Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Transkriptio

1 Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? LIVE-tilaisuus Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

2 Henkilöliikenteen toimintaympäristön tärkeimpiä muutostekijöitä Sisäkehä: Osatekijän merkitys kasvava Ulkokehä: Muutostekijän vaikutus osatekijään parantava supistuva heikentävä ALLI-kartasto

3 Liikkumistarve yksilön näkökulmasta työpaikka koti vapaa-ajan aktiviteetit ystävien ja sukulaisten luona käynti pankit ja virastot rautatieasema tavaratalo tai ostoskeskus perheenjäsenen työpaikka kirjasto lääkärin vastaanotto työasiointikohteet päivittäistavarakauppa erikoiskauppa kampaaja tai parturi autokorjaamo tai varaosaliike lentokenttä päivittäin tai lähes päivittäin muutamia kertoja viikossa viikoittain useita kertoja kuukaudessa kuukausittain useita kertoja vuodessa vuosittain muutaman vuoden välein käyntiuseus Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen vaikuttaa olennaisesti liikkumistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Muita tärkeitä tekijöitä ovat yksilölliset ajankäyttötottumukset ja elämäntavat. 0 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % lähikauppa super- tai hypermarket kauppakeskus tai tavaratalo erikoisliike ulkoilupaikka liikuntapaikka Yhdyskuntarakenteella ja oman asuinseudun liikennejärjestelmän suunnittelulla voidaan vaikuttaa eniten omassa elinpiirissä tehtäviin matkoihin, joiden osuus matkoista on yli 90 % ja kilometreistä noin 55 %. leikkipuisto vierailupaikka ravintola, kahvila kirjasto kirkko työväenopisto jne. päivittäin tai lähes päivittäin useita kertoja viikossa useita kertoja kuussa kerran kuussa harvemmin kuin kerran kuussa 3

4 4 Keskimääräinen liikkumisen jalanjälki Keskivertosuomalaisen liikkumisen jalanjälki harrastusmatkat 1 muut vapaaajan matkat 9 työperäiset matkat 7 vierailumatka 7 ostos- tai asiointi - 1 opiskelutai koulumatkat 0, matkaa pitkät matkat kilometriä harrastusmatkat 127 vierailumatkat 112 opiskelu- - tai koulumatkat 69 muut vapaaajan matkat 147 matkat omassa elinpiirissä työperäiset matkat 205 ostos tai asiointi 369 muut vapaaajan matkat harrastusmatkat 300 pitkät matkat työperäiset matkat vierailumatkat matkat omassa elinpiirissä ostos tai asiointi370 opiskelu tai koulumatka 75 muut vapaaajan matkat harrastusmatkat vierailumatkat opiskelutai koulumatka 400 lähtötiedot: Liikennevirasto, Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus työperäiset matkat ostos tai asiointi ALLI-kartasto 2013 HLT

5 Matkustustottumusten muutokset Suomessa 0 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % 5 % 27 % 44 % Osuus matkoista matkaluku % 4 % 27 % 42 % % 7 % 4 % 35 % 3 henkilökilometrit Osuus kilometreistä % % 4 % 3 % 9 % 11 % 13 % 1 55 % 55 % 50 % työ koulu, opiskelu työasia ostos, asiointi vapaa-aika Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus , ja (HLT), Liikennevirasto

6 Liikkuminen on tyypillisesti rutiininomaista - keskimäärin neljä määränpäätä selittää yli 80 % kuuden viikon matkoista Schlich & Axhausen

7 Vapaa-ajan matkat ovat luonteeltaan spontaanimpia kuin muut matkat vapaa-ajan käytön on havaittu olevan melko spontaania ja suunnittelematonta, vaikkakin samat määränpäät toistuvat useimmiten myös vapaa-ajan matkoilla vapaa-ajan matkoista noin 60 % on luonteeltaan melko spontaaneja, joissa matkan kohdetta, matka-ajankohtaa, kulkutapaa ja ajoreittiä ei ole kokonaan suunniteltu ennen matkan toteuttamista ennakolta eniten suunniteltuja matkoja ovat matkat urheilu- ja liikuntapaikoille ja kulttuurikohteisiin (erityisharrastekohteisiin) eniten spontaaneja suunnittelemattomia matkoja tehdään vierailukohteisiin ystävien ja sukulaisten luokse sekä ulkoilulenkille 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % uimaretki vierailu ystävien ja tuttavien luo ulkoilulenkki pyöräretki Arkimatkat ovat rutiininomaisia - keskimäärin 4 määränpäätä kattaa noin 80 % kaikista määränpäistä. Vapaa-ajan matkoilla ja ostosmatkoilla on vähiten rutiininomaisuutta. huvipuisto huviajelu kutsut, illanvietto kulttuurikohde liikunnan harrastaminen osallistuminen urheilutapahtumaan keskimäärin ALERT 2003 spontaani suunniteltu 7

