Joukkoliikenteen matkustus ja matkustajaprofiilit muutoksessa

Transkriptio

1 Joukkoliikenteen matkustus ja matkustajaprofiilit muutoksessa Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

2 Matkustustottumusten muutoksia - Lahden seudun asukkaiden tekemien matkojen määrä arkisin vuonna 1969 *) yhteensä matkaa ja 1,0 miljoonaa km vuorokaudessa vuonna 2010 **) yhteensä matkaa ja 5,2 miljoonaa km vuorokaudessa päivähoitomatka 2 % ulkoilumatka 5 % muu matka 4 % vierailumatka 11 % huvi-tai harrastusmatka 11 % asiointimatka 13 % ostosmatka 19 % työmatka 32 % koulu- tai opiskelumatka 14 % kyyditsemismatka 9 % asiointimatka 7 % vierailumatka 6 % huvi-tai harrastusmatka 12 % työmatka 17 % koulu- tai opiskelumatka 8 % ostosmatka 27 % työasiointimatka 3 % 3,5 matkaa/vrk, asukasta *) tutkimusalueena Lahti sekäosia Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta 3,5 matkaa/vrk, asukasta (yli 5-vuotiaat) **) tutkimusalueena Lahti, Hollola, Nastola ja Orimattila Lahden seudun liikennetutkimus 2010

3 Kulkutapajakauma ja matkan keskipituus Lahden seudulla eri vuosikymmeninä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % syys-lokakuu 1969 *) 51 % 8 % 23 % 15 % 5 % syksy 1983 **) 37 % 16 % 35 % 13 % tammi-maaliskuu 1996 ***) 26 % 2 % 63 % 9 % huhti-toukokuu % 12 % 59 % 5 % 3 % jalankulku pyöräily henkilöauto joukkoliikenne muu kulkutapa *) Vuoden 1969 tutkimusalueeseen kuului Lahden lisäksi osia Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta, tutkimuksessa haastateltiin kotitaloushaastatteluina noin henkilöä. **) Vuoden 1983 tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse seudulla asuvaa 7 vuotta täyttänyttä, tutkimusalue oli sama kuin 1969 tutkimuksessa. ***) Vuoden 1996 postikyselynätehtyyn tutkimukseen osallistui noin 600 vastaajaa ja tutkimuksesta rajattiin pois alle 10-vuotiaat. Lahden seudun liikennetutkimus matkan keskipituus, km syys-lokakuu 1969 *) syksy 1983 **) huhti-toukokuu 2010

4 Työmatkan keskipituuden muutos Suomessa km Työmatkan keskipituus (linnuntie-etäisyys) Suomessa vuosina Mukaan on laskettu kaikki työlliset, joiden koti- ja työpaikan koordinaatit tunnetaan ja joiden työmatkan pituus on korkeintaan 200 km. [Suomen Ympäristökeskus, Tilastokeskus] 4

5 Kulkutapajakauman muutokset Suomessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus matkoista Osuus kilometreistä jalankulku polkupyörä henkilöauto kuljettaja henkilöauto matkustaja muu yksityinen linja-auto juna raitiovaunu ja metro taksi lentoliikenne Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus , ja (HLT), Liikennevirasto

6 Matkustustottumusten muutokset Suomessa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % 8 % 5 % 27 % 44 % Osuus matkoista matkaluku % 8 % 4 % 27 % 42 % % 7 % 4 % 35 % 38 % henkilökilometrit Osuus kilometreistä % 18 % 18 % 5 % 4 % 3 % 10 % 9 % 11 % 13 % 14 % 18 % 55 % 55 % 50 % työ koulu, opiskelu työasia ostos, asiointi vapaa-aika Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus , ja (HLT), Liikennevirasto

7 Matkatuotokset eri ikäryhmissä Lahden seudun liikennetutkimus

8 Kotitalousrakenteen muutos vuosina % 40 % 35 % 32 % 35 % 37 % 40 % 41 % 30 % 27 % 28 % 25 % 20 % 15 % 10 % 18 % 17 % 15 % 13 % 11 % 10 % 9 % 5 % 0 % henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5+ henk. Tilastokeskus, Altika 8

9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 30 % 17 % 19 % 11 % 15 % keskustan reunavyöhyke 22 % 23 % 22 % 10 % 8 % Ikärakenteen muutos eri vyöhykkeillä, esimerkkinä Kuopion kaupunkiseutu intensiivinen joukkoliikennevyöhyke io p o joukkoliikennevyöhyke u K autovyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke ei taajama alakeskuksen jalankulkuvyöhyke a t n joukkoliikennevyöhyke k u t u autovyöhyke m ei taajama % 17 % 11 % 8 % 21 % 9 % 11 % 19 % 12 % 11 % 9 % 25 % 25 % 27 % 28 % 26 % 28 % 24 % 25 % 29 % 21 % 20 % 22 % 7 % 7 % 8 % 5 % 8 % 5 % 12 % 15 % 24 % 9 % 6 % 14 % 17 % 22 % 11 % 8 % 22 % 8 % 4 % 26 % 11 % 7 % alle 7 v v v. 0 % v. 20 % v. 40 % v. 60 % v. 80 % yli 74 v. 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 24 % 15 % 13 % 14 % 26 % keskustan reunavyöhyke 19 % 22 % 16 % 13 % 15 % io p o u K intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke 18 % 14 % 10 % 24 % 27 % 28 % 16 % 15 % 17 % 10 % 11 % 11 % 13 % 10 % 9 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 7 % 18 % 18 % 14 % 27 % ei taajama 7 % 27 % 18 % 12 % 12 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke a t n joukkoliikennevyöhyke k u t u autovyöhyke m ei taajama % 17 % 16 % 17 % 28 % 10 % 24 % 16 % 15 % 15 % 10 % 28 % 17 % 11 % 9 % 7 % 24 % 19 % 14 % 14 % alle 7 v v v v v v v. yli 74 v. 9

10 Vapaa-ajan matkojen monipuolinen valikoima 1. Arkivapaa-aika vapaa-ajan matkat lähiympäristössä ja asuinseudulla sisältääspontaaneja ennalta suunnittelemattomia matkoja mutta myös säännöllisiä rutiininomaisia matkoja valitaan useimmiten lähin sopiva kohde, esimerkiksi päivittäistavarakauppa, uimahalli, kirjasto, ulkoilupuisto 2. Erityisvapaa-aika erilaiset satunnaiset vierailu- ja harrastusmatkat pääosin ennalta suunniteltuja matkoja matkojen määränpää asuinseudulla tai muualla Suomessa valitaan kiinnostavin kohde, esimerkiksi teatteri, vaateliike, konsertti 3. Lomavapaa-aika lomamatkat kotimaahan ja ulkomaille 10

11 Vapaa-ajan matkat ovat luonteeltaan spontaanimpia kuin muut matkat vapaa-ajan käytön on havaittu olevan melko spontaania ja suunnittelematonta, vaikkakin samat määränpäät toistuvat useimmiten myös vapaa-ajan matkoilla vapaa-ajan matkoista noin 60 % on luonteeltaan melko spontaaneja, joissa matkan kohdetta, matka-ajankohtaa, kulkutapaa ja ajoreittiäei ole kokonaan suunniteltu ennen matkan toteuttamista ennakolta eniten suunniteltuja matkoja ovat matkat urheilu-ja liikuntapaikoille ja kulttuurikohteisiin (erityisharrastekohteisiin) eniten spontaaneja suunnittelemattomia matkoja tehdään vierailukohteisiin ystävien ja sukulaisten luokse sekä ulkoilulenkille 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % uimaretki vierailu ystävien ja tuttavien luo ulkoilulenkki pyöräretki Arkimatkat ovat rutiininomaisia - keskimäärin 1-2 määränpäätäkattaa 70 % kaikista määränpäistä. Vapaa-ajan matkoilla ja ostosmatkoilla on vähiten rutiininomaisuutta. huvipuisto huviajelu kutsut, illanvietto kulttuurikohde liikunnan harrastaminen osallistuminen urheilutapahtumaan keskimäärin ALERT 2003 spontaani suunniteltu 11

12 Pitkistä matkoista muodostuu yli puolet liikutuista kilometreistä Pitkien (yli 100 km) matkojen osuus matkoista on alle 5 %, mutta osuus kilometreistänoin puolet. Pitkien matkojen määräja osuus on Suomessa kasvanut, vaikka keskimääräisen suoritteen kasvu näyttää pysähtyneen. Joukkoliikenteen osuuden lisäämisessä paljon potentiaalia matka-ajallinen kilpailukyky erityisesti raideliikenteessä mahdollisuus matka-ajan mielekkääseen hyödyntämiseen valtakunnallisen yhtenäisen kaikki joukkoliikennemuodot kattavan lippu-ja informaatiojärjestelmän merkitys olennainen pitkämatkaisen joukkoliikenteen lisäämisessä innovatiivisten lippujärjestelmien kehittämisen tarve (maksutavat, kanta-asiakkuus, sitouttaminen jne.) Henkilöliikennetutkimus Suomalaisten liikkuminen, Liikennevirasto

13 Autoistumisen kehityssuunnat Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus (HLT), Liikennevirasto

14 Autollisuuden kehitys eri ikäluokissa - kotitalouksien autollisuus Eniten on kasvanut kahden auton talouksissa asuvien osuus yli 55-vuotiaiden ryhmässäja kahden auton talouksissa asuvien lasten osuus. Autottomien osuus on vähentynyt vain iäkkäiden ryhmässä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 64- vuotiaat a t tia o u -v a t tia o u -v a t tia o u -v a t tia o u -v t ta e o v u n tä y 6 tä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 7 % 6 % 6 % 11 % 9 % 9 % 21 % 21 % 16 % 11 % 11 % 21 % 23 % 37 % 45 % 46 % 42 % 56 % 51 % 46 % 56 % 52 % 48 % 44 % 61 % 59 % 67 % 67 % ei autoa 1 auto 2 autoa yli 2 autoa 56 % 50 % 42 % 47 % 33 % 26 % 28 % 34 % 39 % 30 % 22 % 24 % 27 % 16 % 4 % 6 % 10 % 4 % 6 % 5 % 5 % 6 % 6 % 4 % 6 % 6 % 4 % 3 % Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus , ja

15 Joukkoliikennematkustus eri asiakasryhmissä Tampereen seudulla joukkoliikennematkaa/asukas vuodessa mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen mies nainen v v v v. yli 64 v. Tampere kehyskunnat Tampereen seudun HLT

16 Matkojen ja asukkaiden määrä asiakasryhmittäin Tampereen seudulla matkaa, joukkoliikenteen osuus 8 % matkaa, joukkoliikenteen osuus 15 % matkaa, joukkoliikenteen osuus 11 % matkaa, joukkoliikenteen osuus 15 % asukasta matkaa, joukkoliikenteen osuus 51 % asukasta asukasta asukasta asukasta matkaa, joukkoliikenteen osuus 13 % asukasta Lapset (7-14-vuotiaat) Nuoret (15-17-vuotiaat) Nuoret aikuiset (18-29-vuotiaat) vuotiaat Työikäiset (30-64-vuotiaat) vuotiaat Iäkkäät (yli 64-vuotiaat) 9 % 4 % 19 % 29 % 21 % 17 % osuus asukkaista (yli 6-vuotiaat)

17 Liikkumistarve yksilön näkökulmasta työpaikka koti vapaa-ajan aktiviteetit ystävien ja sukulaisten luona käynti pankit ja virastot tavaratalo tai ostoskeskus erikoiskauppa rautatieasema perheenjäsenen työpaikka kirjasto lääkärin vastaanotto työasiointikohteet päivittäistavarakauppa kampaaja tai parturi autokorjaamo tai varaosaliike lentokenttä päivittäin tai lähes päivittäin muutamia kertoja viikossa viikoittain useita kertoja kuukaudessa kuukausittain useita kertoja vuodessa vuosittain muutaman vuoden välein käyntiuseus Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen vaikuttaa olennaisesti liikkumistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Muita tärkeitätekijöitäovat yksilölliset ajankäyttötottumukset ja elämäntavat. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % lähikauppa super- tai hypermarket kauppakeskus tai tavaratalo erikoisliike ulkoilupaikka liikuntapaikka Yhdyskuntarakenteella ja oman asuinseudun liikennejärjestelmän suunnittelulla voidaan vaikuttaa eniten omassa elinpiirissätehtäviin matkoihin, joiden osuus matkoista on yli 90 % ja kilometreistä noin 55 %. leikkipuisto vierailupaikka ravintola, kahvila kirjasto kirkko työväenopisto jne. päivittäin tai lähes päivittäin useita kertoja viikossa useita kertoja kuussa kerran kuussa harvemmin kuin kerran kuussa 17

18 Laadittu 250 metrin ruutujaolla kaikkiin Suomen YKR-taajamiin. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Taajaman ulkopuoliset alueet kuuluvat joko autovyöhykkeeseen tai taajaman ulkopuoliseen joukkoliikennevyöhykkeeseen. Joukkoliikennevyöhykkeet Jalankulkuvyöhykkeet Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydelläkaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteereinäpysäkin vuorotiheys ja kävelyetäisyys pysäkille. 1.Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 2.Joukkoliikennevyöhyke 1. Jalankulkuvyöhyke rajautuu 1,0 2,0 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Jalankulkuvyöhykettäympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Alkuperäinen kuvalähde Leo Kosonen, Kuopion kaupunki Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on autovyöhykettä. Autovyöhykkeelläon jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2012

