Suomen ympäristökeskuksen aineistot & Tilastoruutujen käyttö yhdyskuntarakenteen tutkimuksessa

Transkriptio

1 Suomen ympäristökeskuksen aineistot & Tilastoruutujen käyttö yhdyskuntarakenteen tutkimuksessa Antti Rehunen ja Anna Strandell Suomen ympäristökeskus, Ympäristöpolitiikkakeskus Rakennetun ympäristön yksikkö

2 Esityksen sisältö 1. SYKEn erilaiset ympäristöä ja yhdyskuntia kuvaavat tietoaineistot 2. Tilastoruututiedot yhdyskuntarakenteen seurannassa ja tutkimuksessa 3. Erilaisten paikkatietoaineiston analysointi yhdessä 4. Kysely- ja haastattelututkimusten vastausten liittäminen tilastoruutupohjaisiin aluejakoihin 5. Kehittämishankkeet

3 SYKEn organisaatio

4 SYKEn erilaiset ympäristöä ja yhdyskuntia kuvaavat tietoaineistot SYKEn tietojärjestelmät Tilastotietojärjestelmiä ja teemakarttasovelluksia Hertta-järjestelmässä (osin maksuttomasti Internetissä OIVApalvelussa ) SYKEn tuottamat tai yhteistyössä ELY-keskusten kanssa kokoamat paikkatietoaineistot Esim. Corine-maankäyttöaineisto, pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet, kaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatiedot Jakelu OIVA-palvelussa Muilta tiedontuottajilta hankitut aineistot Merkittäviä tietolähteitä: Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus Ympäristöhallinnon omassa käytössä, ei edelleen luovutusta ellei asiasta sopimusta Tietoja hyödynnetään tietojärjestelmissä ja aluerajauksissa sekä yleistetään erilaisiksi tietotuotteiksi Aineistojen jakelu muille käyttäjille (lähinnä Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä YKR)

5 Ympäristöä ja yhdyskuntia kuvaavat paikkatietoaineistot SYKEssä FYYSINEN YMPÄRISTÖ Kallio- ja maaperä Rakennukset Asunnot Maankäyttö Pellot Vesistöt Väestö Kaupat Mökkimatkat Asuntokuntien autonomistus TOIMINNALLINEN YMPÄRISTÖ Julkiset palvelut Tie- ja Veden laatu Työmatkat rataverkko Pohjavesialueet Tulva-alueet Vesihuoltoverkostot Pilaantuneet maa-alueet Luonnon virkistysmahdollisuudet Kiinteistöt Meluselvitykset Asiointitutkimus SVT2011 Henkilöliikennetutkimuksen matka-aineisto Luonnonsuojelualueet MRL:n kaavat ja päätökset Asukasbarometri SUUNNITELTU, ARVOTETTU JA SUOJELTU YMPÄRISTÖ Kulttuuriympäristöt Maisema-alueet Luonnon virkistyskäyttöinventointi LVVI YKSILÖIDEN / ARJEN YMPÄRISTÖ JA KOKEMUKSET

6 Rakennetun ympäristön tietoaineistot ja järjestelmät INDIKAATTORI- JA TILASTOTIETO PAIKKATIETO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, TOTEUTUNUT MAANKÄYTTÖ MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ELYSE Elinympäristön seurannan tietojärjestelmä Kaavoituksen seuranta YKR Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä VIRGIS Luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien paikkatietoaineisto Muut paikkatietoaineistot GISALU Alueellisten ympäristökeskusten paikkatietoaineistot kaavoituksesta ja luvista sekä kulttuuriympäristöstä Asemakaavan seurantalomakkeet Valtakunnallinen maakuntakaavapaikkatietokanta

