Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.

Transkriptio

1 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari

2 Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hanke Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteishanke tukee Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteuttamista Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen väestötietoja ja väestöennustetta sekä rekisteripohjaisia paikkatietoaineistoja (Väestörekisterikeskuksen Rakennus- ja huoneistorekisteri RHR) sekä kyselypohjaista Asukasbarometria Ikääntyneillä tarkoitetaan tässä 65 vuotta täyttäneitä Ikääntyneet on osassa analyyseistä jaettu kolmeen ikäryhmään: vuotiaat, vuotiaat, yli 84-vuotiaat Aluetasoina pääosin toiminnalliset alueluokitukset hallinnollisten alueiden kuten kuntien sijaan Hankkeen loppuraportti kesäkuussa

3 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä 60 ikävuoden jälkeen ja kerrostaloasuminen on ikääntyneillä toivotumpaa kuin missään muussa ikäryhmässä Asukasbarometri kyselyaineiston pohjalta saatu tuoretta tietoa asumistoiveista Kysely kohdistuu kaupunkimaisiin asuinympäristöihin, yli asukkaan taajamiin 3

4 Minkälaisessa talossa halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1,1 1,1 3,1 51,7 15,6 31, vuotiaat 41,4 18,1 39,5 59,1 22,6 15,3 asuu nyt ihannetalotyyppi muu toivetalotyyppi nykyisessä elämäntilanteessa kerrostalo pari- tai rivitalo omakotitalo 4 Lähde: Asukasbarometri 2017

5 Minkälaisessa talossa halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1,0 0,0 2,9 60,0 16,4 22, vuotiaat 53,6 17,3 29,1 70,0 18,8 asuu nyt ihannetalotyyppi muu toivetalotyyppi nykyisessä elämäntilanteessa kerrostalo pari- tai rivitalo omakotitalo 8,2 5 Lähde: Asukasbarometri 2017

6 Asumistoiveet Toiveasumismuoto voi olla eri kun huomioidaan nykyinen elämäntilanne Rivitalo koetaan omakotitaloa useammin elämäntilanteeseen sopivana talotyyppinä vuotiaista moni kuitenkin asuu ja haluaakin asua omakotitalossa Yli 74-vuotiaista jo 70 % asuisi mieluiten kerrostalossa nykyisessä elämäntilanteessa Kuva: Janne Ulvinen / Ympäristöhallinnon kuvapankki 6

7 Toteutuneet asumispreferenssit muuttoliike talotyypeittäin 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Ikä Kerrotalojen osuus tulomuutosta Rivitalojen osuus tulomuutosta Erillispientalojen osuus tulomuutosta Kerrotalojen osuus lähtömuutosta Rivitalojen osuus lähtömuutosta Erillispientalojen osuus lähtömuutosta 7

8 Millaisella asuinalueella halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 3,7 1,0 1,9 1,7 10,7 8,1 39,9 35,7 13,7 6,2 13, vuotiaat 43,7 29,9 31,2 17,7 41,3 asuu nyt ihanneasuinalue toiveasuinalue nykyisessä elämäntilanteessa muu maaseutu pientalovaltainen alue alakeskus kerrostalovaltainen alue keskusta 8 Lähde: Asukasbarometri 2017

9 Millaisella asuinalueella halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1,9 1,1 8,4 3,0 1,2 35,0 36,4 18,5 8,7 16, vuotiaat 39,9 32,0 26,2 20,8 48,8 asuu nyt ihanneasuinalue toiveasuinalue nykyisessä elämäntilanteessa muu maaseutu pientalovaltainen alue alakeskus kerrostalovaltainen alue keskusta 9 Lähde: Asukasbarometri 2017

10 Asuinaluetoiveet Kerrostaloalueet keskustan ulkopuolella ovat ikääntyneiden yleisin asuinalue suurissa taajamissa Tämä ei kuitenkaan vastaa toiveita Keskustat ja pientaloalueet ovat ikääntyneiden toiveasuinalueita Suurissa taajamissa asuvista vuotiaista joka kymmenes pitää maaseutua ihanneasuinalueena Nykyisessä elämäntilanteessa keskustat nousevat selkeästi yleisimmäksi toiveasuinalueeksi 10

11 Ikääntyneiden asumiskriteerit vaivaton ja helppohoitoinen asuminen, asunnon hyvä varustelutaso asunnon, asuintalon ja asuinalueen esteettömyys rauhallisuus ja meluttomuus palvelujen saavutettavuus, kauppaan tulisi päästä kävellen palvelutoiveet: pankki- ja postipalvelut, vanhustenpalvelut ja terveydenhoitopalvelut Ikääntyneet käyttävät pihaa paljon myös kerrostaloissa vuotiailla luonnonympäristö ja ulkoilumahdollisuudet vuotiailla sosiaaliset kontaktit asuinalueella joukkoliikenteen merkitys kasvaa kun auton käyttö vähenee alueen maine, naapuruston samanhenkisyys ja ympäristön tuttuus ovat ikääntyneille tärkeämpiä tekijöitä kuin muille ikääntyneiden on vaikeampi tottua asuinympäristön muutoksiin 11

12 Ikääntyneet muuttavat harvoin 500 Muuttojen määrä ikäluokittain Yli 74 Koko väestö Muuttojen määrä 1000 asukasta kohden 12

