Hallitus LAUSUNTO KERAVAN YLEISKAAVA LUONNOKSESTA 153/ /2015. Hallitus 82

Transkriptio

1 Hallitus LAUSUNTO KERAVAN YLEISKAAVA LUONNOKSESTA 153/ /2015 Hallitus 82 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen p , ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna p , liikennesuunnittelija Reetta Koskela p Keravan kaupunki on pyytänyt HSL:n lausuntoa Keravan uuden yleiskaavan luonnoksesta mennessä. Lausunnonantoon saatiin lisäaikaa 5.5 asti. Keravan yleiskaava kaavaluonnos sekä aineisto ovat nähtävillä Keravan kaupungin kotisivuilla osoitteessa ista-ja-nähtävillä. Tiivistelmä Kerava sijaitsee Helsingin seudulla keskeisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Maankäytön kehittäminen Keravalla joukkoliikenteen runkoverkkoon tukeutuen on kannatettavaa ja tukee seudun MAL -tavoitteiden toteutumista. Yleiskaavan tavoitteet tasapainoisesta, taloudellisesta ja ympäristöä säästävästä yhdyskuntarakenteesta sekä kävelyn ja pyöräilyn lisäämisestä ovat erittäin hyviä ja yhtenevät HLJ 2015 linjausten kanssa. HLJ suunnitelma ja liikennejärjestelmäpäätös hyväksyttiin HSL:n hallituksessa ja lähetettiin KUUMA-seudulle hyväksyttäväksi. Uusia asukkaita tulee kaavaehdotuksen mukaan etenkin Keravan keskustan tuntumaan sekä muualle raideliikenteen vaikutusalueen piiriin, mikä on erittäin hyvä asia. HSL haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota osaan pientaloalueiden ja työpaikka-alueiden sijoittamisesta. Uusien pientalovaltaisten alueiden kuten Kytömaan ja Kaskelan rakentaminen kauas asemista tarkoittaa sekä henkilöautoliikenteen lisääntymistä että joukkoliikenteen kustannusten kasvua. Ahjon alueen potentiaali tulisi HSL:n näkökulmasta hyödyntää huomattavasti tehokkaammin tiiviinä asuin- ja työpaikka-alueena. Lahdentien varren uudet työpaikka-alueet ovat etäällä asemista ja haasteelliset joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Lahden moottoritien ja Keravantien risteyksen tuntumaan suunniteltu kaupallisten palvelujen alue on erittäin huonojen joukkoliikenneyhteyksien varrella. Uusien alueiden katuverkon ja maankäytön tulee olla yhdessä sellainen kokonaisuus, että joukkoliikenteestä voidaan saada houkutteleva vaihtoehto myös niille, jotka eivät asu aseman läheisyydessä. Tähän

2 voidaan vaikuttaa etenkin katuverkolla, joka mahdollistaa nopeat ja suorat yhteydet kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. HLJ 2015 suunnitelman yhteydessä tehdyssä varikkoselvityksessä Kerava nähtiin keskeisenä alueena. Pääradan junavarikon sijainti Keravalla olisi sijoitukseltaan soveliain, ja varikon liikennöintikustannussäästöksi on arvioitu noin 1,3 1,4 miljoonaa euroa/vuosi siirtoajokustannusten vähennyttyä. Pisara-radan liikennöintiä koskevien tarkasteluiden yhteydessä on noussut korostuneesti esiin tarve toteuttaa uudet lähijunaliikenteen varikot sekä pääradan että rantaradan suunnilla. Keravan tuleekin varautua junavarikon rakentamiseen joko pääradan tai Kerava-Nikkilä-rataosuuden varteen 2020-luvun puolivälissä tai sen jälkeen. Varikkoselvityksen pohjalta esitetään myös, että Keravalta tulisi varata alue noin 20 linja-auton suuruiselle varikolle. Uuden varikon osalta on tärkeää tehdä toteutuspäätös. Keravan yleiskaavaluonnos 2035 Keravan yleiskaavassa 2035 on osoitettu