Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012
iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset Työssäkäyntialuee oukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Matkatuotokset Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Yhdyskunt urban zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Uudellamaalla Mika Ristimäki Suomen Ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Innovatiivinen kaupunki -ohjelma, Helsingin seudun liikenne (HSL), Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki ja Vantaan kaupunki.
Urban Zone ja Urban Zone 2 Keskiössä yhdyskuntarakenne ja liikenne/liikkuminen Urban Zonessa laadittiin Uudellemaalle yhdyskuntarakenteen vyöhykejako Vyöhykkeet kuvaavat mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja Uudenmaan liitto hyödynsi vyöhykemenetelmää maakuntakaavatyössä rakennemallien liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa (Uudenmaan liiton julkaisuja E 107). Meneillään olevassa Urban Zone 2 jatkohankkeessa on laadittu vyöhykkeet 34 kaupunkiseudulle Suomessa Kehitystyötä analyysimenetelmästä suunnittelun työkaluksi Urban Zonea hyödynnettiin maakuntakaavaluonnoksen arvioinnissa ja edelleen maakuntakaavaehdotuksen laadinnassa ja arvioinnissa
Urban Zone aluejako Uudellamaalla
Urban Zone vyöhykkeet vuonna 2010 5
Vyöhykkeiden nimistö nimi ei kerro kaikkea Raideliikenteeseen tukeutuvalla kaupunkiseudulla kävellen ja pyöräillen 3 km joukkoliikenteellä 1,9 km autolla 17 km 6 Sisemmällä kehysalueella kävellen ja pyöräillen 1.6 km joukkoliikenteellä 6.9 km autolla 25,5 km Ulommalla kehysalueella kävellen ja pyöräillen 1.7 km joukkoliikenteellä 4,2 km autolla 35,5 km
Liikkumisprofiilit Jokainen rakennettu ruutu (250 mx 250 m) kuuluu: johonkin vyöhykkeeseen johonkin alueluokkaan 7 Jokaiselle vyöhyke+alueluokka -yhdistelmälle on laadittu liikkumisprofiilit : keskimääräinen km/as/arkivrk eri kulkumuodoilla keskimääräinen liikkumisen CO 2 /as/arkivrk kävely polkupyörähenkilöauto linja-auto juna raitiovaunu metro g/asukas Pääkaupunkiseutu jalankulkuvyöhyke 1,9 0,4 6,6 2,6 1,1 1,5 0,4 969 jalankulun reunavyöhyke 1,2 0,9 8,5 3,4 0,8 1,7 0,5 1232 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 1,1 0,5 11,5 4,3 2,4 0,1 1,1 1561 intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 1,0 0,6 10,8 5,4 2,0 0,2 0,7 1538 joukkoliikennevyöhyke 1,0 0,8 14,4 4,5 1,7 0,1 0,5 1847 autovyöhyke 1,0 0,7 18,4 4,3 1,7 0,1 0,4 2254 Intensiivisen raideliikenteen kehysalue jalankulkuvyöhyke 1,4 0,8 15,4 0,5 9,1 0,0 0,0 1866 jalankulun reunavyöhyke 1,0 1,0 22,0 1,2 8,3 0,1 0,0 2584 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 0,9 0,3 21,7 0,7 8,2 0,0 0,0 2529 joukkoliikennevyöhyke 1,4 0,9 19,7 1,5 7,3 0,0 0,0 2337 autovyöhyke 0,8 1,2 26,8 1,1 6,2 0,0 0,0 3044 Sisempi kehysalue jalankulkuvyöhyke 1,2 0,8 23,7 5,0 0,0 2807 jalankulun reunavyöhyke 1,1 0,6 27,3 3,3 0,8 3103 joukkoliikennevyöhyke 1,0 0,6 25,5 5,4 1,5 3050 autovyöhyke 0,7 0,7 31,2 4,4 0,6 3579 Ulompi Uudenmaan kehysalue liitto Nylands förbund jalankulkuvyöhyke 1,2 0,3 24,2 2,7 0,4 2734 jalankulun reunavyöhyke 1,2 1,0 31,9 2,0 0,9 3522
Urban Zone kaavan laadinnassa 8 Apuna taajamarajausten muodostamisessa Pyritty hyödyntämään parhaita liikkumisvyöhykkeitä: Kunnan kaavavarannot Tiivistettäviä taajamia lähinnä jalankulkuvyöhykkeille Maakuntakaavan alustava taajamatoimintojen rajaus Taajamia supistettu etenkin autovyöhykkeillä Paljon tilaa vaativaa kauppaa etenkin jalankulun reunavyöhykkeille UZ vyöhyke 2009
Ruutumaailma 9 ArcGIS personal geodatabase Access ja Excel yhteensopivuus 250m x 250m YKR-ruutu
sarake xyind linkki YKR-ruutuihin sarake JoinID linkki Exceliin, mistä liikkumisprofiilit 10
Pivot-raportit 11