13 Ikääntyneiden muutot ovat suurimmaksi osaksi lyhyitä Ikääntyneiden muuttojen pituus ( ) vuotiaat Yli 74-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet 0-1 km 1-5 km 5-20 km Etäisyys (km) 0-1 1,1-5 5, ,1-100 Yli 100 Koko väestö 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 13

14 Ikääntyneiden asumisen muutokset rakennus- ja huoneistorekisterissä 14

15 15 Ikääntyneiden asukaspysyvyys ikävuosittain 92% 92% 92% % % 89% 88% 87% % 80% 78% % 66% % 48% 48% % 7% 7% 7% 6% 6% 6% 6% 2% 6% 2% 2% 2% 2% 2% 2% 2% 2% 2% 2% 6% 7% 7% 9% 10% % 18% 20% 2 27% 30% 3 36% 40% 47% 48% 57% % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Miehet Asukaspysyvyys Muutto toiseen asuntoon Muutto palvelutaloon, hoitolaitokseen tai ulkomaille ja kuolleisuus 92% 92% 92% 92% % 92% 9 90% 89% 88% 87% % 80% 78% % 6 62% 56% 5 42% 4 40% 19% 8% 8% 7% 7% 7% 6% 6% 6% 6% 2% 2% 2% 2% 6% 7% 8% 9% 1 12% 1 16% 18% 22% 2 28% 30% 3 39% % 7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Naiset

16 Paikallaan ikääntyminen Paikallaan ikääntymisen mahdollisuuksiin vaikuttavat sekä asunnon ja asuintalon että asuinalueen ominaisuudet Ikääntyneiden asukaspysyvyys on korkeampi omistusasunnoissa kuin vuokra-asunnoissa Herkimmin muutetaan pois harvaan asutun maaseudun vuokra-asunnoista ja harvimmin omistusasunnoista ydinmaaseudulla, maaseudun paikalliskeskuksissa sekä sisemmällä kaupunkialueella Asuinrakennuksen hissittömyys heikentää asukaspysyvyyttä Ikääntyneet asuvat vanhemmissa rakennuksissa kuin väestö keskimäärin, mikä voi hankaloittaa asunnossa pysymistä (remonttitarpeet, hissin puuttuminen jne.) 16

17 Ikääntyneiden asuminen erityyppisillä alueilla Ikääntyneiden sijaintia, nykytilaa ja ennustetta on tarkastelu paikkatietopohjaisten alueluokitusten avulla Koko maan kattavassa kaupunki-maaseutu-luokituksessa (2010) Suomi on jaettu seitsemään luokkaan, joista kolme on kaupunkimaisia ja neljä maaseutumaisia Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeitä (2015) on kuusi, ja ne kattavat ainoastaan kaupunkiseutujen taajama-alueet (Helsingin toiminnallisella alueella myös muut taajamat) Kuvaavat asukkaiden mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja Ikääntyneistä 62 % asuu yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden alueella 17

18 18

19 Ikääntyneiden määrä kasvanut sekä kaupungissa että maaseudulla vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa Yli 84-vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa Lähde: Tilastokeskus, SYKE

20 Kaupungeissa eniten ikääntyneitä on sisemmän kaupunkialueen kerrostaloissa ( ), maaseudulla ydinmaaseudun omakotitaloissa ( ) 65 vuotta täyttäneet talotyypin mukaan Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Erillispientalot Rivi- ja ketjutalot Kerros- ja luhtitalot Muut rakennukset Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE

21 Kaupunki- ja maaseutukeskukset saavat muuttovoittoa ikääntyneistä vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto kaupunki-maaseutuluokittain ( ) Yli 74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto kaupunki-maaseutuluokittain ( ) Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto 21

22 Väestöennuste Asukasta vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu

23 Väestöennuste Asukasta vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu

24 Väestöennuste Asukasta yli 75-vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu

25 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 1. Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat 1. joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana 2. kävelyetäisyyteen pysäkille Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on autovyöhykettä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä.

26

27 Lähes vuotta täyttänyttä asuu autovyöhykkeillä vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) Yli 84-vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE

28 Joukkoliikennevyöhyke ja autovyöhyke ikääntyneiden muuttoliikkeen häviäjiä vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä ( ) Yli 74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä ( ) Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto 28

29 Vuonna 2030: Autovyöhykkeellä noin vuotta täyttänyttä 29

30 Keskeiset havainnot ja kysymykset Ikääntyneitä eniten kaupungeissa suhteellinen kasvu nopeinta kehyskunnissa yli 75-vuotiaiden määrän kasvu 2040 mennessä: sisempi kaupunkialue kaupunkiseutujen autovyöhyke Ikääntyneiden asumispalveluita on suhteessa ikääntyneiden määrään paljon maaseudun paikalliskeskuksissa, mutta vähän kaupunkien kehysalueilla ja autovyöhykkeellä Miten palvelut järjestetään autovyöhykkeellä, jossa ei ole lähipalveluja? Paikallaan ikääntyminen vallitsevaa. Muuttavatko omakotitaloissa asuvat jatkossa enemmän keskustoihin? Riittävätkö keskustojen asunnot? Ovatko alakeskukset kuten Malmi tai Hervanta vaihtoehto ydinkeskustalle? 30

31 Kiitos! 31