asumisen alueet, keskusta-alueet, viheralueet, kaupan alueet, elinkeinojen ja palveluiden alueet. Lisäksi on osoitettu liikenneverkko, kiinteät muinaisjäännökset sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet. Yleiskaavassa osoitetaan uusia ja olennaisesti muuttuvia, pienin toimenpitein kehitettäviä ja nykyisellään säilyviä asumista ja työpaikkoja sisältäviä alueita. Yleiskaavassa on tutkittu mahdollisuuksia tiivistää Keravan kaupunkirakennetta sekä etsiä uusia alueita asumisen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Yleiskaavalla on pyritty vastaamaan sekä Keravan kaupunkistrategiassa 2020 esitettyihin että maakuntakaavan ja muiden suunnitelmien mukaisiin tavoitteisiin. Kaupungin strategian tavoitteita ovat hallittu väestönkasvu, monipuolisen asuntokannan mahdollistaminen, pyöräilyn ja jalankulun lisäämisen mahdollistaminen, kaavoitettavan maan ja viheralueiden riittävyys, tasapainoinen, taloudellinen ja ympäristöä säästävä yhdyskuntarakenne, työpaikkaomavaraisuuden nostaminen, kaupungin vetovoiman vahvistaminen sekä ympäristöhaittojen torjuminen. Yleiskaavalla on pyritty mahdollistamaan väestönkasvu ja uusien työpaikkojen syntyminen. Yleiskaavassa osoitetaan uusia ja olennaisesti muuttuvia, pienin toimenpitein kehitettäviä ja nykyisellään säilyviä asumista ja työpaikkoja sisältäviä alueita. Yleiskaava mahdollistaa 1,3 % vuotuisen väestönkasvun. Vuoden 2014 oletettuun tasoon nähden tämä tarkoittaa noin uutta asukasta vuonna Yleiskaavassa ei osoiteta yhdyskuntarakenteessa irrallisia uusia asuinalueita, vaan uudet ja kehitettävät asuinalueet ovat yhteydessä tai osana jo olevaa yhdyskuntarakennetta. Uusien asukkaiden sijoittuminen painottuu erityisesti keskustaan ja Ylikeravalle. Vankilan alueen toteutumisen ollessa epävarmaa, ei alueelle ole arvioitu mahdollisia asukasmääriä. Uusia ja kehitettäviä työpaikkoja sisältäviä alueita on osoitettu eri puolille Keravaa. Tällä on pyritty siihen, että monen tyyppisillä yrityksillä on mahdollisuus löytää toimipaikka Keravalta. Suuri osa uusista työpaikka- ja

3 teollisuusalueista on osoitettu Lahdentien varteen. Keskusta-alue on suunniteltu laajentumaan nykyisen keskusta-alueen välittömään läheisyyteen nykyisen keskustan pohjoispuolelle. Näin alueelle on mahdollista saada lisää palveluja ja työpaikkoja. Keskusta-alueelle on tarkoituksena sijoittaa myös asumista. Lahden moottoritien ja Keravantien risteyksen tuntumaan on suunniteltu kaupallisten palvelujen alueen sijoittamista. Alueelle olisi mahdollista sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueen laajuutta tarkennetaan keväällä 2015 laadittavan kaupallisten palveluiden alueen selvityksen perusteella. Samalla alueen katuyhteydet tullaan selvittämään. Yleiskaavan liikenneverkko perustuu v laadittuun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Henkilöliikenteen juna-asemia on kolme: Savio, Kerava ja Ahjo. Kaavakartalla esitettäviä uusia katuyhteyksiä ovat Keravalta Tuusulan puolelle Ristikytöön kulkevat yhteydet sekä Kytömaantien jatke. Terästietä esitetään käytettävän tulevaisuudessa vain joukkoliikenteelle. Mikäli Keravan nuorisovankilan alueella ei tulevaisuudessa enää ole vankilatoimintaa ja alue otetaan asumiskäyttöön, on alueelle tarpeen saada katuyhteys. Yleiskaava muuttaa Keravan maankäyttöä monilta osin, mutta Keravan ollessa jo lähtökohtaisesti tiiviisti rakennettu, jää uusien ja olennaisesti muuttuvien alueiden määrä suhteellisen vähäiseksi. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Kaavaehdotuksen tavoitteet ja Kerava osana seudullista suunnittelua Kerava sijaitsee Helsingin seudulla keskeisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Maankäytön kehittäminen Keravalla joukkoliikenteen runkoverkkoon tukeutuen on kannatettavaa ja tukee seudun MAL -tavoitteiden toteutumista. Yleiskaavan tavoitteet tasapainoisesta, taloudellisesta ja ympäristöä säästävästä yhdyskuntarakenteesta sekä kävelyn ja pyöräilyn lisäämisestä ovat erittäin hyviä ja yhtenevät HLJ 2015 linjausten kanssa. HLJ suunnitelma ja liikennejärjestelmäpäätös hyväksyttiin HSL:n hallituksessa ja lähetettiin KUUMA-seudulle hyväksyttäväksi. Lisätietoja HLJ 2015:sta: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun 14 kunnan käsittävän maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) on keskeisenä tavoitteena uuden maankäytön sijoittaminen ensi vaiheessa olemassa oleviin keskuksiin ja joukkoliikenteen palveluihin tukeutuen. Tavoitteena on myös parantaa joukkoliikenteen taloudellista tehokkuutta ja kilpailukykyä henkilöautoliikenteeseen nähden. Kaavaehdotuksen maankäyttö

4 HSL pitää hyvänä, että Keravan aseman ympäristöä, erittäin hyvän saavutettavuuden seutua, hyödynnetään kaavoituksessa alueita kehittämällä ja keskusta-aluetta laajentamalla. Keravan keskusta ja Kalevan alue tulevat mahdollistamaan myös tulevaisuudessa hyvin kestävien kulkutapojen käytön. Uusia asukkaita tulee kaavaehdotuksen mukaan etenkin Keravan keskustan tuntumaan sekä muualle raideliikenteen vaikutusalueen piiriin, mikä on erittäin hyvä asia. HSL haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota osaan pientaloalueiden ja työpaikka-alueiden sijoittamisesta. Uusien pientalovaltaisten alueiden rakentaminen kauas asemista tarkoittaa sekä henkilöautoliikenteen lisääntymistä että joukkoliikenteen kustannusten kasvua. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2035 mainitaan, että maankäytön kasvu Kytömaan ja Kaskelan alueilla sekä pitkällä aikavälillä kehittyvällä vankilan alueella on nykyistä tiivistä maankäyttöä hajauttavaa. Alueet sijoittuvat kävelyetäisyyden ulkopuolelle keskustasta ja asemista, ja asukkaiden liikkuminen tulee todennäköisesti tukeutumaan muuta Keravaa enemmän henkilöautoliikenteeseen. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2035 on esitetty, kuinka joukkoliikenteen palvelutaso tulee muuttumaan eri kaupunginosissa vuoteen 2035 mennessä. On hyvä, että joukkoliikenteen palvelutasoa halutaan nostaa, mutta HSL haluaa tuoda esiin, että vuotuiset joukkoliikenteen operointikustannukset ovat tuolloin HSL:n arvion mukaisesti noin 1,25 miljoonaa euroa nykyisiä vuosikustannuksia suuremmat. HSL pitää etenkin radan itäpuolen tulevan maankäytön painopisteitä kestävän liikkumisen kannalta ongelmallisina. Sorsakorven alue jää kaavaehdotuksessa nykyisen kaltaisesti irralleen muusta yhdyskuntarakenteesta, ja Ahjon aseman lähiympäristöön jää paljon peltoaluetta. Ahjon alueen potentiaali tulisi HSL:n näkökulmasta hyödyntää huomattavasti tehokkaammin tiiviinä asuin- ja