7 Paikkatietojen moninaiset käyttömuodot Tiedon jalostaminen esimerkiksi aluerajauksiksi Seuranta ja raportointi Pohjatieto maankäytön suunnittelussa, ohjauksessa ja vaikutusten arvioinnissa Suunnittelumenetelmä / työkalu Selvitykset Lausunnot Oppaat Tutkimus Paikkatieto taustoittavana tietona Paikkatietoanalyyseihin perustuva tutkimus Paikkatiedon yhdistäminen muihin tietoaineistoihin ja analysointi yhdessä

8 Yhteistyö tietovarantojen hyödyntämisessä OM Väestörekisterikeskus Tilastokeskus Hallinto-oikeudet, KHO Museovirasto ja maakuntamuseot Tiehallinto ja tiepiirit JUHTA, JHS MMM VM TEM SM LVM OPM Valtiokonttori YM Maanmittauslaitos SYKEn yksiköt ARA Maankäytön suunnittelun kehittäminen Politiikkaohjelmiin liittyvät selvitykset Perusaineistot ja kehitystyö Tiedonvaihto Luokitukset, standardit Maankäytön ohjaus Raporttitietojen hyödyntäminen ELYt Seuranta ja selvitykset Työkalut ja välineet tietovarantojen käyttöön SYKEN ALUEIDENKÄYTÖN TIEDOT JA TOIMINNOT Tiedonkäyttötapojen kehittäminen Maakuntien liitot Kunnat Yhteiset tutkimushankkeet Maakäytön suunnittelu YTV Tiedon tuottamisyhteistyö Metsäkeskukset Tietoaineistojen luovuttaminen Tietoaineistojen kehittäminen Suurimmat kaupungit Yliopistot, Metsähallitus mm. HY, JY, TY, STAKES YTK METLA Aalto, TTY, JoY Kuluttajatutkimuskeskus VTT Muut oppilaitokset Nordregio Danmarks Miljøundersøgelser Kuntaliitto Aluearkkitehdit Maankäytön suunnittelun konsulttiyritykset Karttapalvelujen tuottajat Ulkoilujärjestöt Kaupan järjestöt Tiedotusvälineet Tieteelliset seurat

9 Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne koostuu asuntojen, työpaikkojen, palvelujen ja viheralueiden muodostamasta fyysisestä ja toiminnallisesta kokonaisuudesta sekä niitä yhdistävistä verkostoista Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/11. SYKE (osittain Metla, MMM, MML, VRK). Tiehallinto/Digiroad 2006.

10 2. Tilastoruututiedot yhdyskuntarakenteen seurannassa ja tutkimuksessa YKR on SYKEn kehittämä paikkatietojärjestelmä, joka tarjoaa ajan ja paikan suhteen vertailukelpoista, valtakunnallisesti kattavaa tietoa yhdyskuntarakenteen eri elementeistä Ruutupohjainen (250 m x 250 m) tieto, joka on riippumatonta hallinnollisista aluerajoista (esim. kuntarajat) Pääasiallisena tietolähteenä Tilastokeskus, jonka lähtötiedot ovat eri rekistereistä Pitkän aikavälin ( ) trenditietoa, joka osoittaa hitaankin muutoksen suunnan YKR soveltuu eri mittakaavan tarkasteluihin, mutta erityisesti kaupunkiseudun laajuisiin analyyseihin ja suunnitteluun Maksullinen aineisto, mutta melko laajassa käytössä YKR:n käytön edellytykset Oikeat kysymykset on osattava esittää Spatiaalinen ajattelutapa Sopivasti paikkatieto-osaamista 10

