Jalankulkuvyöhyke. Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. Urban Zone (UZ)

Transkriptio

1 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset oukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet Urban Zone () Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä Oulun Road Show , Oulu. Luonnosvaiheen tuloksia! Erikoistutkija Mika Ristimäki SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö Tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja TTY / Verne liikenteen tutkimuskeskus

2 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, kriteerit Jalankulkuvyöhykkeet Joukkoliikennevyöhykkeet Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat a) joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana b) kävelyetäisyyteen pysäkille Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on ttä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä. Alkuperäinen kuvalähde Leo Kosonen, Kuopion kaupunki

3 3

4 Applications City of Oulu 2010 Oulu source: City of Oulu UF Leo Kosonen

5 UF Project UF Leo Kosonen

6 UF project Four Cities 1960 Walking Cities Walking City Walking City Walking- and Transit City Walking and Transit City UF Leo Kosonen

7 Jalankulkuvyöhykkeet A. Keskustan jalankulkuvyöhyke 1-2 kilometrin laajuinen ns. keskustavyöhyke B. Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke asukas- ja työpaikkatiheydeltään suuri palvelukeskittymä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä C. Keskustan reunavyöhyke keskustan jalankulkuvyöhykettä reunustava vyöhyke, jossa liikkumismahdollisuudet ovat monipuoliset Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys erittäin hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset suuri jalankulun osuus alakeskuksissa ja pienissä kaupungeissa pyöräilyn suuri osuus paljon joukkoliikennematkoja maltillinen autollisuus pieni henkilöautosuorite

8 Joukkoliikennevyöhykkeet A. Intensiivinen tarjonnaltaan paras vuorotiheys max min, etäisyys pysäkille max m B. Joukkoliikennevyöhyke vyöhyke, jolla on hyvä palvelutaso vuorotiheys max min, etäisyys pysäkille max m C. Seudullinen vain pääkaupunkiseudun sisemmällä ja ulommalla kehysalueella joukkoliikenne ei palvele ensisijaisesti paikallisyhteyksillä kunnan sisällä vaan pääosin pidempimatkaista ylikunnallista yhteystarvetta vuoroja vähintään kerran tunnissa, etäisyys pysäkille vähintään m Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet Suuri tai kohtalainen aluetehokkuus melko suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset joukkoliikenteen osuus suurempi kuin autovyöhykkeillä jalankulkua ja pyöräilyä enemmän kuin autovyöhykkeillä vain vähän kahden auton talouksia

9 Autovyöhykkeet A. Taajaman taajamassa etäällä jalankulkuvyöhykkeistä sijaitsevat alueet, joissa ei ole joukkoliikennevyöhykkeen edellyttämiä joukkoliikennepalveluja B. Taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen hajaasutusalue Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet pieni aluetehokkuus pieni asukas- ja asuntokuntatiheys huono palvelutarjonta suuri asuntokuntakoko suuri lapsiperheiden osuus Liikkumistottumukset korkea autollisuus paljon kahden auton talouksia autolla liikuttujen kilometrien määrä on suurempi kuin muilla vyöhykkeillä

10 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi tavoitteena on laatia vyöhykeanalyysistä maankäytön ja liikenteen suunnitteluun soveltuva suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista hyödyntää nykytilanteen analysoinnin ja tapahtuneen kehityksen analysoinnin lisäksi tulevaisuuden kehityksen ennakoinnissa laadittavan suunnittelumenetelmän avulla voidaan ennakoida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksia erilaisilla suunnittelualueilla ja erilaisissa suunnittelukohteissa tavoitteena on laatia suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista soveltaa melko pienellä työllä esimerkiksi kunnissa, maakuntien liitoissa, ELY-keskuksissa, Liikennevirastossa sekä muissa suunnittelu- ja asiantuntijaorganisaatioissa liikenteen ja maankäytön suunnitteluun liittyvässä vaikutusten arvioinnissa Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