työpaikka-alueena. Edellytyksiä ja kannattavuutta Kerava-Nikkilä- radan avaamiselle henkilöliikenteen käyttöön tutkitaan paraikaa HSL:n vetämässä selvityksessä, jonka toteuttamiseen myös Keravan kaupunki osallistuu. Ahjo sijaitsee alueella, joka tarjoaa hyvät edellytykset joukkoliikenteeseen tukeutuvaan autottomaan elämäntapaan riippumatta radan avaamisesta henkilöliikenteelle. Siten alueen tehokas kehittäminen on seudullisesta näkökulmasta perusteltua. Myös Lahdentien varren uudet työpaikka-alueet ovat haasteelliset joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Alueet ovat etäällä asemista eivätkä yksinään luo riittävästi kysyntää, jotta houkuttelevaa joukkoliikennettä voitaisiin järjestää kustannustehokkaasti. Kestävien kulkutapojen houkuttelevuuden ja joukkoliikenteen kustannustehokkuuden näkökulmasta olisi optimaalista, jos uudet työpaikka-alueet sijoittuisivat nykyrakenteen yhteyteen sekoittuen muuhun maankäyttöön, jotta asukkaat ja töihin kulkevat voisivat hyötyä samoista joukkoliikenneyhteyksistä ja bussit kuormittuisivat kustannustehokkaasti molempiin suuntiin. Lahden moottoritien ja Keravantien risteyksen tuntumaan suunniteltu kaupallisten palvelujen alue on erittäin huonojen joukkoliikenneyhteyksien varrella eikä yhteyksiin ole tulossa parannusta. Joukkoliikenneyhteyksien

5 puuttuminen vaikeuttaisi sekä asiakkaiden että alueen työntekijöiden liikkumista. Tästä syystä HSL ei pidä kaupallisten palvelujen aluetta sijainniltaan hyvänä. Sujuvan joukkoliikenteen mahdollistava katuverkko ja varikkotarve Sekä Kaskelassa että Yli-Keravalla uusien asuinalueiden sujuviin uusiin katuyhteyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Katuverkon ja maankäytön tulee olla yhdessä sellainen kokonaisuus, että joukkoliikenteestä voidaan saada houkutteleva vaihtoehto myös niille, jotka eivät asu aseman läheisyydessä. Tähän voidaan vaikuttaa etenkin katuverkolla, joka mahdollistaa nopeat ja suorat yhteydet kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. Sillä, että joukkoliikenne voidaan linjata asuinalueen läpi ja pysäkit ovat kaikille kävelymatkan etäisyydellä, on suuri vaikutus. Bussilinjojen pistoista, eli reittiin kuuluvista u-käännöksistä, tulee päästä eroon. Myös joukkoliikenteen etuuksilla voidaan nopeuttaa liikkumista. On hyvä, että kaavaehdotuksessa otetaan huomioon myös katuyhteystarpeet Keravan kaupungin rajojen ulkopuolelle. HSL huomauttaa, että esimerkiksi Kaskela Talma -välin katuyhteys tehostaisi alueiden joukkoliikenteen järjestämistä huomattavasti. Varikot ovat keskeinen osa ylikunnallista joukkoliikennejärjestelmää ja niitä tulee kehittää tarkoituksenmukaisissa sijainneissa sekä tehdä niille riittävät tilavaraukset. Keravan tulee huomioida juna- ja bussivarikkojen tarpeet kaavoituksessa, jotta joukkoliikennettä voidaan järjestää kustannustehokkaasti. Lisäksi siirtoajojen lyhentymisellä torjutaan liikenteen ympäristöhaittoja. HLJ 2015 suunnitelman yhteydessä tehdyssä varikkoselvityksessä selvitettiin Helsingin seudun tulevaisuuden varikkotarpeita, ja Kerava nähtiin siinä keskeisenä alueena. Pääradan junavarikon sijainti Keravalla olisi sijoitukseltaan soveliain, koska sieltä liikenteen aloitus ja lopetus on pitkien junaryhmien osalta taloudellisinta hoitaa. Yksistään Keravan