11 YKR-kokonaisuuden osat TK:n ja SYKEn 250 m ruutuaineistoja vuosilta : Väestö Asuinhuoneistot Asuntokunnat Autonomistus Rakennukset Lomarakennukset Työmatkat Työpaikat Työvoima Maankäyttö ja -peite Ruututiedot Aluejaot Yhdyskuntarakenteen erilaiset aluejaot ( ): Kaupunkiseudut Lievealueet Taajamat Kylät Pienkylät Harva maaseutuasutus Taajamien asuinalueet Maankäytön ja liikenteen vuorovaikutusvyöhykkeet Käyttöliittymät: YKR-Hertta GIS-käyttöliittymä Tietokantayhteydet Aineistojakelupalvel ut Työkalut Tavoitteet Kehittäminen, käyttö ja vaikuttavuus: Raportit Tutkimukset Kehityshankkeet Operatiivinen käyttö Suunnittelumenetelmät Yhteistyö Uudet sovellusalueet (mm. ilmastonmuutos)

12 Ruututiedon periaate YKR-aineistojen tiedot on poimittu 250 x 250 m kokoisilta ruuduilta Ne on sen jälkeen aggregoitu pistemäisiksi siten, että kunkin ruudun tiedot on liitetty ruudun keskipisteeseen.

13 Tietojen laskeminen alueisiin Kuhunkin yhtenäiseen alueeseen voidaan summata sitä koskevia YKR-tietoja Tietoja voidaan hakea YKRaluejakojen perusteella, tai vapaasti

14 SYKEn 250 m x 250 m tilastoruutu Maankäyttö Rakennettua 2,8 ha Rakentamatonta 2,9 ha Vettä 0,9 ha Rakennuksia 9 Kerrosalaa k-m 2 Asukkaita 284 Naisia 149 Miehiä 135 Eläkeikäisiä 35 % Asuinhuoneistoja 197 Asuntokuntia 165 Lapsiperheitä 8 % Autottomia 38 % Työpaikkoja Liike-elämän palvelut 572 Majoitus- ja ravitsemus 25 SYKEläisten keskimääräinen työmatka linnuntietä 15,8 km 14

15 Elinympäristön seurantajärjestelmä (ELYSE) Internetissä vapaasti saatavilla OIVApalvelun kautta rekisteröityneille käyttäjille: Sisältää rakennetun ympäristön ominaisuuksia ja elinympäristön laatua kuvaavia tilasto- ja indikaattoritietoja Pohjana mm. YKR-tiedot Tiedot hallinnollisilta alueilta sekä taajamista, asuinalueilta ja hajaasutusalueilta Sisältöteemat: väestö, rakennukset, asuminen, palvelut, liikenne, työpaikat ja työssäkäynti, maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Tulokset saatavilla taulukkoon, diagrammiin tai teemakartalle 15

16 YKR-taajama YKR-kylä YKR-pienkylä YKR-haja-asutus Asutuksen perusaluejako

17 Taajama-alueen luokittelu rakentamistehokkuuden mukaan

18 Asuinalueet

19 Eri liikkumismuotoihin tukeutuvat yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

20 Antti Rehunen, SYKE Kaupan yhdyskuntarakenteellisen sijainnin tarkastelutapoja 20

21 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE

22 3. Erilaisten paikkatietoaineiston analysointi yhdessä Muutostarkastelut, alueiden uudelleen luokittelu, asutuksen ja eri toimintojen jakautuminen eri vyöhykkeille, toimintojen suuntautuminen, todennäköisyys, vaikutusalueet, mallintaminen Paikkatieto-ohjelmien spatiaalisten operaatioiden avulla Esim. alueiden valinta ominaisuuden perusteella, alueiden yhdistäminen, alueiden leikkaus toisilla alueilla, puskurointivyöhykkeet Tilastoruutu tarjoaa mahdollisuuden aineistojen yhdistämiseen ja tämän jälkeen pitemmälle meneviin analyyseihin Pistemäisen, viivamaiset ja aluemaiset aineistot voidaan muuttaa ruuduiksi ja tämän jälkeen analysoida yhdessä Ruututiedon tekninen käsittely tehokasta Ruutupohjaisia analyyseja mm. kustannusetäisyys, naapuriruutujen summaus tai keskiarvo, matemaattiset operaatiot, virtausten suunta ja valuma-alueet

23 23

24 Kaupunkien ja maaseudun paikkatietopohjainen alueluokitus valmisteilla Lähtöaineistot Maankäyttö Maatalouden työpaikat Työssäkäynti kaupunkeihin Saavutettavuus Aluetyypit: Kaupunkien ydinalue Muu kaupunkialue Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus- vyöhyke Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 24

25 Paikkatietopohjaiset työssäkäyntialueet valmisteilla 25

26 Työssäkäynti kaupunkiseudun keskukseen eri etäisyyksillä Helminen, Rita, Ristimäki & Kontio (2011). Commuting to the centre in different urban structures 26

27 Mökkimatkat: mökin omistajan asuinpaikan ja mökin välimatka 27

28 Kauppojen saavutettavuus Matkaetäisyys ruokakauppaan Vakituinen asutus saavutettavuusvyöhykkeillä Vapaa-ajan asutus saavutettavuusvyöhykkeillä Vakituisten asuntojen ja loma-asuntojen jakautuminen lähimpään päivitttäistavarakauppaan olevan etäisyyden mukaan 25 % 20 % 15 % 10 % Vakituiset asunnot Loma-asunnot 5 % 0 %

29 Terveyskeskusten saavutettavuus 29

30

31 Esimerkki: Lahden kaupungin yleiskaavavaihtoehtojen arviointi

32 4. Kysely- ja haastattelututkimusten vastausten liittäminen tilastoruutupohjaisiin aluejakoihin Vastausten geokoodaus eli paikantaminen osoitteen perusteella ja yhdistäminen muihin paikkatietoihin Tulosten ristiintaulukointi esimerkiksi aluetyypin ja vastaajan ominaisuuden mukaan tai vyöhykkeiden ja hallinnollisten alueiden välillä edellyttää suuria otoksia. Esimerkkejä sijaintiin liitetyistä kysely/haastattelututkimuksista, joista on hyödynnetty SYKEssä tai osana yhteistyöhankkeita Henkilöliikennetutkimus, Helsingin seudun laaja liikennetutkimus, Asukasbarometri, Vailla vakituisia asukkaita olevien asuinrakennusten tutkimus, Ranta-asukkaiden kokemukset vesien säännöstelystä. Suuri vaikutusaluetutkimus 2011 Virhetyyppejä ja ongelmia vastauskato, vastausharha, geokoodauksen ongelmat, puuttuvat tiedot 32

33 Henkilöliikennetutkimukset (HLT) Valtakunnallinen HLT (LVM ja LiVi) sekä alueellisia tutkimuksia Tutkimuksissa kerätään yleensä yksipäiväisinä matkapäiväkirjoina tietoa vastaajien matkustuskäyttäytymisestä. matkojen lukumäärä, matkojen lähtö- ja määräpaikka sekä maantieteellisesti että paikkatyypiltään (esim. oma koti, työpaikka, vierailupaikka, liikuntapaikka), matkan kesto ja kulkutapa Laajat otoskoot ja vastausmäärät, HLT noin vastausta (vastauskato kuitenkin kasvava ongelma) Aineisto geokoodataan (lähtö- ja määräpaikkojen koordinaattien etsintä) Helsingin seudun laajan liikennetutkimuksen aineistoja on yhdistetty yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin Uusin HLT julkaistaan vuoden 2012 keväällä ja se sisältää aiempaa kattavammin yhdyskuntarakenteen aluejakoihin ja vyöhykkeisiin liitettyjä tietoja 33

34 Aluejako Pääkaupunkiseutu Intensiivisen raideliikenteen Sisempi kehysalue Ulompi kehysalue Raideliikenteeseen tukeutuvat Muut itsenäiset kaupunkiseudut km Reuna-alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet yhteensä asukasta 8 km 8 km 4 km 40 km 30 km Kuva: Mika Ristimäki SYKE 34

35 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Kuva: Mika Ristimäki SYKE 35

36 Kuva: Mika Ristimäki SYKE

37 Uudenmaan maaseutumais et alueet Reunaalueiden pienet kaupungit Muut itsenäiset kaupunkiseudut Raideliikenteesee n tukeutuvat kaupunkiseudut Ulompi kehysalue Sisempi kehysalue Intensiivisen raideliikenteen kehysalue Pääkaupunkiseutu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri vyöhykkeillä asuvan väestön kulkutapajakauma Aineisto: Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto, Mika Ristimäki SYKE pääkaupunkiseutu intensiivisen raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue ulompi kehysalue raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut muut itsenäiset kaupunkiseudut reuna-alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet alakeskuksen intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen 13 % 10 % 10 % 48 % 32 % 32 % 27 % 26 % 9 % 18 % 14 % 13 % 15 % 13 % 7 % 7 % 24 % 8 % 19 % 8 % 32 % 13 % 21 % 24 % 15 % 12 % 13 % 12 % 9 % 12 % 10 % 5 % 26 % 9 % 21 % 20 % 9 % 10 % 4 % 11 % 5 % 10 % 6 % 3 % 5 % 18 % 11 % 14 % 8 % 24 % 16 % 13 % 35 % 34 % 46 % 55 % 41 % 53 % 53 % 65 % 65 % 73 % 58 % 64 % 62 % 70 % 70 % 74 % 59 % 62 % 67 % 70 % 75 % 39 % 14 % 41 % 21 % 22 % 19 % 16 % 55 % 55 % 15 % 14 % 12 % 8 % 67 % 72 % 44 % 10 % 40 % 20 % 20 % 19 % 18 % 12 % 14 % 12 % 8 % 64 % 61 % 58 % 67 % 13 % 4 % 74 % 34 % 14 % 50 % 17 % 22 % 57 % 15 % 8 % 74 % 7 % 13 % 76 % 33 % 13 % 49 % 23 % 12 % 58 % 20 % 9 % 65 % 15 % 4 % 73 % 15 % 7 % 19 % 6 % 2 % 5 % 5 % 6 % 14 % 4 % 3 % 13 % 3 % 2 % 12 % 9 % 4 % 7 % 5 % 7 % 8 % 6 % 6 % 8 % 4 % 8 % 10 % 9 % 9 % 4 % 6 % 7 % 8 % 1 % 4 % 5 % 3 % 6 % 4 % 5 % 11 % 6 % 9 % 2 % 3 % 4 % 4 % 5 % 1 % 5 % 8 % kävely polkupyörä henkilöauto linja-auto juna raitiovaunu metro

38 Uudenmaan maaseutumais et alueet Reunaalueiden pienet kaupungit Muut itsenäiset kaupunkiseudut Raideliikenteesee n tukeutuvat kaupunkiseudut Ulompi kehysalue Sisempi kehysalue Kehyskuntien intensiivisen raideliikenteen alue Pääkaupunkiseutu Eri vyöhykkeillä asuvan väestön suoritteet Aineisto: Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto, Mika Ristimäki SYKE pääkaupunkiseutu intensiivisen raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue ulompi kehysalue raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut muut itsenäiset kaupunkiseudut reuna-alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet alakeskuksen intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen henkilökm/asukas, arkivrk 6,6 2,6 1,5 8,5 3,4 1,7 11,6 10,6 14,4 18,1 16,7 21,5 20,7 4,6 5,2 2,5 2,1 4,5 1,8 4,4 1,6 8,8 1,6 29,6 23,9 31,2 26,9 28,9 24,9 23,3 31,9 30,1 30,1 33,2 31,3 37,1 35,4 17,0 19,7 1,5 22,2 24,9 32,7 18,1 3,4 26,4 26,6 30,3 31,7 30,1 16,2 0,9 15,9 1,5 22,6 29,8 26,0 23,3 31,1 35,0 8,5 6,6 1,2 5,9 6,4 1,7 6,0 5,2 3,2 5,4 3,6 4,3 3,7 2,5 4,5 3,6 3,3 1,4 2,2 1,5 3,0 1,4 3,4 1,8 2,3 3,8 1,0 2,0 3,3 kävely polkupyörä henkilöauto linja-auto juna raitiovaunu metro

39 Uudenmaan maaseutumais et alueet Reunaalueiden pienet kaupungit Muut itsenäiset kaupunkiseudut Raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut Ulompi kehysalue Sisempi kehysalue Kehyskuntien intensiivisen raideliikenteen alue Pääkaupunkiseutu Eri vyöhykkeillä asuvan väestön hiilidioksidipäästöt Aineisto: Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto, Mika Ristimäki SYKE pääkaupunkiseutu intensiivisen raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue ulompi kehysalue raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut muut itsenäiset kaupunkiseudut reuna-alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet alakeskuksen intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen grammaa/hlö, arkivrk

40 Lapsiperheiden autollisuus pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla Pääkaupunkiseutu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 14 % 71 % 16 % alakeskuksen 27 % 54 % 19 % 33 % 56 % 12 % intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 14 % 71 % 15 % joukkoliikennevyöhyke 10 % 62 % 28 % 4 % 47 % 49 % Aineisto: Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto, Mika Ristimäki SYKE Muu Uusimaa ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 52 % 42 % 44 % 54 % hyvä joukkoliikennevyöhyke 54 % 43 % joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen 20 % 30 % 42 % 80 % 69 % 58 % ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto

41 henkilökm/ henkilö (arkivrk) Asumistiheyden ja päivittäisen henkilöauto-suoritteen välinen yhteys alle 15 asukkaan/ha asukastiheyksillä henkilöautosuorite on selvästi suurempi kuin suuremmilla tiheyksillä Aineisto: Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto, Mika Ristimäki SYKE asukastiheys, asukasta/hehtaari Pääkaupunkiseutu Intensiivisen raideliikenteen kehysalue Sisempi kehysalue Ulompi kehysalue Raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut Muut itsenäiset kaupunkiseudut Reuna-alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet

42 Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisten asuinympäristöjen laadusta Kohteena yli asukkaan taajamien vuotias väestö, n vastausta Toteutettu vuosina 1998, 2004 ja 2010 (julkistaminen 1/2012) Barometrin teemat: o o o o o o o Asuinympäristön laatu Palvelujen saatavuus Virkistys ja ulkoilu Liikkuminen ja liikenne Sosiaalinen ympäristö ja osallistuminen Ympäristöystävällisyys asumisvalinnoissa Arvosanat ja asumistoiveet Taustamuuttujina paikkatietopohjaisia aluerajaukset: o o o o o taajamat asuinalueet yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aluetehokkuus palveluiden saavutettavuusalueet. 42

43 Paikkatietopohjaiset aluejaot taustamuuttujiksi 43

44 5. Tulevia kehityshankkeita SADe Rakennetun ympäristön tiedot: tieto- ja palautepalvelu Kansalainen Tarkkailija seuraa elinympäristöäsi ja ilmoittaa sinulle kun jotakin tapahtuu Harava osallistu elinympäristöösi liittyviin asioihin ja kerro mielipiteesi Liiteri näe millainen ympäristösi on, miten se muuttuu ja millaista muualla olisi Viranomainen välitä tietoa suunnitelmista tavoita asukkaat ja tee heidän avullaan parempia suunnitelmia käytä suunnittelussa parhaita aineistoja ja menetelmiä Yritys saa hankkeellesi näkyvyyttä toteuta hanketai aluekohtaisia kyselyjä, saa volyymia nosta ttehokkuutta ja kilpailukykyä, saa enemmän aikaan

45 SADe Harava kerro kokemuksia kartalla, inventoi alue