11 Urban Zone kehitystyön päätulokset Vyöhykemenetelmä laajennetaan valtakunnalliseksi ( 34 ks + muu Suomi) 2012: 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa raportti ( ) 2012: Tutkimusraportti, 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys Yhdyskuntarakenne Suomessa 2030 ( 34 ks + muu Suomi) 2013: Tutkimusraportti, 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys : 15 kaupunkiseudun tulevaisuusinventointi osana hankeen kaupunkiseuturaportteja Suunnitteluvälineen toteutus Yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää koskevien mitoitusarvojen määrittäminen, kynnysarvoja suunnitteluun. 2013: suunnittelumenetelmän kokoaminen opasmuotoon Case-kohteet ja niiden raportointi 2012, 2013:Vyöhykesuunnittelun case-kohdetutkimuksia mm. Helsingin seudun erillistarkastelut, monikeskuksisuus ja poikittaisliikenne, Uudenmaan maakuntakaavaluonnos Vyöhykkeiden visualisointi ja rakennetun ympäristön analyysi 2012, 2013: suunnitteluvälineen tueksi case kohteista laatuanalyysi ja visualisointi. Esitutkimus Vyöhykekaupungin laatukriteerit 2011, 2013 raportti Vyöhykekaupungin laatuanalyysi Kytkeytyminen eri suunnittelukohteisiin : tulokset osana rakennemalleja, liikennejärjestelmäsuunnitelmia, ja kaavoituskohteita. Liittäminen osaksi YKR-järjestelmää, avoimeen käyttöön (2013)

12 Yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkastelun kehitystyö Kuopion malli, 1 metopolialueen kehitys, AC - kahdeksan kaupunkiseutua, Urban Zone UF, Urban Fabrics ( TEKES, kunnat, yrityksiä, SYKE) YRAVA ( Yhdyskuntarakenteen vaikutusten arviointiopas, YM:lle, SYKE-Airix, TTY) Katumetro I ja II ( Hki-Lahti käytävä, PKS Tukholma Suurkaupunkivertailu YKR vyöhykkeillä, HY-SYKE) Lahden YK vaikutusten arviointi Kotka-Haminan kehityskuvan vaikutusten arviointi MAL-verkko ( -Roadshow) -näyttely Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

13 Raportointisuunnitelma 2011: "Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot" ( YTK- SYKE 2011, YTK julk. B101) 8-9 kaupunkiseutua + 1 kirkonkylä 2011: -1 raportti: "Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet- vyöhykkeiden kriteerit, alueprofiilit ja liikkumistottumukset" ( LVM 15/2011) Uusimaa ja Riihimäen seutukunta 2012, 2013: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyys Suomessa Koko Suomi yhdyskuntarakenteen toiminnallisella alueluokituksella, pääpaino kaupunkiseuduilla, mutta myös pienet kaupungit mukana Teemaraportti yhdyskuntarakenteen kehityksestä 2013: Yhdyskuntarakenne Suomessa : Case-tutkimusraportit, kuten Hgin kaupunkiseudun ja metropolialueen monikeskuksisuus (UL, HSL, HSY, KSV, TASKE ) : Kaupunkiseutukohtaiset yhdyskuntarakenneraportit (kehitys ja tulevaisuus 2030) 2013: Opas yhdyskuntarakenteen vyöhykemenetelmän soveltamisesta suunnittelussa Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

14 Urban Zone aluejaot Kaupunkiseutujen vaikutusalueiden ryhmät Kaupunkiseutujen vaikutusalueet Etäisyysperusteiset alueet Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

15 Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki YKR-keskustaajaman väestö 2010 YKR-keskustaajaman työpaikat 2007 Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori asukasta Kuopio työpaikkaa Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Kotka-Hamina Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna asukasta Seinäjoki työpaikkaa Kemi-Tornio Porvoo Mikkeli Kokkola Lohja Rauma Kajaani Salo asukasta Imatra työpaikkaa Savonlinna Forssa Pietarsaari Varkaus Raahe Heinola Valkeakoski Iisalmi

16 Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa Väliraportti ladattavissa Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

17 YKR-kaupunkiseutujen vaikutusalueet sekä niiden ryhmittely Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

18 Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki Vyöhykekriteerit metropolialueen ulkopuolella Vyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Kriteeri ruudut, jotka ovat enintään noin 1 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta joukkoliikenteen ja kaupan palvelutasoon sekä asukas- ja työpaikkamääriin perustuvassa paikkatietoanalyysissä esiin nousevat toimintojen keskittymät keskustan reunavyöhyke ruudut, jotka ovat 1 2,5 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta intensiivinen ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 15 min (Turku ja Tampere 10 min), kävelyetäisyys enintään 250 m muut taajamat ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 30 min, kävelyetäisyys enintään 250 m bussipysäkille taajama-alueet, jotka eivät täytä muiden vyöhykkeiden kriteerejä kaupunkiseudun vaikutusalueen muut taajamat, joille ei ole määritelty vyöhykeluokkaa YKR-taajaman ulkopuoliset ruudut