8 Viimeaikaisia henkilöliikennetutkimuksia Suomessa -Turun seutu /1997 -Otos Tampereen seutu -11/1995, 8/1996 -Otos KEHYLI -8-11/1998 -Otos HLT Pääkaupunkiseutu -9-10/2000 -Otos HLT Helsingin seudun laaja liikennetutkimus -9-10/ Otos HLT HSL (14 kuntaa) -9-12/2012 -Otos Tampereen seutu -9-12/2012 -Otos Pääkaupunkiseutu -9-10/1995 -Otos Hämeenlinnan seutu -3-4/1995 -Otos Vaasan seutu -3/1997 -Otos Forssan seutu -3/1998 -Otos Tampereen seutu -10/2004-2/2005 -Otos Jyväskylän seutu -9-11/2009 -Otos Turun seutu /2008 -Otos Oulun seutu /2009 -Otos Lahden seutu -4-5/2010 -Otos Rovaniemi / Otos Puhelinhaastattelu ja postikysely Puhelinhaastattelu Postikysely Puhelinhaastattelu, postikysely ja internet-kysely Vuosi

9 Matkatuotokset eri ikäryhmissä 4,5 matkaa/asukas, arkivrk 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,12 0,22 0,22 0,21 0,12 0,27 0,17 0,07 0,06 0,09 0,09 0,18 0,16 0,20 0, ,25 0,26 0,21 0,12 0,10 0,13 0,23 0,19 0,15 0,12 0,16 0,15 0,13 0,17 0,10 0, ,44 0,19 0,21 0,25 0,17 0,25 0,43 0,47 8 0, ,17 0,19 0,28 0,76 0,26 1,55 1,60 1,62 1,49 0,23 0 1,37 0, ,22 1,54 4 0,48 1,15 0,85 0,89 0,29 1,20 0,40 0,18 1,15 1,16 0,66 0,72 0,42 0,24 0,09 1 0,43 0,21 0,55 0,63 0,65 0,74 0,63 0,71 0,52 0,96 0,65 0,79 0,78 0,92 0,46 0,20 0,23 0,13 0,22 0 0,45 0,53 0,62 0,73 0,76 0,76 0,81 0,75 0,14 mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen yli 74 ostosmatkoja työmatkoja huvi- ja harrastusmatkoja koulu- ja opiskelumatkoja kyyditsemismatkoja vierailumatkoja asiointimatkoja ulkoilumatkoja työasiointimatkoja päivähoitomatkoja muita matkoja Tampereen seudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2010

10 Eri kulkutapojen suosio vaihtelee ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 13 % 17 % 30 % 32 % 24 % 1 13 % 13 % 16 % 30 % 1 49 % 40 % 34 % 3 2 % 4 % 15 % 6 % 7 % 6 % 12 % 9 % 7 % 1 % 13 % 1 2 % 20 % 4 % 21 % 4 % 27 % 21 % 12 % 33 % 9 % 4 % 11 % 27 % 7 % 11 % 4 % 46 % 50 % 20 % 57 % 2 39 % 37 % 6 44 % 69 % 62 % 32 % 21 % 52 % 5 % 17 % 2 % 5 % 1 12 % 6 % 15 % 4 % 2 % 46 % 9 % 37 % 9 % 4 % 36 % 25 % 27 % 27 % 30 % 25 % 16 % 21 % 24 % 25 % 19 % 1 0 % mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen yli 74 kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne mopo, mopoauto muu kulkutapa Tampereen seudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus

11 ... ja matkaryhmittäin 0 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ostosmatka 35 % 34 % 11 % 12 % työmatka 13 % 13 % 50 % 3 % 21 % huvi- tai harrastusmatka 29 % 12 % 29 % 2 % koulu- tai opiskelumatka 35 % 1 6 % 6 % 33 % 2 % kyyditsemismatka 11 % 4 % 63 % 1 3 % vierailumatka 19 % 42 % 13 % 17 % asiointimatka 24 % 5 % 3 21 % 3 % ulkoilumatka 8 4 % 4 % työasiointimatka 21 % 6 % 34 % 13 % 22 % 4 % muu matka 9 % 6 % 63 % 7 % 13 % 3 % päivähoitomatka 47 % 12 % 22 % 2 % kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa Tampereen seudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus

12 Kulkutavan valinta Tampereen seudun liikennemallissa eri kulkutapojen hyötyfunktioihin on kuvattu kulkutavan valintaan vaikuttavia tekijöitä esimerkkejä muuttujista joukkoliikenteen kävelyaika, odotusaika, ajoaika ja vaihtoaika henkilöauton matka-aika pyörän matka-aika jalankulkuetäisyys yhdyskuntarakenteen vyöhyke ostosmatkan kohteen tyyppi (keskustan kohde, hypermarket) joukkoliikenteen taksa pysäköinnin hinta työpaikan toimiala

13 Matkan pituus leikkaa jalankulun ja pyöräilyn osuutta eniten ostosmatkoilla 13

14 Jalankulun ja pyöräilyn valintaan vaikuttavat eniten matkan pituus ja jalankulkuympäristön ominaisuudet Kaupunkiympäristön korkea laatu lisää hyväksyttävän kävelymatkan pituuden lähes kaksinkertaiseksi Lähde:Knoflacher

15 Polkupyörä kulkutapana Miksi pyöräily valitaan kulkutavaksi? nopeus (25-30 %) liikunta (20-30 %) mukavuus () edullisuus () aikatauluista riippumattomuus (n. ) ulkoilu ja luonnosta nauttiminen (n. ) Miksi pyöräilyä ei valita kulkutavaksi? matkan pituus yhteyden huonous turvattomuus /hlö/vrk 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu jalankulku polkupyörä muu kevytliikenne Lähde:Tielaitos, Kevyen liikenteen suunnitteluohje 1998

16 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 1. Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 :n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 :n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 :n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat 1. joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana 2. kävelyetäisyyteen pysäkille Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on autovyöhykettä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2013

17 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2013

18 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2013

19 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 keskustan jalankulkuvyöhyke 1,6 0,2 0,6 0,4 Eri vyöhykkeillä asuvan väestön matkaluvut kulkutavoittain - pääkaupunkiseutu ja sen kehysalue Sisempi ydinalue Ulompi ydinalue Raideliikenteen kehysalue sisempi ydinalue ulompi ydinalue raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue Sisempi kehysalue keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke 1,1 0,2 1,0 0,2 0,8 0,2 0,9 0,2 0,8 1,0 0,2 0,8 0,2 0,7 0,6 1,0 0,4 0,7 0,5 0,8 0,4 0,8 0,4 0,5 0,8 0,7 0,9 0,1 0,5 0,2 0,6 0,4 0,7 1,0 0,9 1,2 1,5 0,9 1,2 1,5 1,7 1,2 1,8 1,2 1,6 1,9 1,7 2,0 1,9 2,0 2,0 2,0 0,5 0,5 0,7 0,5 0,1 0,5 0,4 0,2 0,5 0,1 0,4 0,2 0,2 0,1 0,4 0,1 0,4 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 0,20,0 0,1 0,1 taajaman ulkopuolinen alue 0,1 1,8 0,2 keskustan jalankulkuvyöhyke 1,0 1,6 0,2 ulompi kehysalue Ulompi kehysalue keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke 0,6 0,4 0,8 0,7 0,4 0,1 0,5 2,2 2,1 2,3 2,0 2,0 0,1 0,2 0,0 0,1 taajaman ulkopuolinen alue 0,4 0,1 2,0 kävely polkupyörä henkilöauto linja-auto juna raitiovaunu metro Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2013

