Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä UZ Road Show Ylä-Savon seutu, Iisalmi 18.4.

Transkriptio

1 Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset Matkatuotokset Työssäkäyntialueet Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä Road Show Ylä-Savon seutu, Iisalmi Luonnosvaiheen tuloksia! Erikoistutkija Mika Ristimäki, Tutkija Maija Tiitu, Tutkija Ville Helminen SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö Tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja TTY / Liikenteen tutkimuskeskus Verne

2 Ohjelma 9.00 Aamukahvi 9.30 Urban Zone - Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Ylä-Savossa: katsaus nykytilaan ja tulevaan kehitykseen, Mika Ristimäki ja Maija Tiitu, SYKE & Hanna Kalenoja, TTY Verne Yhdyskuntarakenteen vyöhykemenetelmän tiivis kuvaus ja valtakunnallisia tuloksia Yhdyskuntarakenteen kehitys Ylä-Savossa, Liikkumistottumukset yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä Ryhmäkeskustelu 2-3 pienryhmässä Ryhmäkeskustelujen tiivis purku ja yleiskeskustelu vyöhykemenetelmän kehittämisestä Lounas Haja-asutusalueen vesihuoltoratkaisut, Mika Ristimäki, SYKE MAL-verkoston tuotokset ja tulevat asiat, Kati-Jasmin Kosonen, MAL-verkosto Tilaisuus päättyy

3 Millaista yhdyskuntarakennetta suunnittelemme? Lähtökohdat Eteläisen Suomen kehityskäytävät Voimakkaasti kasvava metropolialue Yksittäiset kaupunkiseudut maakunnissa Kaupunkiseutujen sisä- ja reunakaupunki sekä kehysalueet Kaupungin läheinen maaseutu Maaseudun paikalliskeskukset

4 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, kriteerit Jalankulkuvyöhykkeet Joukkoliikennevyöhykkeet Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat a) joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana b) kävelyetäisyyteen pysäkille Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on autovyöhykettä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä. Alkuperäinen kuvalähde Leo Kosonen, Kuopion kaupunki

5 5

6 Applications City of Oulu 2010 Oulu source: City of Oulu UF Leo Kosonen

7 UF Project UF Leo Kosonen

8 UF project Four Cities 1960 Walking Cities Walking City Walking City Walking- and Transit City Walking and Transit City UF Leo Kosonen

9 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden kehitystyö Kuopion kaupungin maankäytön suunnittelusta saadut käytännön kokemukset (1990-) Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne (YM) - kahdeksan kaupunkiseutua ( ) COST Action TU0902: Integrated assessment technologies to support the sustainable development of urban areas ( ) Metropolialueen vyöhykkeet - 1 ( ) Vyöhykemenetelmä suunnittelumenetelmäksi - 2: valtakunnalliset vyöhykkeet ( ) Urban Fabrics -hankkeen kaupunkianalyysit ( ) Yhdyskuntarakenteen vaikutusten arviointiopas (YM) ( ) Helsinki-Lahti-käytävän vyöhykeanalyysi ( ) Metropolialueen ja Tukholma vertailututkimus ( ) Vyöhykemenetelmän soveltaminen suunnittelukohteissa Lahden yleiskaavan vaikutusten arviointi (2012) Kotka-Haminan kehityskuvan vaikutusten arviointi (2012) Uudenmaan maakuntakaavan vaikutusten arviointi (2012) Kuopion seudun liikennemalli (2012) Joukkoliikennevyöhykkeet Roadshow (MAL-verkosto) (2013) Jalankulkuvyöhykkeet Autovyöhyke