19 Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

24 Väestömäärä alle 0,02 aluetehokkuuden taajamissa sekä 500 metrin lievevyöhykkeellä vuoden 2010 kaupunkiseututaajamista Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

26 asukasta Sisempi ydinalue % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Sisempi ydinalue jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen asukasta Ulompi ydinalue % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ulompi ydinalue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen

27 asukasta Kehysalue % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kehysalue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen muu taajama muu taajama Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

28 asukasta/ha työpaikkaa/ha Asukastiheys Työpaikkatiheys 60,0 60,00 55,0 55,00 50,0 50,00 45,0 45,00 40,0 40,00 35,0 35,00 30,0 30,00 25,0 25,00 20,0 20,00 15,0 15,00 10,0 10,00 5,0 5,00 0, , keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen intensiivinen muu taajama muu taajama koko alue koko alue Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

29 Aluetehokkuus Yli-75-vuotiaiden osuus 0,60 20% 0,55 0,50 0,45 0,40 18% 16% 14% 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 12% 10% 8% 6% 0,10 0,05 0, keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen 4% 2% 0% Oulu Kempele Haukipudas Oulunsalo Kiiminki Rajakyla Kaakkuri Toppila Linnanmaa Kaikki yhteensä koko alue Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

30 Alustavia tuloksia Oulun seudulta, pohdintaa ryhmätöihin Alueprofiilien ja liikkumiskäyttäytymistietojen mukaan: Monikeskuksisuus vähäistä kaupunkiseudulla Autovyöhykkeen kehitys poikkeuksellisen voimakasta Joukkoliikennevyöhykkeen alhainen tehokkuus, heikot nauharakenteet alakeskuksiin Kaupan suuryksiköt Lapsiperheiden suuri osuus selittää osan tuloksista Maapolitiikka ydinalueella vs. kehysalueilla Voimakasta autokaupunkikehitystä erityisesti kehysalueella Oulun kaupunkiseudun voimakas kasvu viimeisen 20 v. aikana on johtanut voimakkaaseen autokaupungistumiseen 2030?: monipuoliseen yhdyskuntarakenteeseen perustuvan Oulun ydinalueen laajentuminen? Riittääkö elinvoimaa alakeskusten ja joukkoliikennevyöhykkeiden täydennysrakentamiseen samaan aikaan? Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

31 Analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi Suunnittelukäyttöön soveltuvia mitoitusarvoja Asuminen ja työpaikat - asukastiheys - asuntokunnan keskikoko - asumisväljyys - yli 75-vuotiaiden osuus - työpaikkatiheys Liikkumistottumukset - autonomistus - kulkutapajakauma - henkilöautosuorite Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

32 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta työpaikka koti päivittäistavarakauppa vapaa-ajan aktiviteetit ystävien ja sukulaisten luona käynti pankit ja virastot tavaratalo tai ostoskeskus erikoiskauppa rautatieasema perheenjäsenen työpaikka kirjasto lääkärin vastaanotto työasiointikohteet kampaaja tai parturi autokorjaamo tai varaosaliike lentokenttä päivittäin tai lähes päivittäin muutamia kertoja viikossa viikoittain useita kertoja kuukaudessa kuukausittain useita kertoja vuodessa vuosittain muutaman vuoden välein käyntiuseus Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen vaikuttaa olennaisesti liikkumistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Muita tärkeitä tekijöitä ovat yksilölliset ajankäyttötottumukset ja elämäntavat. Yhdyskuntarakenteella ja oman asuinseudun liikennejärjestelmän suunnittelulla voidaan vaikuttaa eniten omassa elinpiirissä tehtäviin matkoihin, joiden osuus matkoista on yli 90 % ja kilometreistä noin 55 %. Lähde: Urban Zone, TTY Hanna Kalenoja, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

33 alueelliset aineistot HLT Liikkumista koskevat tunnusluvut - perusaineistojen havaintomäärät (vastaajien määrä) metropolialue 3314 suuret kaupunkiseudut 1837 keskisuuret kaupunkiseudut 1 keskisuuret kaupunkiseudut 2 pienet kaupunkiseudut 1 pienet kaupunkiseudut 2 muut Oulun HLT Jyväskylän HLT 2009 Lahden HLT HSL Turun HLT 2008 Tampereen HLT Lähde: Urban Zone, TTY Hanna Kalenoja, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