20 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 keskustan jalankulkuvyöhyke 1,8 0,2 0,2 1,0 Eri vyöhykkeillä asuvan väestön matkaluvut kulkutavoittain - suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut suuret kaupunkiseudut sisempi ydinalue ulompi ydinalue kehys-alue keskustan reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama 1,0 0,2 0,6 0,6 0,6 0,4 0,10,0 0,2 0,6 0,2 0,8 0,2 0,4 0,5 0,4 0,2 0,20,1 0,6 0,5 0,2 0,2 0,2 0,1 0,0 0,1 0,6 0,4 0,0 0,4 2,1 1,4 1,5 2,1 2,4 1,5 1,5 2,0 2,2 1,9 2,1 1,7 maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue 0,20,1 2,1 keskustan jalankulkuvyöhyke 1,3 0,4 0,1 1,5 Keskisuurilla kaupunkiseuduilla jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeet erottuvat pyöräilyn kannalta edullisina alueina. Joukkoliikenteen osuus matkoista on pieni. Jalankulun osuus on suuria kaupunkiseutuja pienempi. keskisuuret kaupunkiseudut, isommat sisempi ydinalue ulompi ydinalue kehysalue keskustan reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke joukkoliikennevyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke autovyöhyke luokittelematon taajama taajaman ulkopuolinen alue maaseutumainen reuna-alue, luokittelematon taajama maaseutumainen reuna-alue, taajaman ulkopuolinen alue 0,8 0,4 0,1 1,8 0,6 0,4 0,1 0,1 2,1 2,5 0,7 0,5 0,1 1,9 1,1 0,2 1,5 0,5 0,4 0,1 1,7 0,4 0,1 2,5 0,5 0,4 0,1 2,4 0,4 0,20,1 0,1 0,1 2,1 2,3 0,6 0,0 1,9 0,0 0,1 1,8 jalan pyörällä joukkoliikenteellä autolla

21 Kulkutapajakauma eripituisilla matkoilla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 0 % 3 % 6 % 12 % 21 % 13 % 75 % 5 3 % 9 % 31 % % 9 % 12 % 35 % 43 % 4 21 % 1 15 % 24 % 15 % 17 % 19 % 17 % 26 % 29 % 27 % 16 % 16 % 9 % 11 % 15 % 52 % 53 % 5 54 % 54 % 51 % 55 % 11 % 4 % 6 % 5 % 4 % 4 % 3 % 3 % 2 % 13 % 12 % 11 % 12 % 65 % 70 % 69 % kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa Matkojen pituusjakauma (osuus kaikista matkoista) 12 % 6 % 4 % 7 % 6 % 4 % 7 % 5 % 4 % 4 % 4 % 4 % 3 % 5 % 12 % 2 % 0 % Tampereen seudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus

22 Asuinvyöhykkeenä jalankulkuvyöhykkeet Asuinvyöhykkeenä joukkoliikennevyöhykkeet Asuinvyöhykkeenä autovyöhykkeet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 0 % 2 % 3 % 3 % 4 11 % 5 % 12 % 17 % 20 % 16 % 27 % 83 % 72 % 54 % 35 % 1 16 % 16 % 11 % 11 % 25 % 32 % 45 % 21 % 21 % 17 % 24 % 15 % 20 % 27 % 22 % 23 % 17 % 19 % 37 % 7 % 44 % 45 % 16 % 11 % 9 % 11 % 7 % 43 % 56 % 47 % 56 % 59 % 62 % 37 % 43 % 42 % 16 % 9 % 4 % 5 % 5 % 4 % 3 % 4 % 3 % 7 % 7 % 9 % 9 % 15 % 12 % 21 % 24 % 13 % 26 % 22 % 16 % 17 % 12 % 6 % 22 % 15 % 32 % 35 % kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana 15 % 35 % henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne 13 muu % kulkutapa 9 % 17 % 31 % 13 % 13 % 16 % 7 % 12 % 39 % 9 % 47 % 19 % 50 % 76 % 49 % 52 % 54 % 64 % 69 % 61 % 16 % 50 % 50 % 44 % 56 % 53 % 15 % 37 % 12 % 23 % 12 % 13 % 3 % 7 % 5 % 5 % 3 % 2 % 2 % 3 % 1 % 1 % 4 % 4 % 9 % 9 % 11 % 15 % 1 15 % % 12 % 12 % 17 % 6 % kävely 27 % polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, 21 % 17 % 20 % matkustajana 1 11 % joukkoliikenne 16 muu % 12 % kulkutapa 16 % 37 % 43 % 15 % 52 % 5 59 % 75 % 22 % 57 % 63 % 73 % 59 % 6 57 % 64 % 66 % 70 % 25 % 49 % % 19 % 7 % 6 % 7 % 6 % 6 % 5 % 6 % 6 % 2 % 1 2 % kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa Tampereen seudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2010