10 Urban Zone kehitystyön päätulokset Vyöhykemenetelmä laajennetaan valtakunnalliseksi ( 34 ks + muu Suomi) 2012: 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa raportti ( ) 2013: Tutkimusraportti, 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys sekä YKRkartasto ( Mitä tapahtunut?). Teemaraportti 34 kaupunkiseudun kehityksestä ( Miksi tapahtunut?) Yhdyskuntarakenne Suomessa 2030 ( 34 ks + muu Suomi) 2013: Tutkimusraportti, 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys : 15 kaupunkiseudun tulevaisuusinventointi osana hankeen kaupunkiseuturaportteja Suunnitteluvälineen toteutus Yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää koskevien mitoitusarvojen määrittäminen, kynnysarvoja suunnitteluun. 2013: suunnittelumenetelmän kokoaminen opasmuotoon Case-kohteet ja niiden raportointi 2012, 2013:Vyöhykesuunnittelun case-kohdetutkimuksia mm. Helsingin seudun erillistarkastelut, monikeskuksisuus ja poikittaisliikenne, Uudenmaan maakuntakaavaluonnos Vyöhykkeiden visualisointi ja rakennetun ympäristön analyysi Suunnitteluvälineen tueksi alakeskusten laatuanalyysi. Elävät kaupunkikeskukset SY julkaisu 2013 Kytkeytyminen eri suunnittelukohteisiin : tulokset osana rakennemalleja, liikennejärjestelmäsuunnitelmia, ja kaavoituskohteita. Liittäminen osaksi YKR-järjestelmää, avoimeen käyttöön (2013)

11 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi tavoitteena on laatia vyöhykeanalyysistä maankäytön ja liikenteen suunnitteluun soveltuva suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista hyödyntää nykytilanteen analysoinnin ja tapahtuneen kehityksen analysoinnin lisäksi tulevaisuuden kehityksen ennakoinnissa laadittavan suunnittelumenetelmän avulla voidaan ennakoida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksia erilaisilla suunnittelualueilla ja erilaisissa suunnittelukohteissa tavoitteena on laatia suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista soveltaa melko pienellä työllä esimerkiksi kunnissa, maakuntien liitoissa, ELY-keskuksissa, Liikennevirastossa sekä muissa suunnittelu- ja asiantuntijaorganisaatioissa liikenteen ja maankäytön suunnitteluun liittyvässä vaikutusten arvioinnissa Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

12 Analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi Suunnittelukäyttöön soveltuvia mitoitusarvoja Asuminen ja työpaikat - asukastiheys - asuntokunnan keskikoko - asumisväljyys - yli 75-vuotiaiden osuus - työpaikkatiheys Liikkumistottumukset - autonomistus - kulkutapajakauma - henkilöautosuorite Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

13 Jalankulkuvyöhykkeet A. Keskustan jalankulkuvyöhyke 1-2 kilometrin laajuinen ns. keskustavyöhyke B. Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke asukas- ja työpaikkatiheydeltään suuri palvelukeskittymä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä C. Keskustan reunavyöhyke keskustan jalankulkuvyöhykettä reunustava vyöhyke, jossa liikkumismahdollisuudet ovat monipuoliset Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys erittäin hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset suuri jalankulun osuus alakeskuksissa ja pienissä kaupungeissa pyöräilyn suuri osuus paljon joukkoliikennematkoja maltillinen autollisuus pieni henkilöautosuorite

14 Joukkoliikennevyöhykkeet A. Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke tarjonnaltaan paras joukkoliikennevyöhyke vuorotiheys max min, etäisyys pysäkille max m B. Joukkoliikennevyöhyke vyöhyke, jolla on hyvä palvelutaso vuorotiheys max min, etäisyys pysäkille max m C. Heikko joukkoliikennevyöhyke vain pääkaupunkiseudun sisemmällä ja ulommalla kehysalueella joukkoliikenne ei palvele ensisijaisesti paikallisyhteyksillä kunnan sisällä vaan pääosin pidempimatkaista ylikunnallista yhteystarvetta vuoroja vähintään kerran tunnissa, etäisyys pysäkille vähintään m Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet Suuri tai kohtalainen aluetehokkuus melko suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset joukkoliikenteen osuus suurempi kuin autovyöhykkeillä jalankulkua ja pyöräilyä enemmän kuin autovyöhykkeillä vain vähän kahden auton talouksia

15 Autovyöhykkeet A. Taajaman autovyöhyke taajamassa etäällä jalankulkuvyöhykkeistä sijaitsevat alueet, joissa ei ole joukkoliikennevyöhykkeen edellyttämiä joukkoliikennepalveluja B. Taajaman ulkopuolinen autovyöhyke taajaman ulkopuolinen hajaasutusalue Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet pieni aluetehokkuus pieni asukas- ja asuntokuntatiheys huono palvelutarjonta suuri asuntokuntakoko suuri lapsiperheiden osuus Liikkumistottumukset korkea autollisuus paljon kahden auton talouksia autolla liikuttujen kilometrien määrä on suurempi kuin muilla vyöhykkeillä

16 Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki Vyöhykekriteerit metropolialueen ulkopuolella Vyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke Kriteeri ruudut, jotka ovat enintään noin 1 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta joukkoliikenteen ja kaupan palvelutasoon sekä asukas- ja työpaikkamääriin perustuvassa paikkatietoanalyysissä esiin nousevat toimintojen keskittymät ruudut, jotka ovat 1 2,5 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muut taajamat taajaman ulkopuolinen alue ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 15 min (Turku ja Tampere 10 min), kävelyetäisyys enintään 250 m ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 30 min, kävelyetäisyys enintään 250 m bussipysäkille taajama-alueet, jotka eivät täytä muiden vyöhykkeiden kriteerejä kaupunkiseudun vaikutusalueen muut taajamat, joille ei ole määritelty vyöhykeluokkaa YKR-taajaman ulkopuoliset ruudut

17 Urban Zone aluejaot Kaupunkiseutujen vaikutusalueiden ryhmät Kaupunkiseutujen vaikutusalueet Etäisyysperusteiset alueet Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

18 Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki YKRkeskustaajaman väestö 2010 YKRkeskustaajaman työpaikat 2007 Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori asukasta Kuopio työpaikkaa Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Kotka-Hamina Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna asukasta Seinäjoki työpaikkaa Kemi-Tornio Porvoo Mikkeli Kokkola Lohja Rauma Kajaani Salo asukasta Imatra työpaikkaa Savonlinna Forssa Pietarsaari Varkaus Raahe Heinola Valkeakoski Iisalmi

19 Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa Väliraportti ladattavissa Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

20 YKR-kaupunkiseutujen vaikutusalueet sekä niiden ryhmittely Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

21 Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

22

23

24

25

26

27

28 Väestömäärä alle 0,02 aluetehokkuuden taajamissa sekä 500 metrin lievevyöhykkeellä vuoden 2010 kaupunkiseudun taajamista Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola

29 asukasta Ydinalueet jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ydinalueet jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke keskustan reunavyöhyke autovyöhyke

30 asukasta Kehysalue muu taajama taajaman ulkopuolinen vyöhyke 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kehysalue muu taajama taajaman ulkopuolinen vyöhyke Maaseutumainen reuna-alue asukasta % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Maaseutumainen reuna-alue muu taajama taajaman ulkopuolinen vyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke muu taajama

31 asukasta/ha työpaikkaa/ha 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Asukastiheys keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muu taajama koko alue 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Työpaikkatiheys keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muu taajama koko alue

32

33

34 Aluetehokkuus 0,34 0,32 0,30 0,28 0,26 0,24 0,22 0,20 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0, keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke koko alue 26% 24% 22% 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Yli 75-vuotiaiden osuus keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muu taajama koko alue

35

36 Autottomien asuntokuntien osuus Moniautoisten asuntokuntien osuus 55% 55% 50% 50% 45% 45% 40% 40% 35% 35% 30% 30% 25% 25% 20% 20% 15% 15% 10% 10% 5% 5% 0% % keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke autovyöhyke muu taajama muu taajama taajaman ulkopuolinen alue taajaman ulkopuolinen alue koko alue koko alue

37

38 Moniautoisten asuntokuntien osuus autovyöhykkeellä Autottomien asuntokuntien osuus joukkoliikennevyöhykkeellä 60% 60% 55% 55% 50% 50% 45% 45% 40% 40% 35% 35% 30% 30% 25% 25% 20% 20% 15% 15% 10% 10% 5% 5% 0% % Savonlinna Pietarsaari Forssa Varkaus Savonlinna Iisalmi Varkaus Kaikki kaupunkiseudut Raahe Iisalmi Kaikki kaupunkiseudut

39 Alustavia tuloksia yhdyskuntarakenteesta Ylä-Savosta Ei isompia monipuolisia alakeskuksia. Pienemmän tason keskuksia. Keskustan reunavyöhyke kattaa valtaosan kaupunkiseudusta, myös pientaloalueita. => hyvä saavutettavuus, Pyöräilyn potentiaali hyvä ollut kaupunkiliikenteen joukkoliikennevyöhyke, alhainen palvelutaso. Nyt käytännössä poistunut? Yhdistettävissä autovyöhykkeeseen. Joukkoliikenne lähinnä seudullista. Autovyöhykkeen kehitys maltillista verrattuna saman kokoluokan kaupunkiseutuihin Ikääntyminen keskustassa erittäin voimakkaasti kasvamassa. Suuremmilla kaupunkiseuduilla kohdistuu enemmän alakeskuksiin 2030? monipuoliseen yhdyskuntarakenteeseen perustuvan Iisalmen keskustan ja reunavyöhykkeen kehittäminen Riittääkö elinvoimaa autovyöhykkeelle. Vajaakäyttöiset autovyöhykkeet Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

40 Analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi Suunnittelukäyttöön soveltuvia mitoitusarvoja Asuminen ja työpaikat - asukastiheys - asuntokunnan keskikoko - asumisväljyys - yli 75-vuotiaiden osuus - työpaikkatiheys Liikkumistottumukset - autonomistus - kulkutapajakauma - henkilöautosuorite

41 Matkat omassa elinpiirissä Keskivertosuomalaisen liikkumisen jalanjälki harrastusmatkat 1 muut vapaaajan matkat 9 työperäiset matkat 7 vierailumatka 7 ostos- tai asiointi - 1 opiskelutai koulumatkat 0, matkaa pitkät matkat kilometriä harrastusmatkat 127 vierailumatkat 112 opiskelu- - tai koulumatkat 69 muut vapaaajan matkat 147 matkat omassa elinpiirissä työperäiset matkat 205 ostos tai asiointi 369 muut vapaaajan matkat km harrastusmatkat 300 km pitkät matkat km työperäiset matkat km vierailumatkat km matkat omassa elinpiirissä km ostos tai asiointi 370 km opiskelu tai koulumatka 75 km muut vapaaajan matkat km harrastusmatkat km vierailumatkat km opiskelutai koulumatka 400 km lähtötiedot: Liikennevirasto, Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus työperäiset matkat km ostos tai asiointi km

42 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta työpaikka koti päivittäistavarakauppa vapaa-ajan aktiviteetit ystävien ja sukulaisten luona käynti pankit ja virastot tavaratalo tai ostoskeskus erikoiskauppa rautatieasema perheenjäsenen työpaikka kirjasto lääkärin vastaanotto työasiointikohteet kampaaja tai parturi autokorjaamo tai varaosaliike lentokenttä päivittäin tai lähes päivittäin muutamia kertoja viikossa viikoittain useita kertoja kuukaudessa kuukausittain useita kertoja vuodessa vuosittain muutaman vuoden välein käyntiuseus Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen vaikuttaa olennaisesti liikkumistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Muita tärkeitä tekijöitä ovat yksilölliset ajankäyttötottumukset ja elämäntavat. Yhdyskuntarakenteella ja oman asuinseudun liikennejärjestelmän suunnittelulla voidaan vaikuttaa eniten omassa elinpiirissä tehtäviin matkoihin, joiden osuus matkoista on yli 90 % ja kilometreistä noin 55 %.

43 alueelliset aineistot HLT Liikkumista koskevat tunnusluvut - perusaineistojen havaintomäärät (vastaajien määrä) metropolialue 3314 suuret kaupunkiseudut 1837 keskisuuret kaupunkiseudut 1 keskisuuret kaupunkiseudut 2 pienet kaupunkiseudut 1 pienet kaupunkiseudut 2 muut Oulun HLT Jyväskylän HLT 2009 Lahden HLT HSL Turun HLT 2008 Tampereen HLT

44 Liikkumista koskevat aineistot HLT : sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n= 2 400) Oulun alueellinen HLT 2009 (n=5 000) Jyväskylän alueellinen HLT 2009 (n=4 400) Lahden alueellinen HLT 2010 (n= 3 100) HLT : sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 900) HLT : sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=900) HLT : taajamakokoluokat 1-3, taajaman ulkopuolinen alue (n=1 300) Lisäksi käytettävissä on ajoneuvokannan hallinta- ja ennustemallin käyttöön saatuja mittarilukematietoja noin 40 %:sta henkilöautokannasta. HLT : sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 800) Turun alueellinen HLT 2008 (n=2 800) Tampereen alueellinen HLT (n=2 600) Tampereen alueellinen HLT 2012 (tammikuu 2012) HLT : sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=600) HSL (n=20 200) HLT : sisempi ja ulompi ydinalue (n=3 300)

45 Liikennesuorite eri kaupunkiseuturyhmissä henkilökm/asukas, arkivrk metropoli 1,1 0,8 4,7 19,9 suuret kaupunkiseudut 1,1 0,8 1,5 20,5 keskisuuret 1 keskisuuret 2 pienet 1 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 0,6 0,4 22,0 22,6 23,4 pienet 2 0,8 0,5 0,4 25,2 muut 0,8 0,6 0,7 28,6 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla

46 Kulkutapakohtainen matkaluku eri kaupunkiseuturyhmissä matkaa/asukas, arkivrk 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 metropoli 0,75 0,20 0,43 1,68 suuret kaupunkiseudut 0,72 0,21 0,20 1,74 keskisuuret 1 0,63 0,34 0,10 1,98 keskisuuret 2 0,54 0,29 0,07 1,94 pienet 1 0,45 0,25 0,02 2,01 pienet 2 0,49 0,24 0,05 2,10 muut 0,43 0,23 0,05 2,18 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla muu kulkutapa

47 Kulkutapajakauma pienillä (2) kaupunkiseuduilla - seutukohtaisia eroja kulkutapajakaumassa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Forssa 15 % 12 % 2 % 70 % Raahe 19 % 10 % 71 % Savonlinna 20 % 12 % 4 % 65 % Varkaus 26 % 2 % 2 % 71 % Pietarsaari 15 % 5 % 80 % Ylä-Savo 12 % 8 % 3 % 77 % keskimäärin 17 % 8 % 2 % 73 % jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla

48 maaseutu mainen reunaalue ulo mpi ydin sisempi ydinalue maaseutu mainen reuna-alue kehysalue ulom pi ydina lue sisempi ydinalue Kulkutapajakauma pienillä kaupunkiseuduilla - Raahe, Savonlinna, Iisalmi, Forssa, Pietarsaari, Varkaus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Pienet 2 -kokoluokan kaupungit keskimäärin keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke autovyöhyke autovyöhyke luokittelematon taajama 38 % 22 % 10 % 10 % 8 % 16 % 14 % 16 % 16 % 7 % 2 % 53 % 66 % 82 % 70 % 68 % taajaman ulkopuolinen alue 5 % 92 % luokittelematon taajama 20 % 5 % 2 % 73 % taajaman ulkopuolinen alue 12 % 8 % 6 % 74 % jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Iisalmen seudulle laskettu arvio kulkutapajakaumasta kehysalue alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke autovyöhyke autovyöhyke luokittelematon taajama taajaman ulkopuolinen alue 30 % 17 % 10 % 7 % 7 % 12 % 13 % 12 % 15 % 3 % 7 % 3 % 60 % 71 % 85 % 75 % 73 % 93 % luokittelematon taajama 14 % 5 % 2 % 78 % taajaman ulkopuolinen alue 9 % 7 % 8 % 76 % jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla

49 Liikennesuorite pienillä (2) kaupunkiseuduilla henkilökm/asukas, arkivrk Forssa 0,9 0,9 1,1 21,5 Raahe Savonlinna 1,2 0,8 0,0 0,9 0,5 0,5 27,4 28,2 Varkaus 0,1 0,1 1,2 25,4 Pietarsaari Ylä-Savo keskimäärin 0,6 0,5 0,0 0,7 0,6 0,6 0,8 0,5 0,4 25,2 26,0 26,6 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla

50 maaseutu mainen reuna-alue kehysalue ulom pi ydina lue sisempi ydinalue maaseutu mainen reuna-alue kehysalue ulom pi ydina lue sisempi ydinalue Liikennesuorite (henkilökm/asukas) keskisuurilla kaupunkiseuduilla keskustan jalankulkuvyöhyke 10,8 keskustan reunavyöhyke 22,9 Pienet 2 -kokoluokan kaupungit keskimäärin autovyöhyke autovyöhyke luokittelematon taajama taajaman ulkopuolinen alue 24,6 23,6 29,6 34,9 luokittelematon taajama 30,1 taajaman ulkopuolinen alue 24,5 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla keskustan jalankulkuvyöhyke 11,4 Iisalmen seudulle laskettu arvio liikennesuoritteesta keskustan reunavyöhyke autovyöhyke autovyöhyke luokittelematon taajama 24,1 25,9 24,9 31,1 taajaman ulkopuolinen alue luokittelematon taajama 31,7 36,8 taajaman ulkopuolinen alue 25,8 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla

51 Liikkumistottumukset vyöhykemenetelmän valossa Jalankulkuvyöhykkeet suosivat jalan ja pyörällä liikkumista jalankulun osuus matkoista suuri henkilöautosuoritteet pienempiä kuin muilla vyöhykkeillä Autovyöhykkeillä suurimmat henkilöautosuoritteet autovyöhykkeillä ja taajaman ulkopuolisilla alueilla päivittäin henkilöautolla liikuttujen kilometrien määrä on suurin Kehysalue on alueryhmänä ongelmallisin vain vähän reaalisia mahdollisuuksia palvelujen ja joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen

52 Ryhmätyön kulku Kolme ryhmää 20 min keskusteluaikaa kukin ryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka esittelee lopuksi ryhmäkeskustelun tulokset (noin 5 minuutin purku) Teema: Iisalmen kaupunkiseutu 2030 Keskusta ja sen reunavyöhyke sekä lähipalvelut Iisalmen kaupunkiseudulla -Mitkä ovat merkittävimmät kaupunkiseudun lähipalvelukeskukset ja miten elinvoimaa riittää lähipalvelukeskuksille? -Mitä palveluita säilyy Ylä-Savon seutukeskuksilla vuoteen 2030? -Miten järjestetään joukkoliikenne 2030 kaupunkiseudulla? -Miten keskustan kehittämisessä varaudutaan voimakkaaseen ikääntymiseen? -Mitkä ovat keskustan ja sen reunavyöhykkeen konkreettiset täydennysrakentamiskohteet vuoteen 2030? -Merkittävimmät yhdyskuntarakenteen kehitykseen vaikuttavat uudet infraverkostot kaupunkiseudulla vuoteen 2030