Pohjoiset suurkaupungit

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / rakennetun ympäristön yksikkö Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla Alustavia tuloksia kaupunkiseutujen vertailusta Panu Söderström

2 Tutkimusalueet Punaisella tutkimusalueet: Helsingissä toiminnallinen alue, Tukholmassa läänin alue Keltaisella Tukholman toiminnallinen alue läänin ulkopuolella

3 Etäisyysperusteinen aluejako Helsingin ja Tukholman seuduilla Jako erilaisiin ydinalueisiin, kehysalueisiin ja maaseutualueisiin Toimii perustana kaupunkiseutujen vertailulle

4 Väestön jakautuminen alueille, Helsingin ja Tukholman seudut Helsingin seutu asukasta Tukholman seutu asukasta 1.8 % 1.9 % 4.2 % 3.1 % 1.6 % 1.3 % 0.2 % 0.8 % 4.6 % 8.6 % 29.5 % 5.9 % 5.9 % 36.1 % 6.0 % 6.6 % 65% 10.6 % as. 72% 35.6 % as. Väestö Raideliikenteen keskittynyt kehysalue Tukholmassa korostuu Helsinkiä Tukholman voimakkaammin seudulla, ydinalueille. Helsingissä itsenäiset Myös maapinta-alan kaupungit merkittävämpi osuus Tukholman väestökeskittymä. ydinalueilla suurempi %

5 Työpaikkojen jakautuminen alueille, Helsingin ja Tukholman seudut Helsingin seutu työpaikkaa Tukholman seutu työpaikkaa 3.6 % 7.2 % 0.8 % 2.1 % 1.3 % 1.0 % 2.4 % 1.7 % 0.3 % 1.3 % 0.2 % 4.4 % 3.8 % 3.8 % 6.0 % 25.8 % 51.7 % 78% 22.1 % 83% tp tp % Työpaikat Tukholmassa keskittyneet myös raideliikenteen ydinalueille kehysalue molemmilla korostuu, seuduilla, Tukholmassa Helsingissä muut korostuu kehysalueet erityisesti ja itsenäiset sisempi ydinalue. kaupungit

6 Väestönkasvu kaudella , Helsingin ja Tukholman seudut Helsingin seudulla uutta asukasta (+10,2%). Tukholman seudulla (+10,8%) Ydinalueiden kasvu painottunut Tukholmassa keskustan tuntumaan, Helsingissä ulommalle alueelle. Helsinki Tukholma Kehysalueiden kasvu korostunut Helsingin seudulla verrattuna Tukholmaan

7 Väestö ja työpaikat kaupunkiseutujen osa-alueilla Helsinki väestö 2010 väestö /ha väestönmuutos väestönmuutos (%) suhteellinen muutos työpaikat työpaikat /ha sisempi ydinalue , ,7 % ,2 ulompi ydinalue , ,8 % ,9 raideliikenteen kehysalue , ,0 % ,7 sisempi kehysalue , ,0 % ,3 ulompi kehysalue , ,5 % ,1 itsenäiset kaupungit, ydin , ,6 % ,8 itsenäiset kaupungit, kehys , ,6 % ,1 pienkaupungit , ,2 % ,4 maaseutumainen alue , ,1 % ,0 yhteensä/keskimäärin , ,2 % ,8 Tukholma sisempi ydinalue , ,5 % ,6 ulompi ydinalue , ,1 % ,5 raideliikenteen kehysalue , ,4 % ,1 sisempi kehysalue , ,2 % ,2 ulompi kehysalue , ,1 % ,1 itsenäiset kaupungit, ydin , ,2 % ,1 itsenäiset kaupungit, kehys , ,0 % ,6 pienkaupungit , ,2 % ,3 maaseutumainen alue , ,7 % ,0 saaristo , ,7 % 634 0,0 yhteensä / keskimäärin , ,8 % ,6

8 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, ydinalueet ja sisemmät kehysalueet Helsingin seudulla olemassa olevan YKR-taajaman ja vyöhykejaon hyödyntäminen Tukholman seudulle laadittu YKR-taajaamaa vastaava taajamarajaus ja vyöhykkeet

9 Helsingin ydinalueet asukasta 15.3 % 7.1 % 11.2 % 18 % as % 10.4 % Tukholman ydinalueet asukasta 12.8 % 23 % as % 13.8 % 21.0 % 11.5 % Perustasoinen joukkoliikennevyöhyke yleisempi % 26.4 % Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke yleisempi. Väestö yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä, sisempi ja ulompi ydinalue Keskusta-asuminen on Tukholmassa Helsinkiä yleisempää. Absoluuttisesti keskustan jalankulku- ja reunavyöhykkeellä asuu Tukholmassa lähes kaksinkertaisesti väestöä Helsinkiin verrattuna. Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke on Tukholmassa vahvempi verrattuna Helsinkiin, missä väestön sijoittumisessa korostuu perustasoinen joukkoliikennevyöhyke.