34 Liikkumista koskevat aineistot HLT : sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n= 2 400) Oulun alueellinen HLT 2009 (n=5 000) Jyväskylän alueellinen HLT 2009 (n=4 400) Lahden alueellinen HLT 2010 (n= 3 100) HLT : sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 900) HLT : sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=900) HLT : taajamakokoluokat 1-3, (n=1 300) Lisäksi käytettävissä on ajoneuvokannan hallinta- ja ennustemallin käyttöön saatuja mittarilukematietoja noin 40 %:sta henkilöautokannasta. HLT : sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 800) Turun alueellinen HLT 2008 (n=2 800) Tampereen alueellinen HLT (n=2 600) Tampereen alueellinen HLT 2012 (tammikuu 2012) Lähde: Urban Zone, TTY Hanna Kalenoja, SYKE / YKR, Mika Ristimäki HLT : sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=600) HSL (n=20 200) uusi HSL-tutkimus? HLT : sisempi ja ulompi ydinalue (n=3 300)

35 Kulkutapajakauma Oulun seudulla 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 37 % 26 % 32 % 5 % sisempi ydinalue keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen 27 % 23 % 19 % 8 % 19 % 26 % 62 % 54 % 44 % 3 % 8 % 7 % 19 % 21 % 52 % 7 % 14 % 20 % 64 % 1 % ulompi ydinalue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen 31 % 23 % 14 % 13 % 11 % 19 % 13 % 23 % 50 % 54 % 67 % 66 % 7 % 1 % 6 % 4 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 30 % 10 % 56 % 3 % intensiivinen 21 % 12 % 61 % 7 % kehysalue muu taajama 10 % 11 % 15 % 15 % 15 % 17 % 73 % 71 % 64 % 2 % 3 % 4 % maaseutumainen reuna-alue muu taajama 6 % 11 % 16 % 8 % 9 % 13 % 72 % 77 % 68 % 11 % 3 % 6 % jalan pyörällä henkilöautolla joukkoliikenteellä Lähde: Urban Zone, TTY Hanna Kalenoja, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

36 Liikennesuorite Oulun seudulla (henkilökm/asukas) sisempi ydinalue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 4,4 6,5 13,0 intensiivinen 7,7 7,6 ulompi ydinalue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen 11,9 11,7 12,3 15,6 15,1 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 11,8 kehysalue intensiivinen 15,1 16,4 19,3 muu taajama 20,2 maaseutumainen reuna-alue muu taajama 18,9 22,9 29,0 jalan pyörällä henkilöautolla joukkoliikenteellä Lähde: Urban Zone, TTY Hanna Kalenoja, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

37 maase tutum ainen reunaalue kehysalue ulompi ydinalue sisempi ydinalue maase tutum ainen reunaalue kehysalue ulompi ydinalue sisempi ydinalue Lasten liikkumistottumukset Oulun seudulla (alle 18-vuotiaat) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % sisempi ydinalue ulompi ydinalue kehysalue maaseutumainen reuna-alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke muu taajama muu taajama 48 % 38 % 29 % 21 % 16 % 44 % 29 % 17 % 33 % 20 % 18 % 24 % 7 % 29 % 23 % 11 % 25 % 35 % 30 % 42 % 48 % 15 % 28 % 51 % 27 % 41 % 42 % 50 % 29 % 44 % 35 % 38 % 8 % 6 % 24 % 2 % 23 % 17 % 27 % 10 % 34 % 2 % 35 % 6 % 26 % 17 % 26 % 6 % 33 % 7 % 35 % 5 % 31 % 9 % 21 % 5 % 36 % 25 % 9 % 29 % sisempi ydinalue ulompi ydinalue kehysalue maaseutumainen reuna-alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke muu taajama muu taajama Lähde: Urban Zone, TTY Hanna Kalenoja, SYKE / YKR, Mika Ristimäki jalan pyörällä henkilöautolla joukkoliikenteellä ,0 1,1 3,3 6,8 3,7 7,1 4,1 5,0 6,1 7,5 6,7 5,5 9,6 9,4 15,8 jalan pyörällä henkilöautolla joukkoliikenteellä