varikon liikennöintikustannussäästöksi on arvioitu noin 1,3 1,4 miljoonaa euroa/vuosi siirtoajokustannusten vähennyttyä. Keravan junavarikon tarvetta, laajuutta ja paikkaa on tarkasteltava tarkemmin jatkosuunnittelussa. Siirtoajojen kannalta on luontevaa, että varikot ovat linjojen niissä päissä, joista liikenne alkaa ja päättyy. Myös Nikkilän junaliikenteen varikko voi sijaita Keravalla. Satelliittivarikon nähdään vähentävän siirtoajoja, tukevan junaliikenteen kilpailuttamista ja mahdollistavan lähijunaliikenteen lisääntymisen tulevaisuudessa. Pisara-radan liikennöintiä koskevien tarkasteluiden yhteydessä on noussut korostuneesti esiin tarve toteuttaa uudet lähijunaliikenteen varikot sekä pääradan että rantaradan suunnilla. Keravan tuleekin varautua junavarikon rakentamiseen joko pääradan tai Kerava-Nikkilä-rataosuuden varteen 2020-luvun puolivälissä tai sen jälkeen. Keravalla ei nykyisin ole linja-autovarikkoa, joten alueen liikenne hoidetaan pääosin Vantaan puolelta Tuupakan ja Hakunilan varikoilta. Varikkoselvityksen pohjalta esitetään, että Keravalta tulisi varata alue noin 20 linja-auton suuruiselle varikolle. Uuden varikon osalta on tärkeää tehdä toteutuspäätös.

6 Keravan alueella liikennöitävän bussiliikenteen liikennöintikustannuksista voitaisiin säästää noin euroa vuositasolla, jos Keravalla sijaitsisi varikko ja siirtoajot tämän myötä lyhentyisivät. Liityntäpysäköinti ja pyöräilyverkko HSL haluaa olla mukana suunnittelussa ratkaisemassa tarkempia joukkoliikenne- ja liityntäpysäköintiratkaisuja. HSL:n liityntäpysäköintistrategiassa (2012) Kerava on tunnistettu seudullisesti merkittäväksi ja Savio paikallisesti merkittäväksi liityntäpysäköintialueeksi. Autojen liityntäpysäköinnin kehittämisen painopiste Helsingin seudulla on siirtymässä Kehä III:n ulkopuolelle ja tavoitteena on, että liityntäpysäköintimahdollisuuksia olisi mahdollisimman lähellä matkan alkupistettä. Kaavaratkaisuissa on huolehdittava riittävistä tilavarauksista polkupyörien ja henkilöautojen liityntäpysäköintiä varten. Tiivistyvällä asemanseudulla polkupyöräliitynnällä on suuri potentiaali, ja onkin erinomaista, että polkupyörien liityntäpysäköinnin edistäminen asemilla ja tärkeimmillä bussipysäkeillä on nostettu Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2035 selvästi esiin. Pyörien liityntäyhteyksiin Ahjon alueelta Keravan asemalle tulee kiinnittää erityistä huomiota jatkosuunnittelussa. Helsingin seudun pääpyöräilyverkon määrittelyssä (PÄÄVE) Kerava toimii pyöräilyverkon solmukohtana ja muodostaa yhdessä Järvenpään ja Tuusulan kanssa seudullisen pääpyöräilyverkon tihentymän. Pääpyöräilyverkon suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee tehdä seudullista yhteistyötä laadukkaan ja yhtenäisen seudullisen verkon kehittämiseksi. Pyöräilyn laatureitti Keravalta etelään on tunnistettu HLJ 2015 työn yhteydessä pyöräilyn kilpailukyvyn kannalta keskeiseksi kehitettäväksi yhteydeksi seudulla. Asemanseutujen tehokkuuteen, liityntäyhteyksien toimivuuteen ja kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyyn tulee tarkemmassa suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. Päätös Täytäntöönpano Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Lausunto lähetetään Keravan kaupungin osoitteeseen: