Uudenmaan maakuntakaavaehdotus. Liikenteellinen arviointi

Transkriptio

1 Uudenmaan maakuntakaavaehdotus Liikenteellinen arviointi

2 Taustaa Arviointi on jatkotyö Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksen liikennearvioinnille. Tarkastelut on tehty vuoden 2035 ennusteskenaariossa. Maakuntakaavaehdotusta on vertailtu sekä nykytilanteeseen (2008) että maakuntakaavaluonnokseen (2035). Liikennemallitarkastelut on tehty siten, että on kyetty erittelemään maankäytöstä, liikennejärjestelmän kehityksestä ja toimintaympäristömuutoksista syntyvät vaikutuksia.

3 Asukasmääräkasvu vyöhykkeittäin Asukasmäärien muutos vuodesta 2008 Koko työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu Muu Helsingin seutu Muu Uusimaa 38 % 24 % 21 % 21 % 23 % 23 % 28 % 19 % 2035 Luonnos 2035 Ehdotus Asukasmäärän kasvu on suhteellisesti suurinta pääkaupunkiseudun kehysalueella (10 kuntaa). Ehdotuksessa asukaskasvu painottuu luonnosta enemmän pääkaupunkiseudulle.

4 Työpaikkamääräkasvu vyöhykkeittäin Työpaikkamäärien muutos vuodesta 2008 Koko työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu Muu Helsingin seutu Muu Uusimaa 41 % 33 % 17 % 17 % 17 % 17 % 11 % 12 % 2035 Luonnos 2035 Ehdotus Työpaikkamäärän kasvu on suhteellisesti selvästi suurinta pääkaupunkiseudun kehysalueella (10 kuntaa). Ehdotuksessa työpaikkakasvu painottuu hieman luonnosta enemmän pääkaupunkiseudulle.

5 Liikenneverkkoskenaarion muutokset Muutokset maakuntakaavaluonnoksen liikennejärjestelmään ovat: Ei Kerava-Nikkilä henkilöjunaliikennettä Itämetro päättyy Sakarinmäkeen Ei Ristikydön asemaa

6 Autoistuminen Henkilöautotiheys Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu Muu Helsingin seutu Luonnos 2035 Ehdotus Ennusteen mukaan ehdotuksen Helsingin seudun henkilöautotiheys on 18 % nykyistä suurempi ja 1 % luonnosta pienempi. Kehitykseen vaikuttavat seuraavat tekijät: Talouskasvu + 21 % Liikennejärjestelmän ja lippujärjestelmän muutokset 3% Maankäytön muutos 0 % (maankäytön muutos laskee PKS:n ulkopuolisen alueen autotiheyttä, mutta alueen osuus asukkaista kasvaa)

7 Joukkoliikenteen osuus moottoroiduista matkoista aamuruuhkassa Joukkoliikenteen osuus jl+ha -matkoista (vrk) Koko Helsingin seutu Muut Helsingin seudun matkat Pääkaupunkiseudun sisäiset 40.3 % 33.8 % 36.8 % 36.8 % 31.1 % 31.5 % 12.5 % 14.8 % 14.8 % Luonnos 2035 Ehdotus Ennusteen mukaan joukkoliikenteen osuus Helsingin seudulla on 7 % nykyistä pienempi ja 1 % luonnosta suurempi. Kehitykseen vaikuttavat seuraavat tekijät: Autoistuminen - 13 % Liikennejärjestelmän ja lippujärjestelmän muutokset + 7% Maankäytön muutos -2 % (PKS:n ulkopuolisen alueen joukkoliikenneosuus kasvaa, mutta myös painoarvo kasvaa)

8 Tieliikennesuorite Tieliikennesuoritteen muutos vuodesta 2008 (vrk) Helsingin seudun työssäkäyntialue Kehä I/II -vyöhyke muu Helsingin seutu kantakaupunki Kehä III -vyöhyke muu Uusimaa 36 % 37 % 29 % 30 % 31 % 30 % 27 % 26 % 22 % 20 % 20 % 20 % 2035 Luonnos 2035 Ehdotus Ennusteen mukaan ehdotuksen tieliikennesuorite Uudellamaalla on 27 % nykyistä suurempi ja 2 % luonnosta pienempi. Kehitykseen vaikuttavat seuraavat tekijät: Autoistuminen + 4 % Ulkoisen liikenteen ja tavaraliikenteen kasvu + 7% Liikennejärjestelmän ja lippujärjestelmän muutokset - 1 % Maankäytön kasvu +17 %

9 Tieliikenteen sujuvuus Tieliikenteen keskinopeuden muutos vuodesta 2008 (aamuruuhkatunti) 2035 Luonnos 2035 Ehdotus 0 % -3 % -6 % -6 % -8 % -8 % -9 % -12 % 0 % Helsingin seudun työssäkäyntialue Kehä I/II -vyöhyke muu Helsingin seutu -8 % -10 % kantakaupunki Kehä III -vyöhyke muu Uusimaa -2 % Ennusteen mukaan tieliikenteen keskinopeus ruuhka-aikaan on Uudellamaalla on 6 % nykyistä pienempi ja sama kuin luonnoksessa. Kehitykseen vaikuttavat seuraavat tekijät: Autoistuminen - 4 % Liikennejärjestelmän muutokset + 4 % Maankäytön kasvu - 6 %

10 Joukkoliikenteen matkustajamääräero ehdotusluonnos

11 Tieliikenteen ero ehdotus-luonnos

12 Yhteenveto Maakuntakaavaehdotuksen liikenteelliset vaikutukset ovat lähes kaikilta osin myönteisemmät kuin kaavaluonnoksen. Pääsyyt tähän ovat asumisen tiivistyminen taajamien ytimiin ja keskittyminen pääkaupunkiseudulle (luonnokseen verrattuna) työpaikka-alueiden painottuminen ratojen varsiin lähemmäs asumisen painopistettä (luonnokseen verrattuna) Maankäytön täydentyminen ja liikennejärjestelmän kehittyminen vaikuttaa myönteisesti myös nykyisten asukkaiden liikkumiseen. Uusien asukkaiden liikkumisen tunnusluvut jäävät huonommiksi kuin nykyisten asukkaiden, koska maankäytön lisäysmahdollisuudet keskustaalueille ja erityisesti Helsingin kantakaupunkiin ovat rajalliset. Näillä alueilla asuvilla liikkumisen tunnusluvut ovat erityisen hyvät ja painoarvo nykytilanteessa suuri. Kaavaehdotuksessa on kuitenkin edelleen tehostamisen varaa nykyisten ratojen varsilla ja tulevissa ratakäytävissä. esimerkiksi Keski-Pasilan, Kehäratakäytävän ja Östersundomin metrokäytävän maankäytön tehostaminen olisi liikkumisen ja liikenteen kannalta tarkoituksenmukaista.