan tällä hetkellä valtatie. Tärkeän tai vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen (pv) kaavamääräyksen sanamuotoa tulee tarkentaa, koska vesilaissa ei enää ole pohjaveden muuttamiskieltoa. Vastaava määräys on vesilain 2 2. momentin viidennessä kohdassa. Maalämmöstä on tulossa ohjeistus, joka koskee mm. vesilain mukaisen luvan tarvetta pohjavesialueella. Kaavamääräyksessä voisi ELY-keskuksen mielestä viitata annettuihin ohjeisiin. Kaavan vaikutuksia mm. pohjaveteen ja meluun tulee arvioida esitettyä tarkemmin kuin edellä on esitetty. ELY-keskus muistuttaa, että ilman tarpeellisissa määrin tehtyä ympäristövaikutusten selvityksiä kaava on lainvastainen.
LIITE 12 a 6/6 Kaavan vaikutusten arviointia on laajennettu kaavaselostukseen ja pohjavesimerkintää tarkennettu. Lentoliikenteen aluetta ei ole mahdollista siirtää toiseen paikkaan. Uusien pohjavesiselvitysten perusteella osa lentokenttäalueesta ja ampumarata-alue kokonaan sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle. Lentokenttätoimintojen osittainen uudelleensijoittuminen alueen sisällä saattaa olla mahdollista. Kantatien yhteystarvemerkintä on muutettu tieyhteystarpeeksi lausunnon mukaisesti. TY/res-alue on poistettu kaavakartalta, jolloin maankäyttö säilyy ko.alueella nykytilanteen mukaisena. TP-1/res-alueen liikennejärjestelyt tarkentuvat asemakaavoitusvaiheessa, samoin kuin Kimosmäen uuden asuinalueen. 10. Asikkalan kunnan Ympäristölautakunta (23.8.2013) Kaavamääräyksissä on mainittu, että yleiskaavan at- aluerajaukseen kuuluvilla AT ja AM- alueilla saa myöntää rakennusluvan yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ilman asemakaavaa. Selkeyden vuoksi määräyksissä voisi olla merkintä, mihin ataluerajauksen ulkopuolelle saa myöntää rakennusluvan ilman asemakaavaa. Edelleen yleiskaavassa on määrätty, että yleiskaavan at-aluerajaukseen (ydinkyläja kylävyöhyke) kuuluvilla AT ja AM-alueilla saa myöntää rakennusluvan yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ilman asemakaavaa. Tällä alueella punainen täplä oikeuttaa suoraan rakennuslupaan. Siis muilla alueilla rakennuslupaa ei saa suoraan myöntää. Kaavoittajan mukaan kaavalla ei voida osoittaa lupaa at-alueen ulkopuolisille osille. Mikäli näin on, esitetään, että atalueen ulkopuolinen osayleiskaava muutetaan oikeusvaikutuksettomaksi, jolloin tuolla alueella voidaan edelleen sallia haja-asutusluonteinen rakentaminen suoralla rakennusluvalla. Kunnanvaltuusto on päättänyt, että kaava laaditaan mitoitusperusteiden mukaisesti ja oikeusvaikutteisena. 11. Metsähallitus (3.9.2013) Kaava-alueelle sijoittuvat Metsähallituksen hallinnassa olevat kiinteistöt 16-417-12-22. 16-417-9-87 ja 16-419-4-198 on hankittu valtion omistukseen luonnonsuojelutarkoitusta varten. Kyseisten kiinteistöjen alueet tulisi merkitä kaavaan ensisijaisesti SL-merkinnällä tai vaihtoehtoisesti S-merkinnällä koko kiinteistöjen osalta. Kiinteistöjen alueet on merkitty karttaan SL-merkinnällä lausunnon mukaisesti. Tampereella 13.1.2014. Marjut Lund-Rahkola/ Maritta Heinilä AIRIX Ympäristö Oy