10 Helsingin ydinalueet työpaikkaa 6.3 % Tukholman ydinalueet työpaikkaa 7.0 % 17.5 % 40 % 19.3 % 38 % tp % 18.3 % 10.8 % 29 % 27.7 % 50 % tp % 15.0 % 14.9 % 21.9 % Työpaikat yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä, sisempi ja ulompi ydinalue Tukholmassa jopa puolet ydinalueiden työpaikoista sijoittuu keskustaan tai keskustan reunavyöhykkeelle. Helsingissä näille alueille sijoittuu 38 prosenttia työpaikoista. Alakeskuksiin sijoittuu molemmilla kaupunkiseuduilla noin 15 prosenttia ydinalueiden työpaikoista. Molemmissa kaupungeissa myös joukkoliikennevyöhykkeille sijoittuu runsaasti työpaikkoja Helsingin seudulla jopa enemmän kuin keskustaan.

11 Väestönkasvu kaudella , sisempi ja ulompi ydinalue Helsingin seudun ydinalueilla uutta asukasta (+8,7 %) Tukholman seudun ydinalueilla uutta asukasta (+10,7 %) Tukholman seudun ydinalueet kasvaneet Helsingin ydinalueita nopeammin Helsinki Tukholma

12 Alakeskusten väestö ja työpaikat, sisempi ja ulompi ydinalue Helsingin alakeskuksissa asukasta (14 %) ja työpaikkaa (15 %). Tukholman alakeskuksissa asukasta (12 %) ja työpaikkaa (15 %) Helsingin alakeskukset Tukholman alakeskukset työpaikat väestö Tukholman vahvimmat alakeskukset Sundbyberg-Solna ja IT-keskittymä Kista ovat selvästi muita keskittymiä vahvempia niin väestö- kuin työpaikkamääriltään ja -tiheyksiltään. Suurin osa alakeskuksista painottuu asumiseen, vain muutamat nousevat nykytilassaan todella merkittäviksi työpaikkakeskittymiksi.

13 Väestö ja työpaikat ydinalueiden vyöhykkeillä Helsinki keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke väestö 2010 väestö /ha väestönmuutos väestönmuutos (%) suhteellinen muutos työpaikat työpaikat /ha ,1 % ,9 % ,7 % ,0 % joukkoliikennevyöhyke ,6 % autovyöhyke ,4 % yhteensä/keskimäärin taajamassa ,7 % Tukholma keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke ,2 % ,4 % ,7 % ,6 % joukkoliikennevyöhyke ,0 % autovyöhyke ,4 % yhteensä/keskimäärin taajamassa ,7 %

14 Henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohti, Helsinki / seutu / Suomi 600 Tukholma /seutu / Ruotsi Helsinki Helsingin seutu Suomi Tukholma Tukholman lääni Koko maa Henkilöautotiheys Suomessa ja Helsingin seudulla kasvaa edelleen voimakkaasti. Tukholmassa ja koko kaupunkiseudulla kasvu on taittunut vuosituhannen vaihteen tuntumassa. Tukholmassa keskustaliikennettä on pyritty rauhoittamaan vuonna 2007 pysyvästi käyttöön otetuilla ruuhkamaksuilla.

15 Yhteenvetoa Monikeskuksinen rakenne voimistumassa molemmilla seuduilla Dominoiva rakenne molemmilla seuduilla edelleen varsin monosentrinen. Pääkeskuksen rooli Tukholman seudulla vielä Helsingin seutua merkittävämpi. Tukholman suurimmat alakeskukset voimakkaasti kasvavia seudullisia työpaikkakeskittymiä. Myös Helsingissä Pasilasta kehittymässä todellinen kakkoskeskusta. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen voimakkaampaa Helsingin seudulla Helsingin seudulla väestönkasvua on suuntautunut huomattavasti Tukholmaa enemmän kehysalueille, myös haja-asutuksen rooli on Helsingin seudulla selvästi suurempi. Tukholmassa kantakaupungin laajennuksia on saatu toteutettua Helsinkiä aikaisemmin. Raideyhteydet korostuvat Tukholmassa Laaja metroverkko ja useat raidekäytävät tekevät Tukholman seudun ydinalueiden intensiivisestä joukkoliikennevyöhykkeestä selvästi vahvemman kuin Helsingissä. Poikittaiset raideyhteydet välineenä verkostomaisen rakenteen haltuunottoon. Tukholmassa poikittainen pikaraitiotielinja Tvärbanan menestystarina.