Kaavaehdotus ruutuihin 1 12 400 000 uutta asukasta ja 200 000 työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä sijoitettiin ruutuihin noudattaen kaavaehdotuksen periaatteita Kuntakohtaiset kasvuosuudet väestöennusteista, jotka laadittiin rakennemallityön aikana Kasvun painopisteenä taajamien tiivistämisalueet Lisäksi muutama erityistapaus: Tuusulan Rykmentinpuiston painotus Lentoaseman uusien asemanseutujen työpaikkapainotus Helsingin keskustan työpaikkapainotus Kaavaehdotuksen seutukeskukset painottuvat
Kaavaehdotus ruutuihin 2 Asukkaita ja työpaikkoja sijoitettiin: taajamiin (A), erityisesti tiivistettäville alueille keskustatoimintojen alueelle (C) taajamatoimintojen reservialueille Östersundomin raideliikenteeseen tukeutuvalle taajamatoimintojen kehittämisalueelle Lisäksi työpaikkoja sijoitettiin lisäksi: teollisuusalueille (T) työpaikka-alueille (TP) työpaikka-alue reserveille Östersundomin raideliikenteeseen tukeutuvalle taajamatoimintojen kehittämisalueelle 13
Kaavaehdotus ruutuihin 3 Asukkaita ja työpaikkoja ei sijoitettu: kyliin ja valkoiselle alueelle Syyt: hyvin vaikea mallintaa edes auttavan realistisesti kohtalaisen merkityksetöntä vaikutusten arvioinnin kannalta nykyratojen asemista Kela, Palopuro, Mäntsälän eteläinen ESA rata, Lentorata + idän suunta, Klaukkalan rata, metron jatkaminen jne. + näihin liittyvät asemat, joissa ei ole maakuntakaavan taajamaa Syy: toteutus vasta vuoden 2035 jälkeen 14
15 Urban Zone vyöhykkeiden laadinta vuodelle 2035 mikäli kaavaratkaisun seurauksena ruutuun ohjautui riittävää kasvua, muutettiin vyöhykettä parempaan suuntaan Selkeitä raja-arvoja vyöhykkeen muuttamiseksi ei ollut käytettävissä Pelkkä väestönkasvu yksin ei perustele vyöhykkeen muuttamista, iso vaikutus myös mm. joukkoliikenteen tarjonnalla vyöhykkeitä ei ole missään huononnettu, koska myöskään asutusta/työpaikkoja ei ole mistään ruudusta vähennetty lopuksi laskettiin liikennesuoritteet ja CO2 päästöt vuodelle 2035
Urban Zone vyöhykkeet vuonna 2035 16
CO2 /as/ arkivrk km/as/arkivrk 20,0 19,0 18,0 17,0 16,0 15,0 14,0 Henkilöautosuorite 16,97 17,49 CO2 päästöt 2500,0 2400,0 2300,0 2201 2200,0 2083 2094 2100,0 2000,0 1900,0 1800,0 1700,0 1600,0 1500,0 2009 2035 Uudet asukkaat 2035 mennessä Otteita tuloksista 17 18,05 2009 2035 Uudet asukkaat 2035 mennessä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Asukkaiden sijoittuminen vyöhykkeittäin 2009 2035 Uudet asukkaat 2035 mennessä Seudullinen joukkoliikennevyöhyke Seudullinen autovyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Jalankulkuvyöhyke
105 100 Yhdyskuntarakenteen tiiveyden kehitys Asukasta/työpaikkaa per 250 metrin ruutu, 1990=100 Luonnos 95 90 85 80 1990 2000 2010 2020 2030 Asuinalueiden tiheys Työpaikka-alueiden tiheys 105 100 Asukasta/työpaikkaa per 250 metrin ruutu, 1990=100 Ehdotus 95 90 Asuinalueiden tiheys Työpaikka-alueiden tiheys 85 80 1990 2000 2010 2020 2030 Asuinalueiden väljeneminen hidastuu selvästi asuinalueet ovat hieman tiiviimpiä kuin luonnoksessa Työpaikka-alueiden väljeneminen kiihtyy työpaikka-alueet ovat yhtä väljiä kuin luonnoksessa Lähde: Strafica
115 110 105 Yhdyskuntarakenteen laajuuden kehitys Asukkaiden/työpaikkojen keskietäisyys Helsingin keskustasta, 1990=100 Luonnos Asuinalueiden levinneisyys 100 Työpaikka-alueiden levinneisyys 95 90 1990 2000 2010 2020 2030 115 110 105 100 Asukkaiden/työpaikkojen keskietäisyys Helsingin keskustasta, 1990=100 Ehdotus Asuinalueiden levinneisyys Työpaikka-alueiden levinneisyys 95 90 1990 2000 2010 2020 2030 Lähde: Strafica Asumisen laajeneminen ytimestä pysähtyy asuminen painottuu hieman lähemmäs ydintä kuin luonnoksessa Työpaikka-alueiden laajeneminen poispäin ytimestä kiihtyy selvästi uudet työpaikat sijoittuvat lähes yhtä kauas ytimestä kuin luonnoksessa