38 Lapsiperheiden vanhempien liikkumistottumukset Oulun seudulla (taloudessa alle7-vuotiaita lapsia) ulompi ydinalu e ulompi ydinalu e sisempi ydinalue sisempi ydinalue maaset utumai nen reunaalue maaset utumai nen reunaalue kehysalue kehysalue 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % sisempi ydinalue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke 13 % 10 % 4 % 30 % 87 % 58 % intensiivinen 15 % 14 % 71 % ulompi ydinalue 7 % 7 % 7 % 6 % 86 % 82 % 3 % 2 % 95 % kehysalue muu taajama 6 % 6 % 17 % 4 % 87 % 77 % 1 % 99 % maaseutumainen reuna-alue muu taajama 15 % 2 % 3 % 8 % 95 % 77 % jalan 0pyörällä 5 henkilöautolla joukkoliikenteellä sisempi ydinalue ulompi ydinalue kehysalue maaseutumainen reuna-alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen muu taajama muu taajama 11,3 12,6 15,4 32,7 23,7 22,6 26,3 17,0 33,2 32,0 39,2 jalan pyörällä henkilöautolla joukkoliikenteellä Lähde: Urban Zone, TTY Hanna Kalenoja, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

39 maaset utumai nen reunaalue kehysalue ulompi ydinalu e sisempi ydinalue maaset utumai nen reunaalue kehysalue ulompi ydinalu e sisempi ydinalue Iäkkäiden liikkumistottumukset Oulun seudulla (yli 64-vuotiaat) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % sisempi ydinalue ulompi ydinalue kehysalue maaseutumainen reuna-alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen alakeskuksen jalankulkuvyöhyke muu taajama muu taajama 50 % 32 % 29 % 25 % 19 % 12 % 6 % 12 % 25 % 38 % 13 % 13 % 16 % 10 % 12 % 15 % 17 % 11 % 18 % 9 % 8 % 11 % 12 % 10 % 13 % 10 % 13 % 56 % 55 % 58 % 66 % 76 % 72 % 52 % 75 % 72 % 70 % 72 % 65 % 81 % 34 % 3 % 3 % 3 % 5 % 3 % 6 % 3 % 0 % 0 % 2 % 3 % 0 % 8 % 0 % sisempi ydinalue ulompi ydinalue kehysalue maaseutumainen reuna-alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen jalan 0pyörällä henkilöautolla 5 joukkoliikenteellä alakeskuksen jalankulkuvyöhyke muu taajama muu taajama Lähde: Urban Zone, TTY Hanna Kalenoja, SYKE / YKR, Mika Ristimäki ,2 3,8 4,7 6,2 6,0 7,4 8,6 8,4 9,1 8,5 10,0 8,7 11,8 18,8 jalan pyörällä henkilöautolla joukkoliikenteellä

40 Liikkumistottumukset vyöhykemenetelmän valossa Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeet suosivat jalan ja pyörällä liikkumista jalankulun ja pyöräilyn osuus matkoista suuri henkilöautosuoritteet pienempiä kuin muilla vyöhykkeillä Alakeskukset osana kaupunkirakennetta hyvä palvelutarjonta lyhentää matkojen pituutta alakeskusten vaikutusalueilla hyvät joukkoliikennepalvelut Autovyöhykkeillä suurimmat henkilöautosuoritteet autovyöhykkeillä ja taajaman ulkopuolisilla alueilla päivittäin henkilöautolla liikuttujen kilometrien määrä on suurin Lähde: Urban Zone, TTY Hanna Kalenoja, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

41 Työpajan kulku Kaksi teemaa 25 min/teema, jonka jälkeen ryhmät vaihtavat teemaa lopuksi lyhyt puheenjohtajien noin 5 minuutin purku näkökulmana tapahtunut kehitys ja tulevaisuuden näkymät (2030) Monikeskuksisuus ja alakeskukset Oulun seudulla - alakeskusten kehitys - alakeskusten luonne ja vaikutusalue - uusi Oulu ja alakeskusten tulevaisuuden kehitysnäkymät Auto- ja joukkoliikennevyöhykkeiden kehitys Oulun seudulla - autovyöhykkeiden laajeneminen - joukkoliikennevyöhykkeiden rooli ja joukkoliikennekäytävät - täydennysrakentamisen potentiaali Lähde: Urban Zone , SYKE, TTY

42 Monikeskuksisuus ja alakeskukset Oulun seudulla - alakeskusten kehitys - alakeskusten luonne ja vaikutusalue - uusi Oulu ja alakeskusten tulevaisuuden kehitysnäkymät Auto- ja joukkoliikennevyöhykkeiden kehitys Oulun seudulla - autovyöhykkeiden laajeneminen - joukkoliikennevyöhykkeiden rooli ja joukkoliikennekäytävät - täydennysrakentamisen potentiaali Lähde: Urban Zone , SYKE, TTY