23 Matkojen pituusjakauma eri asuinvyöhykkeillä 20% 18% 18% 16% 14% 14% 12% 11% 11% 11% 10% 8% 6% 4% 2% 10% 8% 9% 7% 8% 7% 9% 8% 7% 6% 6% 6% 5% 5% 4% 6% 8% 8% 4% 7% 6% 2% 5% 4% 5% 5% 5% 5% 4% 4% 3% 3% 2% 2% 4% 3% 3% 9% 2% 4% 7% 8% 7% 0% alle 0,5 0,5-1,0 1,0-1,5 1,5-2,0 2,0-2,5 2,5-3,0 3,0-4,0 4,0-5,0 5,0-6,0 6,0-7,0 7,0-8,0 8,0-9,0 9,0-10,0 10,0-15,0 15,0-20,0 yli 20 jalankulkuvyöhykkeet joukkoliikennevyöhykkeet autovyöhykkeet Tampereen seudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus

24 Muut vapaa-ajan matkat elinympäristön laadun näkökulmasta vierailupaikat noin 30 % tämän matkaryhmän matkoista kohteena niin lähiympäristön alueet kuin kauempana olevat alueet ei vahvaa yhteyttä elinympäristön koettuun laatuun kahvilat ja ravintolat noin 20 % tämän matkaryhmän matkoista elinympäristön laadulla oli selvä vaikutus kohteen valintaan määränpäät painottuvat keskustaan ja alakeskuksiin kirjastot noin 20 % tämän matkaryhmän matkoista ei selvää yhteyttä elinympäristön laatuun vain vähän määränpäävaihtoehtoja

25 Ostosmatkat elinympäristön laadun näkökulmasta ostosmatkakohteet keskittyvät keskustaan kaupan keskittymiin ja alakeskuksiin kaupan keskittymiin ja alakeskusten kauppojen ympäristöön on merkitty pääosin kielteisiä paikannuksia päivittäistavaraostosmatkat ovat lyhyitä verrattuna työmatkoihin ja vierailumatkoihin kaupan kohteissa määränpään valintaa ohjaa ensisijaisesti toiminnallisuus (lyhyt etäisyys, hyvä valikoima, saavutettavuus autolla ja joukkoliikenteellä jne.) elinympäristön koetulla laadulla ei ole juurikaan vaikutusta ostosmatkan määränpään valintaan päivittäistavaraostoksilla kuntarajapohjainen paikallisuskollisuus vaikuttaa selvästi määräpaikan valintaan keskustassa muiden ostospaikkojen kohteen valinnassa elinympäristön laadulla melko suuri merkitys määränpään valinnassa - muualla vaikutus vähäinen

26 Matkustustottumukset ja elinympäristön laatu lähiliikkumisen kannalta elinympäristön laatu on olennaisen tärkeä tekijä lähiympäristön vapaa-ajan matkat vapausasteet määränpään valinnassa suurimmat varsinkin lyhyillä liikunta- ja ulkoilumatkoilla suositaan ympäristöä, jonka elinympäristön laatu oli arvioitu hyväksi arkiliikkumisen kannalta tärkeä elementti monilla vapaa-ajan matkoilla elinympäristön laadun merkitys on tärkeä esimerkiksi kahvilat, ravintolat ja muut kohteet, joissa määräpaikan valinnassa on paljon vapausasteita ostosmatkojen kannalta elinympäristön laadun merkitys pieni kohteen valinnassa määräävänä tekijänä matka-aika ja kaupan ominaisuudet - elinympäristön laadulla vain vähän merkitystä kohteen valinnassa yhteys kaupan keskittymiseen ja rakenteeseen