19 Jalankulkuvyöhykkeet A. Keskustan jalankulkuvyöhyke 1-2 kilometrin laajuinen ns. keskustavyöhyke B. Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke asukas-ja työpaikkatiheydeltään suuri palvelukeskittymä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä C. Keskustan reunavyöhyke jalankulkuvyöhykettäreunustava vyöhyke, jossa liikkumismahdollisuudet ovat monipuoliset Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus suuri asukas-, asuntokunta-ja työpaikkatiheys hyvä palvelutarjonta kasvava iäkkäiden asukkaiden osuus Liikkumistottumukset suuri jalankulun osuus alakeskuksissa ja pienissä kaupungeissa pyöräilyn suuri osuus paljon joukkoliikennematkoja maltillinen autollisuus pieni henkilöautosuorite Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2012

20 Joukkoliikennevyöhykkeet A. Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke vuoroväli max 5-15 min, etäisyys pysäkille max m B. Joukkoliikennevyöhyke hyväjoukkoliikenteen palvelutaso, mutta ei yhtä hyvä kuin hyvällä joukkoliikennevyöhykkeellä vuoroväli max min, etäisyys pysäkille max m Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus melko suuri asukas-, asuntokunta-ja työpaikkatiheys melko hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset joukkoliikenteen osuus suurempi kuin autovyöhykkeillä jalankulkua ja pyöräilyäenemmän kuin autovyöhykkeillä vain vähän kahden auton talouksia Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2012

21 Autovyöhykkeet A. Taajaman autovyöhyke taajamassa etäällä jalankulkuvyöhykkeistäsijaitsevat alueet, joissa ei ole joukkoliikennevyöhykkeen edellyttämiäjoukkoliikennepalveluja B. Taajaman ulkopuolinen vyöhyke taajaman ulkopuolinen haja-asutusalue Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet pieni aluetehokkuus pieni asukas- ja asuntokuntatiheys huono palvelutarjonta suuri asuntokuntakoko suuri lapsiperheiden osuus Liikkumistottumukset korkea autollisuus paljon kahden auton talouksia autolla liikuttujen kilometrien määrä on suurempi kuin muilla vyöhykkeillä Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2012

22 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 keskustan jalankulkuvyöhyke 1,6 0,6 0,3 0,4 sisempi ydinalue keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke 1,1 1,0 0,8 0,9 0,9 0,7 1,0 1,2 0,5 0,5 0,7 0,4 0,5 0,1 autovyöhyke 0,8 0,3 1,5 0,5 ulompi ydinalue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke 1,0 0,8 0,7 0,6 0,3 0,3 0,9 1,2 1,5 1,7 0,4 0,5 0,1 0,4 0,1 0,4 0,1 keskustan jalankulkuvyöhyke 1,0 0,4 1,2 0,3 raideliikenteen kehysalue keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke 0,7 0,8 0,8 0,5 0,4 0,4 1,2 1,8 1,6 0,1 0,3 0,1 0,1 0,3 autovyöhyke 0,5 0,3 1,9 0,1 0,3 keskustan jalankulkuvyöhyke 0,8 0,3 1,7 0,0 keskustan reunavyöhyke 0,7 0,3 2,0 0,1 Kulkutapakohtainen matkaluku yhdyskuntarakenteen eri vyöhykkeillä sisempi kehysalue ulompi kehysalue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke 0,9 0,1 0,5 0,6 0,4 0,3 0,3 0,3 0,1 1,0 0,6 0,4 0,8 0,3 0,7 0,3 0,5 0,3 0,3 1,8 1,9 2,0 2,0 2,0 1,6 2,3 2,0 2,0 2,1 0,1 0,3 0,3 0,0 0,1 0,0 taajaman ulkopuolinen alue 0,4 0,1 2,0 kävely polkupyörä henkilöauto linja-auto juna raitiovaunu metro Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2012

23 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 keskustan jalankulkuvyöhyke 1,8 1,0 0,15 sisempi ydinalue keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke 0,6 0,6 0,6 1,0 0,4 0,3 1,5 1,5 1,4 2,1 0,30 3 0,38 0,31 autovyöhyke 0,6 0,1 2,4 0,04 ulompi ydinalue intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke 0,8 0,5 0,4 1,5 2,0 2,2 0,40 8 0,09 kehysalue joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue 0,6 0,5 0,3 0,0 2,1 1,9 2,1 0,05 1 0,12 jalankulku polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet liikenteen ja maankäytön suunnittelussa, SYKE ja TTY 2012

24 Joukkoliikenteen nousijamäärä vyöhykkeittäin Pysäkit ja nousijat KuopioVyohykkeet -41 % matkoista alkaa jalankulkuvyöhykkeeltä - 33 % matkoista alkaa intensiiviseltä joukkoliikennevyöhykkeeltä -22 % matkoista alkaa joukkoliikennevyöhykkeeltä -muiden vyöhykkeiden osuus alle 5 % 1 Jalankulkuvyöhyke 2 Jalankulun reunavyöhyke 3 Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 4 Joukkoliikennevyöhyke 5 Autovyöhyke 10 Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke Kilometers 0 0,

25 Erilaisten kohteiden sijainti yhdyskuntarakenteessa Ostoskohteet Pohjakartta Bing Maps Road 2012

26 Erilaisten kohteiden sijainti yhdyskuntarakenteessa Työpaikat Pohjakartta Bing Maps Road 2012

27 Erilaisten kohteiden sijainti yhdyskuntarakenteessa Vapaa-ajan kohteet Pohjakartta Bing Maps Road 2012

28 Asukastiheyden ja päivittäisen henkilöautosuoritteen välinen yhteys henkilöautollaliikuttujen kilometrien määrä (henkilökm/asukas) 40 Ulompi kehysalue Sisempi kehysalue Raideliikenteen kehysalue Pääkaupunkiseutu asukastiheys (asukasta/ha) jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke

29 Joukkoliikenteen matka-aikasuhteen tulisi olla henkilöautoon nähden alle 2 - matka ei saisi joukkoliikenteellä kestää enempää kuin kaksi kertaa niin kauan kuin henkilöautolla 100 % Joukkoliikenteen osuus matkoista 75 % 50 % 25 % Joukkoliikenteen matka-aika/henkilöautoliikenteen matka-aika Tukholma, 1997 (TRAST)

30 Erilaisten toimintojen kävijämääriä hypermarket tavaratalo supermarket pienmyymälä huonekalukauppa rauta- ja rakennustarvikekauppa huoltoasema liikuntakeskus konserttitalot ja teatterit museo uimahalli huvipuisto hotelli kävijöitä/vrk 30

31 Liikkumisen muutossuuntia vapaa-ajan merkitys ja arvostus ovat viime vuosikymmeninäkasvaneet ja yhteiskunnan painopiste on siirtynyt yhä selvemmin työstä vapaa-aikaan arjen vapaa-ajan matkoissa korostuvat ostosmatkat, liikunnan harrastaminen ja ulkoilu sekä sosiaalinen kanssakäyminen arjen vapaa-ajanmatkat ovat ulkoilulenkkejäja päivittäistavaraostosmatkoja lukuun ottamatta melko pitkiä ikärakenteen muutos lisää huomattavasti ostos- ja asiointimatkojen määrää eniten vierailumatkoja sekä huvi- ja harrastusmatkoja tekevät lapset ja nuoret ikääja sukupuolta enemmän vapaa-ajan matkustusta määrittelevät yksilölliset ja kotitalouskohtaiset ajankäyttö- ja elämäntapamuuttujat yksilökohtaiset erot vapaa-ajan matkustuksessa ovat huomattavan suuria lähiliikkumiseen vaikuttavat monet asuinympäristön suunnittelua koskevat tekijät, esimerkiksi palvelujen tarjonta ja monipuolisuus sekäasuinympäristön jalankulku-ja pyöräilyolosuhteet joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen heikko matka-aikasuhde haasteena joukkoliikenteen edistämiselle 31

32 Maankäytön sijoittumisen ohjaus liikennetarpeen näkökulmasta asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittaminen joukkoliikenteen kannalta edullisille alueille nykyisten joukkoliikennevyöhykkeiden vahvistaminen täydennysalueilla uusien joukkoliikennevyöhykkeiden luominen autovyöhykkeistä riittävä asukas- ja työpaikkatiheys lähipalvelujen vahvistaminen liikennetarpeeltaan suurten yksiköiden sijoittaminen jalankulku-tai joukkoliikennevyöhykkeille kaupan ja vapaa-ajan toimintojen suuret yksiköt kytkeytyminen asumisrakenteeseen jalankulun ja pyöräilyn edellytykset joukkoliikenteen edellytykset seudullisen liikkumistarpeen kasvu joukkoliikennevyöhykkeiden vahvistaminen joukkoliikenne kakkosauton vaihtoehdoksi 32